Hoidon seuranta

Hoidon seuranta

Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.

Viisivuotiaalla Eero Harolla on avoimen lähdekoodin keinohaima ja öitä turvaamassa yövahtijärjestelmä, jota myös hänen isänsä Sulka Haro kehittää vapaaehtoistyönä. Nyt vanhemmatkin voivat nukkua yönsä rauhallisesti.

Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.

D1-avain on Diabetesliiton Yksi elämä -terveystalkoissa kehitetty oman osaamisen arviointiväline tyypin 1 diabetesta sairastaville aikuisille. D1-avaimella voit tutkia omahoidon osaamistasi ja siihen liittyviä mahdollisia tiedollisia ja taidollisia lukkoja.

Mitä asioita tutkitaan jokaisella vastaanottokäynnillä, mitä kerran vuodessa? Mitä mitatut laboratorioarvot kertovat?

Verensokerin seurantajärjestelmä Freestyle Libre vapauttaa diabeetikot sormenpäiden rei’ittämisestä. Laite lukee verensokeritason soluvälitilanesteestä olkavarren takaosaan kiinnitettävän sensorin avulla. Jatkuva mittausdata lopettaa arvailun, miten verensokeri käyttäytyy mittausten väillä. Suomessa Freestyle Libre tulee aluksi asteittain julkisen terveydenhuollon käyttöön, ja vasta myöhemmin vapaaseen myyntiin.

Pitkän aikavälin verensokeritasosta kertova HbA1c-arvo antaa diabeetikoille arvokasta tietoa omahoidon tueksi. Kaikkea se ei kuitenkaan kerro. Vuoden 2016 alusta HbA1c ilmoitetaan aina mmol/mol-arvoina, ei enää prosentteina. Taulukosta näet, mitä prosentteina ilmaistuja arvoja eri mmol/mol-arvot vastaavat.

Verinäytteen otossa mittaustekniikalla on väliä tulosten luotettavuuden kannalta.  Mittaustulokseen vaikuttavat muun muassa käsien puhtaus, näytteenottotapa ja mittausvälineiden käsittely ja toiminta.

Verensokerin mittaamisen laiminlyöminen on kuin hoitaisi itseään sokkona, vain arvaamalla missä mennään. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan tuloksia pitää osata myös tulkita ja muuttaa tarvittaessa hoitoa sen mukaan.  Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kertoo, millaista on verensokerin perusseuranta ja tehostettu seuranta ja millaisissa tilanteissa tarvitaan tarkistusmittauksia.

Ketoasidoosi eli happomyrkytys syntyy, kun kehossa ei ole riittävästi insuliinia esimerkiksi unohtuneen insuliinipistoksen, insuliinipumpun toimintahäiriön tai elimistön tulehdustilan takia. - Moni yllättyy, kuinka paljon kehon insuliinintarve kasvaa sairaana, diabeteslääkäri Atte Vadén sanoo. Kipeänäkin pitäisi jaksaa mitata verensokeri.

Koiria koulutetaan huomaamaan diabeetikon laskeva verensokeri ja ilmoittamaan siitä hänelle ajoissa. Vajaan vuoden kestävällä kurssilla on lähiopetusta keskimäärin kerran kuukaudessa, ja väliajoilla koiran kanssa on tehtävä ahkerasti harjoituksia kotona. Ihan kaikki kurssin käyneet koirat eivät saa hypokoiran statusta, mutta parhaimmillaan koirasta tulee todellinen turva diabeetikon arkeen.

Jatkuvaa verensokerin seurantaa eli sensorointia käytetään tavallisesti muutaman päivän ajan, kun pyritään ratkomaan insuliinihoidon ongelmia. Kun verensokerilukemia saa tiheään ja tasaisin väliajoin, verensokerin liikkeistä saa paljon tarkemman kuvan kuin sormenpäämittauksilla. Sormenpäämittauksiakin silti tarvitaan.

Reilu vuosi sitten Mikael Rinnetmäki jätti palkkatyönsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Yritysidean hän oli saanut omista arjen kokemuksistaan diabeetikkona. Nyt hänen tavoitteenaan on luoda sähköinen päiväkirja, joka automaattisesti kokoaa yhteen kaikki omahoidon kannalta tärkeät tiedot.

Seurantakäyntien tarve arvioidaan aina yksilöllisesti: siinä otetaan huomioon ajankohtaisen tilanteen lisäksi muun muassa diabeteksen kesto, diabeetikon ikä ja sovitut hoitotavoitteet. Vuosikäynnillä selvitetään tavallisia seurantakäyntejä tarkemmin lisäsairauksien riskitekijät ja mahdolliset alkavat lisäsairaudet ja tehostetaan tarvittaessa hoitoa. Miten seurantakäynneille pitäisi valmistautua, jotta niistä saisi parhaan hyödyn?

Onko sinulla hoitosuunnitelma? Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan jokaisella pitkäaikaissairaalla pitäisi olla kirjallinen henkilökohtainen hoitosuunnitelma, josta näkyy mihin hoidossa pyritään, millä keinoin ja miksi. Hyvä hoitosuunnitelma asettaa realistisia päämääriä, joihin diabeetikko on valmis sitoutumaan.

15-vuotias Anni ja 8-vuotias Emil fanittavat MODZ-mittaria, ja myös vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun jokaisesta verensokerinmittauksesta kilahtaa tieto heidän kännykkäänsä. Mittari kirittää parempiin hoitotuloksiin: hyvillä verensokeriarvoilla pääsee etenemään uusille tasoille kuten mobiilipeleissä. Ja kaveritkin ymmärtävät, mitä hymynaama tai irvistävä hahmo viestittävät.

Jos verensokeri laskee toistuvasti liian matalaksi, kaikki ei ole hoidossa kohdallaan. Liian matalaa verensokeria ei kuitenkaan tarvitse pelätä turhaan, sillä useimmiten hypoglykemia on vaaraton. Vaaralliseksi tilanne voi muuttua, jos on pistänyt massiivisen suuren liika-annoksen insuliinia, jos on tuhdisti juovuksissa tai jos sydämessä on vikaa.