EU-alueella diabetesta sairastaa 33 miljoonaa ihmistä, ennuste vuodelle 2030 on 38 miljoonaa. Diabeteksen aiheuttamat terveydenhuollon kustannukset ovat EU:ssa noin 168 miljardin luokkaa. Jäsenvaltioissa diabetes aiheuttaa noin yhdeksän prosenttia terveydenhuoltomenoista. Diabetes on Euroopan unionin jäsenmaiden yhteinen haaste.
Yhteiseurooppalaista diabetespolitiikkaa ei juuri ole. Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2022 päätöslauselman maailman diabetespäivästä ja diabeteksen ehkäisystä, hallinnasta ja paremmasta hoidosta EU:ssa. Sitä edeltävä parlamentin diabetesaiheinen päätöslauselma oli kymmenen vuoden takaa ja keskittyi diabeteksen ehkäisyyn. Parlamentti kehottaa tuoreimmassa päätöslauselmassaan komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan poliittista sitoutumista ja asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotta voidaan pysäyttää diabetesta sairastavien eurooppalaisten määrän kasvu, vähentää EU:n kansalaisten välistä eriarvoisuutta ja parantaa diabetesta sairastavien henkilöiden hoitoa ja elämänlaatua.
Ei ole mitään mieltä varautua pelkkiin tuleviin pandemioihin, kun meillä on jo nyt diabeteksessa käsillä valtava haaste, johon voimme yhdessä vaikuttaa. Eurooppa tarvitsee kipeästi määrätietoista diabetespolitiikkaa, mutta jokainen jäsenvaltio toimii omista intresseistään käsin. EU ei ole asettanut ohjelmissaan selkeitä päämääriä, jotka mahdollistaisivat yhteisten ja maakohtaisten tavoitteiden asettamisen ja edistymisen seurannan jäsenmaissa.
Diabeteksen ehkäisystä ja hoitoon pääsyn varmistamisesta olisi hyvä aloittaa. Arviolta jopa noin 40 prosenttia Euroopan aikuisista, joilla on diabetes, sairastaa sitä tietämättään. Diagnosoimattomia diabetestapauksia arvioidaan olevan 24 miljoonaa. Aivan keskeinen keino unionin väestön terveyden parantamiseksi olisi saada nämä ihmiset hoidon piiriin. Suomessa on osaamista diabetekseen sairastumisriskin tunnistamisesta ja diabeteksen ehkäisystä, mutta valitettavasti näyttöä ehkäisytoimien onnistumisesta yhä vähemmän. Tyypin 2 diabetes on yleistynyt suomalaisten 10–24-vuotiaiden keskuudessa kovinta tahtia koko Euroopassa.
Maiden erot diabeteksen hoidon laadussa ovat suuret. EU:lla ei ole suoraa määräysvaltaa kansallisen toimivallan asioissa, kuten terveydenhuollon järjestämisessä, eikä se voi varmistaa, että maat toimivat vaikka diabeteksen ehkäisyn ja hoidon suhteen tietyllä tavalla.
Mutta kyllähän EU kehittää osaa. Esimerkkinä heräämisestä käy vaikkapa JACARDI-yhteishanke, jossa kehitetään valtimosairauksien ja diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa sekä edistetään työelämään osallistumista. Hankkeessa on mukana 21 Euroopan maata, ja siinä otetaan käyttöön vaikuttavaksi todettuja tai näytön perusteella lupaavia toimintamalleja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi toimintaa Suomessa ja osallistuu hanketasolla usean teema-alueen johtamiseen. Upeaa on, että Diabetesliitto on yksi THL:n toimijakumppaneista hankkeessa Suomessa.
Diabetesliitossa JACARDIn puitteissa kehitetään valtimosairauksien riskin tunnistamista ja sairastumisvaarassa olevien oikea-aikaista palveluihin ohjausta, omahoidon tuen työkaluja ja rakennetaan neuvolaympäristössä toimivia tapoja kulttuurisesti moninaisten odottavien äitien terveydenlukutaidon parantamiseen ja sen myötä diabeteksen ehkäisyyn. Lisäksi olemme mukana kehittämässä toimintamallia, jonka tavoitteena on maahanmuuttaneiden elintapaohjaus ja diabeteksen ehkäisy. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös hyvinvointialueiden kanssa. JACARDIssa panostetaan jatkuvuuteen, tästä yhtenä esimerkkinä toimii yhteishankkeen päätteeksi luotava tiekartta eri maissa saavutettujen keskeisten tulosten ja toimintojen yhteen kokoamiseksi ja laajan käyttöönoton tueksi.
Vaalikaudelle 2024–2029 Euroopan parlamenttiin valittiin 720 jäsentä, joista 15 Suomesta. Euroopan parlamentissa on toiminut europarlamentaarikoista koostunut yhteistyöryhmä, MEP’s Mobilizing for Diabetes. Viime kaudella siihen kuului jopa kolme suomalaista meppiä. Yhteistyöryhmässä on ollut jäseniä useista parlamentin ryhmistä, aivan kuten kotimaamme eduskunnan diabetesverkostossa on jäseniä useista puolueista. Diabetesliiton toive on, että meppien diabetesverkosto jatkaa toimintaansa ja järjestäytyy uudestaan, ja että siellä on suomalaisia mukana. Eduskunnan diabetesverkoston kanssa pyrimme saamaan omat meppimme tietoisiksi diabeteshaasteesta ja innostumaan sen ratkomisesta yhdessä.
Laura Tuominen-Lozic
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija
Aiemmat blogit:
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozić, Diabetesliitto:
2023
- Liian harva diabetesta sairastavan läheinen saa omaishoidon tukea
- Koulusta kuuluu yhä kummia
- Potilasasiavastaavat auttavat hoitosuhteeseen liittyvissä pulmissa
- Insuliinireseptisi on voimassa vain vuoden
- Sosiaaliturva tukee diabeteksen kanssa elämistä
- Paluu palveluskelpoiseksi?
- Hoitotarvikejakelu kaipaa huomiota
- Elinkustannusten nousu kurittaa pitkäaikaissairaita
- Iso huoli insuliinien apteekkivaihdosta
2022
- Ketä kiinnostaa?
- Invalidivähennys poistuu – mitä tilalle?
- Diabetesta sairastavien lasten asema kouluissa kaipaa parannusta
- Jos hoito ei ole turvallista, terveyspalveluilta putoaa pohja
- Toteutuuko turvallinen hoito varhaiskasvatuksessa?
- Kysy kuntoutuksesta!
2021
- Aluevaaleissa luodaan perusta tulevaisuuden diabeteksen hoidolle
- Maksaisitko epäterveellisestä elintarvikkeesta enemmän?
- Sosiaaliturvaa uudistetaan, ja sen pitäisi kiinnostaa sinuakin
- Moni diabeetikko odottaa apua jalkaongelmiinsa, ja se tulee kalliiksi
- Kenen ääni kantaa päätökseksi asti?
- Mitä koronavuodesta jäi käteen?
2020
- Miksi diabeteksen hoidon laaturekisteri on tärkeä?
- Diabeteslääkkeiden omavastuun nosto vaikutti hoidon edellytyksiin
- Hoitovelkaa on monenlaista
- Terveys edellä
- Vammaisetuudet auttavat pitkäaikaissairaita
- Asiakasmaksut syventävät terveyseroja
2019
- Hoitosuunnitelma turvaa hoitovälineiden saannin
- Miksi diabetes on ongelma koulussa?
- ”Odotettavissa vaalikauden loppuun asti…”
- Yhdenvertaisuuden puolesta
- Omaishoidon tuki kuuluu myös diabeetikkoperheille
Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto:
2018
- Hoitosuunnitelmaan kirjattuna ihonsuoja on maksuton hoitotarvike
- Tiedätkö tämän verotuksen invalidivähennyksestä?
- Millaiseen jalkojenhoitoon olet oikeutettu?
- Pääseekö diabeetikko työkyvyttömyyseläkkeelle?
- Riskitesti vai geenitesti?
- Omaseuranta ei olisi maksutonta ilman Diabetesliiton toimia
2017
- Lääkekorvausjärjestelmän tulee tukea myös huonosti toimeentulevia diabeetikoita
- Potilasjärjestöjä kuullaan lääkekorvausasioissa – mutta miten ja millä perusteilla?
- Miten diabeteslääkkeitä pitäisi korvata?
- Haluaisin sensorin – mitä voin tehdä?
- Uusi potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia kehittää diabeteksen hoidon laatua
- Sote ja etiikka – mitä potilaalla on oikeus odottaa uusilta rakenteilta?