Tunteet

Yksinäisyys sairastuttaa

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen. Vastentahtoinen yksinäisyys on uhka terveydelle – se nostaa sydän- ja vesisuonisairauksien ja jopa kuolemanriskiä. Yksinäisyyden voi kuitenkin voittaa, tosin joskus se voi vaatia omien ajatusten ja käsitysten muuttamista itsestä ja muista.

Tanssi hoitaa mieltä

Tanssi-liiketerapiassa opetellaan tunnistamaan kehon viestejä, ymmärtämään omia tunnetiloja ja löytämään mielihyvää luovasta liikkeestä. Tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo terapian toimivan masennuksen hoidossa.

Eroon häpeästä

Miksi juuri minä sairastuin? Mitä olen tehnyt väärin? Etenkin monet tyypin 2 diabeetikot häpeävät sairastumistaan, koska ylipainoa pidetään usein osoituksena laiskuudesta ja huonosta itsekurista ja sairautta itse aiheutettuna. Vertaistukiohjaaja Tanja Kauppinen sanoo, että se on turhaa, eikä auta sairauden kanssa elämistä.

Tunnekuohut hallintaan

Tunnekuohun vallassa tulee tehtyä tai sanottua harkitsematonta, ja jälkeenpäin kaduttaa. Onko tuttua? Vaikka joskus tunteet rönsyilevät, et ole avuton niiden kanssa. Voit oppia säätelemään niitä ja elää sillä tavalla onnellisemmin, vakuuttaa psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi.

Puolison näkökulmasta

Kun kaikki menee hyvin, diabetes ei juuri näy sitä sairastavan puolison elämässä. Huonoina hetkinä kumppanit ovat valmiita ottamaan enemmän vastuuta diabeteksen hoidosta. Vilho Westlund on pitänyt huolta vaimonsa Miriamin diabeteksen hoidosta silloin, kun vaimo ei esimerkiksi sairastumisen takia ole itse sitä jaksanut tehdä. Ulla Valkonen luottaa siihen, että hänen kakkostyypin diabetesta sairastava miehensä osaa hoitaa itseään.

Diabetes – kiila tai liima parisuhteessa

Parisuhde on ihmisen läheisin suhde. Se vaikuttaa hyvinvointiin ja diabeetikolla myös hoitotasapainoon. Vakavan sairauden tulo parisuhteeseen voi yhdistää tai erottaa. Tärkeintä parisuhteessa on me-asenne, halu tehdä yhdessä parhaansa, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Katariina Pelkonen sanoo.

Umpirakastuneet Arja ja Aimo tukevat toisiaan

Haminalaiset kuusikymppiset Arja ja Aimo Makkonen ovat seilanneet maailman meriä, kasvattaneet kaksi lasta ja liudan koiria, hyväksyneet diabeteksen ja selättäneet syövän – toinen toistaan vuorollaan tukien. Ykköstyypin diabetesta sairastava Mikko ja syömishäiriön läpi käynyt Mette ovat löytäneet paitsi toisensa myös rennomman suhteen ruokaan. Yhdessä on hyvä olla: ei tarvitse olla yksin omien ajatusten kanssa, nuoripari toteaa.

Kirjoittamisen mahti

Lukeminen ja kirjoittaminen auttavat tunnistamaan syvällä sisällä piileskeleviä tunteita ja saamaan niihin tolkkua. Kirjallisuusterapeutti vinkkaa, miten kannattaa lähteä liikkeelle.

Resilienssi auttaa kohtaamaan muutoksen

Resilienssi tarkoittaa myönteistä muutoksen kohtaamisen taitoa: sitä että selviytyy vastoinkäymisistä musertumatta. Kukaan ei voi hallita kaikkea, mutta omaa suhtautumista elämään ja vastoinkäymisiin kyllä voi, psykologi Soili Poijula sanoo. Resilienssikoulutuksissa opetellaan psyykkistä stressin hallintaa ja optimistisuutta: sitä, miten oppii muunlaisia näkökulmia ja toimintatapoja kuin vaan murehtimista ja asioiden märehtimistä.

Onnellisuutta voi oppia

Onnellinen elämänasenne voi joidenkin arvioiden mukaan pidentää elämää useita vuosia. Ainakin elämä on silloin mukavampaa. Mutta mistä sitä onnea saa? Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo sanoo, että onnellisuuteen tarvitaan harvoin isoja muutoksia. Siihen vaikuttavat omat asenteet ja suhtautuminen asioihin, ja sitä auttaa taito vaihtaa näkökulmaa.

Musiikki vaikuttaa aivoihin monin tavoin

Musiikki vaikuttaa aivoihin laaja-alaisesti. Musiikin kuuntelu lieventää masennusta, auttaa aivoinfarktista kuntoutumisessa ja voi saada dementiaa sairastavan hetkellisesti muistamaan asioita. Nappikuulokkeissa soiva mielimusiikki voi innostaa iltalenkillä ottamaan juoksuaskeleita.

Sosiaalinen media auttaa mutta voi myös ahdistaa

Sosiaalista mediaa voi käyttää huonosti tai hyvin. Törmäämme somessa jatkuvasti muiden ihmisten tähtihetkiin ja vertaamme omaa elämäämme muiden elämään. Se voi ahdistaa. Toisaalta sosiaalisesta mediasta voi löytää tukea elämän vaikeina hetkinä, ratkaisuja monenlaisiin käytännön pulmiin ja jopa uusia ystäviä.

Häpeä nakertaa itsearvostusta

Häpeä on kuluttava tunne, joka nakertaa itsearvostusta ja halua pitää itsestä huolta. Moni häpeää sairauttaan tietämättään. Häpeä voi kummuta sekä omista että muiden asenteista.

Lihavuuteen taipuvaisen aivotoiminta on muuttunut

Tunteet ohjaavat toimintaamme, niin myös syömisen aiheuttaman mielihyvän tavoittelu. Syömme, koska etsimme kylläisyyden aiheuttamaa mielihyvää. Joskus syömme, vaikka emme olisi nälkäisiäkään, ja se lihottaa. Modernit kuvantamismenetelmät löytävät lihavuuden jäljet myös aivoista.

Parisuhteen päivittämisen paikka

Sairauden aiheuttaman kriisin käsitteleminen yhdessä puolison kanssa voi johtaa läheisempään suhteeseen. Se, miten hyvin pariskunta on aiemmin osannut käsitellä kriisejään, ennustaa miten he selviävät vakavasta sairaudesta.

Elintärkeä kosketus

Filosofian tohtori Taina Kinnunen sanoo, että suomalaisilla on valtava läheisyyden kaipuu: se näkyy muun muassa siinä miten monet haluavat Äiti Amman halattaviksi. Silti helposti vältämme toisten ihmisten koskettamista: jopa omien perheenjäsenten halaaminen voi tuntua vaikealta. Miten meistä tuli näin kosketuskammoisia?

Lukijantarina: Konstikasta elämää diabeteksen kanssa

Liisa oli pyörtyä ensimmäiseen verikokeeseen diabeteksen toteamisen jälkeen, eikä hän vielä vuosikymmenten sairastamisen jälkeenkään pidä pistämisestä eikä koko diabeteksesta. ”Lääkärit vaativat taudin hyväksymistä. En halua. Teen mitä on pakko, kiroillen, mutta en hyväksy”, hän kirjoittaa.

Voimaa valokuvista

Pirjo Nietovaara ammentaa voimaa valokuvista ja kirjoittamisesta, jotka toimivat kurkistusaukkona omiin tunteisiin. Elämä ei ole aina kohdellut häntä silkkihansikkain: hänen äitinsä kuoli syöpään viisikymppisenä, myöhemmin hän menetti myös isänsä, ja raskain kokemus on ollut rakkaan kaksoisveljen kuolema auto-onnettomuudessa. Nyt voimia vievät diabeteksen lisäsairaudet.

Tunteet lihottavat

- Vatsan nälkä on energiavajeen täyttämistä, suun nälkä on tavan vuoksi syömistä tai herkuttelua, tunnesyöminen on sydämen nälkää, psykologi Katarina Meskanen sanoo. Hän korostaa, että lohtusyöjä ei laihdu kaloreita laskemalla, vaan tutkimalla tunteitaan.