Virtuaalista vertaistukea
Diabetesliiton kouluttamat vapaaehtoiset ohjaavat videovertaistukiryhmiä. Eniten keskustelua ryhmissä viriää diabeteksen hoitamisesta, liikunnasta, ravitsemuksesta ja arjen sujumisesta. Ryhmien keskustelut jäävät niiden jäsenten keskeisiksi, niistä ei puhuta muualla. Markku Svensk ja Riikka Töyrylä kertovat omista kokemuksistaan ryhmien vetäjinä.
Adrian Kirkland ei järkyttynyt diabetesdiagnoosista
Britti-insinööri Adrian Kirkland on tehnyt työuransa pääosin Suomessa, mutta hän on ollut eläkkeellä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hänellä on tyypin 2 diabetes, joka tuli esiin sattumoisin perhetapaamisessa. Diabetes ei stressaa häntä millään tavoin, vaikka hän on joutunut vaihtamaan sen lääkitystä muutaman kerran. Hoitoa tukevat elintapamuutokset: terveellisempi ruokavalio ja liikunta.
Tom Sjöblom otti supervoiman käyttöön
Keväällä 2021 Tom Sjöblomilla todettiin kakkostyypin diabetes. Se oli hänen elämänsä paras päivä – tai ainakin kaikki, mitä siitä seurasi. Sjöblom löysi kävelyn syvimmän olemuksen ja huomasi, että se hoitaa sekä kehoa että mieltä. Lisäksi hän muutti ruokavalionsa terveellisemmäksi. Näiden muutosten ansiosta hän tuntee olonsa on nyt aktiiviseksi ja energiseksi.
Paulilla on rytmi veressä
Kaikki on mahdollista, uskoo 13-vuotias Pauli Halonen. Reilut neljä vuotta sitten tyypin 1 diabetekseen sairastunut Pauli opettelee koko ajan jotakin uutta, kuten vaikkapa taikatemppuja tai japanin kieltä. Mutta ennen kaikkea hän soittaa, säveltää ja näyttelee. Tempaudu Paulin matkaan!
Ettei yksikään nuori putoaisi
Päijät-Hämeessä siirryttiin nuorisopoliklinikkamalliin nuorten diabeteksen hoidossa viitisen vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet lupaavia. Nuoren hyvä kohtaaminen on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Hyppäys lastenpoliklinikan tiheästä seurannasta suoraan aikuispoliklinikalle on iso. Nuorisopoliklinikalla nuorta valmistellaan siirtymään aikuispoliklinikalle noin 21–22-vuotiaana.
D-kahvilassa porisee vertaistuki
Kun ulkoilutapahtumissa ei virinnyt keskusteluja, Keski-Suomen diabetesyhdistyksen perhekerho päätti perustaa D-kahvilan. Se kokoontuu joka toinen kuukausi ja paikalla on 20–40 osallistujaa. D-kahvilassa keskustellaan vilkkaasti ja välillä kahvilassa vierailee asiantuntijoita puhumassa diabeteksesta. Lapset tapaavat muita diabetesta sairastavia lapsia.
Kirjoittamalla mieli vapaaksi
Taina Kohopään lapsuudenkodissa oli alkoholismia ja väkivaltaa, ja omien tuntojen paperille kirjaamisesta muodostui hänelle turvapaikka. Hän sanoo, ettei hän varmaankaan olisi enää tässä, jos ei olisi oppinut kirjoittamaan tunteistaan ja elämänsä tapahtumista. Kirjoittaminen rauhoittaa ja luo voimaa huolien ja sairauksien keskelle. Se toimii eräänlaisena terapiana.
Tenniksen olympiamitalisti pitää diabetesta sairastavien puolta
Lääkärit sanoivat Alexander Zvereville, ettei hänestä voi diabeteksen vuoksi tulla tennisammattilaista. Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2022 hän oli toisella sijalla tenniksen maailmanlistalla, ja hän on tienannut tennistä pelaamalla yli 38 miljoonaa dollaria. Hän on perustanut Alexander Zverev -säätiön, jonka tarkoituksena on auttaa erityisesti diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria.
Voiko kumppani puuttua puolisonsa omahoitoon?
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes on raskas taakka myös parisuhteelle. Mitä tehdä, jos diabetesta sairastava kumppani viisveisaa terveydestään? Hänelle kannattaa puhua asiasta neutraalisti ja rauhallisesti, sillä moittiminen saa toisen helposti puolustuskannalle, suuttumaan tai lukkiutumaan. Kannattaa pitää huolta myös omasta jaksamisestaan, parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Niina Vilkman neuvoo.
Perheet olennaisen äärellä
Vastoinkäymiset pakottavat pysähtymään ja karsimaan kaiken tarpeettoman. Jäljelle jää vain säilyttämisen arvoinen: hyvä perhe-elämä. Millaista se on? Vastaajana asiantuntijapsykologi Elina Komulainen Mieli ry:stä.
Downin oireyhtymä tuo lisävaateita diabeteksen hoitoon
Samuel Jalon ja Mai Mikkolan diabeteksen hoitotasapaino on hyvä erityisesti vanhempien avun ja tuen ansiosta. Molemmilla on insuliinipumppu ja glukoosisensori. Samuel hoitaa diabetestaan hyvin itsenäisesti, Main diabeteksen hoito on pitkälti vanhempien vastuulla.
Miten pitkäaikaissairaan lapsen hoivaaminen vaikuttaa vanhempiin?
Kuinka pitkäaikaissairaasta lapsesta huolehtiminen heijastuu vanhempien omaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä perheen taloudellisiin olosuhteisiin pitkän ajan kuluessa? Tutkija Salla Atkins selvittää tätä COST-tutkimushankkeessa. - Pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien hyvinvointia ei ole aiemmin juuri tutkittu pitkällä aikavälillä, hän sanoo.
Vertaistukea itselle ja muille
Tavallista arkea, hoitokokemuksia, hyviä ja huonoja päiviä diabeteksen kanssa. Muun muassa näistä asioista deelähettiläät Emilia, Alina ja Anna kertovat omilla päivitysvuoroillaan Diabetesliiton Instagram-tileillä. Toiminnalla tarjotaan vertaistukea, mutta saadaan sitä myös itselle.
Tekoäly hyvä renki muttei isäntä
Tekoälystä voi kehittyä apu sairauksien toteamiseen ja elintapojen kohentamiseen, mutta se ei korvaa ihmisen asiantuntemusta. Eikä kaikkiin sen terveysneuvoihin kannata luottaa. Ongelma on, miten tekoäly osaa ottaa huomioon yksilöllisiä riskitekijöitä. Koneella ei ole ihmisen kaltaista harkintakykyä, Jyväskylän yliopiston Digitaalisen terveysälyn laboratorion johtaja Sami Äyrämö pohtii.
Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa
Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.
Hoitoteknologia hyödyttää myös iäkkäitä
Pirkanmaalla kokeiltiin kotona asuvien iäkkäiden ihmisten verensokerin etäseurantaa KATI-ohjelmassa. Jokaiselle osallistuneelle laadittiin henkilökohtaiset verensokerin hoidon tavoitteet. Kokeiluun osallistuneet tunsivat olonsa turvalliseksi, kun heidän verensokeriaan seurattiin ja hoitavat ammattilaiset reagoivat tarvittaessa sen muutoksiin. Lähes kaikki osallistuneet halusivat jatkaa verensokerin etäseurantaa kokeilun päätyttyä.
Ihmissuhdesolmut masentavat nuoria
Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.
Lapsi oppii hoitovastuuseen omassa tahdissaan
Lasta voi pienestä pitäen kannustaa sopivasti mukaan diabeteksen hoidon suunnittelemiseen. Mitään yleispätevää aikataulua vastuuseen kasvamisessa ei kuitenkaan ole olemassa. Lapsi oppii uusia taitoja luontevimmin, kun hän on siihen henkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti valmis. Diabeteshoitaja Kaja Normet kertoo, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina.
Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin
Oletko huomannut, että kävely ja liikkuminen ovat muuttuneet ikääntyessä epävarmemmiksi? Ovatko arjen muut toiminnot muuttuneet raskaammiksi? Parhaiten toiminta- ja liikkumiskykyyn tehoaa monipuolinen kävelyä, voimaa, liikkuvuutta ja tasapainon hallintaa lisäävä harjoittelu. Aloita se jo tänään. Sinun on hyvä miettiä myös, millaista ruokaa syöt, sillä monipuolinen terveellinen ruokailu auttaa pysymään virkeänä ja toimeliaana.
Diabetes ja karhut yllättivät ampumahiihtäjän
Antti Sainio tähtää maailman parhaaksi aitajuoksijaksi ja ampumahiihtäjä Erika Jänkä tavoittelee säännöllistä sijaa 40 parhaan joukossa, mikä toisi maailmancupin pisteitä. Antilla on tyypin 1 diabetes, Erikalla Mody3-diabetes, johon hän sairastui noin vuosi sitten kesken ampumahiihdon maailmancupin.
Terveenä läpi elämän, mutta miten?
Terveyteemme vaikuttavat fyysinen ja sosiaalinen elinympäristömme ja sairautemme, mutta myös omat kokemuksemme sekä arvomme ja asenteemme. Terveyttä edistävät myös terveelliset elintavat, valoisa mieli ja rakkaat ihmiset ympärillämme. Kun teemme elämästämme oman näköistä ja tulemme toimeen muiden ihmisten kanssa, viihdymme elämässämme ja voimme paremmin.
Voimaa ja valkuaista – ehkäise vanhuuden hauraus
Gerastenia on ikääntymiseen liittyvää haurastumista, joka poikkeaa normaalista vanhenemisesta. Siihen kuuluu voimattomuutta ja uupumusta, ruokahalun puutetta ja aliravitsemusta, lihaskatoa ja luukatoa, hitautta ja kaatuilua. Vanhuuden haurautta voi onneksi ehkäistä ja hoitaa.
Näin puhut nuorelle alkoholista
Alkoholi, tyypin 1 diabetes ja nuoruuteen kuuluva into testata rajoja voi olla kimurantti yhdistelmä myös perhesovulle. Asiantuntijat kertovat, miten alkoholi kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa.
Nypläys hieroo aivonystyröitä
Pitsinnypläyskö tylsää mummohommaa? Kaikkea muuta! Nypläys panee Päivi Virta-Salon aivot töihin: on ajateltava, keskityttävä ja ratkaistava pulmia. Samaan aikaan hän ei voi katsoa televisiota tai kuunnella äänikirjaa. Hänen on paneuduttava täysillä siihen, mitä hän tekee, tai muuten tulee virheitä.
Ruskea rasva lämmittää tutkijankin mieltä
Pystyisitkö sinä oleilemaan kolme varttia vain 16-asteisessa vesialtaassa? Turussa on meneillään tutkimus, johon osallistuvat tutkimuspotilaat eivät kylmää kavahda. Altistamalla tutkittavansa kylmälle tutkijat saavat uutta tietoa terveydelle edullisen ruskean rasvan toiminnasta. Kun ruskeasta rasvasta opitaan lisää, voidaan tietoa hyödyntää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, insuliiniherkkyyden parantamisessa ja painonhallinnassa.