Koti Hoito Hoidon seuranta

Hoidon seuranta

Sopivasti rentoutta etäseurantaan

Mahdollisuus seurata lapsen glukoositasoa lähes reaaliajassa tuo turvaa vanhemmille, kun lapsi on päiväkodissa tai koulussa. Joskus uusi tekniikka voi kuitenkin kääntyä stressin aiheuttajaksi: vanhemmille voi tulla kiusaus ottaa yhteyttä kouluun tai päiväkotiin heti kun lapsen glukoosiarvo on laskusuunnassa. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa lapselle oma rauha päivähoidossa ja koulupäivän aikana.

”Tuuliajolla ollaan”

Kun Diabetes-lehti pyysi Facebook-ryhmissä tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavia kertomaan kokemuksia hoitosuhteesta, kommentointi laajeni koskemaan hoitoa ylipäätään. Vastaukset olivat osin aika karua luettavaa: moni asia näyttää menevän pieleen.

HUSissa kehitetään ratkaisua lasten verensokerin reaaliaikaiseen seurantaan

Jos tyypin 1 diabetesta sairastava lapsi joutuu äkillisesti sairaalahoitoon esimerkiksi happomyrkytyksen vuoksi, hoitohenkilöstöllä ei ole työkaluja, joiden avulla he voisivat nähdä lapsen verensokerissa tapahtuneet muutokset reaaliajassa. Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS) parhaillaan käynnissä olevassa kehityshankkeessa haetaan ratkaisua nykytilanteeseen.

Miksi lasten ja nuorten HbA1c-tavoitetta tiukennetaan?

Lasten ja nuorten HbA1c:n tavoite on nyt alle 53 mmol/mol eli alle seitsemän prosenttia. Jos on juuri päässyt aiempaan tavoitteeseen, joka oli alle 58 mmol/mol, voi tuntua turhauttavalta, että tavoitetta tiukennetaan. Miksi niin on tehty?

Hyvä hoito pysäyttää retinopatian

Retinopatiaan eli silmän verkkokalvosairauteen on useita vaikuttavia hoitoja. Verensokerin saaminen tasapainoon parantaa merkittävästi niiden kaikkien tehoa. Tärkeää on myös käydä säännöllisesti diabeteksen seurantaan kuuluvissa silmänpohjakuvauksissa. Kun retinopatia todetaan ajoissa, se ei vaikuta näkökykyyn.

Pitääkö happomyrkytyksestä olla huolissaan?

Tietyissä tilanteissa kyllä, jos sinulla on insuliininpuutosdiabetes, eli oma insuliinintuotantosi on loppunut. Happomyrkytys on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa. Hyvä uutinen on, että tila on ehkäistävissä, kunhan tunnet sen varoitusmerkit ja hallitset turvakeinot.

Rakentaisinko oman keinohaiman?

Sulka Haron lapsi on käyttänyt avoimen lähdekoodin keinohaimaa pari vuotta. Nyt Sulka kertoo, miten tällaisen järjestelmän voi rakentaa itse.

Pioneeri rakensi pumpun ja keinohaiman

Nurmijärveläinen insinööri Harri Jokela teki kaikessa hiljaisuudessa historiaa, joka jäi vähälle huomiolle. Hän rakensi itselleen insuliinipumpun 1980-luvulla, ja kun sensorit tulivat myöhemmin markkinoille, myös keinohaiman.

Etävastaanotto laajentaa ja parantaa palvelutarjontaa

Pohjoisessa on ollut jo vuosia tarjolla etävastaanottoja diabeetikoille, mutta muualla Suomessa toiminta on vasta aluillaan. Kehityksen suunta on kuitenkin selvä, sillä valtiovarainministeriö on luonut hallitusohjelman julkisten palveluiden digitalisoimiseksi.

Diabeteskeskus paransi hoitoa Seinäjoella

Uudessa Seinäjoen diabeteskeskuksessa toimintaa ohjaa potilaslähtöisyys: diabeetikolle halutaan tarjota kaikki mahdollinen tuki arjessa jaksamiseen. Uudistukset eivät ole vaatineet lisärahoitusta tai ylitöiden tekemistä. Pieni näkökulmamuutos on saanut aikaan isoja vaikutuksia diabeteksen hoidossa, kertovat osastonhoitaja Minna Punkari ja erikoislääkäri Sari Risku.

Kurkistus vuoteen 2027

Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.

Keinohaimaa kehitetään vapaaehtoistyönä

Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.

Ruotsissa diabeetikolla todella on valinnanvapaus

Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.

Tunnetko jo D1-avaimen?

D1-avain on Diabetesliiton Yksi elämä -terveystalkoissa kehitetty oman osaamisen arviointiväline tyypin 1 diabetesta sairastaville aikuisille. D1-avaimella voit tutkia omahoidon osaamistasi ja siihen liittyviä mahdollisia tiedollisia ja taidollisia lukkoja.

Vuosittaisten seurantatutkimusten muistilista

Mitä asioita tutkitaan jokaisella vastaanottokäynnillä, mitä kerran vuodessa? Mitä mitatut laboratorioarvot kertovat?

Verensokeriskanneri vähentää arvailua

Verensokerin seurantajärjestelmä Freestyle Libre vapauttaa diabeetikot sormenpäiden rei’ittämisestä. Laite lukee verensokeritason soluvälitilanesteestä olkavarren takaosaan kiinnitettävän sensorin avulla. Jatkuva mittausdata lopettaa arvailun, miten verensokeri käyttäytyy mittausten väillä. Suomessa Freestyle Libre tulee aluksi asteittain julkisen terveydenhuollon käyttöön, ja vasta myöhemmin vapaaseen myyntiin.

Lisää yksilöllisyyttä HbA1c-tavoitteisiin

Pitkän aikavälin verensokeritasosta kertova HbA1c-arvo antaa diabeetikoille arvokasta tietoa omahoidon tueksi. Kaikkea se ei kuitenkaan kerro. Vuoden 2016 alusta HbA1c ilmoitetaan aina mmol/mol-arvoina, ei enää prosentteina. Taulukosta näet, mitä prosentteina ilmaistuja arvoja eri mmol/mol-arvot vastaavat.

Verensokerin mittauksessa tekniikalla on väliä

Verinäytteen otossa mittaustekniikalla on väliä tulosten luotettavuuden kannalta.  Mittaustulokseen vaikuttavat muun muassa käsien puhtaus, näytteenottotapa ja mittausvälineiden käsittely ja toiminta.

Verensokerimittari näyttää suunnan 

Verensokerin mittaamisen laiminlyöminen on kuin hoitaisi itseään sokkona, vain arvaamalla missä mennään. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tuloksia pitää osata myös tulkita ja muuttaa tarvittaessa hoitoa sen mukaan.  Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo, millaista on verensokerin perusseuranta ja tehostettu seuranta ja millaisissa tilanteissa tarvitaan tarkistusmittauksia.

Muista flunssaisena happomyrkytyksen mahdollisuus

Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia. - Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.

Hypokoira auttaa arjessa

Koiria koulutetaan huomaamaan diabeetikon laskeva verensokeri ja ilmoittamaan siitä hänelle ajoissa. Vajaan vuoden kestävällä kurssilla on lähiopetusta keskimäärin kerran kuukaudessa, ja väliajoilla koiran kanssa on tehtävä ahkerasti harjoituksia kotona. Ihan kaikki kurssin käyneet koirat eivät saa hypokoiran statusta, mutta parhaimmillaan koirasta tulee todellinen turva diabeetikon arkeen.

Sensori on hälyttävä verensokerivahti

Jatkuvaa verensokerin seurantaa eli sensorointia käytetään tavallisesti muutaman päivän ajan, kun pyritään ratkomaan insuliinihoidon ongelmia. Kun verensokerilukemia saa tiheään ja tasaisin väliajoin, verensokerin liikkeistä saa paljon tarkemman kuvan kuin sormenpäämittauksilla. Sormenpäämittauksiakin silti tarvitaan.

Diabetesdata hyötykäyttöön

Reilu vuosi sitten Mikael Rinnetmäki jätti palkkatyönsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Yritysidean hän oli saanut omista arjen kokemuksistaan diabeetikkona. Nyt hänen tavoitteenaan on luoda sähköinen päiväkirja, joka automaattisesti kokoaa yhteen kaikki omahoidon kannalta tärkeät tiedot.

Hoidon seuranta – mitä, miksi ja milloin?

Seurantakäyntien tarve arvioidaan aina yksilöllisesti: siinä otetaan huomioon ajankohtaisen tilanteen lisäksi muun muassa diabeteksen kesto, diabeetikon ikä ja sovitut hoitotavoitteet. Vuosikäynnillä selvitetään tavallisia seurantakäyntejä tarkemmin lisäsairauksien riskitekijät ja mahdolliset alkavat lisäsairaudet ja tehostetaan tarvittaessa hoitoa. Miten seurantakäynneille pitäisi valmistautua, jotta niistä saisi parhaan hyödyn?

Hoitosuunnitelma kirkastaa tavoitteet

Onko sinulla hoitosuunnitelma? Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan jokaisella pitkäaikaissairaalla pitäisi olla kirjallinen henkilökohtainen hoitosuunnitelma, josta näkyy mihin hoidossa pyritään, millä keinoin ja miksi. Hyvä hoitosuunnitelma asettaa realistisia päämääriä, joihin diabeetikko on valmis sitoutumaan.