Koti Ihmiset

Ihmiset

Selkäkipu selätetty!

Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa selkävaivoja. Kevyt liikunta säilyttää selän lihaskuntoa, ja tehokkaampi kuntoliikunta vahvistaa sitä. Tärkeintä on liikkua usein ja säännöllisesti. Pirjo Nurminen pääsi selkäkivuista eroon, kun hän oppi viihtymään kuntosalilla ja vesijuoksussa.
Pieni poika roikkuu puussa pää ylösalaisin.

Terveelliset elämäntavat kannattaa juurruttaa jo lapsuudessa

Omatoimisen liikunnan lisääminen ja viihdemedian käytön rajoittaminen vähentävät tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla, selvisi Itä-Suomen yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Lisäksi lapsuudessa opituista terveellisistä elämäntavoista siirtyy ainakin osa mukana aikuisuuteen, tutkijat arvelevat. Lapset kannattaa patistaa pelikonsoleiden ja kännyköiden ääreltä ulos touhuamaan.
Kaksi hiukan ylipainosta iloista lasta uima-altaan reunalla.

Lapsen ylipaino on koko perheen asia

Lapsen painokäyrä näyttää terveydenhoitajan vastaanotolla nousevaa suuntaa. Miten ottaa lapsen paino puheeksi niin, että se kannustaisi perhettä muutokseen eikä nitistäisi ja syyllistäsi? Lapsen elintapoihin voi vaikuttaa luontevasti, kun koko perhe muuttaa tottumuksiaan. Lapsen ei yleensä tarvitse laihduttaa: kun hän innostuu liikkumaan ja ruokailuajoista tulee säännöllisiä, pituuskasvu hoitaa usein hoikistumisen.
Robin seisoo värikkäin graffitein koristellun seinän edessä.

”Itsensä haastaminen kasvattaa”

Robin Alexander on tyytyväinen, että uskalsi haastaa itsensä ja heittäytyä The Voice of Finland -laulukilpailuun. Yleisön edessä televisiossa laulaminen ei ollut ihan helppoa hänelle. Loppujen lopuksi hän oppi ohjelmassa paljon uutta laulamisesta ja esiintymisestä ja sai näin hyvät eväät haaveilemalleen laulajan uralle. Hän kannustaa myös muita nuoria rohkeuteen toteuttaa unelmiaan: Pahempaa kuin epäonnistuminen on se, ettei koskaan yritä, hän sanoo.
Tuomo Lahtinen seisoo palomiehen kypärä kädessään paloauton edessä.

Haaveet jäivät, työpaikka säilyi

Tulevaisuus näytti tylyltä, kun palomies-sairaankuljettaja Tuomo Lahtinen sai kuulla sairastuneensa ykköstyypin diabetekseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että hänen täytyy vaihtaa työtä. Niin ei kuitenkaan käynyt: työnantaja oli joustava ja hän sai jatkaa palomesimiehen työssä tietyin rajoituksin. Sen jälkeen hän on aloittanut myös päällystökoulutuksen Kuopion pelastusopistossa.
Keski-ikäinen talviasuinen mies vetää perässään tavarakärryä, takana tunturi.

Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle

Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.

Aikuisten poliklinikalle siirtyvä nuori tarvitsee sopivasti tukea

Nuorten diabeetikkojen siirtyminen hoitoon aikuisten poliklinikalle sujuu pääsääntöisesti hyvin. Tärkeintä on, että vastuu ja itsenäisyys lisääntyvät oikeassa tahdissa. Halu ottaa itse vastuuta diabeteksen hoidosta tulee ajallaan: joillekin jo 16-vuotiaana, toisille taas lähempänä täysi-ikäisyyttä. Samalla vanhemmat alkavat väistyä luontevasti taka-alalle.

Sokeuteenkin sopeutuu

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.

Kävelemällä kuntoon

Jotta liikunnasta tulisi tapa, sen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Käveleminen on ihmiselle juuri sellaista. Kävelemällä voi hoitaa paitsi kehoa myös mieltä ja ympäristöä. Sirpa Hytönen alkoi kävellä, kun hän sai kuulla tulevansa isoäidiksi ja tajusi, ettei huonokuntoisena jaksaa hoitaa lastenlastaan. Nyt hän on 40 kiloa kevyempi kuin ennen, eikä paluuta entiseen enää ole.

Isä ja tytär toistensa tukena

Reijo Koivusillalle Mari-tyttären diabetes oli huomattavasti pysäyttävämpi asia kuin aikoinaan oma sairastuminen. Nykyään isä ja tytär juttelevat diabetesasioista melko usein ja vaihtavat muun muassa kokemuksia sensoroinnista. Mari sanoo, että vain toinen diabetesta sairastava voi ymmärtää, miten herkästi diabeetikon verensokeri reagoi arjen vaihtuviin tilanteisiin.

Haimansiirron jälkeen

Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.

Koripallon lumoissa

Kun koripalloa harrastava Hulda Raanoja sairastui diabetekseen, hänen vanhempansa lähtivät täysillä mukaan huoltojoukkoihin. Kolmikosta tuli entistäkin tiiviimpi tiimi. Nyt Huldan tarinaa työstetään myös dokumenttielokuvaksi. Hulda haluaa olla esikuva muille junioriurheilijoille.

Diabeteksen kanssa jo yli 65 vuotta

Ykköstyypin diabetes on ollut Marjatta Moilasen matkassa jo 65 vuotta. Hän arvelee eläneensä paljon terveemmän elämän, kun hänellä on diabetes. Hänen silmänsä, munuaisensa ja päänsä toimivat hyvin, mutta jalkojen kanssa hänellä on ollut ongelmia. Jalat jäävät Kajaaniin, kun pää on jo Sotkamossa, hän nauraa. Miehen kuoltua hänen täytyy olla erityisen tarkkana, ettei verensokeri pääse laskemaan yllättäen liian matalaksi.

Omassa laumassa kohti unelmia

Heidi Vanhasen arjen tohinassa pyörivät koirat, lapset ja rakennusprojektit. Menossa mukana kulkee nöyrästi diabetes, jota hän on sairastanut 11-vuotiaasta asti. Metsästysretkiin Heidi varautuu riittävillä eväillä ja pakkaamalla mukaan myös hätävarasyömistä, koska metsästä ei lähdetä pois kesken päivän.

Matalan verensokerin pelko tuo paineita perheille

Diabetesta sairastavan lapsen vanhempia usein pelottaa, että lapsen verensokeri laskee liikaa. Matalan verensokerin pelko saattaa olla jopa este diabeteksen hyvän hoidon tiellä ja horjuttaa perheen ja lapsen hyvinvointia, sanoo Mari Pulkkinen, Jorvin sairaalan diabetesvastaanoton vastuulääkäri.

Voiko tyypin 1 diabetekseen sairastumista viivyttää?

Ketkä perimässään alttiuden tyypin 1 diabetekseen saaneista lapsista sairastuvat ja miksi? Entä miksi tauti puhkeaa toisille nopeasti, mutta joidenkin sairastumisprosessi saattaa kestää vuosia? Diabetestutkija, dosentti Johanna Lempainen selvittää, miten tyypin 1 diabetekseen sairastumista edeltävät tautipolut eroavat toisistaan, ja millä keinoin niiden kulkuun voitaisiin vaikuttaa.

Hyvän mielen kilometrejä

Ennen pyöräilyharrastuksen aloittamista Ilpo Lehtinen liikkui etupäässä tietokoneen ja jääkaapin väliä. Nuoren miehen tyypin 1 diabeteksen hoito oli retuperällä ja kiinnostus omaan hyvinvointiin hukassa. Nyt pyöräilystä on tullut hänelle jokapäiväinen tapa ja tärkeä harrastus, vuodenaikaan katsomatta. Vuoden aikana saattaa kertyä jopa 6 000 pyöräilykilometriä.

Tärkeintä on koulu – ja leikki

Palonkylän koulussa diabetesta sairastavien oppilaiden hoito on kaikkien koulunkäynninohjaajien erikoisalaa. Sairauden hoidosta on tullut normaalia arkea, sillä koulussa on ollut diabeetikkoja oppilaina pitkään. Koulussa ajatellaan, että lasten täytyy saada keskittyä koulunkäyntiin ja leikkimiseen, eikä kantaa liian suurta vastuuta omasta terveydestään. Se ei ole pieni asia, siinä on kysymys lapsen tulevaisuudesta.

Kiekkokaukalosta juniorivalmentajaksi

Mika Wendell huomasi omina pelivuosinaan, ettei diabetes suinkaan estä tavoitteellista jääkiekkoharjoittelua. Tärkeä vertaistuki on koko ajan ollut oma kaksoisveli, jolla on sama sairaus. Nyt molemmat valmentavat jääkiekon juniorijoukkueita ja rohkaisevat vanhempia keskittymään huolien sijaan positiivisiin asioihin ja kannustamaan lapsia unelmien toteuttamiseen.

Jatkuvassa univelassa

Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.

Väärään aikaan valveilla

Murrosiässä unirytmi usein viivästyy, eli otollinen hetki nukahtamiselle siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Siksi monen nuoren yöunet jäävät lyhyiksi, kun aamulla pitää mennä kouluun. Liian vähäinen nukkuminen lisää tapaturmien riskiä ja vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin. Väsyneenä keskittyminen, muisti ja motivaatio kärsivät ja mieliala laskee. Mutta miten nuoren saa nukkumaan enemmän?

Lähtökuopissa haimansiirtoon

Amel Belhajn diabetes on haastava ja vaikeahoitoinen, sillä hänen verensokerinsa laskee herkästi liian alas. Kun kaikki muut keinot hypoglykemioiden ehkäisemiseksi on kokeiltu, Amel odottaa nyt toiveikkaana tervettä, toimivaa haimaa elinsiirtojonossa. Haimansiirtoja on tehty Suomessa tähän asti munuaisensiirron yhteydessä, mutta hänelle aiotaan siirtää pelkästään haima, ensimmäisenä Suomessa.

Polkujen mies

Iittiläinen Antti Suikki huolehtii, että Radansuun Pohjanmäen metsien ja Kalmusaaren luontoreitit pysyvät kunnossa: hän on rakentanut rappusia ja pitkospuita, putkittanut kosteikkoja, raivannut polut auki metsätöiden jäljiltä ja pitänyt Kalmusaaren laavupaikan kunnossa. Hän käy myös melontaretkillä ja pyöräilemässä. Liikkuminen on auttanut Anttia vähentämään kakkostyypin diabeteksensa lääkitystä.

Mummu ja paappa tukena – me selviämme!

Riitta-mummu on kahdeksanvuotiaan Artun seurana muutamana iltapäivänä viikossa. Isovanhemmat kannattaa ottaa mukaan lapsenlapsen hoitoon heti alusta alkaen, jos se vain on mahdollista. Lapsen diabetesken hoito kuormittaa perhettä, ja arki helpottuu, kun lähiverkosto on siinä tukena. Mistä muualta lapsiperheet voivat saada tukea jaksamiseensa?

Kaloriturvallinen ympäristö säästäisi ihmishenkiä

Professori Pertti Mustajoki uskoo, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa myös ihmisten ruokatottumuksiin, saman tapaan kuin sillä on parannettu liikenneturvallisuutta. Hänen mukaansa ylipaino-ongelman perimmäinen syy on ympäristössämme: epäterveellisen ruuan saatavuudessa ja valikoimissa sekä ruuan hinnoittelussa ja markkinoinnissa. Lisäksi ruokatottumuksiimme vaikuttaa perimä sekä lapsuudessa omaksutut makumieltymykset.