Seniori

Seniori

Diabeteksen hoito on iäkkäillä usein haasteellisempaa kuin nuoremmilla aikuisilla. Myös hoidon tavoitteet poikkeavat: senioreilla tärkeää on hyvä elämänlaatu, oireettomuus ja turvallinen arki.

Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta. - Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.

Kuusi vuotta sitten Raili Wallenius meni valittamaan jatkuvaa väsymystään lääkärille. Hänen olonsa oli niin voimaton, että hänen oli vaikea ylipäätään nousta ylös. Painoa oli 120 kiloa.  Sitten hän alkoi kävellä. Nyt hän on 50 kiloa kevyempi, ja verensokeriarvotkin ovat erinomaisia.

Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Etenkin iäkkäämmät, sairauksien uuvuttamat ihmiset saattavat unohtua yksin neljän seinän sisälle. Vanhusytön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmistä moni on löytänyt kavereita ja jopa sydänystävän.

Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä hyvä elämä ei ole vain terveiden yksinoikeus. Meidän on hyväksyttävä, että myös sairaudet kuuluvat ihmiselämään: niidenkin kanssa voi elää onnellisesti.  Hallituksen säästöpolitiikkaa Pelkonen luonnehtii lyhytnäköiseksi: hoidon heikkeneminen maksetaan tulevaisuudessa kalliisti.

Maukkaat ja ravitsevat välipalat antavat puhtia päivään kaikenikäisille, mutta etenkin eläkeiässä niiden syöminen kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi.

Usko Jokinen on vanttera veteraanikuulantyöntäjä, joka auttaa usein lähimmäisiään. Kun Oriveden SPR:n hätämajoitusyksikköön tuli turvapaikanhakijoita, Jokinen päätti edistää heidän kotoutumistaan muun muassa pyytämällä heitä kavereiksi puunkaatoon.

Jos isovanhemmat haluavat diabetesta sairastavan lapsensa joskus yökylään tai lomareissuille, heidän pitää opetella monenlaisia uusia asioita ja taitoja. Helena Hietaniemi piti päiväkirjaa viime kesänä, kun hänen lapsenlapsensa olivat isovanhempien luona neljä päivää ja kolme yötä. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon.

Kun diabetesta sairastava vanhus ei selviydy enää arjesta omin voimin, hän tarvitsee turvakseen muita ihmisiä huolehtimaan muun muassa lääkityksistä ja syömisistä. Apu voi löytyä myös saman katon alta. Miten arki sujuu, kun iäkkään diabeetikon omaishoitajana toimii aviopuoliso?

Eläkkeellä oleva kukkakauppayrittäjä Talvikki Kaski menetti puhekykynsä kesken puhelun, ja vasen käsi meni voimattomaksi. Toisessa päässä hänen tyttärensä ymmärsi heti, mitä on tapahtunut ja tilasi paikalle ambulanssin. Talvikki Kaski on toipunut aivoinfarktista aika hyvin, kiitos nopean hoitoon pääsyn ja oman sisukkuuden.

Näyttelijä Vesa-Matti Loiri sai kollegansa Aake Kallialan menemään lääkäriin jalkavaivojen takia. Diagnoosina oli tyypin 2 diabetes. Nyt Kalliala on aika lailla sinut sairautensa kanssa, vaikka hän ei syö kasviksia eikä liiku tarpeeksi, ja polttaa mielellään piippua. Omien sanojensa mukaan hän on hyvä huijaamaan itseään.

Tamperelaisen Viola-kodin henkilökunta alkoi kohentaa diabetesosaamistaan ja -asenteitaan. Koulutuksesta sai alkunsa iso muutos: henkilökunta tietää nyt, miksi verensokeria pitää seurata säännöllisesti ja miten mataliin tai korkeisiin verensokeriarvoihin pitää reagoida, ja keittiössä otetaan huomioon ruokavaliosuositukset.

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.

Silvo Maksimainen on pistänyt insuliinia yli 60 vuotta ja 85 000 annosta. Maailmaa pitkin poikin reissanneella miehellä menee muuten hyvin diabeteksen kanssa, mutta matala verensokeri aiheuttaa ongelmia, etenkin kun hän ei tunnista sen oireita. Onneksi vaimo tunnistaa miehensä tilan jopa unen läpi.

Diabetesliiton 60-vuotiselta taipaleelta löytyy monta luottamushenkilöä mielenkiintoisine tarinoineen. Yksi heistä on Juhani Haapakoski, joka toimi luottamustehtävissä Raahen seudun diabetesyhdistyksessä ja Diabetesliiton liittohallituksessa yhteensä 35 vuotta. Mutta mitä tekemistä makeutusjauheella on tämän asian kanssa?

Pentti Linkola ehti aika huonoon kuntoon, ennen kuin hän meni Valkeakosken sairaalaan, jossa hänen oireilunsa syyksi todettiin tyypin 1 diabetes. Diagnoosia enemmän Linkolaa huoletti kuitenkin hänen kyläkaupalle jättämänsä polkupyörä ja kotona tallissa odottava hevonen, joka kaipasi ruokintaa.