Koti Hoito

Hoito

Harha-askel soratiellä

Kaikki alkoi pienestä sorajyvästä, joka löysi tiensä Markku Rajalan kengän sisälle, tuntopuutoksesta kärsivän jalan seuraksi. Kun kivun tunnetta ei ollut, kivi sai rauhassa kalvaa jalkapohjaan reiän. Vasta viides lääkäri tutki jalkaa tarkemmin ja lähetti Rajalan magneettikuvaukseen, joka paljasti, että kantapäässä ei ollut lainkaan tervettä kudosta jäljellä. Ja kuinkas sitten kävikään? Rajalan tarinasta ei puutu hurjia käänteitä, mutta loppu on onneksi onnellinen.

Hiipivän kilpirauhassairauden piina

Katja Raittinen on kamppaillut elämänsä aikana useiden hitaasti kehittyvien autoimmuunisairauksien kanssa. Nyt elämänlaatua huonontavat kilpirauhasongelmat, joihin ei kolmen vuoden aikanakaan ole saatu selvää diagnoosia. Hänellä on ollut kolme kilpirauhastulehdusta lyhyen ajan sisällä.

Kun kilpirauhanen toimii poikkeavasti 

Yksi diabeetikon vuosiseurannassa tutkittavista asioista on kilpirauhasen toiminta. Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta voi altistaa hypoglykemialle ja liikatoiminta nostaa insuliinin tarvetta. Jos kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta ovat pitkään hoitamattomina, lisääntyy sydänsairauksien riski.

Salakavala rasvamaksa

Rasvamaksa vaanii vyötärölihavia ja niukasti liikkuvia suomalaisia. Hyvä uutinen on se, että myös diabeetikon rasvoittunut maksa yleensä toipuu, jos hän saa painonsa ja elintapansa kohdilleen. Tuore tutkimus kertoo, että vähäinenkin alkoholimäärä on vaaraksi rasvoittuneelle maksalle. Pitkälle edenneen maksakirroosin ainoa hoitomuoto on maksansiirto.

Kun alkoholi on ongelma, siitä ei saa vaieta

Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, jotka juovat liikaa. Usein diabeteksen ja alkoholismin kolmantena pyöränä on masennus. Kaksi alkoholistia kertoo Diabetes-lehden lukijoille oman tarinansa. Yhdessä lääkärin kanssa he valavat toivoa sairastuneisiin: tavasta voi päästä eroon, mutta ensin on tunnustettava ongelman olemassaolo.

Saanko lainaturvan asuntolainalleni?

Diabetes ei estä tai vaikeuta ison pankkilainan saamista. Sen sijaan krooninen sairaus, kuten diabetes, estää monissa tapauksissa lainaturvatyyppisen vakuutuksen saamisen. Pankit eivät kuitenkaan edellytä tai vaadi lainaturvan hankkimista lainan myöntämisen ehtona. Kysyimme neljältä suurimmalta yksityistalouksien asuntolainoittajalta, miten ne suhtautuvat diabeetikoiden pyytämiin lainoihin.

Painava vaippa ja koko ajan jano

Koska etenkin pienten lasten oireilua voi olla vaikeaa tunnistaa diabeteksesta johtuvaksi, ennättää lapsen tila helposti muuttua vakavaksi ennen kuin diabetes todetaan ja hoito aloitetaan. Näin kävi myös kotkalaiselle Sisulle, jolle ehti kehittyä happomyrkytys ennen diabetesdiagnoosia. Se on insuliininpuutteesta johtuva hengenvaarallinen tila, joka vaatii aina sairaalahoitoa. Happomyrkytys on yleistynyt vastasairastuneilla.

Sopivasti rentoutta etäseurantaan

Mahdollisuus seurata lapsen glukoositasoa lähes reaaliajassa tuo turvaa vanhemmille, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa. Joskus uusi tekniikka voi kuitenkin kääntyä stressin aiheuttajaksi: vanhemmille voi tulla kiusaus ottaa yhteyttä kouluun tai päiväkotiin heti kun lapsen glukoosiarvo on laskusuunnassa. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa lapselle oma rauha päivähoidossa ja koulupäivän aikana.

Terveisiä diabetesammattilaisten huipputapaamisesta

Euroopan Diabetestutkimuksen Seuran (EASD) vuosittainen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa Espanjassa. Syyskuiseen huipputapaamiseen osallistui noin 15 000 tutkijaa ja lääkäriä, ja mukana oli myös runsaasti suomalaisia. Pyysimme muutamaa heistä kertomaan, mitkä uudet diabeteslääkkeet ja hoitomuodot sekä muut puheenvuorot ja keskustelunaiheet olivat heistä kiinnostavimpia.

”Alamme vasta ymmärtää tyypin 1 diabetesta”

Professori Mark Atkinsonin mukaan käsitys tyypin 1 diabeteksesta on ollut liian yksioikoinen aina näihin päiviin saakka. On puhuttu yhdestä sairaudesta, vaikka sairastumisen polkuja on oletettavasti lukemattomia erilaisia. Tämän vuoksi parantavan hoidonkaan kehittäminen ei ole toistaiseksi onnistunut.

Etävertaisryhmässä kyytiä diabetekselle

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi valitsi Dumppaa diabetes -kokeiluun 14 toimintamallia, jotka tähtäsivät elintapamuutokseen tarjoamalla ratkaisuja erityisesti ruokavalioon, liikkumiseen ja elämänhallintaan. Karkkilalainen Mari Lindroth osallistui yhteen tällaiseen elintapavalmennukseen saatuaan lääkäriltään esidiabetes-diagnoosin ja nyt hän aikoo järjestää enemmän aikaa liikunnalle ja terveytensä hoitamiselle.

Jokaisen mutkan takana odottaa uusi alku

Eeva joutui vuonna 2015 auto-onnettomuuteen ja se johti tapahtumasarjaan, jossa hänen haimastaan poistettiin osa. Sen seurauksena hänelle kehittyi diabetes, mutta lääkärit eivät halunneet uskoa sitä, ja siksi hoidon aloittaminen viivästyi. Eeva uskoo, että hänen hoitoalan työssä hankkimansa ammattitaito ja periksi antamattomuutensa pelastivat hänen henkensä.

Monta syytä pitää hyvää huolta aivoista

Verisuonisairautena kakkostyypin diabetes nostaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja muistisairauksiin, mutta täysin turvassa verisuonitukoksilta eivät ykköstyypin diabeetikotkaan ole. Aivosairauksille altistavat erityisesti korkea verensokeri, korkea verenpaine, eteisvärinä ja tupakointi.

Tanssi hoitaa mieltä

Tanssi-liiketerapiassa opetellaan tunnistamaan kehon viestejä, ymmärtämään omia tunnetiloja ja löytämään mielihyvää luovasta liikkeestä. Tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo terapian toimivan masennuksen hoidossa.

Painonpudotuksen apukeinot

Laihtuminen on vaikuttavin hoito tyypin 2 diabetekseen. Jos se ei onnistu pelkästään ruokailu- ja liikuntatottumuksia korjaamalla, apua saa lääkkeistä tai leikkaushoidosta. Joskus laihduttamisessa voidaan tarvita myös psykologin apua.

Hyvästit diabeteslääkkeille

Seitsemän vuotta sitten Timo Rautajärvi painoi 180 kiloa, vihasi liikuntaa yli kaiken ja söi kymmeniä lääkkeitä päivässä. Nyt hän käy salilla useita kertoja viikossa, painaa yli 80 kiloa vähemmän ja on päässyt kokonaan eroon diabeteslääkkeistä. Tästä hän kiittää vaimoaan.

Kuka sairastuu diabetekseen, kuka ei?

Kenenkään sairastumista diabetekseen ei pysty ennustamaan varmasti. Tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä perimällä on iso merkitys, ja myös esivanhempien elämäntavat voivat vaikuttaa. Tutkijoillekin on vielä arvoitus, mikä saa aikaan tyypin 1 diabeteksen. Kuusi asiantuntijaa kertoo, mitä eri diabetestyyppien synnystä nyt tiedetään.

Eroon häpeästä

Miksi juuri minä sairastuin? Mitä olen tehnyt väärin? Etenkin monet tyypin 2 diabeetikot häpeävät sairastumistaan, koska ylipainoa pidetään usein osoituksena laiskuudesta ja huonosta itsekurista ja sairautta itse aiheutettuna. Vertaistukiohjaaja Tanja Kauppinen sanoo, että se on turhaa, eikä auta sairauden kanssa elämistä.

Painonhallinnan dilemma: Ympäristö nykyaikaa, geenit kivikautisia

Lihavuuden syy löytyy harvoin peilistä. Lihomiselle altistavat geenit, elintapojen ja -ympäristön muutokset ja ruokatarjonnan lisääntyminen ovat huono yhdistelmä. Vain harva suomalainen pysyy normaalipainoisena ilman yritystä, eivätkä kaikki pysty geeniensä ja lapsuudessa opittujen käyttäytymismalliensa vuoksi suojautumaan ylenpalttisen ruokatarjonnan houkutuksilta.

Löytyykö syy lihomiseen korviemme välistä?

Ylipainoisilla nautinnon saaminen on jollain tavoin muuttunut. He reagoivat jopa ruuan näkemiseen toisin kuin normaalipainoiset, apulaisprofessori Lauri Nummenmaa kuvailee. Hän selvittää tutkimusryhmänsä kanssa Turun PET-keskuksessa muun muassa sitä, miten aivojemme välittäjäaineet ja nautinnonhalu ohjaavat valintojamme. 

Hyvä startti päivään

Ilman aamiaistakin joku voi pärjätä, mutta sen syöminen on hyvinvoinnille monella tapaa hyödyllistä. Kun ruokarytmi rullaa tasaisesti aamusta asti, esimerkiksi verensokerin ja painon hallinta voivat sujua helpommin.

Turvallista lääkitystä?

Lääkkeillä voi olla ikäviä ja vaarallisia sivuvaikutuksia, eivätkä kaikki lääkeaineet sovi yhteen toistensa kanssa. Myös kasvirohdosvalmisteet, ravintolisät, ruoka-aineet, alkoholi ja tupakka saattavat muuttaa lääkkeiden vaikutuksia.

Hyvällä meiningillä

Lastentarhanopettaja Outi Kanervan mottona on, että hyvä mieli on diabeteksenkin hoidossa erittäin tärkeä. Vapaa-ajalla hän harrastaa muun muassa kuorolaulua, rumpujen soittoa, korujen tekemistä ja vanhojen lamppujen tuunaamista.

Turvaa jaloille töissä

Turvakengät suojaavat jalkoja niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Diabeetikoiden kannattaa olla tarkkana näitä suojavälineitä hankkiessaan ja käyttäessään – erityisesti, jos heillä on jaloissaan jo valmiiksi ongelmia. On myös hyvä tietää, että CE-standardoituun suojavälineeseen ei saa tehdä mitä tahansa muutoksia.

Kertoako vai ei diabeteksesta?

Toiset kertovat avoimesti ystävilleen ja työkavereilleen sairastavansa diabetesta, jotkut arastelevat kertomista mahdollisten ilkeiden kommenttien vuoksi ja osa ei näe siitä olevan mitään hyötyä. Diabeteshoitaja Anneli Jylhän mielestä insuliinihoitoisten diabeetikoiden pitäisi kertoa ainakin lähimmille ystävilleen ja työkavereilleen diabeteksesta, jotta he osaavat auttaa verensokerin laskiessa yllättäen liian alas.