Koti Meidän liitto

Meidän liitto

piirroshahmoja kaulakkain

Leveämmät hartiat piristävät paikallistoimintaakin

Monet yhdistykset ovat päätyneet yhdistämään voimansa ja järjestäytymään uudelleen maakunnallisiksi yhdistyksiksi. Mitä isompi yhdistys, sitä paremmin se tulee kuulluksi hyvinvointialueensa päätöksenteossa. Isommat kokonaisuudet keventävät myös vapaaehtoisten työtä yhdistysten hallinnossa. Tilalle tulee lisää aikaa järjestää kerhoja ja tapahtumia.
Lapsia ja aikuisia D-kahvilan pöydän ympärillä

D-kahvilassa porisee vertaistuki

Kun ulkoilutapahtumissa ei virinnyt keskusteluja, Keski-Suomen diabetesyhdistyksen perhekerho päätti perustaa D-kahvilan. Se kokoontuu joka toinen kuukausi ja paikalla on 20–40 osallistujaa. D-kahvilassa keskustellaan vilkkaasti ja välillä kahvilassa vierailee asiantuntijoita puhumassa diabeteksesta. Lapset tapaavat muita diabetesta sairastavia lapsia.
Emilia

Vertaistukea itselle ja muille

Tavallista arkea, hoitokokemuksia, hyviä ja huonoja päiviä diabeteksen kanssa. Muun muassa näistä asioista deelähettiläät Emilia, Alina ja Anna kertovat omilla päivitysvuoroillaan Diabetesliiton Instagram-tileillä. Toiminnalla tarjotaan vertaistukea, mutta saadaan sitä myös itselle.
nuori nainen jolla on insuliinpumppu ja glukoosisensori ottaa selfien sohvalla

Hoitovälinehuolia

Hyvinvointialueille siirtyminen on merkinnyt osalle diabetesta sairastavista heikennystä hoitotarvikejakeluun. Eräillä alueilla esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat joutuneet luopumaan kudosglukoosin sensoroinnista. Tyypin 1 diabetesta sairastavat puolestaan saavat käyttöönsä hoitovälineitä liian vähän ja usein vanhaa teknologiaa. Miten tilannetta voisi parantaa?
Maari-Rajala-ja-Antti-Palkinen-seisovat-puunrungon-edessä 

Vertaistukiryhmän vetäminen on mukavaa ja tärkeää

Antti Palkinen ja Maarit Rajala ovat vetäneet Kouvolassa noin vuoden ajan tyypin 2 diabetesta sairastavien vertaistukiryhmää ammattilaisen tuella. Ryhmän tavoitteena on hidastaa ja ehkäistä munuaisvaurioita arjen pienillä valinnoilla. Ryhmässä keskustellaan vilkkaasti ja välillä ryhmässä vierailee diabetesasiantuntija.
nuori tyttö lääkärin vastaanotolla

Diabetesbarometri 2023 ”Jaksaminen on aika ajoin koetuksella”

Diabeteksen hoito ja omahoidon tuki toteutuvat vaihtelevasti eri hyvinvointialueilla. Eniten diabetesta sairastavia mietityttää hoidossa jaksaminen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen, kertoo Diabetesbarometri 2023. Tyypin 1 diabetesta sairastuneiden terveyspalvelut ovat huonontuneet, osalla tyypin 2 diabeetikoista palvelut toimivat hyvin, toisille jopa yhteyden saaminen lääkäriin tai hoitajaan on vaikeaa. Barometrin mukaan diabeetikot hyödyntäisivät digitaalisia palveluita enemmän kuin niitä on tarjolla.
Anja Rautajoki ja Salli Rutanen lähikuvassa

Jäikö liikuntakin eläkkeelle?

Anja Rautajoki ja Salli Rutanen osallistuivat syksyllä Diabetesliiton järjestämälle Virkeyttä ja toimintakykyä liikkumalla -kurssille. Kurssilla he oppivat, että hyvissäkin tottumuksissakin voi olla parantamisen varaa. Lisäksi kurssilla sai mukavassa porukassa kannustusta ja tukea sopivan kokoisiin elämänmuutoksiin. He kannustavat muitakin osallistumaan kurssille.
Francesca esittelee maalaamaansa Pavarottin muotokuvaa

Francescan elämä ja seikkailut

Ars longa, vita brevis. Taide pitkä, elämä lyhyt on Hippokrateen kuuluisa lausahdus. Usein harrastus vie ajan niin tarkasti, että jopa eläkeläiselle meinaa tulla kiire, Heinolan seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Francesca Violeta Vallin sanoo. Hän tietää, että on tärkeää hoitaa myös sosiaalista ja tunnepohjaista elämää harrastusten ja muun osallistumisen kautta.
seniori ja nuori lääkäri käyvät läpi jotakin dokumenttia

Diabeteksen hyvä hoito perustuu yksilölliseen tarpeeseen

Diabetesta sairastavan ei ole aina helppo tunnistaa, onko hänen saamansa ohjaus riittävää tai millaisiin palveluihin hän on oikeutettu. Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastava saattaa kokea jäävänsä yksin selviytymään sairautensa kanssa. Mitä kuuluu tyypin 2 diabeteksen hyvään alkuvaiheen ohjaukseen? Kuinka usein lääkäriä pitäisi tavata? Millaisia hoitotarvikkeita diabetesta sairastavalla on oikeus saada? Diabetesliiton asiantuntijat vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin.

Vill du delta i verksamhet på svenska? 

Diabetesförbundet har flera svenska föreningar. Var finns de och vilken verksamhet har de?

Lohjan rento perhekerho vetää porukkaa puhumaan ja puuhastelemaan

Lohjan rennossa perhekerhossa ei tarvita mitään erikoista ohjelmaa, sillä vanhemmat juttelevat vilkkaasti, eikä kerhossa ole koskaan hiljaista hetkeä. Lapset leikkivät, pelaavat ja rakentelevat linnoja. Paikalla on myös teinejä, jotka lapsina olivat vanhempiensa mukana perhekerhossa ja leikittävät nyt lapsia.

Vapaaehtoistyöstä sijoitus elämään

Reijo Saksan sydäntä lähellä ovat yksin maahan tulleet alaikäiset pakolaiset. Tärkeäksi hän kokee myös vapaaehtoistyön eronneiden miesten vertaistukitoiminnassa. Kunnallisneuvoksella ja entisellä sijoitusjohtajalla riittää virtaa, vaikka hänen lääkärinsä ehti jo kerran ihmetellä, miten mies voi olla enää hengissä. 

Hoitotarvikkeet, asiakasmaksut, lääkekorvaukset ja hoidon laatu – Diabetesliiton vaalikärjet

Ajaako eduskuntavaaliehdokkaasi diabetesta sairastavien etua? Diabetesliiton vaaliteemoina ovat yhdenmukainen hoitotarvikejakelu hyvinvointialueilla, asiakasmaksujen huojentaminen, lääkekorvausjärjestelmän suojeleminen säästöiltä ja laaturekisterin turvaaminen yhdenvertaisen hoidon varmistamiseksi kaikille diabetesta sairastaville. 

Monta tyyppiä tyypin 2 diabetesta

Tutkijat ovat jaotelleet tyypin 2 diabeteksen viiteen alaryhmään. Kahdessa niistä keskeinen piirre on heikentynyt insuliinineritys ja yhdessä vakava insuliiniresistenssi. Yhdessä ryhmässä diabetes liittyy lihavuuteen ja yhdessä ikääntymiseen. Tavoitteena on löytää kullekin sairastuneelle täsmällinen, nopea hoito. Yksilöitä ei kuitenkaan voi jaotella vain yhteen lokeroon, sillä heillä voi olla piirteitä useammasta ryhmästä.

Meidän yhdistyksemme

Tampereen diabetesyhdistys on toiminut jo 70 vuotta. Kolme yhdistyksen jäsentä kertoo, mitä yhdistys on heille merkinnyt ja mihin suuntaan he haluaisivat sen kehittyvän tulevaisuudessa. Kaikille heistä yhdistys on tarjonnut ajantasaista tietoa diabeteksesta sekä vertaistukea ja uusia ystäviä. Heille on tärkeää myös yhdistyksen edunvalvontatyö, ja sen merkitys korostuu sote-uudistuksessa.

Valmiina kohtaamaan

Vertaistuki on kokemusten jakamista vertaisten eli toisten samaa kokeneiden kesken. Vain toinen diabeteksen kanssa elänyt voi ymmärtää, mitä sairaus todella tarkoittaa, miten se vaikuttaa arkeen ja mitä hoito vaatii. Neljä Diabetesliiton vertaistoimijaa kertovat omista kokemuksistaan ja näkemyksistään vertaistoiminnasta. Jos vertaistukea ei olisi, elämä olisi paljon köyhempää.

Diabetes saa ärsyttää

Anton Strömmer, 21, olisi kaivannut lukioikäisenä vertaistukea diabeteksen kanssa elämiseen. Nyt hän toimii itse vertaistukijana nuorille diabeetikoille. Hän kannustaa sanomaan ääneen, jos ja kun sairaus ärsyttää. Jokaisella on päiviä, jolloin jaksamista koetellaan.

Kirje tuntemattomalle

Diabetesliitto pyysi pidempään diabetesta sairastaneiden lasten vanhempia ja diabeteskursseille osallistuneita nuoria kirjoittamaan perheille ja nuorille, joiden elämässä diabetes on uusi asia. Yksi tähän kirjeprojektiin osallistunut on diabetesta sairastavan lapsen äiti Milja Markkanen, jonka mukaan ammattiapu on tärkeää, mutta diabeteksen kanssa kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa elävät ymmärtävät parhaiten, mistä siinä on kyse. On tärkeää kuulla, että elämä jatkuu ja sairauden kanssa kyllä pärjää.
yksinäinen-iäkäs-nainen-katsoo-ikkunasta

Yhdessä voimme paremmin

Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.
diabeteshoitaja-ja-seniori-ikäinen-mies-istuvat-sohvalla-vierekkäin

Diabeteshoitajia tarvitaan kipeästi lisää

Tuttu, osaava diabeteshoitaja on monelle diabetesta sairastavalle äärimmäisen tärkeä tuki. Yhä useammin tätä keskeistä apua ei kuitenkaan ole saatavilla. Diabeteshoitajien määrää erityisesti perusterveydenhuollossa on vähennetty monin paikoin. Samaan aikaan tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti, ja ykköstyypin diabeteksen hoito vaatii entistä syvällisempää osaamista.

Miten diabetes vaikuttaa sitä sairastavan elämään?

Diabetesliitto teki elo-syyskuussa kyselyn, jossa selvitettiin diabetesta sairastavien ja heidän läheistensä arkea. Suuri osa vastaajista kertoi olevansa onnellisia, vaikka diabeteksen hoito on aika ajoin kuormittavaa. Tyytymättömimpiä kyselyyn vastanneet ovat nukkumiseensa.

”Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle enemmän kuin oletin”

Anniina Linnero on monessa mukana. Taitoluistelu- ja ompeluharrastusten lisäksi hän on rakentanut itselleen keinohaimajärjestelmän. Uusin aluevaltaus on vapaaehtoistoiminta: hän toimii Diabetesliiton deelähettiläänä. Vertaistuen antamisen tuottaman ilon lisäksi hän löysi toiminnan parista rakkauden.

Maailman diabetespäivä – tietoa, kampanjoita ja vaikuttamista

Hyvää maailmandiabetespäivää! Vuoden 2020 Maailman diabetespäivän teema on ”Kun vuosia kertyy”. On erilaista sairastaa diabetesta lapsena, nuorena, keski-ikäisenä tai varttuneessa iässä. Aika muuttaa diabetesta siinä missä kantajaansakin. Koronarajoitusten vuoksi diabetespäivän vietto tapahtuu tänä vuonna pääasiassa verkkomaailmassa ja sosiaalisessa mediassa.
Vesilasi ja sen vieressä kuumemittari, joka näyttää 38,8 astetta.

Kuume nousee – mitä teen?

Jos sairastut koronavirusinfektioon tai muuhun kuumeiseen infektiosairauteen, toimi näin. Katso myös jutun lopusta ohjeet, miten pitää toimia, jos epäilet sairastuneesi koronavirusinfektioon ja vointisi heikkenee.

Yhdistysten yhteistyöllä muutoksia hoitokäytäntöihin

Diabetesyhdistykset ovat Pirkanmaalla aloittaneet yhä tiiviimmän yhteistyön, jonka avulla ne pyrkivät vaikuttamaan epätasa-arvoisiin hoitokäytäntöihin. Tuloksia on jo tullut. – Erityisen hedelmälliseksi on osoittautunut diabeetikoiden saamien palveluiden vertaileminen eri kuntien välillä, ryhmän puheenjohtaja Mikael Rinnetmäki sanoo.