Tunteet

Vaali empatiaa

Empatiavaje voi ilmetä elämässä eri tavoin. Ihmisellä saattaa esimerkiksi olla vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai hän voi sanoa sopimattomia asioita. Tämä voi vaikeuttaa myös ihmisen omaa elämää niin, että hän jää yksin. Hyvä uutinen on, että empatiakykyä voi itse harjoitella paremmaksi koko elämän ajan.
nainen-lohduttaa-surullista-ystäväänsä

Tukea vakavasti sairastuneelle

Vakavaan tautiin sairastuminen on yleensä kriisi sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Se herättää molemmissa monenlaisia raskaita tunteita. Niiden kanssa ei kannata jäädä sinnittelemään yksin vaan etsiä rohkeasti apua ja tukea. Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet ovat sairastuneelle turvapaikkoja, ja myös vertaistukiryhmistä saa paljon apua sairauden kanssa elämiseen. Ammattiapu on tarpeen silloin, kun tuntuu, ettei omin avuin jaksa ja selviä vaikeiden kokemusten kanssa.
mielenterveyden käsi ohjeteksteineen

Mielenterveyden käsi auttaa pitämään huolta mielen hyvinvoinnista

Nukuitko viime yönä riittävästi? Kävitkö kaupassa autolla vai pyörällä? Muistitko soittaa äidille? Ehditkö töiden jälkeen keramiikkakurssille? Mielen hyvinvointi koostuu monista eri osatekijöistä, joita ei välttämättä tule arjessa ajateltua. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n luoma Mielenterveyden käsi -harjoitus auttaa hahmottamaan hyvinvoinnin eri osa-alueita konkreettisesti.
piirroskuva nuoresta masentuneesta naisesta jonka pitkästä tukasta muodostuu sadepilvi

Sinunkaupat kivun kanssa

Pitkäaikaista kipua saadaan harvoin lääkehoidolla kokonaan pois, mutta onneksi kipuun voi vaikuttaa itse monin tavoin. Koska kipukokemus on omakohtainen ja yksilöllinen, myös keinot kivun kanssa selviytymiseen ovat erilaisia eri ihmisillä. Vaikeinta on kivun hyväksyminen osaksi elämää – siihen saattaa mennä joskus jopa vuosia.
iloinen keski-ikäinen mies kuuntelee sohvalla musiikkia

Musiikki aktivoi aivoja ja tuo hyvää oloa

Oman lempimusiikin kuuntelu voi olla tärkeää tukihoitoa elämän eri haasteissa. Erityisen tärkeää se on silloin, kun aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot alkavat heikentyä. Mikä parasta, musiikin hyvät vaikutukset mielen toimintaan eivät edellytä pitkäaikaista musiikin harrastamista tai itsensä kokemista musikaaliseksi.
uupunut nainen jumppapallon vieressä

Kun estrogeenin tuotanto hiipuu

Vaihdevuosissa estrogeenituotannon loppuminen sekoittaa naisen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan. Silloin viimeistään kannattaa kiinnittää huomiota liikuntaan ja ruokavalioon. Vaihdevuosien vauhti ja voimakkuus ovat yksilöllisiä, samoin kuin niiden alku, kesto ja oireetkin. Jos oireet haittaavat elämää, niitä kannattaa lieventää hormonikorvaushoidolla, jos sen käyttöön ei ole estettä.
omena-vai-munkkirinkilä-pohtii-ylipainoinen-nainen

Valjasta mieli elintapamuutosten tueksi 

Mielesi voi panna hanttiin, kun haluat muuttaa ruoka- tai liikuntatottumuksiasi. Uskomukset, olettamukset ja aiempiin kokemuksiin takertuminen voivat saada sinut vakuuttuneeksi siitä, että et onnistu nytkään. Mieltä voi kuitenkin jumpata. Psykologi Tony Dunderfelt kertoo, miten tämä tehdään.

Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen apua

Kriisi koskettaa jokaista ihmistä jossakin elämänvaiheessa. Läheisen menettäminen, oma tai läheisen vakava sairastuminen, avioero, työpaikan menetys tai jatkuva pelko tulevaisuudesta saattaa ajaa ihmisen katkeamispisteeseen. Kriisin kanssa ei tarvitse jaksaa yksin, sillä lähin apu on puhelinsoiton päässä. Jo yksi soitto auttavaan puhelimeen voi helpottaa vaikeassa tilanteessa selviytymistä.

Tunnista tunteesi ja voi paremmin

Kun omat tunteet oppii ensin tunnistamaan, niitä voi oppia myös hallitsemaan ja ilmaisemaan paremmin. Hyvät tunnetaidot auttavat luomaan ja ylläpitämään hyviä ihmissuhteita. Kun voimakas negatiivinen tunne iskee, kannattaa antaa sen hieman lieventyä, ennen kuin toimii millään tavalla. Myönteisiä tunteita kannattaa puolestaan opetella ilmaisemaan avoimemmin. Kun joku ihminen on sinulle tärkeä, se kannattaa kertoa hänelle elein ja sanoin.

Tunteiden ja verensokerin tiivis liitto

Tunteet nostavat ja joskus myös laskevat verensokeria. Verensokerin vaihtelut vaikuttavat puolestaan tunteisiin ja mielialaan. Myös diabeteksen hoito voi käydä tunteisiin ja heiluttaa hoitotasapainoa. Asioiden korjaamiseksi voi tehdä paljonkin, mutta tärkeintä on muistaa armollisuus ja se, että elämään kuuluu koko tunteiden kirjo, eikä kaikkea voi mitenkään hallita.

Tunne ohjaa, mutta voi johtaa myös harhaan

Laaja tunteiden kirjo tekee elämästä vaihtelevampaa, mutta tunteet eivät ole meillä siksi, että ne värittäisivät elämäämme. Niiden perimmäinen tarkoitus on pitää ihminen hengissä ja saada geenit kopioitumaan tuleviin sukupolviin ja pitämään huolta jälkeläisistä. Tunteet vaikuttavat myös fyysiseen ja psyykkiseen terveyteemme. Tunteet voivat esimerkiksi saada meidät ylensyömään ja välttämään liikuntaa.

Syötkö nälän vai tunteiden vuoksi?

Tunnesyömiseksi kutsutaan syömistä, joka ei liity fysiologiseen nälkään, vaan syömisen ensisijainen tarkoitus on tunteiden säätely. Sen avulla pyritään turruttamaan negatiivisia tunteita tai vahvistamaan miellyttäviä tunteita. Kognitiivinen psykoterapeutti Taija Wilenius kertoo, että jokainen meistä syö joskus tunteiden vuoksi, mutta usein toistuessaan siitä voi tulla hankala ongelma. Syöminen voi muuttua lähes ainoaksi asiaksi, joka tuottaa mielihyvää, ja syöminen voi olla mielessä aina ja alkaa ohjailla elämää.

Hyvä mieli, parempi uni

Vaikka keho lepäisi väsyneenä peiton alla, mieli voi olla aktiivinen. Se virittää kehon stressimekanismit ja aktivoi aivokuorta, mikä pitää ihmisen valveilla. Mielen tulisi saada irtautua sitä kiihdyttävistä asioista, kuten työjutuista, perhepulmista tai jännittävistä televisio-ohjelmista hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Psykoterapeutti Heli Järnefelt neuvoo, miten se onnistuu.

Sana elää iskelmillä ja runoilla

Sana Mustonen on kirjoittanut laulujen sanoja monille tunnetuille artisteille. Hän on tehnyt myös seitsemän runokirjaa ja kahdeksas on kustantajalla. Sanoituksillaan hän haluaa havahduttaa ihmisiä huomaamaan elämän kauneuden. Itseään hän kuvaa ylioptimistiksi, jolla on hullu elämänhalu ja kauhea kuolemanpelko.

Surun kanssa voi elää hyvää elämää

Surututkija Mari Pulkkinen haluaa kyseenalaistaa ajatuksen surusta prosessina, joka täytyy käydä läpi. Mikään mitä on koettu, ei koskaan katoa meistä. Menetykset ovat erilaisia. Lapsen muuttaminen omilleen voi tuoda tyhjyyden tunteen, mutta samalla se voi olla jonkin uuden alku. Läheisen kuolema taas on peruuttamaton, eikä läheistä voi mikään korvata, mutta suru voi kirkastaa sitä, mikä elämässä on tärkeintä.

Hallitse pelkoa arjen pienillä keinoilla

Monen maailmankuva meni säpäleiksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Sodan julmuudet ahdistavat ja pelottavat. Voiko pelkoa jotenkin hallita? Psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön mielenterveysasiantuntija Minja Westerlund antavat vinkkejä siihen, miten jatkuvan epävarmuuden kanssa voi oppia elämään.

Valoisampaa elämänasennetta kohti

Jatkuva negatiivisuus heikentää hyvinvointia ja tuhoaa ihmissuhteita. Omaa negatiivisuutta voi vähentää harjoittelemalla, mutta toisen ihmisen käyttäytymistä ei voi muuttaa. Kukaan ihminen ei ole pohjimmiltaan negatiivinen, sanoo psykoterapeutti Antti Ervasti. Kielteinen asennoituminen johtuu usein ihmisen sisällä olevasta pahoinvoinnista, esimerkiksi ihmissuhde- tai terveysongelmista tai taloudellisista huolista.
Nainen-katsoo-peiton-alta-suoraan-kameraan

Intiimisti terveenä ja hyvinvoivana

Diabetes vaikuttaa naisen seksuaalisuuteen teini-iästä yli vaihdevuosien. Hyvä verensokeritasapaino ehkäisee tulehduksia ja vapauttaa myös monesta muusta huolesta. Tärkeää on myös hyväksyä oma keho ja elämän siihen tuomat muutokset sekä ymmärtää, että seksuaalisuus tarjoaa hyvin monenlaisia nautintoja. Kaikki seksi ei rajoitu navan alapuolelle.
Kaksi naista halaa toisiaan kadulla.

Älä unohda kosketusta

Kosketus on ihmiselle sisäänrakennettu tapa rakentaa yhteyttä toisiin. Hyvältä tuntuva kosketus luo turvallisuutta ja luottamusta muihin ihmisiin. Koskettamisella on valtavan suuri vaikutus sekä kehon että mielen hyvinvointiin koko ihmiselämän ajan. Moni vauvana turvallista syliä vaille jäänyt ei esimerkiksi osaa arvostaa itseään aikuisena. 
Mies tasapainoilee rannalle ajautuneen uppotukin päällä.

Tavoitteena riittävä tasapaino 

Kun ihmisen keho ja mieli ovat tasapainossa, hän ei edes huomaa sitä. Vasta tasapainon horjuminen havahduttaa huomaamaan elämän epävakauden. Psykologi Satu Lähteenkorvan mukaan hyvinvoinnin kulmakiviä on mielen ja kehon tasapaino, myönteinen suhde ja tyytyväisyys itseen, henkinen lataaminen eli itselle syvää mielihyvää tuottavien asioiden löytäminen ja riittävän vaihteleva elämä.

Vaikuttaako persoonallisuus terveyteen?

Tunnolliset ihmiset pysyvät terveempinä kuin muut. Tunne-elämän epätasapaino ennustaa puolestaan psyykkistä sairastavuutta. Persoonallisuuspiirteet annetaan meille syntymässä, ja vaikka ne ovat melko pysyviä, ne voivat myös muuttua elämän mittaan. Niitä muokkaavat yksilölliset elämäntapahtumat, ympäristö sekä iän myötä tapahtuva kypsyminen. On myös havaittu, että sairastuminen voi muokata persoonallisuutta.

Välillä ahdistaa, mutta valtaosan aikaa olen iloinen

Diabetesliitto kysyi diabetesta sairastavilta, miten he ovat voineet korona-aikana, ja vastaukset olivat osin huolestuttavia. Yli puolet vastaajista arvioi sosiaalisen elämänsä kutistuneen, neljäsosalla fyysinen terveys oli huonontunut ja joka kolmas oli huomannut negatiivisia muutoksia mielialassaan ja jaksamisessaan. Kampaamoyrittäjä Kati Almajalille korona-aikana toi työ- ja taloushuolia, eikä pianisti Tuomo Partanen ole voinut konsertoida pitkään aikaan.

Lapsen diabetes tuo syyllisyyden perheeseen

Kun lapsi sairastuu diabetekseen, alun shokkivaiheeseen kuuluvat käytännössä aina myös syyllisyydentunteet. Vanhemmat miettivät, mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Myöhemmin he voivat tuntea syyllisyyttä myös lapsen heittelevien verensokereiden takia. Syyllistyminen on tuttua myös kakkostyypin diabeetikoille: monet heistä ajattelevat, että sairastuminen on heidän omaa syytään. He saattavat kohdata syyllistäviä asenteita myös hoitopaikassa.

Kuuletko kehosi viestejä?

Kun ihminen sairastuu, hän joutuu kohtaamaan oman haavoittuvuutensa ja hyväksymään muuttuneen kehonsa. Aina se ei ole helppoa. Kehon viestien kuunteleminen on tärkeää kaikille ja erityisesti diabetesta sairastaville, sanoo psykofyysiseen terapiaan erikoistunut psykoterapeutti Minna Martin. Hän muistuttaa myös, että on tärkeää solmia ystävällinen suhde siihen kehoon ja persoonaan, johon on syntynyt.
Mies ja nainen suutelevat kasvomaksit kasvoillaan

Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.