Koti Ihmiset

Ihmiset

Maalaisterkut Villeltä

Ville Rämä on Luumäen Kannuskoskella asuva, valokuvausta, laskettelua ja sukeltelua harrastava kaveri, joka hoitaa myös omaa pientä eläinlaumaansa. Hän käy koulua parinkymmenen kilometrin päässä Taavetin koulussa, ja hänen opettajallaan on diabetes, kuten Villelläkin.

Diabetes, nuoruus ja huumeet = HUONO YHTÄLÖ

Iso osa nuorista pitää pilven polttamista melko harmittomana. Asiantuntijoiden mukaan riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole, eikä kannabis ole mikään harmiton yrttivalmiste. Päihteistä pitäisi puhua diabetesta sairastavan nuoren kanssa hyvissä ajoin, ennen kuin hän 16-vuotiaana siirtyy hoitoon aikuisten puolelle.

Riika heitti repun selkään ja lähti kouluun

Ammatinvaihto keski-iän kynnyksellä ei ole nykyään mitenkään erikoista. Mutta se on kertomisen arvoista, että kolmevuotiaana diabetekseen sairastunut lähtee opiskelemaan kokonaan uutta alaa vähän ennen virallista eläkeikää. Riika Walden vaihtoi 57-vuotiaana uran viestintäasiantuntijana geronomin opintoihin. Lisähaasteena hänellä on heikko näkö.

Voimaharjoittelu vaikuttaa terveyteen monin tavoin

Tero Ylivinkkaa kiehtoo voimanostossa mahdollisuus koetella omia rajoja. Hänen kokemuksensa mukaan voimaharjoittelu auttaa myös tyypin 1 diabeteksen omahoidossa. Lisäksi hän on päässyt eroon masennuksesta salitreenin avulla. Hän myös kilpailee ja hänellä lukuisia mestaruuksia penkkipunnerruksessa.

Diabeteksen munuaistauti on vaikea haaste tutkijallekin

Toistaiseksi ei voida ennustaa, ketkä sairastuvat diabeteksen munuaistautiin. Taudille altistavien geenien metsästäminen on haastavaa ja sen periytymisen selvittäminen monimutkaista. Diabeteksen lisäsairauksia ja erityisesti diabeteksen munuaistautia yli 30 vuotta tutkinut Per-Henrik Groop on 2000-luvulla sukeltanut yhä syvemmälle ihmisen perimään. Mukaan on tullut myös suhteellisen uusi tutkimusalue, epigenetiikka.

Vahvat reisilihakset vanhuuden turvana

Lihasvoima vähenee iän myötä, mutta hyvä uutinen on, että lihasten surkastumista voi hillitä ja lihasvoimaa lisätä vielä iäkkäänäkin. Hyvä lihaskunto ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee monenlaisia vanhuuden vaivoja. Silloin on helpompi elää omannäköistä, itsenäistä elämää ja tehdä itselle mieluisia asioita vielä vanhanakin.
Puolilähikuva keski-ikäisestä miehestä.

Kantasolututkimuksesta uusia hoitoja diabetekseen

Monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut voidaan laboratoriossa ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, kuten vaikkapa beeta-, hermo- tai lihassoluiksi. Tätä tutkii professori Timo Otonkoski, yksi Suomen eturivin diabetestutkijoista. Hänen mukaansa edistysaskeleet kantasolututkimuksessa voivat tuoda uusia hoitokeinoja eri diabetestyyppien hoitoon.
Iäkäs mies istuu keittiön pöydän ääressä.

Kakkostyypin diabetes – Milloin kannattaa aloittaa monipistoshoito?

Insuliinihoito pitää ehdottomasti aloittaa, kun tyypin 2 diabetesta sairastavalle tulee insuliininpuutos, sanoo Turun kaupungin diabetesvastaanoton vastuulääkäri Anne Artukka. Joskus myös monipistoshoito on sopiva vaihtoehto kakkostyypin diabeetikolle. Tamperelaisen 82-vuotiaan Martti Sintosen mielestä diabeteksen hoito on asennekysymys: lääkehoitoa pitää muuttaa, jos sairaus sitä vaatii. Hänellä on ollut monipistoshoito parin vuoden ajan.
Iloinen iäkäs mies seisoo uima-altaassa.

Uusi hoitoteknologia sopii myös ikääntyville

Ikäihmisen turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä voi tukea uudella teknologialla, esimerkiksi glukoosisensorilla, puhuvalla verensokerimittarilla tai muistitoiminnolla varustetulla insuliinikynällä. Ikä ei ratkaise hoitomuotoa, vaan se, miten omahoito sujuu.
Seitsemänkymppinen, lyhyttukkainen nainen seisoo mappihyllyn vieressä.

Melkein 30 vuotta maailman parhaassa työssä

Tutkimushoitaja Leena Sarelin kapuaa ketterästi työpöydälleen ja nappaa käteensä yhden kymmenistä mapeistaan. Niihin hän on koonnut tutkijoille kullanarvoisen palan pohjanmaalaisten sukujen diabeteshistoriaa. Mapeissa on jo noin 250 diabetessukua ja 4 000 niiden jäsentä. Hän on tallettanut tiedot myös sukupuihin, jotka hän on piirtänyt tutkittavista.
Nuori nainen istuu rannalla kiven päällä.

Jennistä tulee lentokoneasentaja

Jenni Airaksinen opiskelee Savon ammattiopistossa lentokoneasentajaksi. Diabetes ei ole este koulutukselle, mutta kaikki työnantajat eivät ota diabeetikoita töihin. Siksi Jenni aikoo jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa, tähtäimessä on lentokoneinsinöörin tutkinto.
Nuori mies ja nuori nainen seisovat keltaisen puutalon vieressä, naisen sylissä on vauva.

Vauvan sairastuminen tuntuu epäreilulta

Salla ja Matias Vähäkankaan lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen kymmenen kuukauden ikäisenä. Vauvan diabeteksen vaativa hoito on kuormittanut parisuhdetta ja pakottanut opettelemaan uudenlaisen arjen aakkoset. Onneksi Sinna-tyttö on yhtä tyytyväinen ja iloinen lapsi kuin ennen sairastumistaan.
nuori nainen seisoo graffiteja täynnä olevan seinän edessä, kädessä viulu

Musiikki on minulle kaikki

Viulisti Lotta Virkkunen tiesi jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan hän lähti Erasmus-vaihtoon Irlantiin ja viihtyi saarella peräti seitsemän vuotta. Nyt hän asuu Tampereella ja esiintyy sooloartistina yksityisissä ja yritysten tilaisuuksissa.
seitsemänkymppiset mies ja nainen istuvat lattialla, ympärillä lukuisia rinkkoja, reppuja ja makuupusseja

Elämä on valoisa rasti

Heikki Kyyrönen on maailmanmatkaaja, joka viettää vaimonsa Paulan kanssa puolet vuodesta ulkomailla golfaten, suunnistaen ja lasketellen. Koronavirusepidemia muutti tänä vuonna pariskunnan suunnitelmia, mutta he eivät ole antaneet tilaa apatialle.
nuori nainen seisoo vihreän kangasseinämän takana

Synnynnäisen immuniteetin rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä

Löytyykö vastaus tyypin 1 diabeteksen arvoitukseen synnynnäisen immuniteetin eroista? Nuoren tutkijan omasta ideasta käynnistynyt projekti on diabetestutkija Mari Vähä-Mäkilälle kuin kolmas lapsi. Tutkimushanke on edennyt suunnitellusti. Tärkeä osoitus sen onnistumisista on yhdysvaltalaiselta suursäätiöltä alkuvuodesta 2020 saatu puolen miljoonan euron rahoitus.
lähikuva Risto K Järvisestä

Korkki kiinni ja kohti parempaa

Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.
perhe (äiti, kaksi tytärtä, isä ja koira) seisoo sillalla

Koronavirus kävi täällä

Satu ja Antti Marinin sairastuminen koronavirusinfektioon muutti perheen elämän viikkokausiksi. Kummankin oireet olivat erilaisia.  Sadulla on ykköstyypin ja Antilla kakkostyypin diabetes.
lähikuva nuoresta naisesta ja miehestä halailemassa

Seksuaalinen halu löytyy pään sisältä

Huono kehonkuva saattaa haitata seksuaalisuuden ilmaisua ja seksistä nauttimista. Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen kannustaa kääntämään katseen sisäiseen kehokokemukseen. Kehon ja mielen yhteyttä vahvistamalla ja turhia rajoja purkamalla voi vapauttaa itseään. Siinä voi auttaa myös laveampi käsitys seksuaalisuudesta ja seksistä.
Nuori tyttö liikuntasalissa, kädessä salibandymaila.

Hybridipumppu toi avun salibandyharrastukseen

Kilpasarjassa salibandya pelaava kaksitoistavuotias Sanni Koppila haaveilee pääsevänsä tulevaisuudessa pelaamaan Naisten Salibandyliigaan. Suurien unelmien saavuttamisessa häntä auttaa uusi hybridipumppu, joka säätelee basaalin annosta automaattisesti glukoosisensorin lukemien perusteella.

Erosta huolimatta yhdessä

Teija ja Mika Ukkosen kaikilla kolmella lapsella on diabetes. Avioerosta huolimatta vanhempien yhteistyö sujuu hyvin, ja molemmat ottavat vastuuta lasten hoidosta. Vaikka lasten sairaudet valvottavat öisin ja aiheuttavat huolta, jotain hyvääkin diabetes on saanut aikaan: vanhemmat ovat tavallista enemmän läsnä lastensa elämässä, kun heitä ei voi jättää yksin pärjäämään.
Ballerinat, kännykkä, päiväkirja ja huivi.

Huostaanotto herätti

17-vuotias Sofia sijoitettiin lastensuojeluyksikköön pitkään jatkuneen ykköstyypin diabeteksen huonon hoitotasapainon takia. Huostaanotto oli koko perheelle kova kolaus. Äidistä lastensuojelun olisi pitänyt tehdä enemmän ennen huostaanottopäätöstä. Lopulta molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että päätös oli oikea: Sofia hoitaa nyt itseään hyvin.
Piirroskuva, jossa keski-ikäinen mies seisoo ja hänen sylissään on huonovointinen pikkulapsi.

Entistä useampi lapsi on tarvinnut tehohoitoa sairauden alussa

Lapsen sairastuminen diabetekseen on valtava järkytys vanhemmille – etenkin, jos diabeteksen hoito alkaa sairaalan teho-osastolta. Diabetesliitto kampanjoi tänä vuonna asiasta, jotta erityisesti taaperoikäisten diabetesoireet tunnistettaisiin aikaisemmin, ja lapset pääsisivät hoitoon ennen kuin oireet ehtivät kehittyä henkeä uhkaaviksi.
Perhe istuu ruokapöydän ääressä, keskellä kuvaa on perheen äiti.

Yhdessä syöminen on enemmän kuin ruokailua

Suomessa syödään vähemmän yhdessä kuin missään muussa OECD:n maassa, vaikka yhdessä kokkaaminen ja syöminen lisäävät hyvinvointia monin tavoin. Siitä kertovat ystävykset Iida ja Jenni, jotka kokoontuvat lapsineen kokkaamaan yhdessä kerran viikossa. Myös Peltomaan perheessä raivataan aikaa yhteiselle aterialle arjen keskellä.
Iäkäs, hymyilevä nainen istuu pöydän ääressä edessään ruokalautanen.

Seniorin ruoka: Fiksuja valintoja kauniisti katettuna

Vanhuusvuosina nälän ja janon tunne vaimenevat ja syöminen vähenee. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että ikäihminen ylipäätään syö ja että hän syö säännöllisesti. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja ravitsevaa. Merkitystä on myös sillä, miten ruoka asetetaan esille. Ravitsemus vaikuttaa paitsi fyysiseen kuntoon myös esimerkiksi muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.
Pienet lapset syövät kasviksia, ja toinen heistä on tehnyt kurkunsiivuista silmälaput.

Rauha ruokapöytään

Lapsen valikoiva syöminen voi huolestuttaa, turhauttaa ja ärsyttää, mutta pakottamalla lasta ei saa syömään. Kärsivällisyys, kannustus ja myönteisen ilmapiirin vaaliminen auttavat rakentamaan rauhaa lapsiperheen ruokapöytään. Vaikka pikainsuliini yleensä pistetään ennen ruokailua, sen pistämisajankohtaa ja annostelua voi tarvittaessa muuttaa, jos on epävarmaa, paljonko lapsi syö aterialla.