Omaishoidolla tarkoitetaan sitä, kun omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö hoitaa ja pitää huolta ikääntyneestä, vammaisesta tai sairaasta henkilöstä kotioloissa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluvat omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, hoidettavalle annettavat palvelut, omaishoitajan vapaapäivät ja niiden aikainen tilapäishoito sekä muut tukipalvelut.
Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta. Palvelua voi hakea kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimelta. Hoidon ja huolenpidon edellytetään olevan päivittäin sitovaa.
Kunnilla on paljon harkintavaltaa omaishoidon tuen järjestämisessä. Kunnat arvioivat sen, täyttääkö hoidettava tuen myöntämisedellytykset. Omaishoidon tuki maksetaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Vuonna 2019 hoitopalkkio on aina vähintään 399,91 euroa, jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana palkkio on vähintään 799,81 euroa kuukaudessa. Moni kunta maksaa suurempiakin palkkioita, koska omaishoidon tuki on joka tapauksessa kustannuksiltaan muuta hoivaa edullisempaa.
Kunnat voivat päättää hoitopalkkioluokista laissa säädettyjen kahden luokan lisäksi.
Joskus hoidon sitovuuden ja vaativuuden arviointi voi olla hankalaa. Yleisenä ohjeena kuitenkin on, että sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella. Hoitopalkkiota ei voida esimerkiksi alentaa, vaikka hoidettava viettäisi keskimäärin enemmän kuin seitsemän tuntia vaikkapa koulussa tai kuntoutuksessa, jos hoidon ja huolenpidon tarve kotona on vähäistä suurempaa. Omaishoitajilla on omaishoitolain mukaan oikeus pitää vapaata vähintään kaksi tai kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti riippuen hoidon sidonnaisuudesta.
Omaishoidon tuesta annetaan kirjallinen viranhaltijapäätös, johon voi hakea muutosta. Kielteisessä päätöksessä on ilmoitettava, miksi hakemus hylättiin.
Omaishoidon tuesta tehdään sopimus kunnan ja omaishoitajan välille, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan omaishoitajan toteuttama hoito sekä kaikki tukipalvelut ja hoitajan vapaapäivien aikaiset hoitojärjestelyt. Tukipalveluita voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu tai kuljetuspalvelut. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Omaishoitajalle kertyy palkkiosta eläkettä.
Diabeteksen perusteella omaishoidon tukea saavat etenkin diabeetikkolasten vanhemmat. Tuen saaminen ei ole itsestäänselvyys, ja myöntämisessä on kuntakohtaisia eroja. Vanhempien kannattaa tiedustella oman kuntansa menettelytavoista ja ottaa asia esille diabetesvastaanotolla.
Yhtenä myöntämisen edellytyksenä on yleensä, että lapsi saa vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea. Insuliinihoitoiset diabeetikkolapset täyttävät lähtökohtaisesti aina tämän ehdon. Aikuisilla diabeetikoilla esimerkiksi kotidialyysi voi olla peruste omaishoidon tuen myöntämiseen. Omaishoidon edellytyksiä pohdittaessa toimintakykyä ja hoidon ja huolenpidon tarvetta tulee arvioida kokonaisuutena ja huomioida esimerkiksi lisäsairauksien vaikutus.
Järjestelmällistä seurantaa siitä, kuinka diabeetikkoperheet omaishoidon tukea saavat, ei ole. Otamme mielellämme vastaan kokemuksista omaishoidon tuesta.
Sote-palveluja on kaavailtu siirrettäväksi laajemmille yksiköille kuntien sijaan. Kun järjestäjiä on vähemmän, on todennäköisempää saada omaishoidon tuen perusteita yhtenäistettyä. Omaishoitoperheille tulisi tarjota yksilöllisesti räätälöityä tukea yhtenäisin valtakunnallisin perustein.
On hyvä tietää, että myös ilman omaishoitosopimusta läheistään hoitavat henkilöt voivat saada tukipalveluita ja vapaapäiviä kunnalta. Läheisiään tällä tapaa hoitavien henkilöiden kannattaa kysyä palveluista omasta kunnastaan. Vapaapäiviä ja virkistysvapaita voidaan järjestää samoilla edellytyksillä kuin omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille.
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic, Diabetesliitto
Tällä palstalla tarkastellaan sosiaaliturvaa ja terveyspolitikkaa diabeetikon näkökulmasta.
Julkaistu Diabetes-lehdessä 2/2019.