Lääkkeet

Lääkkeet

Tulevaisuuden lääkehoidossa nanokuljetin vie lääkeaineen perille. Dosentti Hélder Santosin tutkimusryhmä kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät lääkeaineen ihmiskehossa täsmälleen oikeaan paikkaan, jossa se vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Diabetesliitto on selvittänyt lääkekorvausten leikkaamisen vaikutuksia, ja kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas on kertonut, että rahat eivät riitä kaikkiin tarpeellisiin lääkkeisiin. Esimerkiksi kiteeläinen Hannele Heikkinen joutui luopumaan pistettävästä diabeteslääkkeestään. Diabeetikoiden taloudellinen hätä näkyy myös apteekeissa. Diabeteslääkäri, professori Hannu Järveläinen pelkää, että diabeteksen lisäsairaudet lisääntyvät, kun diabeetikot tinkivät lääkemenoistaan.

Monet uudet diabeteslääkkeet ja -laitteet tulevat Suomessa käyttöön myöhemmin kuin muissa länsimaissa. Syitä viiveeseen ovat Kela-korvattavuuksien pitkät käsittelyprosessit, kilpailutukset ja kuntien vaihtelevat käytännöt.

Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.

Uusimmat Suomessa myytävät kakkostyypin diabeteslääkkeet ovat glukoosinpoistajia, jotka laskevat verensokeria lisäämällä sokerin imeytymistä virtsaan. Osa uusista lääkkeistä näyttäisi suojaavan myös sydäntä. Tämä on tärkeä näkökohta lääkkeen valinnassa, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat kakkostyypin diabeetikoiden yleisin lisäsairaus.

Lahtelainen ykköstyypin diabetesta sairastava Laura Herrala siirtyi Toujeon käyttäjäksi, jotta saisi kuriin varsinkin yölliset vakavat hypoglykemiat. Samaa tavoittelevat useimmat diabeetikot, jotka vaihtavat käyttämänsä insuliinin uusiin ylipitkävaikutteisiin insuliineihin.

Tämän vuoden alusta lainsäädäntö on edellyttänyt, että lääkärit aloittavat lääkehoitoja edullisemmilla biosimilaarivalmisteilla ja vaihtavat biologisilla lääkkeillä aloitettuja hoitoja markkinoiden sillä hetkellä edullisimpaan vertailukelpoiseen vaihtoehtoon, joka voi olla myös biosimilaari. Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo kertoo, mitä tämä tarkoittaa.

Keho ei reagoi resepteihin, vaan todelliseen lääkkeiden käyttöön – siihen, mitä lääkeaineita elimistöön tulee, millaisina annoksina, miten ja milloin lääkkeet on otettu. Oma lääkelista kannattaa pitää ajan tasalla ja käyttää lääkkeitä ohjeiden mukaan.

Veritulppien ehkäisyyn on tullut uusia lääkkeitä, mutta suun kautta otettavista verenohennuslääkkeistä eniten käytetty on edelleen varfariini eli vanha tuttu Marevan.

Biosimilaari on lääke, joka sisältää biologisen alkuperäisvalmisteen vaikuttavan aineen uuden version. Biologisen lääkkeen patenttisuojan umpeuduttua on markkinoille mahdollista tuoda samankaltainen biologinen valmiste. Mutta mikä on insuliinibiosimilaari? Diabetesliiton erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo valottaa aihetta blogissaan.

Matala verensokeri ja paino-ongelmat aiheuttavat haasteita monille ykköstyypin diabeetikoille. Apua voi löytyä insuliinipumppuhoidosta, uusista insuliineista tai muiden diabetestyyppien hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. Hoidon ongelmissa voi auttaa myös glukoosisensorointi eli jatkuva verensokerin seuranta.

Kakkostyypin diabeteksen lääkehoidossa on parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut huikea muutos, ja hyvien hoitojen ansiosta taudin synkkä kuva on täysin muuttunut. Mutta onko hoito samalla muuttunut liian lääkekeskeiseksi, Hyksin endokrinologian ja diabetologian ylilääkäri Leo Niskanen pohtii.

Marjatta Stenius-Kaukosen mielestä potilaiden näkökulma ei nouse Suomessa riittävästi esille lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta päätettäessä, vaikka laki antaisi siihen mahdollisuuden. Lääkkeiden hintalautakunta esimerkiksi poisti monien diabeetikoiden käyttämän Levemir-insuliinin korvattavuuden kuulematta asiassa Diabetesliittoa ja diabeetikoita. Levemir-päätös kumottiin myöhemmin laajan vastalauseryöpyn ja Diabetesliiton aktiivisen kampanjoinnin jälkeen.

Geenitutkimusta voi hyödyntää myös lääkkeiden kehittämisessä. Kun geenitutkimus lisää tietoa diabeteksen eri muotojen synnystä, voidaan sairastumisvaarassa oleville ja diabetekseen jo sairastuneille räätälöidä yksilöllisiä ehkäisy- ja hoito-ohjelmia. - Uskon, että tämä on mahdollista 5–10 vuoden kuluttua, professori Markku Laakso sanoo.

Diabeetikon silmänpohjamuutosten hoito riippuu muutoksen tyypistä ja vaikeusasteesta. Lukunäköä uhkaavan makulaturvotuksen uusimpia hoitoja ovat silmän sisälle lasiaiseen ruiskutettavat lääkeaineet. Anti-VEGF-pistoksia annetaan yleensä sarjana: 2–3 pistosta kuukaudessa ja sen jälkeen yksilöllisesti tarpeen mukaan. Makulaturvotuksen pistoshoidossa käytetään muitakin vasta-ainevalmisteita ja kortisonia.

Saako Suomesta insuliinia, jos insuliinin tuotantolaitoksessa on tuotantokatkos tai lääkkeiden maahantuonnissa on muita ongelmia? Entä, jos matkalla lääkkeet loppuvat, saako suomalaisella reseptillä ostettua lääkkeitä ulkomaisesta apteekista? Onko verkosta turvallista tilata reseptilääkkeitä?

Diabeetikon verenpaineen hoidon perusta ovat elintapamuutokset – myös silloin, kun tarvitaan lääkehoitoa. Verenpaineen hoidossa riittää harvoin yksi lääke: jos yhdellä lääkkeellä ei päästä toivottuun tulokseen, on parempi lisätä hoitoon toinen lääke kuin kaksinkertaistaa ensimmäisen lääkkeen annos, sanoo tutkimusprofessori Antti Jula.

Terveyskeskuslääkäri Hilkka Tirkkonen sanoo, että kakkostyypin diabeteksen elintapahoidossa on kyse pienistä asioista: pienistä muutoksista ruokailussa, liikkumisessa ja käyttäytymisessä. Vaikka diabetes on monimuotoinen sairaus, sen hoito ei ole ydinfysiikkaa, siihen riittää normaali terve järki.

Jos käyttää reseptilääkkeiden kanssa itsehoitolääkkeitä tai luontaistuotteita, kannattaa valmisteiden yhteensopivuus aina varmistaa. Joskus yhteisvaikutus voi johtaa vakaviin yllätyksiin.