Koti Hoito

Hoito

mietteliäs-nuori-nainen-syö-kakkua-kahvilassa

Mitä teen, kun pistin väärää insuliinia tai unohdin insuliinipistoksen?

Oletko joskus löytänyt itsesi aamuyön tunteina pohtimassa, tuliko illalla pistettyä pitkävaikutteinen insuliini? Tai pelästynyt kunnolla huomattuasi pistäneesi ison määrän väärää insuliinia? Jotta voit korjata tilanteen, tarvitset tietoa käyttämiesi insuliinien vaikutusajoista, korkean tai matalan verensokerin korjausperiaatteista ja pikainsuliini/hiilihydraattisuhteestasi.
Kari-Porthan-istuu-ambulanssin-takaosassa

Pillit soiden potilaan luokse

Helsingin pelastuslaitoksen kaikista hälytystehtävistä noin prosentti on diabeteskeikkoja. Miten ensihoitoyksikkö auttaa sekavaa tai tajutonta diabetesta sairastavaa potilasta. Valtaosa diabetestehtävistä koskee tyypin 1 diabetesta sairastavia ja hypoglykemioita, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan.
nuori skeittaaja korkealla yläilmoissa

Ettei yksikään nuori putoaisi

Päijät-Hämeessä siirryttiin nuorisopoliklinikkamalliin nuorten diabeteksen hoidossa viitisen vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet lupaavia. Nuoren hyvä kohtaaminen on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Hyppäys lastenpoliklinikan tiheästä seurannasta suoraan aikuispoliklinikalle on iso. Nuorisopoliklinikalla nuorta valmistellaan siirtymään aikuispoliklinikalle noin 21–22-vuotiaana.
Lapsia ja aikuisia D-kahvilan pöydän ympärillä

D-kahvilassa porisee vertaistuki

Kun ulkoilutapahtumissa ei virinnyt keskusteluja, Keski-Suomen diabetesyhdistyksen perhekerho päätti perustaa D-kahvilan. Se kokoontuu joka toinen kuukausi ja paikalla on 20–40 osallistujaa. D-kahvilassa keskustellaan vilkkaasti ja välillä kahvilassa vierailee asiantuntijoita puhumassa diabeteksesta. Lapset tapaavat muita diabetesta sairastavia lapsia.
iäkäs mies nostaa painoja kuntosalilla vierellään ohjaaja

Elintapaohjaus on hoidon kivijalka

Elintapaohjaus on paljon muutakin kuin ravitsemus- ja liikuntaneuvoja. Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi uni, päihteiden käyttö, tupakointi, sosiaaliset suhteet, työ ja harrastukset. Hyvässä elintapaohjauksessa nämä kaikki pyritään ottamaan huomioon. Usein elintapoihinsa muutosta haluava ei kaipaa niinkään lääketieteellisiä faktoja, vaan kannustusta, tsemppiä ja valmentavaa otetta.
surullinen iäkäs mies istuu sohvalla

Muisti terävänä pitkälle vanhuuteen

Elintapoja kannattaa rukata aivoille suotuisaan suuntaan hyvissä ajoin, jos haluaa välttyä muistisairaudelta. Muistia voi huoltaa terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla, aivojumpalla, sosiaalisella aktiivisuudella sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla. Diabeteslääke metformiinillakin saattaa olla suojaavaa vaikutusta. Sen tehoa muistisairauksien ehkäisyssä tutkitaan parhaillaan.
tyytyväiset mies ja nainen rentoutuvat makuuasennossa

Hyvä mieliala luo hyvinvointia

Mieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, millaiseksi koemme oman terveytemme. Kun ihmisellä on myönteinen käsitys itsestään ja elämästään, hän todennäköisesti arvioi myös terveytensä hyväksi. Hyvinvointia lisää keskittyminen hyviin asioihin, ongelmien vatvomista kannattaa välttää. Konkreettisimmin mielen voima näkyy siinä, kun plasebohoito tehoaa terveysongelmiin yhtä hyvin kuin oikea hoito.
kaksi iloista pyöräilijää

Pieni teko, iso merkitys

Kaikki liikkuminen kannattaa, kevyt liikuskelukin. Se voi parantaa kehon ja mielen hyvinvointia enemmän kuin uskotkaan. Liikunta ehkäisee monia sairauksia ja lisää vireyttä, helpottaa stressiä, masennusta ja ahdistusta. Liikkumalla säännöllisesti voi hidastaa muistin ja tarkkaavaisuuden muutoksia. Lisäksi liikunta helpottaa selviytymistä arjen toiminnoissa.
Erkki Lemetti pilkkoo paprikaa keittiössä

Lähes 50 kiloa laihduttanut Erkki Lemetti: ”Kuin olisin nuoreksi tullut”

Kolmivuorotyö, vähäinen liikunta ja epäsäännöllinen ruokarytmi paisuttivat vantaalaisen Erkki Lemetin vyötäröä vuosikymmenten ajan ja toivat mukanaan tyypin 2 diabeteksen. Sitten työterveyshuolto lähetti hänet ja osan hänen työkavereistaan kuntokurssille. Se herätti Lemetissä kipinän elämänmuutokseen eläkeiän kynnyksellä.
Samuel-jalo-istuu-rentona-nojatuolissa

Downin oireyhtymä tuo lisävaateita diabeteksen hoitoon

Samuel Jalon ja Mai Mikkolan diabeteksen hoitotasapaino on hyvä erityisesti vanhempien avun ja tuen ansiosta. Molemmilla on insuliinipumppu ja glukoosisensori. Samuel hoitaa diabetestaan hyvin itsenäisesti, Main diabeteksen hoito on pitkälti vanhempien vastuulla.
Emilia

Vertaistukea itselle ja muille

Tavallista arkea, hoitokokemuksia, hyviä ja huonoja päiviä diabeteksen kanssa. Muun muassa näistä asioista deelähettiläät Emilia, Alina ja Anna kertovat omilla päivitysvuoroillaan Diabetesliiton Instagram-tileillä. Toiminnalla tarjotaan vertaistukea, mutta saadaan sitä myös itselle.
mies ajaa polkupyörällä

Liikkeelle sydänviasta huolimatta

Sydänsairautta sairastavan kannattaa liikkua säännöllisesti ja monipuolisesti, sillä liikunta hoitaa sekä sydäntä että kokonaisterveyttä. Sydänvian laadusta ja asteesta riippuu, kuinka raskasta liikuntaa sydänsairas ihminen sietää. Jutun lopussa on liikuntaohjeet eri sydänsairauksia sairastaville.
Matti Juva metsässä taustalla metsäkone

Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa

Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.
nuori nainen jolla on insuliinpumppu ja glukoosisensori ottaa selfien sohvalla

Hoitovälinehuolia

Hyvinvointialueille siirtyminen on merkinnyt osalle diabetesta sairastavista heikennystä hoitotarvikejakeluun. Eräillä alueilla esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat joutuneet luopumaan kudosglukoosin sensoroinnista. Tyypin 1 diabetesta sairastavat puolestaan saavat käyttöönsä hoitovälineitä liian vähän ja usein vanhaa teknologiaa. Miten tilannetta voisi parantaa?
rakastuneet mies ja nainen juoksulenkillä

Ahdistaako tekniikka? Kesytä laitteet arjen apureiksi

Glukoosisensoreiden ja älypumppujen käyttäjät ovat pääosin hyvin tyytyväisiä älykkäisiin hoitovälineisiinsä, jotka keventävät diabeteksen hoidosta aiheutuvaa kuormaa, parantavat hoitotasapainoa ja lisäävät turvallisuutta. Mutta sensorointi voi joskus myös koukuttaa liikaa ja älypumppu stressata, jos ei luota sen kykyyn annostella insuliinia oikein. Diabeteshoitaja Kaja Normet antaa vinkit ongelmatilanteisiin.
iäkäs-diabetesta-sairastava-nainen-istuu-sohvalla- ja-tutkii-puhelintaan

Hoitoteknologia hyödyttää myös iäkkäitä

Pirkanmaalla kokeiltiin kotona asuvien iäkkäiden ihmisten verensokerin etäseurantaa KATI-ohjelmassa. Jokaiselle osallistuneelle laadittiin henkilökohtaiset verensokerin hoidon tavoitteet. Kokeiluun osallistuneet tunsivat olonsa turvalliseksi, kun heidän verensokeriaan seurattiin ja hoitavat ammattilaiset reagoivat tarvittaessa sen muutoksiin. Lähes kaikki osallistuneet halusivat jatkaa verensokerin etäseurantaa kokeilun päätyttyä.
miehen-vatsaan-sattuu-kovasti

Diabetes toisen taudin kylkiäisenä

Diabetes johtuu joskus toisesta sairaudesta tai toisen sairauden lääkehoidosta, esimerkiksi haimatulehduksesta, haiman poistoleikkauksesta tai pitkästä kortisonihoidosta. Sisätautien lääkäri Leo Niskasen mielestä näin kehittynyttä diabetesta ei voi luonnehtia toissijaiseksi diabetekseksi. Kaikkia diabetesmuotoja on tärkeä tutkia ja ymmärtää ja hoitaa niin hyvin kuin osataan.
kirjan-kansi

Hanki aivovoimaa liikkumalla

Liikkuminen vahvistaa aivoja. Se parantaa stressinsietokykyä, tekee mielen iloisemmaksi ja energisemmäksi, kehittää muistia ja luovuutta, ehkäisee ja hoitaa masennusta ja voi jopa nuorentaa aivoja. Psykiatri Anders Hansen sanoo kirjassaan Aivovoimaa, että fyysinen aktiivisuus on ehkä tärkeintä, mitä voimme tehdä aivoillemme.
lähikuva-nuoresta-masentuneesta-naisesta

Ihmissuhdesolmut masentavat nuoria

Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.
Maari-Rajala-ja-Antti-Palkinen-seisovat-puunrungon-edessä 

Vertaistukiryhmän vetäminen on mukavaa ja tärkeää

Antti Palkinen ja Maarit Rajala ovat vetäneet Kouvolassa noin vuoden ajan tyypin 2 diabetesta sairastavien vertaistukiryhmää ammattilaisen tuella. Ryhmän tavoitteena on hidastaa ja ehkäistä munuaisvaurioita arjen pienillä valinnoilla. Ryhmässä keskustellaan vilkkaasti ja välillä ryhmässä vierailee diabetesasiantuntija.
vyöruusu-nuoren-miehen-niskassa

Kukkiva ja kivulias vyöruusu kiusaa iäkkäintä väestöä

Tavallisimmat alueet, joille vyöruusu ilmestyy, ovat keskivartalo, kasvot ja raajat.  Ensin tulee kipu, sitten kehittyvät vesirakkulat ja tulehdusalue punoittaa. Vyöruusuinfektion jälkioireena voi olla pitkään jatkuva hermosärky. Diabetes näyttää nostavan hieman vyöruusun ilmaantumisriskiä. Vyöruusulta voi suojautua rokottautumalla.
nainen-lohduttaa-surullista-ystäväänsä

Tukea vakavasti sairastuneelle

Vakavaan tautiin sairastuminen on yleensä kriisi sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Se herättää molemmissa monenlaisia raskaita tunteita. Niiden kanssa ei kannata jäädä sinnittelemään yksin vaan etsiä rohkeasti apua ja tukea. Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet ovat sairastuneelle turvapaikkoja, ja myös vertaistukiryhmistä saa paljon apua sairauden kanssa elämiseen. Ammattiapu on tarpeen silloin, kun tuntuu, ettei omin avuin jaksa ja selviä vaikeiden kokemusten kanssa.
iäkäs mies ottaa pillerin veden kanssa

Insuliinin vastavaikuttaja kortisoni kohottaa verensokeria

Kun saat kortisonikuurin, seuraa verensokereitasi tavallista tarkemmin. Aamulla otettava kortisonitabletti vaikuttaa niin, että aamulla verensokeri on hyvällä tasolla, mutta lounaalla ja päivällisellä korkea. Iltakuuden jälkeen kortisonitabletin vaikutus pyyhkiytyy pois. Diabeteksen hoitomuoto ratkaisee, miten kortisonin vaikutus verensokeriin korjataan.
nuori tyttö lääkärin vastaanotolla

Diabetesbarometri 2023 ”Jaksaminen on aika ajoin koetuksella”

Diabeteksen hoito ja omahoidon tuki toteutuvat vaihtelevasti eri hyvinvointialueilla. Eniten diabetesta sairastavia mietityttää hoidossa jaksaminen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen, kertoo Diabetesbarometri 2023. Tyypin 1 diabetesta sairastuneiden terveyspalvelut ovat huonontuneet, osalla tyypin 2 diabeetikoista palvelut toimivat hyvin, toisille jopa yhteyden saaminen lääkäriin tai hoitajaan on vaikeaa. Barometrin mukaan diabeetikot hyödyntäisivät digitaalisia palveluita enemmän kuin niitä on tarjolla.
nuori tyttö punnitsee painonsa

Onkohan tämä diabulimiaa? 

Diabulimia on ykköstyyppien oma syömishäiriö, jossa insuliinihoitoa laiminlyödään laihtumisen toivossa. Syömishäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina, mutta ne voivat jäädä terveydenhuollossa havaitsematta. Lääkärin pitäisi viimeistään silloin ottaa puheeksi mahdollinen syömishäiriöoireilu, kun diabeetikolla on hoitoväsymystä tai heikentynyt hoitotasapaino tai kun kehonkuva ahdistaa häntä.