Koti Hoito

Hoito

uupunut-nuori-nainen-auton-ratissa

Uupunut tarvitsee elämänmuutoksen

Uupuminen on elimistön varoitusjärjestelmä, joka kertoo, että henkiset ja fyysiset voimavarat ovat vähissä. Se ei synny hetkessä, vaan se on usein seurausta vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuneesta ylikuormitustilasta. Ihminen uupuu, kun hän ei enää pysty palautumaan riittävästi. Toipuminen on yleensä pitkä prosessi. Ensimmäinen askel siihen on oman elämäntilanteen tiedostaminen.
piirroskuva, jossa-rikoutuneesta-lääkekapselista-menee-hammasrattaita-aivoihin

Aiheuttaako lääkkeesi riippuvuutta?

Rauhoittaviin ja nukahtamista helpottaviin lääkkeisiin voi syntyä riippuvuus. Se ilmenee lopetusoireina, kuten ahdistuksena, unettomuutena, pelokkuutena, krapulan kaltaisina oireina, ääniherkkyytenä ja ärtyisyytenä. Jo unilääkitystä aloitettaessa pitäisi tehdä suunnitelma myös lääkityksen lopettamisesta.
surullinen-mies-istuu-sängynpäädyssä

Apua erektiohäiriöön

Kun verenkierto ei enää toimi niin kuin pitäisi, voi seurata erektio-ongelmia. Niihin löytyy onneksi monenlaista hoitoa, sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä. Urologi Timo Hakala kannustaa miehiä hakemaan rohkeasti apua. Psykologi Tony Dunderfelt muistuttaa, että seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Miehen kunnian ei pitäisi olla kiinni siitä, seisooko hänellä.

Selkäkipu selätetty!

Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa selkävaivoja. Kevyt liikunta säilyttää selän lihaskuntoa, ja tehokkaampi kuntoliikunta vahvistaa sitä. Tärkeintä on liikkua usein ja säännöllisesti. Pirjo Nurminen pääsi selkäkivuista eroon, kun hän oppi viihtymään kuntosalilla ja vesijuoksussa.
Pieni punajuuripiirakka.

Kohtuullisuus toimii painonhallinnassa kieltoja paremmin

Painonhallintaa tukeva ruokavalio ei ole lyhytaikainen dieetti tai pikakuuri, vaan terveellinen, monipuolinen ja sopivan joustava syömisen tapa, jonka kanssa pärjää koko loppuelämän ajan.  Siinä auttavat muun muassa lautasmalli, säännölliset ruoka-ajat, pienempi ruokalautanen, kasvisten lisääminen ruokavalioon, hitaasti syöminen ja energiatiheiden ruoka-aineiden käytön vähentäminen.
Kaksi hiukan ylipainosta iloista lasta uima-altaan reunalla.

Lapsen ylipaino on koko perheen asia

Lapsen painokäyrä näyttää terveydenhoitajan vastaanotolla nousevaa suuntaa. Miten ottaa lapsen paino puheeksi niin, että se kannustaisi perhettä muutokseen eikä nitistäisi ja syyllistäsi? Lapsen elintapoihin voi vaikuttaa luontevasti, kun koko perhe muuttaa tottumuksiaan. Lapsen ei yleensä tarvitse laihduttaa: kun hän innostuu liikkumaan ja ruokailuajoista tulee säännöllisiä, pituuskasvu hoitaa usein hoikistumisen.
Lähikuva Jyrki Seppäsestä, taustalla polkupyöriä.

Kun aivoissa pimeni auton ratissa

Espoolainen Jyrki Seppänen sai sakot liikenteen vaarantamisesta, koska vakava hypoglykemia yllätti hänet auton ratissa ja muiden autoilijoiden oli väisteltävä häntä. Hän on valittanut saamastaan tuomiosta: hänen mielestään kyse oli sairauskohtauksesta, ei huolimattomasta omahoidosta. Liian matala tai korkea verensokeri, hoitamaton uniapnea sekä sairauksien ja lääkitysten yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa vaaroja liikenteessä paitsi autoilijalle itselleen myös muille tiellä liikkujille.
Kaksi naista halaa toisiaan kadulla.

Älä unohda kosketusta

Kosketus on ihmiselle sisäänrakennettu tapa rakentaa yhteyttä toisiin. Hyvältä tuntuva kosketus luo turvallisuutta ja luottamusta muihin ihmisiin. Koskettamisella on valtavan suuri vaikutus sekä kehon että mielen hyvinvointiin koko ihmiselämän ajan. Moni vauvana turvallista syliä vaille jäänyt ei esimerkiksi osaa arvostaa itseään aikuisena. 

Verenpaine alemmaksi liikunnalla

Säännöllinen liikunta voi laskea kohonnutta verenpainetta niin paljon, että verenpainelääkitystä pystyy vähentämään, tai sitä ei tarvitse aloittaa lainkaan. Liikunnan vaikutus verenpaineeseen alkaa näkyä kuukauden parin päästä, mutta jotta verenpaine pysyisi jatkossakin matalampana, liikuntaa täytyy edelleen harrastaa säännöllisesti. Liikunta laskee verenpainetta useiden mekanismien kautta.
Valkoiseen lääkärintakkiin pukeutunut iloinen naistutkija seisoo portaikon edessä.

Lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen: Ylipaino ei ole oma valinta

Kerran lihava, aina lihava? Suomalainen uraauurtava lihavuustutkimus pureutuu ylipainon syihin ja seurauksiin, ja hakee helpotusta ylipainoepidemiaan. Professori Kirsi Pietiläisen tekemä tutkimustyö laajentaa ymmärrystä siitä, millaisia keinoja lihavuusbiologian solmujen avaamiseen tarvitaan. Lääkehoidoista suurimmat odotukset kohdistuvat nyt semaglutidi-nimiseen suolistohormonivalmisteeseen, joka on tutkimuksissa osoittautunut erittäin tehokkaaksi lihavuuden hoidossa.
Keski-ikäinen talviasuinen mies vetää perässään tavarakärryä, takana tunturi.

Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle

Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.

Aikuisten poliklinikalle siirtyvä nuori tarvitsee sopivasti tukea

Nuorten diabeetikkojen siirtyminen hoitoon aikuisten poliklinikalle sujuu pääsääntöisesti hyvin. Tärkeintä on, että vastuu ja itsenäisyys lisääntyvät oikeassa tahdissa. Halu ottaa itse vastuuta diabeteksen hoidosta tulee ajallaan: joillekin jo 16-vuotiaana, toisille taas lähempänä täysi-ikäisyyttä. Samalla vanhemmat alkavat väistyä luontevasti taka-alalle.

Sokeuteenkin sopeutuu

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.

Valoisat näkymät retinopatian hoidossa

Moni diabetesta sairastava pelkää yhä näkövammaa, vaikka nykyisillä hoitomenetelmillä lähes jokainen ongelma pystytään hoitamaan niin, että näkökyky säilyy. Diabeettisen retinopatian hoidossa on parissa kymmenessä vuodessa tapahtunut iso muutos, ja näkymät ovat valoisat. Sovittuja seurantakäyntejä ja silmänpohjakuvauksia ei kannata kuitenkaan jättää väliin.

Hyytymä laskimossa

Jos verihyytymä tukkii alaraajan syvän laskimon, vaarana on keuhkovaltimoihin ajautuva veritulppa. Se on hengenvaarallinen tila, johon liittyy äkillistä tai asteittain pahenevaa hengenahdistusta tai rintakipua ja veriyskää. Vaikeaan keuhkoveritulppaan tarvitaan yleensä liuotushoito.

Pää tykkää, kun neulot tai nikkaroit

Käsillä tekeminen rauhoittaa, virkistää, auttaa muistamaan ja lohduttaa. Myös hienomotoriikka ja luovuus kehittyvät. Kun molemmat kädet työskentelevät, aivoalueet aktivoituvat laajasti. Se vaikuttaa myös mielen toimintaan. Ei ole oikeastaan väliä, mitä teet. Tärkeintä on, että se tuntuu mieluisalta.

Kävelemällä kuntoon

Jotta liikunnasta tulisi tapa, sen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Käveleminen on ihmiselle juuri sellaista. Kävelemällä voi hoitaa paitsi kehoa myös mieltä ja ympäristöä. Sirpa Hytönen alkoi kävellä, kun hän sai kuulla tulevansa isoäidiksi ja tajusi, ettei huonokuntoisena jaksaa hoitaa lastenlastaan. Nyt hän on 40 kiloa kevyempi kuin ennen, eikä paluuta entiseen enää ole.

Isä ja tytär toistensa tukena

Reijo Koivusillalle Mari-tyttären diabetes oli huomattavasti pysäyttävämpi asia kuin aikoinaan oma sairastuminen. Nykyään isä ja tytär juttelevat diabetesasioista melko usein ja vaihtavat muun muassa kokemuksia sensoroinnista. Mari sanoo, että vain toinen diabetesta sairastava voi ymmärtää, miten herkästi diabeetikon verensokeri reagoi arjen vaihtuviin tilanteisiin.

Haimansiirron jälkeen

Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.

Välillä ahdistaa, mutta valtaosan aikaa olen iloinen

Diabetesliitto kysyi diabetesta sairastavilta, miten he ovat voineet korona-aikana, ja vastaukset olivat osin huolestuttavia. Yli puolet vastaajista arvioi sosiaalisen elämänsä kutistuneen, neljäsosalla fyysinen terveys oli huonontunut ja joka kolmas oli huomannut negatiivisia muutoksia mielialassaan ja jaksamisessaan. Kampaamoyrittäjä Kati Almajalille korona-aikana toi työ- ja taloushuolia, eikä pianisti Tuomo Partanen ole voinut konsertoida pitkään aikaan.

Diabeteksen kanssa jo yli 65 vuotta

Ykköstyypin diabetes on ollut Marjatta Moilasen matkassa jo 65 vuotta. Hän arvelee eläneensä paljon terveemmän elämän, kun hänellä on diabetes. Hänen silmänsä, munuaisensa ja päänsä toimivat hyvin, mutta jalkojen kanssa hänellä on ollut ongelmia. Jalat jäävät Kajaaniin, kun pää on jo Sotkamossa, hän nauraa. Miehen kuoltua hänen täytyy olla erityisen tarkkana, ettei verensokeri pääse laskemaan yllättäen liian matalaksi.

Helsingissä kehitetään ihoa rikkomatonta glukoosimittaria

Jo muutaman vuosikymmenen ajan tiedemiehet ovat yrittäneet keksiä, miten verensokerilukema saataisiin selville ihoa rikkomatta eli noninvasiivisesti. Nyt sellaista laitetta kehitetään myös Suomessa. Se on jo edennyt kliinisten kokeiden vaiheeseen eli käyttötesteihin.

Omassa laumassa kohti unelmia

Heidi Vanhasen arjen tohinassa pyörivät koirat, lapset ja rakennusprojektit. Menossa mukana kulkee nöyrästi diabetes, jota hän on sairastanut 11-vuotiaasta asti. Metsästysretkiin Heidi varautuu riittävillä eväillä ja pakkaamalla mukaan myös hätävarasyömistä, koska metsästä ei lähdetä pois kesken päivän.

Matalan verensokerin pelko tuo paineita perheille

Diabetesta sairastavan lapsen vanhempia usein pelottaa, että lapsen verensokeri laskee liikaa. Matalan verensokerin pelko saattaa olla jopa este diabeteksen hyvän hoidon tiellä ja horjuttaa perheen ja lapsen hyvinvointia, sanoo Mari Pulkkinen, Jorvin sairaalan diabetesvastaanoton vastuulääkäri.

Voiko tyypin 1 diabetekseen sairastumista viivyttää?

Ketkä perimässään alttiuden tyypin 1 diabetekseen saaneista lapsista sairastuvat ja miksi? Entä miksi tauti puhkeaa toisille nopeasti, mutta joidenkin sairastumisprosessi saattaa kestää vuosia? Diabetestutkija, dosentti Johanna Lempainen selvittää, miten tyypin 1 diabetekseen sairastumista edeltävät tautipolut eroavat toisistaan, ja millä keinoin niiden kulkuun voitaisiin vaikuttaa.