Koti Ihmiset Seniori

Seniori

Iäkäs, hymyilevä nainen istuu pöydän ääressä edessään ruokalautanen.

Seniorin ruoka: Fiksuja valintoja kauniisti katettuna

Vanhuusvuosina nälän ja janon tunne vaimenevat ja syöminen vähenee. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että ikäihminen ylipäätään syö ja että hän syö säännöllisesti. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja ravitsevaa. Merkitystä on myös sillä, miten ruoka asetetaan esille. Ravitsemus vaikuttaa paitsi fyysiseen kuntoon myös esimerkiksi muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.
Veijo Blomerus kävelyllä puistossa

Isänä ja veljenä lähimmäisille

Vuodet päihdetyöntekijänä jättivät Veijo Blomerukseen syvän kiitollisuuden: hän teki työtä isolla sydämellä ja oppi samalla paljon elämästä. Jäätyään eläkkeelle vaativasta lähimmäistyöstä, stressi katosi ja kakkostyypin diabeteksen hoito helpottui. 
Sirkka ja Raimo Latvala seisovat kotitalonsa edessä   

Muistisairaan puolison tukena

Raimo Latvala hoiti ykköstyypin diabetestaan lähes 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta hoitovastuu on ollut Sirkka-puolisolla aviomiehen sairastuttua hitaasti edenneeseen muistisairauteen. - Jos en olisi tässä, ehkä Raimokaan ei olisi tuossa, Sirkka sanoo.
Pyörätuolissa istuva Ilmari Pärssinen tutkii hoitovälineitään, jotka ovat pöydällä hänen edessään

Toteutuvatko ikäihmisen oikeudet kotihoidossa?

Kotihoidossa olevat vanhukset eivät ole yhdenvertaisia. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja tuet vaihtelevat eri puolilla maata, vaikka taustalla vaikuttava lainsäädäntö ja suositukset ovat samat. Myös asiakkaan varallisuudella ja omaisten tuella on suuri merkitys avun saamisessa. 81-vuotias Ilmari Pärssinen on tyytyväinen palveluihin, joita Järvenpään kaupunki tarjoaa diabeetikoille.

Diabeteshoitajasta yhdistysaktiiviksi

Diabeteshoitajana pitkän uran tehnyt Tuula Uimonen jatkaa diabeteksen parissa nyt Imatran seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksessä toimiminen on hänestä todella mukavaa ja antoisaa. Arkea ilostuttavat myös lapsenlapset ja koirat.

Umpirakastuneet Arja ja Aimo tukevat toisiaan

Haminalaiset kuusikymppiset Arja ja Aimo Makkonen ovat seilanneet maailman meriä, kasvattaneet kaksi lasta ja liudan koiria, hyväksyneet diabeteksen ja selättäneet syövän – toinen toistaan vuorollaan tukien. Ykköstyypin diabetesta sairastava Mikko ja syömishäiriön läpi käynyt Mette ovat löytäneet paitsi toisensa myös rennomman suhteen ruokaan. Yhdessä on hyvä olla: ei tarvitse olla yksin omien ajatusten kanssa, nuoripari toteaa.

Ritva Auvinen löysi laulamisen uudestaan

Ikänsä terveenä säilynyt 86-vuotias oopperalaulaja Ritva Auvinen kaatui pari kertaa niin vakavin seurauksin, että joutuu nyt turvautumaan rollaattoriin. Moneen kuukauteen hän ei laulanut eikä edes kuunnellut musiikkia, mutta nyt laulaminen innostaa taas. 

Iloa ja inspiraatiota marttailusta

Kirkkonummelainen Sirpa Urhonen on martta jo kolmannessa polvessa. Monet mieltävät marttailun jonkin sortin kotoiluksi, mutta oikeasti marttojen toiminta ulottuu käytännön tekemisestä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. - Emme todellakaan kudo vain sukkaa, Sirpa naurahtaa. Hän on ajanut myös diabeetikoiden asioita diabetesyhdistyksessä.

Aktiivisen liikkujan diabetes

Aktiivinen liikkuja, 63-vuotias Armi Mehto sai noin kymmenen vuotta sitten yllätyksekseen tiedon kakkostyypin diabetekseen sairastumisesta. Nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin hänen verensokerinsa oli tosin ollut raskausaikana koholla, ja jo silloin hänelle sanottiin, että hänellä on piilevä diabetes. - Diabetes ei ahdista minua, mutta se on takaraivossa oleva pieni kotipoliisi, joka muistuttaa silloin, kun olen lipsahtamassa, Mehto sanoo.

Vakava sairaus käynnisti muutoksen Leif Wikholmin elämässä

Nuorempana Leif Wikholm halusi ihanteellisesti muuttaa maailmaa ja Posti-Tele -konsernin viestintäjohtajana toimiessaan hän johti monenlaisia työelämän muutosprosesseja. Vaikein on ollut diabeteksen lisäsairauksien aiheuttama henkilökohtainen muutosprosessi. - Minun oli muututtava, jotta jaksaisin loppuelämäni, hän sanoo.

Kun jalkaterää kuumottaa ja turvottaa, mene heti lääkäriin

Kun diagnoosi on Charcot'n jalka tai kun sitä edes epäillään, jalalla ei saa lainkaan astua, ettei jalkaterä romahda. Turjo Lehmusvuorelle kehittyi tämä diabeettiseen neuropatiaan liittyvä lisäsairaus 12 vuotta sitten. Charcot'n jalan paras ja ainoa ehkäisykeino on hyvä diabeteksen hoito, sillä toistaiseksi ei tiedetä, millä mekanismilla se kehittyy.

Professori Ilkka Vuori: Iäkkäänkin kannattaa liikkua, mutta ei hampaat irvessä

Kohtuullisuus, professori Ilkka Vuori sanoo lyhyesti, kun häneltä kysyy, mikä on tärkeintä iäkkäiden ihmisten liikunnassa. Jos liikunta ylittää omat fyysiset ja henkiset voimavarat, lisähyödyt terveydelle ja kunnolle jäävät pieniksi kasvavasta uurastuksesta huolimatta, ja samalla riskit voivat kasvaa. Siksi kuntoilussa kannattaa mieluummin panostaa määrään kuin rasittavuuteen.

Pysy pystyssä

Kaatumistapaturmat yleistyvät vanhalla iällä. Kaatumisesta aiheutuvat vammat voivat heikentää merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua. Kaatumisriskiä voi vähentää säännöllisellä, monipuolisella liikunnalla. Liikuntasuunnittelija, fysioterapeutti Eira Taulaniemi antaa ohjeet helppoihin tasapaino- ja lihasvoimaharjoituksiin.

Diabetes on Jaakko Siltakoskelle elämäntapa

Oululainen 90-vuotias entinen satamatarkastaja Jaakko Siltakoski on sairastanut tyypin 1 diabetesta 56 vuotta. Juuri mitään diabeteksesta aiheutuneita lisäsairauksia hänellä ei ole, ja muistikin pelaa erinomaisesti. Siltakosken elämää ovat siivittäneet tarkka huolenpito terveydestä, onnellinen avioliitto, mukavat harrastukset ja rento ote elämään.

Ykköstyypin diabeetikko tarvitsee insuliinia elämänsä loppuun asti

Saako elämän loppusuoralla vain kipulääkityksen, mutta ei enää insuliinia? Kysymys on puhuttanut diabeetikoita, heidän läheisiään ja terveydenhuollon ammattilaisia sen jälkeen, kun Etelä-Suomen Sanomat uutisoi heinäkuussa insuliinihoidon mahdollisesta epäämisestä saattohoidossa olevilta.

Taisto Inervon toinen elämä

Taisto Inervo kävi läpi neljä haimatulehdusta ja yhdet potkut töistä, ennen kuin hän ymmärsi, että alkoholi on hänelle ongelma, ja hän päätti raitistua. Viisi vuotta sitten, seitsemänkymppisenä, hän innostui voimaharjoittelusta, ja tulokset ovat hämmästyttäviä: esimerkiksi hän nostaa penkistä nyt 177 kiloa (viisi vuotta sitten 85 kiloa), hänen kuntoluokkansa on nyt viisi asteikolla 1–5, ja kolesteroliarvonsa alle kolme.

Seitsemääkymppiä lähestyvä Kari Ylisuvanto pysyy liikkeessä

Kari Ylisuvanto hoitaa kakkostyypin diabetestaan huolella, vaikka verensokerin säätely välillä rassaakin. Runsaasti liikkuva mies ei aina tiedä, paljonko pitäisi syödä tai pistää insuliinia. Itsestä huolehtimiseen kuuluu myös vilkas sosiaalinen elämä.

Onko mummo muistanut syödä ja ottaa lääkkeensä?

Diabeteksen hoito on iäkkäillä usein haasteellisempaa kuin nuoremmilla aikuisilla. Myös hoidon tavoitteet poikkeavat: senioreilla tärkeää on hyvä elämänlaatu, oireettomuus ja turvallinen arki.

Arkiliikunta on Matti Juvan hyvän elämän salaisuus

Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta. - Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.

Raili sai verensokeriarvot kohdilleen kävelemällä

Kuusi vuotta sitten Raili Wallenius meni valittamaan jatkuvaa väsymystään lääkärille. Hänen olonsa oli niin voimaton, että hänen oli vaikea ylipäätään nousta ylös. Painoa oli 120 kiloa.  Sitten hän alkoi kävellä. Nyt hän on 50 kiloa kevyempi, ja verensokeriarvotkin ovat erinomaisia.

Mistä löydän mä ystävän?

Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Etenkin iäkkäämmät, sairauksien uuvuttamat ihmiset saattavat unohtua yksin neljän seinän sisälle. Vanhusytön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmistä moni on löytänyt kavereita ja jopa sydänystävän.

Arkkiatri Risto Pelkosen itse tehty elämä

Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä hyvä elämä ei ole vain terveiden yksinoikeus. Meidän on hyväksyttävä, että myös sairaudet kuuluvat ihmiselämään: niidenkin kanssa voi elää onnellisesti.  Hallituksen säästöpolitiikkaa Pelkonen luonnehtii lyhytnäköiseksi: hoidon heikkeneminen maksetaan tulevaisuudessa kalliisti.

Virtaa välipaloista

Maukkaat ja ravitsevat välipalat antavat puhtia päivään kaikenikäisille, mutta etenkin eläkeiässä niiden syöminen kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi.

Iso mies, iso sydän 

Usko Jokinen on vanttera veteraanikuulantyöntäjä, joka auttaa usein lähimmäisiään. Kun Oriveden SPR:n hätämajoitusyksikköön tuli turvapaikanhakijoita, Jokinen päätti edistää heidän kotoutumistaan muun muassa pyytämällä heitä kavereiksi puunkaatoon.

Isoäidin päiväkirja

Jos isovanhemmat haluavat diabetesta sairastavan lapsensa joskus yökylään tai lomareissuille, heidän pitää opetella monenlaisia uusia asioita ja taitoja. Helena Hietaniemi piti päiväkirjaa viime kesänä, kun hänen lapsenlapsensa olivat isovanhempien luona neljä päivää ja kolme yötä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon.