Koti Ihmiset

Ihmiset

Lapsia ja aikuisia D-kahvilan pöydän ympärillä

D-kahvilassa porisee vertaistuki

Kun ulkoilutapahtumissa ei virinnyt keskusteluja, Keski-Suomen diabetesyhdistyksen perhekerho päätti perustaa D-kahvilan. Se kokoontuu joka toinen kuukausi ja paikalla on 20–40 osallistujaa. D-kahvilassa keskustellaan vilkkaasti ja välillä kahvilassa vierailee asiantuntijoita puhumassa diabeteksesta. Lapset tapaavat muita diabetesta sairastavia lapsia.
Taina Kohopää istuu ikkunan edessä

Kirjoittamalla mieli vapaaksi

Taina Kohopään lapsuudenkodissa oli alkoholismia ja väkivaltaa, ja omien tuntojen paperille kirjaamisesta muodostui hänelle turvapaikka. Hän sanoo, ettei hän varmaankaan olisi enää tässä, jos ei olisi oppinut kirjoittamaan tunteistaan ja elämänsä tapahtumista. Kirjoittaminen rauhoittaa ja luo voimaa huolien ja sairauksien keskelle. Se toimii eräänlaisena terapiana.
Alexander Zverev pelaa tennistä

Tenniksen olympiamitalisti pitää diabetesta sairastavien puolta

Lääkärit sanoivat Alexander Zvereville, ettei hänestä voi diabeteksen vuoksi tulla tennisammattilaista. Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2022 hän oli toisella sijalla tenniksen maailmanlistalla, ja hän on tienannut tennistä pelaamalla yli 38 miljoonaa dollaria. Hän on perustanut Alexander Zverev -säätiön, jonka tarkoituksena on auttaa erityisesti diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria.
mies kuorii appelsiinia nainen halaa häntä

Voiko kumppani puuttua puolisonsa omahoitoon?

Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes on raskas taakka myös parisuhteelle. Mitä tehdä, jos diabetesta sairastava kumppani viisveisaa terveydestään? Hänelle kannattaa puhua asiasta neutraalisti ja rauhallisesti, sillä moittiminen saa toisen helposti puolustuskannalle, suuttumaan tai lukkiutumaan. Kannattaa pitää huolta myös omasta jaksamisestaan, parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Niina Vilkman neuvoo.
pikkutyttö istuu isänsä olkapäillä

Perheet olennaisen äärellä

Vastoinkäymiset pakottavat pysähtymään ja karsimaan kaiken tarpeettoman. Jäljelle jää vain säilyttämisen arvoinen: hyvä perhe-elämä. Millaista se on? Vastaajana asiantuntijapsykologi Elina Komulainen Mieli ry:stä.
Samuel-jalo-istuu-rentona-nojatuolissa

Downin oireyhtymä tuo lisävaateita diabeteksen hoitoon

Samuel Jalon ja Mai Mikkolan diabeteksen hoitotasapaino on hyvä erityisesti vanhempien avun ja tuen ansiosta. Molemmilla on insuliinipumppu ja glukoosisensori. Samuel hoitaa diabetestaan hyvin itsenäisesti, Main diabeteksen hoito on pitkälti vanhempien vastuulla.
Salla-Atkins-lähikuvassa

Miten pitkäaikaissairaan lapsen hoivaaminen vaikuttaa vanhempiin?

Kuinka pitkäaikaissairaasta lapsesta huolehtiminen heijastuu vanhempien omaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä perheen taloudellisiin olosuhteisiin pitkän ajan kuluessa? Tutkija Salla Atkins selvittää tätä COST-tutkimushankkeessa. - Pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien hyvinvointia ei ole aiemmin juuri tutkittu pitkällä aikavälillä, hän sanoo.
Emilia

Vertaistukea itselle ja muille

Tavallista arkea, hoitokokemuksia, hyviä ja huonoja päiviä diabeteksen kanssa. Muun muassa näistä asioista deelähettiläät Emilia, Alina ja Anna kertovat omilla päivitysvuoroillaan Diabetesliiton Instagram-tileillä. Toiminnalla tarjotaan vertaistukea, mutta saadaan sitä myös itselle.
piiroskuva naisesta ja robotista jotka ovat kaapeleilla yhteydessä toisiina

Tekoäly hyvä renki muttei isäntä

Tekoälystä voi kehittyä apu sairauksien toteamiseen ja elintapojen kohentamiseen, mutta se ei korvaa ihmisen asiantuntemusta. Eikä kaikkiin sen terveysneuvoihin kannata luottaa. Ongelma on, miten tekoäly osaa ottaa huomioon yksilöllisiä riskitekijöitä. Koneella ei ole ihmisen kaltaista harkintakykyä, Jyväskylän yliopiston Digitaalisen terveysälyn laboratorion johtaja Sami Äyrämö pohtii.
Matti Juva metsässä taustalla metsäkone

Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa

Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.
iäkäs-diabetesta-sairastava-nainen-istuu-sohvalla- ja-tutkii-puhelintaan

Hoitoteknologia hyödyttää myös iäkkäitä

Pirkanmaalla kokeiltiin kotona asuvien iäkkäiden ihmisten verensokerin etäseurantaa KATI-ohjelmassa. Jokaiselle osallistuneelle laadittiin henkilökohtaiset verensokerin hoidon tavoitteet. Kokeiluun osallistuneet tunsivat olonsa turvalliseksi, kun heidän verensokeriaan seurattiin ja hoitavat ammattilaiset reagoivat tarvittaessa sen muutoksiin. Lähes kaikki osallistuneet halusivat jatkaa verensokerin etäseurantaa kokeilun päätyttyä.
lähikuva-nuoresta-masentuneesta-naisesta

Ihmissuhdesolmut masentavat nuoria

Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.

Lapsi oppii hoitovastuuseen omassa tahdissaan

Lasta voi pienestä pitäen kannustaa sopivasti mukaan diabeteksen hoidon suunnittelemiseen. Mitään yleispätevää aikataulua vastuuseen kasvamisessa ei kuitenkaan ole olemassa. Lapsi oppii uusia taitoja luontevimmin, kun hän on siihen henkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti valmis. Diabeteshoitaja Kaja Normet kertoo, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina.
Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin

Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin

Oletko huomannut, että kävely ja liikkuminen ovat muuttuneet ikääntyessä epävarmemmiksi? Ovatko arjen muut toiminnot muuttuneet raskaammiksi? Parhaiten toiminta- ja liikkumiskykyyn tehoaa monipuolinen kävelyä, voimaa, liikkuvuutta ja tasapainon hallintaa lisäävä harjoittelu. Aloita se jo tänään. Sinun on hyvä miettiä myös, millaista ruokaa syöt, sillä monipuolinen terveellinen ruokailu auttaa pysymään virkeänä ja toimeliaana.
Erika Jänkä hiihtää vauhdikkaasti

Diabetes ja karhut yllättivät ampumahiihtäjän

Antti Sainio tähtää maailman parhaaksi aitajuoksijaksi ja ampumahiihtäjä Erika Jänkä tavoittelee säännöllistä sijaa 40 parhaan joukossa, mikä toisi maailmancupin pisteitä. Antilla on tyypin 1 diabetes, Erikalla Mody3-diabetes, johon hän sairastui noin vuosi sitten kesken ampumahiihdon maailmancupin.
kolme iloista keski-ikäistä naista viettävät aikaa kahvilassa

Terveenä läpi elämän, mutta miten?

Terveyteemme vaikuttavat fyysinen ja sosiaalinen elinympäristömme ja sairautemme, mutta myös omat kokemuksemme sekä arvomme ja asenteemme. Terveyttä edistävät myös terveelliset elintavat, valoisa mieli ja rakkaat ihmiset ympärillämme. Kun teemme elämästämme oman näköistä ja tulemme toimeen muiden ihmisten kanssa, viihdymme elämässämme ja voimme paremmin.
väsynyt iäkäs nainen istuu keittiönpöydän ääressä

Voimaa ja valkuaista – ehkäise vanhuuden hauraus

Gerastenia on ikääntymiseen liittyvää haurastumista, joka poikkeaa normaalista vanhenemisesta. Siihen kuuluu voimattomuutta ja uupumusta, ruokahalun puutetta ja aliravitsemusta, lihaskatoa ja luukatoa, hitautta ja kaatuilua. Vanhuuden haurautta voi onneksi ehkäistä ja hoitaa.
nuori tyttö olutpullo kädessään voi pahoin

Näin puhut nuorelle alkoholista

Alkoholi, tyypin 1 diabetes ja nuoruuteen kuuluva into testata rajoja voi olla kimurantti yhdistelmä myös perhesovulle. Asiantuntijat kertovat, miten alkoholi kannattaa ottaa puheeksi nuoren kanssa.
Päivi Virta-Salo nypläystyön vieressä

Nypläys hieroo aivonystyröitä

Pitsinnypläyskö tylsää mummohommaa? Kaikkea muuta! Nypläys panee Päivi Virta-Salon aivot töihin: on ajateltava, keskityttävä ja ratkaistava pulmia. Samaan aikaan hän ei voi katsoa televisiota tai kuunnella äänikirjaa. Hänen on paneuduttava täysillä siihen, mitä hän tekee, tai muuten tulee virheitä.
lähikuvassa Kirsi Virtanen

Ruskea rasva lämmittää tutkijankin mieltä

Pystyisitkö sinä oleilemaan kolme varttia vain 16-asteisessa vesialtaassa? Turussa on meneillään tutkimus, johon osallistuvat tutkimuspotilaat eivät kylmää kavahda. Altistamalla tutkittavansa kylmälle tutkijat saavat uutta tietoa terveydelle edullisen ruskean rasvan toiminnasta. Kun ruskeasta rasvasta opitaan lisää, voidaan tietoa hyödyntää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, insuliiniherkkyyden parantamisessa ja painonhallinnassa.
iloinen pikkutyttö ja helmitaulu

Turvallinen hoiva tukee lapsen aivojen kehittymistä

Lapsen aivot kehittyvät vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Myös hyvä tasapaino unen ja aktiivisen valveilla olon välillä on tärkeää. Liian matala ja korkea verensokeri voivat vaikuttaa lapsen aivojen kehittymiseen, mutta silti diabetesta sairastavien lasten älyllinen suoriutuminen on tutkimusten mukaan normaalia. Vaikutukset tulevat näkyviin myöhemmin – keski-iässä ja vanhempana.
iäkäs mies pelaa shakkia

Hyvä tiedonkäsittelyn reservi korvaa vanhetessa hapertuvia taitoja 

Havaitset, suunnittelet, päätät ja toimit. Ajattelet, opit, muistat ja viestit. Ne ovat kognitiivisia kykyjä, joilla on juuret lapsuudessa. Tiedonkäsittelyn kyvyt voivat heikentyä ikääntymisen tai muistisairauksien vuoksi.
Esapekka Lappi toimittajien ja valokuvaajien ympäröimänä

Rallitähti Esapekka Lappi tottui diabeteselämään nopeasti

Hyundain tiimissä rallin MM-sarjaa kiertävä Esapekka Lappi sai tietää sattumalta tyypin 1 diabeteksesta juuri ennen vuodenvaihdetta. Nyt hän on jo sinut sairautensa kanssa. Ralliautoilu vaatii skarppeja aivoja, joten verensokeri ei saa päästä kisassa liian matalaksi. MM-kisat eivät ole sujuneet hänellä ihan suunnitelmien mukaan.

Omannäköisten valintojen puolestapuhuja 

Psykologi Anne Lehtokoski on löytänyt mukavan annemaisen elämän opettelemalla mielenrauhaa ja stressinhallintaa ja ottamalla hetkestä kiinni. Elämä ei ole päästänyt häntä helpolla: hänen ensimmäinen aviopuolisonsa kuoli heidän tyttärensä ollessa 7-vuotias, toinen yllättäen kesken talon rakennusprojektin. Suru sekoitti hänen verensokerinsa. Lääkäri ehdotti hänelle insuliinihoitoa, mutta hän päätti muuttaa elintapojaan ja sai sillä tavalla kakkostyypin diabeteksensa taas tasapainoon.

Kun iäkäs diabeetikko syö huonosti

Ruokahalu on kadoksissa tai hellalla porisee päivästä toiseen iänikuinen makkarasoppa. Olisiko ikääntyneen diabeetikon ruokavaliossa tarkistamisen varaa? Iän karttuessa ihmisen toimintakyky usein heikkenee, eikä hän välttämättä jaksa käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Ruuan pureskelu voi tuottaa vaikeuksia, jos suu ja hampaat eivät ole kunnossa. Ruokahalun kadotessa voi myös soveltaa: ei ole pakko syödä tismalleen ruokaympyrän mukaisesti. Mutta riittävästä juomisesta kannattaa pitää huolta.