Koti Ihmiset

Ihmiset

Hypokoira Anyalla on tärkeä tehtävä

Johanna Apunen päätti kouluttaa Anya-koirasta hypokoiran miehelleen Joonakselle. Anya tunnistaa jo Joonaksen matalat verensokerit, korkean verensokerin tunnistamista pitää vielä vähän harjoitella. Hypokoirakoulutusta järjestää Hypokoira ry, ja se kestää yhteensä noin puolitoista vuotta. Lähes kaikki koirarodut soveltuvat koulutettaviksi hypokoiriksi.

Vain kourallinen kohtalotovereita

Yhdeksänvuotiaalle Saaga Ojaselle puhkesi vauvana harvinainen geenimutaatiosta johtuva neonataalidiabetes. Hänen haimansa valmistaa insuliinia, mutta insuliini ei pääse vapautumaan soluista verenkiertoon. Insuliinia hän ei tarvitse, vaan diabeteksen hoitoon riittää nieltävä, kapselimuotoinen lääke.

Näin onnistut kenkäostoksilla

Tarkista kenkien pituus, tutki niiden sisä- ja ulkopohja, valitse matala korko, varmista että kengän kiinnitys ulottuu riittävän pitkälle ja tarkista, onko varpailla tilaa liikkua kengissä. Jalkojenhoitaja Jaana Huhtasen ohjeilla onnistut kenkäostoksilla.

Taru Sorsan erilainen elämä

Taru Sorsa muutti Helsingistä Lontooseen ja haaveili musiikkiopinnoista. Toisin kävi: nyt hän opiskelee terveyspsykologiaa huippuyliopistossa ja tekee diabetesta sivuavaa tutkimusta. Musiikkikaan ei jäänyt – naisen voi bongata vaikkapa laulamassa jazzklubilla. Taru sanoo, että Lontooseen muuton jälkeen hänen elintasonsa laski, mutta elämänlaatunsa koheni merkittävästi.

Kirje tuntemattomalle

Diabetesliitto pyysi pidempään diabetesta sairastaneiden lasten vanhempia ja diabeteskursseille osallistuneita nuoria kirjoittamaan perheille ja nuorille, joiden elämässä diabetes on uusi asia. Yksi tähän kirjeprojektiin osallistunut on diabetesta sairastavan lapsen äiti Milja Markkanen, jonka mukaan ammattiapu on tärkeää, mutta diabeteksen kanssa kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa elävät ymmärtävät parhaiten, mistä siinä on kyse. On tärkeää kuulla, että elämä jatkuu ja sairauden kanssa kyllä pärjää.

Lisäaikaa ylioppilaskirjoituksiin?

Sairaus voi oikeuttaa ylioppilaskirjoituksissa lisäaikaan, jota voi anoa ennakkoon tai joka voidaan myöntää vielä kesken kokeenkin. Useimmiten diabeetikot eivät kuitenkaan lisäaikaa tarvitse.
Reijo-Kotkansalo-esittelee-mittaamaansa-verensokeriarvoa

Diabeteshoitaja on kotona asuvan vanhuksen tärkeä tuki

85-vuotias Reijo Kotkansalo käy diabeteshoitajan luona lähes viikoittain. Korkeasta verensokerista johtuva sairaalajakso keväällä 2021 muutti tilanteen ja hoidon. Nyt Kotkansalolla on monipistoshoito ja käytössä glukoosisensori. Hänellä on apuna myös kotihoitopalvelun hoitajat ja tytär Jaana. Palvelutaloon hän ei missään nimessä halua, koti on hänestä turvallisempi paikka.
Marko-Lempinen-lähikuvassa

Elinsiirrolla uusi tulevaisuus vakavasti sairastuneelle

Ihmiselle voidaan siirtää sydän, keuhkot, maksa, haima, munuainen ja ohutsuoli. Yleensä uusi elin tulee kuolleelta luovuttajalta, mutta uuden munuaisen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Usein elinsiirto pelastaa vakavasti sairastuneen hengen ja parantaa hänen elämänlaatuaan, mutta leikkauksesta on myös kansantaloudellista hyötyä, sanoo elinsiirtokirurgi Marko Lempinen.
Toni-Grönroos-seisoo-porrastasanteella

Hihojen kääriminen auttaa tutkijaakin vaikeissa paikoissa

Diabetestutkija Toni Grönroos sai tutkimustyölleen Suomen Akatemian äärimmäisen kilpaillun rahoituksen. Sen turvin hän voi keskittyä tutkimaan, miten tyypin 1 diabetes kehittyy ja miksi se puhkeaa joillekin lapsille. Onnistunut hyppy lasten leukemian tutkimuksesta diabeteksen tutkimiseen ei ollut onnenkantamoinen vaan se on vaatinut kovaa työtä.
matleena-istuu-tallin-lattialla-vierellään-minihevonen

Matleenalla on iso turvallinen perhe ja oma hevonen

Kahdeksanvuotiaan Matleenan diabetes todettiin, kun hän oli 6-vuotias. Alun pistoshoidon jälkeen hän sai insuliinipumpun, joka on osoittautunut todella hyväksi hoitomuodoksi. Isossa uusioperheessä hänen apunaan diabeteksen hoidossa on vanhempien lisäksi monta sisarusta. Matleena osaa jo laskea hiilareita ja osaa syöttää ennen ruokailua verensokeriarvon ja hiilarit pumppuun. Tomeran tytön vastuulla on myös perheen kotieläintilan puput, hamsterit ja aasi sekä oma minihevonen.
hiekka-aavikolta-nousee-janoinen-pää-piirroskuva

Helpotusta kuivan suun oireisiin

Kuiva suu on etenkin ikäihmisten vaiva. Ikääntyessä syljeneritys vähenee, ja lisäksi monet lääkkeet kuivattavat suuta. Kuiva suu aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta ja heikko syljeneritys altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudelle parondontiitille. Myös syöminen voi vaikeutua. Kuivan suun hoitoon saa apteekista geeliä tai keinosylkeä, ja myös riittävä veden juominen auttaa suun kuivuuteen. Ksylitolipurukumi ja -pastillit kiihdyttävät syljeneritystä.
Ebba-laittaa-ruokaa-ulkona 

Rakkaus ruuanlaittoon auttaa Ebbaa tulemaan toimeen diabeteksen kanssa

Ebba Håkans rakastaa ruuanlaittoa. Hän on työskennellyt kokkina Suomessa, Norjassa ja Tsekissä ja jopa yhdessä Michelin-ravintolassa. Hän joutui kuitenkin vaihtamaan kokin ammatin toimittajan töihin, sillä pitkät työpäivät ja kova työtahti ravintoloissa olivat haaste hänen verensokereilleen. Kotona hän kokkaa edelleen, ja hän on löytänyt keittiössä ratkaisuja verensokerinsa tasapainottamiseen ja samalla loputtoman paljon herkullisia ruokalajeja.
isä-ja-pieni-poika-valmistavat-salaattia

Kylvä hyvän ruuan siemen

Kun ruokalautanen pursuaa värejä joka aterialla – on juureksia, vihanneksia, hedelmiä tai marjoja  – ja lautaselta löytyy myös rouheaa täysjyväviljaa ja pehmeää rasvaa, ollaan ravitsemuksellisesti oikealla tiellä. Ruokavalintojen ja -tottumusten perusta luodaan lapsuudessa, ja se säilyy melko muuttumattomana läpi elämän. Lapsuus on myös ihanteellista aikaa oppia uusia makuja. Ota lapsi mukaan myös ruuanlaittoon ja vihannesten viljelyyn.
äiti-kurkistaa-pyöreän-keltaisen-puuveistoksen-takaa-tytär-seisoo-veistoksen-edessä

Inari tykkää rutiineista

Inarilla on Aspergerin oireyhtymä ja ADD, jotka toisaalta helpottavat diabeteksen hoitoa, toisaalta tuovat siihen haasteita. Hän otti diabeteksen hoidon alusta alkaen omiin käsiinsä: vanhemmat ovat pistäneet hänelle insuliinia vain kerran sairaalassa, ja hiilaritkin ovat hänellä hyvin hallussa. Tea-äitiä mietityttää silti tulevaisuus: huomaako tytär öisin liiallista verenlaskua sitten, kun hän asuu omillaan?
nuoren-punatukkaisen-naisen-kuva-heijastuu-ikkunaan

Keho ja mieli hälytystilassa koko pienen elämän

Janina Leppäsen diabetes tarkentui 17-vuotiaana LADAKSI, hitaasti kehittyväksi ykköstyypin diabetekseksi. Kun oikea diagnoosi selvisi, diabeteksen hoito alkoi sujua vaikeiden vuosien jälkeen paremmin. Haasteita aiheuttavat kuitenkin stressi ja mielen solmut, joita Janina aukoo nyt psykoterapiassa.

Selkäkipu selätetty!

Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa selkävaivoja. Kevyt liikunta säilyttää selän lihaskuntoa, ja tehokkaampi kuntoliikunta vahvistaa sitä. Tärkeintä on liikkua usein ja säännöllisesti. Pirjo Nurminen pääsi selkäkivuista eroon, kun hän oppi viihtymään kuntosalilla ja vesijuoksussa.
Pieni poika roikkuu puussa pää ylösalaisin.

Terveelliset elämäntavat kannattaa juurruttaa jo lapsuudessa

Omatoimisen liikunnan lisääminen ja viihdemedian käytön rajoittaminen vähentävät tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla, selvisi Itä-Suomen yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Lisäksi lapsuudessa opituista terveellisistä elämäntavoista siirtyy ainakin osa mukana aikuisuuteen, tutkijat arvelevat. Lapset kannattaa patistaa pelikonsoleiden ja kännyköiden ääreltä ulos touhuamaan.
Kaksi hiukan ylipainosta iloista lasta uima-altaan reunalla.

Lapsen ylipaino on koko perheen asia

Lapsen painokäyrä näyttää terveydenhoitajan vastaanotolla nousevaa suuntaa. Miten ottaa lapsen paino puheeksi niin, että se kannustaisi perhettä muutokseen eikä nitistäisi ja syyllistäsi? Lapsen elintapoihin voi vaikuttaa luontevasti, kun koko perhe muuttaa tottumuksiaan. Lapsen ei yleensä tarvitse laihduttaa: kun hän innostuu liikkumaan ja ruokailuajoista tulee säännöllisiä, pituuskasvu hoitaa usein hoikistumisen.
Robin seisoo värikkäin graffitein koristellun seinän edessä.

”Itsensä haastaminen kasvattaa”

Robin Alexander on tyytyväinen, että uskalsi haastaa itsensä ja heittäytyä The Voice of Finland -laulukilpailuun. Yleisön edessä televisiossa laulaminen ei ollut ihan helppoa hänelle. Loppujen lopuksi hän oppi ohjelmassa paljon uutta laulamisesta ja esiintymisestä ja sai näin hyvät eväät haaveilemalleen laulajan uralle. Hän kannustaa myös muita nuoria rohkeuteen toteuttaa unelmiaan: Pahempaa kuin epäonnistuminen on se, ettei koskaan yritä, hän sanoo.
Tuomo Lahtinen seisoo palomiehen kypärä kädessään paloauton edessä.

Haaveet jäivät, työpaikka säilyi

Tulevaisuus näytti tylyltä, kun palomies-sairaankuljettaja Tuomo Lahtinen sai kuulla sairastuneensa ykköstyypin diabetekseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että hänen täytyy vaihtaa työtä. Niin ei kuitenkaan käynyt: työnantaja oli joustava ja hän sai jatkaa palomesimiehen työssä tietyin rajoituksin. Sen jälkeen hän on aloittanut myös päällystökoulutuksen Kuopion pelastusopistossa.
Keski-ikäinen talviasuinen mies vetää perässään tavarakärryä, takana tunturi.

Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle

Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.

Aikuisten poliklinikalle siirtyvä nuori tarvitsee sopivasti tukea

Nuorten diabeetikkojen siirtyminen hoitoon aikuisten poliklinikalle sujuu pääsääntöisesti hyvin. Tärkeintä on, että vastuu ja itsenäisyys lisääntyvät oikeassa tahdissa. Halu ottaa itse vastuuta diabeteksen hoidosta tulee ajallaan: joillekin jo 16-vuotiaana, toisille taas lähempänä täysi-ikäisyyttä. Samalla vanhemmat alkavat väistyä luontevasti taka-alalle.

Sokeuteenkin sopeutuu

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.

Kävelemällä kuntoon

Jotta liikunnasta tulisi tapa, sen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Käveleminen on ihmiselle juuri sellaista. Kävelemällä voi hoitaa paitsi kehoa myös mieltä ja ympäristöä. Sirpa Hytönen alkoi kävellä, kun hän sai kuulla tulevansa isoäidiksi ja tajusi, ettei huonokuntoisena jaksaa hoitaa lastenlastaan. Nyt hän on 40 kiloa kevyempi kuin ennen, eikä paluuta entiseen enää ole.

Isä ja tytär toistensa tukena

Reijo Koivusillalle Mari-tyttären diabetes oli huomattavasti pysäyttävämpi asia kuin aikoinaan oma sairastuminen. Nykyään isä ja tytär juttelevat diabetesasioista melko usein ja vaihtavat muun muassa kokemuksia sensoroinnista. Mari sanoo, että vain toinen diabetesta sairastava voi ymmärtää, miten herkästi diabeetikon verensokeri reagoi arjen vaihtuviin tilanteisiin.