Elämäntavat

Elämäntavat

Kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen sulkapalloilija Pontus Jäntti toimii nyt terveysvalmentajana. Hän auttaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisempään suuntaan ja kannustaa kaikkia liikkumaan joka päivä.

Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.

Miten aivoista ja muistista voi pitää huolta? Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen ja verensokerin hyvä hoito suojelevat aivoja. Muista myös nukkua riittävästi: syvä uni huuhtoo aivoista kuona-aineita. Aivot kaipaavat myös virikkeitä: mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille. 

Taina West ei vuosiin piitannut sairauksistaan, kunnes viitisen vuotta sitten hän päätti jättää tupakanpolton ja alkoholin ja muokata ruokavalionsa terveellisemmäksi. Hän hoitaa terveyttään myös fillaroimalla, vesijuoksemalla ja kuntosalilla. Niin ja nauramalla: - Voin huonosti jos en saa nauraa päivittäin, hän sanoo.

Kakkostyypin diabetes on jo pitkään ollut yleisin keinomunuaishoitoon johtava sairaus. Toiseksi yleisin on ykköstyypin diabetes. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan suojella munuaisiaan ja ehkäistä munuaismuutokset tai hidastaa munuaismuutosten etenemistä.

Kuva: Karoliina Pertamo

Painonpudotuksessa on tärkeää mitä tapahtuu pään sisällä: laihdutus ei onnistu, jos ei itse halua muutoksia elämäänsä. - Toisten käskystä kilot eivät karise, sanoo asiaa tutkinut terveystieteiden tohtori Eeva-Leena Ylimäki. Mikä tahansa henkilökohtainen syy motivoi enemmän.

Liiallisen istumisen ja muunkin valveillaoloajan liikkumattomuuden haittoja tutkitaan tiiviisti eri puolilla maailmaa. UKK-instituutin johtaja ja Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari kaipaa tällä hetkellä enemmän näyttöä siitä, millaisia myönteisiä terveysvaikutuksia istumisen vähentämisellä on.

Yksi elämä -terveystalkoissa kolme suurta kansanterveysjärjestöä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat yhdistäneet asiantuntemuksen ja 160 vuoden kokemuksen. Liittojen tavoite on terveempi Suomi. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa?

Suomessa on arviolta 150 000 ihmistä, jotka eivät tiedä sairastavansa diabetesta. Keitä he ovat ja miksi he eivät tiedä? Ja miksi on tärkeää, että kakkostyypin diabetes todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa?

Professori Matti Uusitupa palkittiin vastikään pitkäaikaisesta työstään terveyden edistäjänä. Hän on yksi kansainvälisesti siteeratuimpia tutkijoitamme ja ansioitunut muun muassa tyypin 2 diabeteksen perusmekanismien tutkimuksessa. Mitä hän itse ajattelee kaikesta tästä?

Aikaisemmin melko harmittomana vanhuuden sairautena pidetystä kakkostyypin diabeteksesta tuli kuin salaa kansantauti 1980-luvulla. – Vaikka Suomessa on kehitetty helppo ja halpa kakkostyypin diabeteksen riskitesti, vain harva sairastumisvaarassa oleva tarttuu asiaan vakavasti, professori Jaakko Tuomilehto harmittelee. Huolestuttavinta hänestä on, että tautia tavataan yhä nuoremmilla.

Professori Pertti Mustajoki on tutkinut lihavuutta yli 30 vuotta, eikä into ole laantunut vieläkään, vaikka hän on jo eläkkeellä. Hän kammoksuu sitä, että laihduttajan pitää muuttaa elämäntapojaan tai tehdä ruokaremontti. Se kuulostaa kauhean työläältä. – Kannattaa aloittaa yhdellä tai kahdella sellaisella muutoksella, jotka pystyy pitämään, hän neuvoo.

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa: joka neljännen miehen erektiohäiriö paranee, maku- ja hajuaisti alkavat parantua muutaman päivän sisällä lopettamisesta, yskä ja limannousu lievittyvät 1–2 kuukaudessa, keuhkojen toiminta paranee merkittävästi 2–3 kuukaudessa ja sepelvaltimotaudin riski puolittuu vuodessa. – Lopettaisitko jo tänään?

Kihti on paljon muutakin kuin kipeä ukkovarvas: se on elimistön jatkuva tulehdustila. Kihti on melko tavallinen vaiva diabeetikoilla, mutta sitä voi ehkäistä elämäntavoilla.

Kalle-Ville Ruohonen suuttui ensin televisio-ohjelmalle ja sitten itselleen ja teki elämässään täyskäännöksen: nyt kaikki vanhat tutut eivät heti tunnista häntä. Miehen paino on pudonnut yli 30 kiloa, huippulukemissa huidellut verenpaine on normaalitasolla ja insuliinihoitokin voitiin lopettaa.

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.