Koti Hoito Lääkkeet

Lääkkeet

Porsas.

Insuliinipilleri toimii sioilla – milloin ihmisillä?

Lääkkeiden kehitys on tunnetusti pitkäjänteistä työtä. Kun on päästy siihen vaiheeseen, että lääkettä päästään testaamaan ihmisillä, takana on vuosien työ. Ja niin on vielä edessäkin, ennen kuin lääke pääsee myyntiin. Jos se pääsee lainkaan. Kuinka käy suun kautta otettavalle insuliinille?
Erilaisia lääkkeitä.

Uusia diabeteslääkkeitä

Markkinoille on lähitulevaisuudessa tulossa kolme uutta diabeteslääkettä: suun kautta otettava GLP-1-analogi, kerran viikossa annosteltava perusinsuliini ja aivan uudentyyppinen lääke imeglimiini.
Iäkäs mies istuu keittiön pöydän ääressä.

Kakkostyypin diabetes – Milloin kannattaa aloittaa monipistoshoito?

Insuliinihoito pitää ehdottomasti aloittaa, kun tyypin 2 diabetesta sairastavalle tulee insuliininpuutos, sanoo Turun kaupungin diabetesvastaanoton vastuulääkäri Anne Artukka. Joskus myös monipistoshoito on sopiva vaihtoehto kakkostyypin diabeetikolle. Tamperelaisen 82-vuotiaan Martti Sintosen mielestä diabeteksen hoito on asennekysymys: lääkehoitoa pitää muuttaa, jos sairaus sitä vaatii. Hänellä on ollut monipistoshoito parin vuoden ajan.
Tutkija Anna-Maija Tolppanen nojaa portaiden kaiteeseen

Rekisterit ovat ikkuna lääkkeiden terveysvaikutuksiin

Millaisia ennakoimattomia terveysvaikutuksia lääkkeillä saattaa olla? Varsinaisilla lääketutkimuksilla ei aina voida kattavasti selvittää lääkehoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Esimerkiksi sitä, miten muistisairaat käyttävät diabeteslääkkeitä tai sitä, pienentävätkö suolistohormonilääkkeet Parkinsonin taudin riskiä. Vastaus voi löytyä rekisteritiedoista, joita professori Anna-Maija Tolppanen tutkimusryhmineen seuloo.
Pekka Karjalainen seisoo kadulla

Lääkekulujen kasvu tuntuu arjessa

Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannella kakkostyypin diabeetikolla on vaikeuksia saada rahat riittämään kaikkiin lääkemenoihin. Oululaisen Pekka Karjalaisen lääkemenoja uudistus nosti 420 euroa vuodessa ja hän on sen vuoksi joutunut vähentämään muita menojaan.
Keski-ikäinen nukkuu sikeästi isossa sängyssä.

Uniapuna melatoniini

Unettomuuden hoitoon suositellaan usein melatoniini-hormonia. Melatoniinista voi olla unilääkkeenä apua primaarissa unettomuudessa, viivästyneessä unijaksossa ja aikaerorasituksessa. Lievien unihäiriöiden hoitoon sitä ei kannata käyttää. Mutta sopiiko melatoniini diabetesta sairastaville?

Terveisiä diabetesammattilaisten huipputapaamisesta

Euroopan Diabetestutkimuksen Seuran (EASD) vuosittainen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa Espanjassa. Syyskuiseen huipputapaamiseen osallistui noin 15 000 tutkijaa ja lääkäriä, ja mukana oli myös runsaasti suomalaisia. Pyysimme muutamaa heistä kertomaan, mitkä uudet diabeteslääkkeet ja hoitomuodot sekä muut puheenvuorot ja keskustelunaiheet olivat heistä kiinnostavimpia.

Painonpudotuksen apukeinot

Laihtuminen on vaikuttavin hoito tyypin 2 diabetekseen. Jos se ei onnistu pelkästään ruokailu- ja liikuntatottumuksia korjaamalla, apua saa lääkkeistä tai leikkaushoidosta. Joskus laihduttamisessa voidaan tarvita myös psykologin apua.

Turvallista lääkitystä?

Lääkkeillä voi olla ikäviä ja vaarallisia sivuvaikutuksia, eivätkä kaikki lääkeaineet sovi yhteen toistensa kanssa. Myös kasvirohdosvalmisteet, ravintolisät, ruoka-aineet, alkoholi ja tupakka saattavat muuttaa lääkkeiden vaikutuksia.

Insuliinihoito ajoissa avuksi

Moni tyypin 2 diabeetikko empii turhaan insuliinihoidon aloittamista. Hyvin suunniteltu hoito parantaa nopeasti verensokeritasoa ja kohentaa vointia ja mielialaa. Jotta insuliinihoito ei nostaisi painoa, on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalioon ja syödä kevyemmin kuin aikaisemmin.

Kolesterolilääkkeet – osa diabeetikon peruslääkitystä

- Jos kolesterolilääkkeinä tunnetut statiinit tulisivat nyt uutuuksina markkinoille ja niitä kutsuttaisiin sydänlääkkeiksi, ihmiset tappelisivat siitä, kuka niitä saa, arvioi sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori Timo Strandberg. Statiini ohjaa kolesterolia oikeaan paikkaan, pois ahtauttamasta suonia.

Paineet tavoitetasolle

Verenpaineen tavoitetaso riippuu muista riskitekijöistä. Lääkkeitä on syytä käyttää ohjeen mukaan, ilman taukoja, sanoo professori Päivi Korhonen. Nykyisin kohonneen verenpaineen diagnostiikka ja seuranta perustuu kotona tehtyihin mittauksiin.

Lasten lääketutkimuksesta ratkaisuja tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn?

Lastentautien erikoislääkäri Sauli Palmu johtaa Taysin lastenklinikan yhteydessä toimivaa Lasten lääketutkimuskeskusta. Keskuksessa tutkitaan jo käytössä olevien, aikuisilla tutkittujen lääkkeiden sopivuutta lapsille ja myös kokonaan uusia lääkevalmisteita. Lisäksi tutkimuksissa selvitetään sitä, soveltuvatko jo käytössä olevat lääkkeet myös muihin kuin alkuperäisiin käyttökohteisiinsa, kuten esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn tai sen puhkeamisen viivyttämiseen. 

Ei ainoastaan lääkkeillä

Kakkostyypin diabeteksen hoitoon on saatu viime vuosina monenlaisia uusia lääkkeitä, mutta tyypin 2 diabetesta sairastaville lääkehoito ei yleensä riitä. Tarvitaan myös terveelliset elintavat. Sekä lääkehoidon että elintapamuutosten tarkoituksena on ennen kaikkea ehkäistä lisäsairauksia, diabetologi Atte Vadén sanoo. Hän muistuttaa myös, että omaa lääkitystä ei kannata verrata toisten lääkitykseen, sillä kaikilla ihmisillä on omat yksilölliset geenit ja riskitekijät.

Apteekista tukea ja motivointia diabeteksen hoitoon

Hyvinkään ja Lohjan apteekeissa on aloitettu Norjan mallin mukainen lääkehoidon aloituspalvelu, jossa asiakas saa tietoa ja motivointia omahoidon toteutukseen. Kokeilulla tuetaan kakkostyypin diabetekseen sairastuneita lääkehoitoon sitoutumisessa. Hiljattain sairastunut hyvinkääläinen 25-vuotias Simo kertoo, että farmaseutilta saatu tieto toi hänelle turvallisemman olon.

Sokerinpoistajat insuliinihoitoa tukemaan?

Kakkostyypin diabeteksen hoidosta tuttuja glukoosinpoistajia kokeillaan nyt insuliinihoidon tueksi tyypin 1 diabeetikoille. Äskettäin julkaistussa EASE-tutkimuksessa ne laskivat tutkittavien painoa, verenpainetta ja insuliinin tarvetta. Toistaiseksi niille ei kuitenkaan ole myyntilupaa tyypin 1 diabeteksen hoitoon. - Toivon, että lääkäreillä on vielä malttia odotella lisätutkimusten tuloksia, lääkäri Satu Vehkavaara sanoo.

Lääkkeen pitkä ja kallis tie

Ennen kuin uusi lääke on valmis otettavaksi, aikaa on mennyt keskimäärin 10–15 vuotta ja rahaa vähintään 1–2 miljardia euroa. Kymmenestä tuhannesta lääkeideasta noin kymmentä testataan ihmisillä, ja niistä yleensä vain yksi päätyy hoitokäyttöön. 

Onnistuuko insuliinihoito sairaalassa?

Olavi Ropponen huomasi viime keväänä, ettei diabetesta välttämättä osata sairaalassa ottaa huomioon oikealla tavalla. Hän joutui vaatimaan henkilökunnalta sopivia insuliiniannoksia. Kyseisellä osastolla oli hyvin jäykät ohjeet siitä, miten potilaiden insuliinihoito toteutetaan.

Rakentaisinko oman keinohaiman?

Sulka Haron lapsi on käyttänyt avoimen lähdekoodin keinohaimaa pari vuotta. Nyt Sulka kertoo, miten tällaisen järjestelmän voi rakentaa itse.

Kokemuksia uudesta pikainsuliinista Fiaspista

Fiasp on uusi pikainsuliini, joka tuli markkinoille viime vuonna. Fiaspia on tarjolla sekä monipistoshoitoisille että insuliinipumpun käyttäjille. Osa diabeetikoista on todella tyytyväisiä uuteen insuliiniin, osa ei.

Mitä insuliinivalmiste sisältää?

Apteekista saatava insuliini ei ole pelkkää insuliinia. Tuoteselostusta lukemalla selviää, että insuliini sisältää kymmenkunta erilaista ainesosaa. Mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Uudet lääkeaineet auttavat kohti yksilöllistä hoitoa

Kakkostyypin diabeteksen uudistuva lääkevalikoima antaa työkaluja yksilöllisiin ratkaisuihin ja uudenlaiseen tapaan käyttää lääkkeitä sairauden hoidossa. Todellinen yksilöllisyys lääkehoidossa avautuu vasta, kun tauti osataan jaotella alaryhmiin. Silloin on helpompi arvioida, mikä lääke kenelläkin toimii.

Huokoinen pii sopii ajoneuvoksi lääkemolekyyleille

Tulevaisuuden lääkehoidossa nanokuljetin vie lääkeaineen perille. Dosentti Hélder Santosin tutkimusryhmä kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät lääkeaineen ihmiskehossa täsmälleen oikeaan paikkaan, jossa se vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Lääkekorvausten heikennys laittoi diabeetikot ahtaalle

Diabetesliitto on selvittänyt lääkekorvausten leikkaamisen vaikutuksia, ja kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas on kertonut, että rahat eivät riitä kaikkiin tarpeellisiin lääkkeisiin. Esimerkiksi kiteeläinen Hannele Heikkinen joutui luopumaan pistettävästä diabeteslääkkeestään. Diabeetikoiden taloudellinen hätä näkyy myös apteekeissa. Diabeteslääkäri, professori Hannu Järveläinen pelkää, että diabeteksen lisäsairaudet lisääntyvät, kun diabeetikot tinkivät lääkemenoistaan.

Suomi siirtyy uusiin hoitoihin jälkijoukossa

Monet uudet diabeteslääkkeet ja -laitteet tulevat Suomessa käyttöön myöhemmin kuin muissa länsimaissa. Syitä viiveeseen ovat Kela-korvattavuuksien pitkät käsittelyprosessit, kilpailutukset ja kuntien vaihtelevat käytännöt.