Sitä kulkee suvussa – vai kulkeeko?
Geeniperimä voi altistaa sairauksille mutta myös suojata niiltä. Usein arkiset valinnat ratkaisevat terveydessä enemmän kuin geenit. Myös ikä ja sattuma vaikuttavat. Toivoa on, vaikka suvussa lähes kaikki olisivat kuolleet alle seitsemänkymppisinä sydän- ja verisuonisairauksiin. Sydäntaudeissa juuri ravinto, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus ovat pääasia.
Virheet solujen viestinnässä altistavat tyypin 2 diabetekselle
Tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitetut suolistohormonin kaltaiset valmisteet, kuten semaglutidi ja liraglutidi, ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös lihavuuden hoidossa ja valtimosairauksien ehkäisyssä. Professori Vesa Olkkonen selvittää nyt tutkimuksessaan, miten nämä lääkeaineet vaikuttavat rasvakudoksen ja verisuonien sisäpinnalla olevien endoteelisolujen väliseen viestintään. Tutkimus voi esimerkiksi nopeuttaa insuliiniresistenssiin kohdennettavien lääkehoitojen kehitystä.
Regina Wilson selätti kakkostyypin diabeteksen
Yhdysvaltalainen Regina Wilson, 63, sai diagnoosin kakkostyypin diabetekseen neljä vuotta sitten. Hän halusi välttää molemmat jalkansa diabeteksen menettäneen äitinsä kohtalon ja teki muutamia elintapamuutoksia, jotka auttoivat häntä päihittämään kakkostyypin diabeteksen.
Skuutilla kovaa ja tunteella
Skuuttitemppuilu vaatii kylmäpäisyyttä, kovaa kuntoa ja hetkessä elämisen taitoa. Nuo ominaisuudet veivät Miiko Lakson mittelemään lajin MM-mitaleista Roomaan. Miikon tyyliin ei sovi ennalta suunnittelu, parempi on antaa mennä fiiliksen mukaan. Diabetes ei hidasta urheiluharrastusta millään lailla, vaikka nuori mies liikkuu tunteja putkeen.
Uusi tutkimuslöydös vahvistaa: Suun bakteerit altistavat aivoinfarkteille
Herätys, diabetesta sairastavat: sairautesi hoitotasapaino riippuu myös suusi kunnosta. Suubakteerit vaikuttavat tuoreen väitöstutkimuksen mukaan merkittävästi niin sydämen, verisuonten kuin aivojenkin terveyteen. Erityisesti parodontiitti on todellinen terveysuhka.
Insuliininkäytön mukauttaminen painonhallinnassa – uusi herkkä kysymys
Moni diabetesta sairastava on tyytymätön painoonsa, kävi ilmi Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä. Tyypin 1 diabetesta sairastavista 45 prosenttia kertoi, että heidän insuliininkäyttöönsä vaikuttaa halu hallita painoaan vähintään jonkin verran. Ikäryhmittäin tarkastellessa insuliininkäytön mukauttaminen painonhallinnan vuoksi nousi esiin kaikissa ikäryhmissä.
Apteekilla on tärkeä rooli diabetesta sairastavan hoitopolulla
Kun diabetesta sairastava ja farmasian ammattilainen kohtaavat apteekissa, noloja tilanteita ei ole lainkaan. Lääkeneuvonnan ohessa apteekissa voidaan puhua vaikkapa jalkojen kunnosta tai elintapojen merkityksestä sairauden hallinnassa. Farmasian ammattilaisen velvollisuus on varmistaa, että potilas osaa hoitaa sairauttaan oikein.
Huoleton Huuhtanen
Samuli Huuhtanen ei pelästynyt, kun hän sairastui tyypin 1 diabetekseen, sillä diabetesta voi itse hoitaa hyvin. Hän on onnellinen myös siitä, että hän sairastui diabetekseen nelikymppisenä, kun nuoruuden ördäilyt olivat jo ohi. Toinen sairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta, on ollut vähän työläämpi.
Lihavuus tyypin 2 diabetesta sairastavan harmina
Suurin osa tyypin 2 diabetesta sairastavista elää lihavuuden kanssa, mutta vain harvat heistä onnistuvat pudottamaan painoaan, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Painonpudotus kannattaa, sillä jo pienikin pudotus vähentää vaaraa sairastua tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksiin.
”Kun asuu kaukana terveyspalveluista, pitää osata ennakoida”
Muoniossa asuva Matti Myllykangas sanoo, että hän on paras diabeteksensa asiantuntija. Sen ymmärtää, kun seurantakäynneille on 250 kilometriä matkaa. Hän pitää huolta diabeteksensa hoitotasapainosta lääkityksen lisäksi liikkumalla Lapin tuntureilla, kalastamalla sekä syömällä terveellisesti ja säännöllisesti.
Diabetesta sairastavien varusmiespalvelus vaatii perusteellisen valmistelun
Puolustusministeriö selvittää diabetesta sairastavien varusmiespalvelun järjestelyä, ja näyttää todennäköiseltä, että ainakin vapaaehtoisuuteen perustuva varusmiespalvelus toteutuu. Mutta milloin ensimmäinen diabetesta sairastava voisi astua palvelukseen, sitä ei kukaan halua ennustaa.
Sami Keski-Vähälä: Diabetes on lahja
Diabetesdiagnoosi oli käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälälle yllätys, mutta ei katastrofi. Se on saanut hänet pitämään parempaa huolta itsestään. Hän ei ole koskaan kapinoinut sairautta vastaan eikä hän välttele mitään, vaan tekee kaikkea mitä ennenkin. Hän saa tyydytystä, kun onnistuu monimutkaisessa hoidossa. Jos hän ei ota tautia haltuun, sitä ei tee kukaan muukaan.
Luonto lisää myönteisiä tunteita
Luonto parantaa hyvinvointia: jo pienet päivittäiset piipahdukset puistoihin tai lenkkipoluille voivat vaikuttaa suuresti elämänlaatuun. Luonnossa verenpaine ja stressihormoni kortisolin pitoisuus veressä laskevat, ja parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy: näin olo alkaa tuntua hyvältä ja rauhalliselta. Luonnossa kannattaa liikkua aistit avoimina: miltä siellä tuoksuu, millaisia ääniä siellä kuuluu ja millaisia eläimiä, kasveja ja värejä siellä näkyy.
Unelma emännyydestä toteutui
Pikkutyttönä Riikka Suutarilla oli kaksi unelmaa: tulla presidentiksi tai maatilan emännäksi. Jälkimmäinen haave toteutui. Hän haluaa tarjota tilan eläimille parhaat mahdolliset olosuhteet. Diabetes tuo haasteita tilanhoitoon, joka on usein ennalta-arvaamatonta, eikä työn touhussa aina ehdi syömään. Stressaavan työpäivän jälkeen hän menee navettaan ottamaan vasikkaterapiaa.
Liikenteessä lääkärin lausunnolla
Diabetesta sairastava kuljettaja vastaa itse omasta ajokunnostaan. Kun hänellä on verensokeria alentava lääkitys, hänen täytyy tarkistaa, että hänen verensokerinsa on turvallisella tasolla ennen autoilemaan lähtöä. Pitkillä automatkoilla verensokeri kannattaa tarkistaa kahden, kolmen tunnin välein. Lääkäri arvioi ryhmän 1 kuljettajien ajoterveyttä 1–5 vuoden välein.
Eeron kaksi sairautta
Eero sairastui tyypin 1 diabetekseen kesällä, ja syksyllä hän aloitti koulun. Siellä oli hänen apunaan koulunkäynninavustaja. Aluksi erityisesti lukuisat pistokset harmittivat Eeroa. Älypumppu on helpottanut hoitoa: hän pääsi leirikouluunkin ilman vanhempia. Iman diabetesdiagnoosia ei olisi selvinnyt, että hänellä on myös toinen vakava sairaus, Shwachman-Diamondin oireyhtymä, joka voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Kakkostyypin diabeteksen hoitoa voi iäkkäänä keventää
Hoidon helpottaminen ja elämänlaatuun keskittyminen voi olla parasta hoitoa tyypin 2 diabetesta sairastavalle ikäihmiselle. Ikä ei kuitenkaan kerro kaikkea: tärkeämpää on ihmisen toimintakyky ja kokonaistilanne, ja siksi yksilölliset hoitoratkaisut ovat tärkeitä. Liian matala verensokeri on iäkkäälle iso riski. Muitakin lääkityksiä voi olla tarpeen muuttaa.
HS-tauti kasvattaa diabetesriskiä
Kivuliaissa ja märkivissä ihopaiseissa on tärkeää unohtaa häpeän tunteet ja hakeutua pikaisesti lääkäriin. HS-tauti nostattaa nivusiin, kainaloihin ja genitaalialueelle tulehduksellisia kyhmyjä ja kivuliaita paiseita. Naisilla niitä ilmaantuu usein myös rintojen alle ja miehillä etenkin peräaukon ympäristöön sekä pakaroihin.
Onnikka suostuttelee elintapamuutoksiin
Onnikka-puhelinsovellus tsemppaa käyttäjää terveellisiin elintapoihin ja painon pudottamiseen suostutellen ja syyllistämättä. Oulun yliopistossa kehitetty menetelmä pohjautuu tutkittuun tietoon ihmisen käyttäytymisestä. Sovellus on helppokäyttöinen: 70–80 prosenttia sen käyttäjistä ovat jaksaneet olla mukana vuoden kestävän ohjelman loppuun asti. Sovelluksen voi saada käyttöönsä vain terveydenhuollon kautta.
Kaunokirjallisuus tarjoaa opettajan, keskustelukumppanin ja ystävän
Kaunokirjallisuus tempaa lukijan mukaansa mitä erilaisimpiin maailmoihin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oppia enemmän itsestä ja oman mielen liikkeistä. Joskus se voi toimia myös hyvänä ystävänä tai vaikka terapiana. Vaikka kirjallisuus voi auttaa meitä monella tavalla, kirjat eivät korvaa ihmisiä – ilman toisia ihmisiä sairastumme ja kuolemme, kirjailija, psykologi Jussi Valtonen sanoo.
Lääkkeen pitkä tie ideasta käyttöön
Kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen vie keskimäärin 12‒13 vuotta. Lääkkeitä kehittävät kaupalliset lääke- ja bioteknologiayhtiöt. Idea lääkkeestä voi syntyä lääketieteellisestä tarpeesta tai uudesta tutkimustuloksesta. Ennen kuin lääke on kuluttajien käytössä, sen tehoa ja turvallisuutta on testattu moneen kertaan.
Johanna Rehnin tutkimus valaisee insuliinihoidon historiaa
Kun Johanna Rehnin väitöstutkimus noin kolmen vuoden kuluttua valmistuu, voimme odottaa saavamme aivan uutta tietoa insuliinihoidon historiasta Suomessa. Mutta sitä ennen nuoren historioitsijan pitää kääntää monen monituista kiveä – ja ensiksi löytää niitä aiemmin tutkimattomilta poluilta.
Adrian Kirkland ei järkyttynyt diabetesdiagnoosista
Britti-insinööri Adrian Kirkland on tehnyt työuransa pääosin Suomessa, mutta hän on ollut eläkkeellä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hänellä on tyypin 2 diabetes, joka tuli esiin sattumoisin perhetapaamisessa. Diabetes ei stressaa häntä millään tavoin, vaikka hän on joutunut vaihtamaan sen lääkitystä muutaman kerran. Hoitoa tukevat elintapamuutokset: terveellisempi ruokavalio ja liikunta.
Kuitua kaurasta
Kaura sisältää kahta erilaista kuitutyyppiä. Kummatkin ovat tuiki tärkeitä terveyden tekijöitä verisuonistossa ja suolistossa, sillä ne hillitsevät verensokerin nousuja, alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja ehkäisevät ummetusta. Kaura on oiva valinta myös diabetesta sairastavalle.
Mitä teen, kun pistin väärää insuliinia tai unohdin insuliinipistoksen?
Oletko joskus löytänyt itsesi aamuyön tunteina pohtimassa, tuliko illalla pistettyä pitkävaikutteinen insuliini? Tai pelästynyt kunnolla huomattuasi pistäneesi ison määrän väärää insuliinia? Jotta voit korjata tilanteen, tarvitset tietoa käyttämiesi insuliinien vaikutusajoista, korkean tai matalan verensokerin korjausperiaatteista ja pikainsuliini/hiilihydraattisuhteestasi.