Koti Hoito

Hoito

Monta tyyppiä tyypin 2 diabetesta

Tutkijat ovat jaotelleet tyypin 2 diabeteksen viiteen alaryhmään. Kahdessa niistä keskeinen piirre on heikentynyt insuliinineritys ja yhdessä vakava insuliiniresistenssi. Yhdessä ryhmässä diabetes liittyy lihavuuteen ja yhdessä ikääntymiseen. Tavoitteena on löytää kullekin sairastuneelle täsmällinen, nopea hoito. Yksilöitä ei kuitenkaan voi jaotella vain yhteen lokeroon, sillä heillä voi olla piirteitä useammasta ryhmästä.

Parempi olla omassa kropassa

Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.

Haasteita elämän hallinnassa

Miten diabeteksen hoito onnistuu, kun elämän hallinta on muutenkin vaikeaa? Kun diabeetikolla on omahoidon onnistumista vaikeuttavia haasteita, kuten mielenterveyden häiriö, päihderiippuvuus tai kehitysvamma, ohjauksen ja tukiverkostojen merkitys nousee tavallistakin tärkeämmäksi. Tuttu, moniammatillinen tiimi tukee diabetesta sairastavan ihmisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaellusretki tunturissa sai yllättävän käänteen

Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.

Jalan hapenpuute ei aina oireile tuntuvasti

Alaraajojen tukkiva valtimotauti hiipii hiljaa. Sitä sairastava voi kävellessään tuntea pohkeessaan kipua tai jalkaterää voi makuulla ollessa kolottaa, mutta pitkällekin edennyt tauti saattaa olla oireeton. Alaraajojen tukkivaa valtimotautia pitää ehkäistä ja hoitaa hyvin: jos jalka alkaa kärsiä kroonisesta hapenpuutteesta, voi ainoa realistinen hoito olla raajan amputointi, sanoo plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri Veerakaisa Koivunen.

Sydämenasiana jalkojen terveys

Diabetes vaurioittaa helposti jalkojamme. Lähde mukaan ottamaan selvää, miksi näin käy. Oppaana toimii Olipa kerran elämässä -klassikkosarjan innoittama jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen. Käypä hoito -suositus diabeetikon jalkaongelmista auttaa meitä pysymään oikealla tiellä.

Tomi Kankainen: Verensokeria on vaikea hallita, ellei sen määrää tiedä

Kun Tomi Kankainen sairastui 43-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen, eniten häntä järkytti riippuvuus insuliinista. Nyt hän hoitaa diabetestaan insinöörin tarkkuudella ja huolehtii kunnostaan harrastamalla kamppailulajeja. Hän pitää kiinni siitä, että hoitopäätökset perustuvat mitattuun verensokeriin – muuten hoito on vain arvailua.

Diabetes altistaa monille sairauksille

Diabetes on koko elimistön sairaus, jossa yksi ongelma johtaa helposti toiseen ja kolmanteen. Korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, mikä on monien lisäsairauksien taustalla. Hyvä hoitotasapaino ja terveelliset elintavat ehkäisevät haittoja ja voivat jopa pysäyttää alkaneen huonon kehityksen. Kun terveys elämäntapojen muutoksen vuoksi kohenee, myös mieliala paranee. Tästä syntyy hyvän kierre.

Munuaistaudin voi ehkäistä ja pysäyttää

Ensimmäisiä merkkejä munuaistaudista löytyy usein jo tyypin 2 diabeteksen toteamisen aikoihin, ja myöhemmin munuaistautiin voi sairastua jopa puolet tyypin 2 diabeetikoista. Munuaisten vaurioitumisen voi pysäyttää, ja tautia voi myös ehkäistä hyvällä diabeteksen hoidolla. Diabeetikon elinajan ennuste on paljon parempi, jos selviää ilman munuaisvauriota.

Hyvä mieli, parempi uni

Vaikka keho lepäisi väsyneenä peiton alla, mieli voi olla aktiivinen. Se virittää kehon stressimekanismit ja aktivoi aivokuorta, mikä pitää ihmisen valveilla. Mielen tulisi saada irtautua sitä kiihdyttävistä asioista, kuten työjutuista, perhepulmista tai jännittävistä televisio-ohjelmista hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Psykoterapeutti Heli Järnefelt neuvoo, miten se onnistuu.

Turvassa toisten kanssa

Yhteenkuuluvuuden kokemus rakentaa turvallisuudentunnetta ja lievittää stressiä. Uhka joukon ulkopuolelle jäämisestä saa aikaan voimakkaan reaktion aivoissa. Kanssalaisuus eli yhteisöllisyys huoltaa aivoja. Niin tekevät myös virkistävä nukkuminen, sopiva aivojen kuormituksen ja palautumisen vuorottelu ja hyvä verensokeritasapaino.

Omin jaloin – Jalkaterapeutin vastaanotolla

Mitä jalkaterapeutin vastaanotolla tehdään? Miten vastaanotolle pitäisi valmistautua? Tarvitseeko jännittää, jos jalat ovat olleet huonolla hoidolla? Mitä minun pitää tehdä itse ja mikä kuuluu hoitopaikan vastuulle? Vastaamassa jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen Diabetesliitosta.

Sana elää iskelmillä ja runoilla

Sana Mustonen on kirjoittanut laulujen sanoja monille tunnetuille artisteille. Hän on tehnyt myös seitsemän runokirjaa ja kahdeksas on kustantajalla. Sanoituksillaan hän haluaa havahduttaa ihmisiä huomaamaan elämän kauneuden. Itseään hän kuvaa ylioptimistiksi, jolla on hullu elämänhalu ja kauhea kuolemanpelko.

Joinakin päivinä pystyn unohtamaan kaikki sairauteni

Jenni Pynnönen sairastaa tyypin 1 diabeteksen lisäksi kahta erittäin harvinaista neuroimmunologista sairautta, jotka ovat vieneet hänet ajoittain pyörätuoliin ja sairaalaan. Vaikka sairaudet ovat vaikeasti hallittavia, hän toivoo pääsevänsä vielä takaisin työelämään. Hän ei mieti, miten sairaudet rajoittavat elämää ja mitä hän ei voi tehdä, vaan sitä, mitä hän voi tehdä niistä huolimatta.

Liikkeelle terveyden tähden

Ylipaino voi tehdä liikkumisesta hankalaa. Siksi tärkeintä on löytää liikkumistapa, joka tuntuu mukavalta. Jokainen askel, vähän hitaampikin, edistää terveyttä, vaikka paino ei aluksi putoaisi. Jos liikkuessa tulee hengen ahdistusta, tajunnan hämärtymistä tai sydänoireita, asiasta kannattaa jutella lääkärin kanssa ennen kuin jatkaa harjoittelua.

Kuka saa kihdin?

Kihti on tyypin 2 diabeetikoilla harmillisen yleinen vaiva, mutta hyvillä elintavoilla sen saa yleensä aisoihin. Lääkkeilläkin kivuliaita kihtikohtauksia voi pitää loitolla. Kihti kehittyy virtsahaposta. Virtsahappoa eli uraattia syntyy elimistössä puriiniaineenvaihdunnan lopputuotteena. Puriineja on runsaasti esimerkiksi oluessa, äyriäisissä ja sisäelimissä.

Älypumpun avulla tasapainoon

Monilla lapsilla ja nuorilla on jo älypumppu, mutta myös aikuiset hyötyisivät pumppuhoidosta. Se sopii elämän vaihteleviin tilanteisiin paremmin kuin pistoshoito. Tuore lasten pumppuhoitoa koskeva tutkimus osoittaa, että älypumppu paitsi parantaa hoitotuloksia myös keventää lapsen vanhempien kokemaa stressiä.

Voiko kakkostyypin diabeteksesta päästä eroon laihduttamalla?

Aiemmin ajateltiin, että elintapojen korjaaminen tepsii vain diabeteksen esivaiheessa. Nykyään tiedetään, että myös sairauden alkuvuosina voi elintaparemontilla saavuttaa normaalin sokeriaineenvaihdunnan. Yleensä tähän tarvitaan 10–15 kilon painonpudotusta. Mitä pitempään sairaus on kestänyt, sitä vähemmän haimassa on heräteltäviä beetasoluja.

Säännöllinen syöminen auttaa ahmijaa

Mitä enemmän syömistään rajoittaa, sitä todennäköisimmin päätyy ahmimaan. Laihdutuskuurit eivät auta ahmijaa. Sen sijaan hän hyötyy säännöllisestä ja riittävästä syömisestä. Ruokailu 3–4 tunnin välein rakentaa hyvän rungon syömisille.

Ruoka jumiutuu mahalaukkuun

Vatsaoireiden ja verensokeriongelmien taustalta voi löytyä mahalaukun toimintahäiriö, diabeettinen gastropareesi. Se johtuu mahalaukun hermoverkoston vaurioitumisesta. Ruoka jumiutuu mahalaukkuun useiksi tunniksi, mikä voi vaikeuttaa verensokerin hallintaa. Pienet, helposti sulavat ateriat helpottavat oireita. Gastropareesia voidaan hoitaa myös lääkkeillä.

Perimä kertoo tyypin 1 diabeetikon sepelvaltimotautiriskistä

Tyypin 1 diabeetikoilla on jopa 20 kertaa isompi riski sairastua sepelvaltimotautiin muuhun väestöön verrattuna. Selvittääkseen perimän vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen, tutkijat riskipisteyttivät noin 3 300 tyypin 1 diabeetikkoa ja havaitsivat, että geneettinen riskipisteytys auttoi ennustamaan tulevia sepelvaltimotautitapauksia. Hyvä sitoutuminen diabeteksen lääkehoitoon pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, sanoo filosofian tohtori Raija Lithovius.

Railakkaan lajin taiturit

Anniina Ruotsalainen ja Nelli Lind osallistuivat keväällä cheerleadingin MM-kisoihin Yhdysvalloissa, ja joukkue voitti siellä hopeaa. Nopeatempoinen laji on aika vaativa, siinä menestyäkseen tarvitaan vahvaa motivaatiota, halua kehittyä ja hyvää yhteistyökykyä. Molemmilla tytöillä on ykköstyypin diabetes, mutta he eivät ole antaneet sen estää mitään, sen kanssa voi päästä vaikka kuinka pitkälle.

Polkupyörällä Pariisiin

Kun Maija Tusa lupautui mukaan pyöräilytempaukseen, jossa poljettiin polkupyörällä Kuopiosta Pariisiin, hänellä ei ollut aiempaa kokemusta tavoitteellisesta kestävyysharjoittelusta. Lisäksi hänellä on tyypin 1 diabetes, joka asetti omat haasteensa urakalle. Verensokerin liikkeitä enemmän huolta aiheuttivat kuitenkin takapuolen hiertymät ja kuumana porottava aurinko. Pyöräilytempauksella kerättiin rahaa syöpää sairastaneiden lasten tutkimiseen ja lasten syöpätutkimukseen.

Kysy museon Vesalta!

Vesa Järvinen on museonhoitaja kolmannessa polvessa. Hän uskoo perinteiseen museoon, jossa ihminen saa nähdä vanhoja rakennuksia ja esineitä ja aistia tunnelmaa. Sellainen on hänen työpaikkansa Itä-Hämeen museo Hartolassa.

Ihon oma bakteerikanta torjuu taudinaiheuttajia

Iho suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta. Ihon pinnalla elelee ihmisen monipuolisin, jopa tuhannen bakteerilajin mikrobiyhteisö. Se on tärkeä ihon hyvinvoinnin kannalta: se muun muassa estää taudinaiheuttajien, kuten eräiden hiivojen, kasvua iholla. Lisäksi ihon omat hyödylliset mikrobit edistävät ihon korjautumista ja uusiutumista tulehduksen jälkeen.