Vapaaehtoistyöstä sijoitus elämään
Reijo Saksan sydäntä lähellä ovat yksin maahan tulleet alaikäiset pakolaiset. Tärkeäksi hän kokee myös vapaaehtoistyön eronneiden miesten vertaistukitoiminnassa. Kunnallisneuvoksella ja entisellä sijoitusjohtajalla riittää virtaa, vaikka hänen lääkärinsä ehti jo kerran ihmetellä, miten mies voi olla enää hengissä.
Vaellusretki tunturissa sai yllättävän käänteen
Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.
Työ rytmittää elämää vielä eläkeiässä
Seitsemänkymppiset Oili ja Ilpo Tuukkanen tekevät yhdessä seitsemänpäiväistä työviikkoa omistamallaan Huoltoasema Seolla Hailuodossa. Myös Oilin diabetes on avioparin yhteinen asia. Pariskunta haaveilee eläkepäivistä, ja huoltoasema on ollut myynnissä jo pitkään.
Diabeteshoitaja on kotona asuvan vanhuksen tärkeä tuki
85-vuotias Reijo Kotkansalo käy diabeteshoitajan luona lähes viikoittain. Korkeasta verensokerista johtuva sairaalajakso keväällä 2021 muutti tilanteen ja hoidon. Nyt Kotkansalolla on monipistoshoito ja käytössä glukoosisensori. Hänellä on apuna myös kotihoitopalvelun hoitajat ja tytär Jaana. Palvelutaloon hän ei missään nimessä halua, koti on hänestä turvallisempi paikka.
Helpotusta kuivan suun oireisiin
Kuiva suu on etenkin ikäihmisten vaiva. Ikääntyessä syljeneritys vähenee, ja lisäksi monet lääkkeet kuivattavat suuta. Kuiva suu aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta ja heikko syljeneritys altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudelle parondontiitille. Myös syöminen voi vaikeutua. Kuivan suun hoitoon saa apteekista geeliä tai keinosylkeä, ja myös riittävä veden juominen auttaa suun kuivuuteen. Ksylitolipurukumi ja -pastillit kiihdyttävät syljeneritystä.
Kävelemällä kuntoon
Jotta liikunnasta tulisi tapa, sen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Käveleminen on ihmiselle juuri sellaista. Kävelemällä voi hoitaa paitsi kehoa myös mieltä ja ympäristöä. Sirpa Hytönen alkoi kävellä, kun hän sai kuulla tulevansa isoäidiksi ja tajusi, ettei huonokuntoisena jaksaa hoitaa lastenlastaan. Nyt hän on 40 kiloa kevyempi kuin ennen, eikä paluuta entiseen enää ole.
Diabeteksen kanssa jo yli 65 vuotta
Ykköstyypin diabetes on ollut Marjatta Moilasen matkassa jo 65 vuotta. Hän arvelee eläneensä paljon terveemmän elämän, kun hänellä on diabetes. Hänen silmänsä, munuaisensa ja päänsä toimivat hyvin, mutta jalkojen kanssa hänellä on ollut ongelmia. Jalat jäävät Kajaaniin, kun pää on jo Sotkamossa, hän nauraa. Miehen kuoltua hänen täytyy olla erityisen tarkkana, ettei verensokeri pääse laskemaan yllättäen liian matalaksi.
Mummu ja paappa tukena – me selviämme!
Riitta-mummu on kahdeksanvuotiaan Artun seurana muutamana iltapäivänä viikossa. Isovanhemmat kannattaa ottaa mukaan lapsenlapsen hoitoon heti alusta alkaen, jos se vain on mahdollista. Lapsen diabetesken hoito kuormittaa perhettä, ja arki helpottuu, kun lähiverkosto on siinä tukena. Mistä muualta lapsiperheet voivat saada tukea jaksamiseensa?
Alkoholia vain kohtuudella
Ikäihmisten on syytä olla varovaisia alkoholin kanssa, sillä ikääntymisen mukanaan tuomat kehon koostumuksen muutokset, sairaudet ja lääkitykset lisäävät juomisen riskejä. Vaarana on muun muassa akuutti haimatulehdus, vakava hypoglykemia ja tapaturmat. Lisäksi alkoholi on haitallinen ja jopa vaarallinen kumppani monille lääkkeille. Yli 65-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, jossa alkoholiperäisistä haitoista johtuva kuolleisuus on lisääntynyt viime vuosina.
Vahvat reisilihakset vanhuuden turvana
Lihasvoima vähenee iän myötä, mutta hyvä uutinen on, että lihasten surkastumista voi hillitä ja lihasvoimaa lisätä vielä iäkkäänäkin. Hyvä lihaskunto ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee monenlaisia vanhuuden vaivoja. Silloin on helpompi elää omannäköistä, itsenäistä elämää ja tehdä itselle mieluisia asioita vielä vanhanakin.
Kakkostyypin diabetes – Milloin kannattaa aloittaa monipistoshoito?
Insuliinihoito pitää ehdottomasti aloittaa, kun tyypin 2 diabetesta sairastavalle tulee insuliininpuutos, sanoo Turun kaupungin diabetesvastaanoton vastuulääkäri Anne Artukka. Joskus myös monipistoshoito on sopiva vaihtoehto kakkostyypin diabeetikolle. Tamperelaisen 82-vuotiaan Martti Sintosen mielestä diabeteksen hoito on asennekysymys: lääkehoitoa pitää muuttaa, jos sairaus sitä vaatii. Hänellä on ollut monipistoshoito parin vuoden ajan.
Uusi hoitoteknologia sopii myös ikääntyville
Ikäihmisen turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä voi tukea uudella teknologialla, esimerkiksi glukoosisensorilla, puhuvalla verensokerimittarilla tai muistitoiminnolla varustetulla insuliinikynällä. Ikä ei ratkaise hoitomuotoa, vaan se, miten omahoito sujuu.
Melkein 30 vuotta maailman parhaassa työssä
Tutkimushoitaja Leena Sarelin kapuaa ketterästi työpöydälleen ja nappaa käteensä yhden kymmenistä mapeistaan. Niihin hän on koonnut tutkijoille kullanarvoisen palan pohjanmaalaisten sukujen diabeteshistoriaa. Mapeissa on jo noin 250 diabetessukua ja 4 000 niiden jäsentä. Hän on tallettanut tiedot myös sukupuihin, jotka hän on piirtänyt tutkittavista.
Elämä on valoisa rasti
Heikki Kyyrönen on maailmanmatkaaja, joka viettää vaimonsa Paulan kanssa puolet vuodesta ulkomailla golfaten, suunnistaen ja lasketellen. Koronavirusepidemia muutti tänä vuonna pariskunnan suunnitelmia, mutta he eivät ole antaneet tilaa apatialle.
Seniorin ruoka: Fiksuja valintoja kauniisti katettuna
Vanhuusvuosina nälän ja janon tunne vaimenevat ja syöminen vähenee. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että ikäihminen ylipäätään syö ja että hän syö säännöllisesti. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja ravitsevaa. Merkitystä on myös sillä, miten ruoka asetetaan esille. Ravitsemus vaikuttaa paitsi fyysiseen kuntoon myös esimerkiksi muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.
Isänä ja veljenä lähimmäisille
Vuodet päihdetyöntekijänä jättivät Veijo Blomerukseen syvän kiitollisuuden: hän teki työtä isolla sydämellä ja oppi samalla paljon elämästä. Jäätyään eläkkeelle vaativasta lähimmäistyöstä, stressi katosi ja kakkostyypin diabeteksen hoito helpottui.
Muistisairaan puolison tukena
Raimo Latvala hoiti ykköstyypin diabetestaan lähes 40 vuotta. Viimeiset kymmenkunta vuotta hoitovastuu on ollut Sirkka-puolisolla aviomiehen sairastuttua hitaasti edenneeseen muistisairauteen. - Jos en olisi tässä, ehkä Raimokaan ei olisi tuossa, Sirkka sanoo.
Toteutuvatko ikäihmisen oikeudet kotihoidossa?
Kotihoidossa olevat vanhukset eivät ole yhdenvertaisia. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja tuet vaihtelevat eri puolilla maata, vaikka taustalla vaikuttava lainsäädäntö ja suositukset ovat samat. Myös asiakkaan varallisuudella ja omaisten tuella on suuri merkitys avun saamisessa. 81-vuotias Ilmari Pärssinen on tyytyväinen palveluihin, joita Järvenpään kaupunki tarjoaa diabeetikoille.
Diabeteshoitajasta yhdistysaktiiviksi
Diabeteshoitajana pitkän uran tehnyt Tuula Uimonen jatkaa diabeteksen parissa nyt Imatran seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksessä toimiminen on hänestä todella mukavaa ja antoisaa. Arkea ilostuttavat myös lapsenlapset ja koirat.
Umpirakastuneet Arja ja Aimo tukevat toisiaan
Haminalaiset kuusikymppiset Arja ja Aimo Makkonen ovat seilanneet maailman meriä, kasvattaneet kaksi lasta ja liudan koiria, hyväksyneet diabeteksen ja selättäneet syövän – toinen toistaan vuorollaan tukien. Ykköstyypin diabetesta sairastava Mikko ja syömishäiriön läpi käynyt Mette ovat löytäneet paitsi toisensa myös rennomman suhteen ruokaan. Yhdessä on hyvä olla: ei tarvitse olla yksin omien ajatusten kanssa, nuoripari toteaa.
Ritva Auvinen löysi laulamisen uudestaan
Ikänsä terveenä säilynyt 86-vuotias oopperalaulaja Ritva Auvinen kaatui pari kertaa niin vakavin seurauksin, että joutuu nyt turvautumaan rollaattoriin. Moneen kuukauteen hän ei laulanut eikä edes kuunnellut musiikkia, mutta nyt laulaminen innostaa taas.
Iloa ja inspiraatiota marttailusta
Kirkkonummelainen Sirpa Urhonen on martta jo kolmannessa polvessa. Monet mieltävät marttailun jonkin sortin kotoiluksi, mutta oikeasti marttojen toiminta ulottuu käytännön tekemisestä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. - Emme todellakaan kudo vain sukkaa, Sirpa naurahtaa. Hän on ajanut myös diabeetikoiden asioita diabetesyhdistyksessä.
Aktiivisen liikkujan diabetes
Aktiivinen liikkuja, 63-vuotias Armi Mehto sai noin kymmenen vuotta sitten yllätyksekseen tiedon kakkostyypin diabetekseen sairastumisesta. Nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin hänen verensokerinsa oli tosin ollut raskausaikana koholla, ja jo silloin hänelle sanottiin, että hänellä on piilevä diabetes. - Diabetes ei ahdista minua, mutta se on takaraivossa oleva pieni kotipoliisi, joka muistuttaa silloin, kun olen lipsahtamassa, Mehto sanoo.
Vakava sairaus käynnisti muutoksen Leif Wikholmin elämässä
Nuorempana Leif Wikholm halusi ihanteellisesti muuttaa maailmaa ja Posti-Tele -konsernin viestintäjohtajana toimiessaan hän johti monenlaisia työelämän muutosprosesseja. Vaikein on ollut diabeteksen lisäsairauksien aiheuttama henkilökohtainen muutosprosessi. - Minun oli muututtava, jotta jaksaisin loppuelämäni, hän sanoo.
Kun jalkaterää kuumottaa ja turvottaa, mene heti lääkäriin
Kun diagnoosi on Charcot'n jalka tai kun sitä edes epäillään, jalalla ei saa lainkaan astua, ettei jalkaterä romahda. Turjo Lehmusvuorelle kehittyi tämä diabeettiseen neuropatiaan liittyvä lisäsairaus 12 vuotta sitten. Charcot'n jalan paras ja ainoa ehkäisykeino on hyvä diabeteksen hoito, sillä toistaiseksi ei tiedetä, millä mekanismilla se kehittyy.