Sosiaaliturvaa uudistetaan, ja sen pitäisi kiinnostaa sinuakin

Sossun luukku kuulostaa paikalta, josta mieluiten pysyisi poissa. Kun ymmärtää, että sosiaaliturva on muutakin kuin tulonsiirtoja, sossun luukku aukeaa yllättävän lähellä, ihan tuossa vieressä – ja hyvä niin. 

Sote-uudistuksesta tietävät kaikki, mutta sotu-uudistus on monelle vieraampi asia. Sosiaaliturvauudistusta valmistelee parhaillaan komitea, jossa on pysyviä asiantuntijoita sekä jäseniä kaikista eduskuntaryhmistä.  Diabetesliitto osallistuu työhön asiantuntijana komitean taustaryhmässä. 

Sosiaaliturvakomitea on hahmotellut neljä ongelmakokonaisuutta: sosiaaliturvan monimutkaisuus, ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen, viimesijainen turva, perusturva ja asuminen sekä palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen. Paperinmakuisia sanoja, mutta kyse on ihmisten arjen sujuvuudesta, elämän ennakoitavuuden lisäämisestä, toiminta- ja työkyvyn tukemisesta ja osallisuuden rakentamisesta yhteiskunnassa. Se koskee myös sinua.

Diabetesnäkökulma auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa komitean hahmottelemat ongelmakokonaisuudet voivat realisoitua pitkäaikaissairaan henkilön elämässä. Diabetes voi vaikuttaa arjessa jaksamiseen, ja arjessa jaksaminen vaikuttaa kaikkeen. Lähes 60 prosenttia Diabetesliiton toteuttamaan arjen hyvinvointia kartoittavaan kyselyyn vastanneista kertoi diabeteksen vaikuttavan vähintään jonkin verran elämässä jaksamiseen. Lähes joka kolmas kokee arjen melko usein tai usein kuormittavana. Hoitoväsymys on hyvin yleistä. Työikäiset tyypin 1 diabetesta sairastavat sekä diabetesta sairastavien lasten vanhemmat jaksavat kyselyn mukaan arjessa muita huonommin.

Työkyky ja työssäkäynti nähdään usein vastakohtana sosiaaliturvan varassa elämiselle. Oman tai läheisen diabetes tai muu pitkäaikaissairaus voi kuitenkin vaikuttaa toiminta- ja työkykyyn ja työllistymiseen. Työkyvyn ongelmia voi tulla diabetesta sairastavalle itse diabeteksen tai sen lisäsairauksien vuoksi, tai sitten arjen kuormitus alkaa vaikuttaa työkykyyn. Diabetesta sairastavan lapsen perheessä työssäkäynnin ja lapsen hoidon yhdistäminen voi olla todella vaikeaa. Tarvitaan joustavaa sosiaaliturvaa, joka tukee silloin, kun kokoaikainen työssäkäynti ei ole mahdollista.  

Sotu- ja sote-uudistuksessa on paljon yhtymäpintoja. Esimerkiksi käy tilanne, jossa haetaan toimeentulotukea korkeisiin sairaalan hoitopäivämaksuihin tai lääkekuluihin. Terveysturvan osa-alue sosiaaliturvan kokonaisuudessa ei ole aukoton. Sairauden hoidosta aiheutuu kustannuksia, joihin kaikilla ei ole varaa. Tyypin 2 diabetesta sairastavista jopa kolmannes piti diabeteksesta koituvia kustannuksia vähintään melko suurena taloudellisena rasitteena. 

Diabetesta sairastavien kokemukset paljastavat terveyssosiaalityön suuren tarpeen. Erityisesti paljon palveluja tarvitsevat ja useita sairauksia sairastavat, joilla sairaudet vaikuttavat toiminta- ja työkykyyn, hyötyisivät todella paljon diabetesvastaanoton yhteydessä annetusta sosiaali- ja palveluohjauksesta. Pelkästään kuntoutuksen vaihtoehtojen selvittely ja kuntoutusajan toimeentulon varmistaminen on monimutkaista. 

Harvemmin muistetaan, että sosiaaliturvaa kehittämällä voidaan suoraan vaikuttaa ihmisten terveyteen. Tämä johtuu siitä, että suurin vaikuttavuus kansanterveyden tasolla saadaan köyhyyttä ja syrjäytymistä vähentämällä. Diabetesta, kuten muitakin yleisiä kansansairauksia, esiintyy enemmän pienituloisilla. Myös diabeteksen lisäsairaudet kasaantuvat alempiin tuloluokkiin. Alemmissa tuloluokissa ihmiset myös kokevat terveytensä huonommaksi. Diabetesta sairastavan näkökulmasta toimiva sosiaaliturva varmistaa parhaat voimavarat omahoidolle myös haastavissa elämäntilanteissa: hoitoon voi keskittyä, kun arki on turvattua.  

Ajattele asiaa tältä kannalta: Sosiaaliturvan kehittäminen siten, että se turvaa toimeentulon ja arjessa pärjäämisen yksilöllisemmin, joustavammin ja kattavammin, ei ole vain sosiaalipolitiikkaa, vaan erinomaista terveyspolitiikkaa. Diabetesliitto jatkaa työtä komitean taustajoukoissa. Meille saa mielellään kertoa kokemuksista sosiaalipalveluista ja etuuksista.   

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic

 


Aiemmat blogit:

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic, Diabetesliitto:

Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto: