Työikäinen

Työikäinen

Verensokerin tasapaino tuotti Essi Sainiolle paljon työtä alkuraskauksien aikaan, mutta loppuraskaudet sujuivat hänen mielestään yllättävän helposti. Kolmivuotias Lemmy kärsi syntyessään hypoglykemiasta, mutta vuoden vanhan Kidin syntymä sujui suunnitelmien mukaan. Essi suhtautuu myönteisesti ajatukseen, että pojat saisivat vielä myöhemmin sisaruksen.

Olisinko voinut itse tehdä jotakin toisin? Tätä Essi Elomaa on miettinyt monesti. Hän kärsi yli kymmenen vuotta vaikeasta unettomuudesta ja ajautui pahenevaan lääkekierteeseen, kunnes hän pääsi unitutkimuksiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, ja unettomuuden syy selvisi. Kävi ilmi, että hänen unettomuuteensa ei lääkehoito tepsi.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorin Juha-Matti "Juhis" Saksan kalenteri on aikataulutettu joka päivä varttitunnin tarkkuudella, sähköpostissa odottaa tuhansia vastaamattomia viestejä, ja työpäivät ovat niin kiireisiä, ettei hän ehdi kunnolla edes syömään. Kun tähän yhdistää vielä ykköstyypin diabeteksen, herää kysymys, miten mies voi suhtautua niin suurella rentoudella sekä työhönsä, sairauteensa että ylipäätään elämäänsä.

Portugalilainen muotoilija-taiteilija Alves Ludovico ammentaa ideoita töihinsä myös diabeteksestaan. Nähdessään jotakin makeaa, hän kuulee vieläkin äitinsä äänen. "Älä syö sitä!" Tästä syntyi hänen ensimmäinen diabetekseen liittyvä työnsä "Kakun päällä". Ludovico sanoo, että hän haluaa töillään ravistella tuttuja ajatuskuvioita ja antaa ihmisille älyllisiä ärsykkeitä.

Kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen sulkapalloilija Pontus Jäntti toimii nyt terveysvalmentajana. Hän auttaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisempään suuntaan ja kannustaa kaikkia liikkumaan joka päivä.

Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.

Ykköstyypin diabetesta sairastava Juha Nurmela juoksi heinäkuussa läpi Suomen Nuorgamista Helsinkiin. Ensimmäinen viikko oli vaikein, mutta sitten juokseminen alkoi luistaa.

Leipomoyrittäjä Pirkko Hämäläinen perusti gluteenittomia tuotteita valmistavan Vuohelan Herkun sairastuttuaan keliakiaan. Työkiireiden keskellä hänellä ei ollut tarpeeksi aikaa itselleen, ja myöhemmin hän sairastui myös kakkostyypin diabetekseen. Hän havahtui pitämään parempaa huolta itsestään jouduttuaan pitemmäksi aikaa sairauslomalle. Suurimman sysäyksen itsestä välittämiseen antoi kuitenkin rakkaus.

Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.

Saksalainen Bastian Hauck ei ole antanut diabeteksen estää unelmiaan. Hän on asunut Lähi-Idässä, reppureissanut Aasiassa, purjehtinut maailman merillä ja seilannut yksin Itämerellä Tornioon saakka. Apuna seikkailuissa hänellä on ollut jatkuva glukoosinseuranta ja liuskaton verensokerimittari sekä avoin mieli: hän ei mieti, voiko hän vai eikö voi, vaan miten hän voi ratkaista eteen tulevat haasteet.

Kaisa Koski joutui ammunnan lumoihin heti, kun serkku vei hänet ensimmäistä kertaa vanhaan navettaan ampumaan ilmakiväärillä. Totiseksi ampuminen meni vasta yhdeksän vuotta sitten. Nyt Kaisa Koski on pistooliammunnan moninkertainen suomenmestari ja haaveilee maailmanmestarin tittelistä.

Jokainen diabetesta sairastava joutuu perehtymään terveyskysymyksiin aika perusteellisesti, ja myös sairaalamaailma saattaa tulla tutuksi. Joskus ne alkavat kiinnostaa ammatiksi asti. Näin on käynyt lääketiedettä opiskeleville Jasmiina Sjövikille ja Meri Öhmanille sekä diabeteslääkärinä työskentelevälle Päivi Keskiselle.

54 maratonia. Yli 100 puolimaratonia. Neljää pitkää triathlonia. Yli kymmenen puolikasta triathlonia. Helmikuussa 24 tunnin juoksu. Millainen mies löytyy näiden suoritusten takaa? Siitä on pakko ottaa selvää.

Mats Långbacka on tehnyt pitkän uran näyttelijänä ja elokuvien ja televisiosarjojen tuottajana. Ykköstyypin diabetes ei ole liiemmin häirinnyt hänen työtään eikä muutakaan elämäänsä. Nuorimman pojan sairastuminen oli vakavampi paikka.

Ringa Ropo sai ensivaroitukset kakkostyypin diabeteksesta 20 vuotta sitten odottaessaan esikoistaan. Sairaus diagnosoitiin paljon myöhemmin, ja vielä enemmän meni aikaa, ennen kuin Ringa löysi aikaa hoitaa itseään kunnolla.

Diabeteksen hyväksyminen on ollut valokuvaaja Miro Kalliolalle haastavaa. Saman sairauden saanut esikoinen kuitenkin näytti isälleen, ettei diabetes ole maailmanloppu. Sitä voi tutkia vaikka kameran linssin läpi.

Diabeteshoitaja Taru Kettusella on työssään jatkuva kiire. Ihmisläheinen työ antaa kuitenkin paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Potilaiden kiitos kannustaa ja lääkäreiden luottamus motivoi.

Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.

Taina West ei vuosiin piitannut sairauksistaan, kunnes viitisen vuotta sitten hän päätti jättää tupakanpolton ja alkoholin ja muokata ruokavalionsa terveellisemmäksi. Hän hoitaa terveyttään myös fillaroimalla, vesijuoksemalla ja kuntosalilla. Niin ja nauramalla: - Voin huonosti jos en saa nauraa päivittäin, hän sanoo.

Hämeenkoskelainen Risto Lundström innostui melonnasta kymmenisen vuotta sitten ja on sen jälkeen tehnyt lukuisia lyhyitä ja pitempiä melontaretkiä joilla, järvillä ja merellä. Näillä reissuilla hän rentoutuu ja tyhjentää päätään. Erityisen viehättävää hänestä on lähteä ajelemaan kajakin ja kartan kanssa ilman ennakkosuunnitelmaa ja pysähtyä, kun löytyy mukava paikka.

Henna Rannikko päätti vaihtaa lakipykälät ja juristin uran ravitsemustieteen saloihin. Yksi taustavaikuttaja uranvaihdossa oli diabetes: Henna kyllästyi huonoon hoitotasapainoonsa ja päätti laittaa ruokatottumuksensa paremmalle mallille. Vähitellen ravitsemustiede alkoi kiinnostaa yhä syvemmin.

Timo Saarinen matkasi polkupyörällä Helsingistä Jäämerelle. Urakan haastavuutta lisäsi diabeteksen lisäksi vielä se, että hän päätti kulkea vain hiekkateitä ja metsäpolkuja pitkin. Jutun lopussa Timo kertoo omista kokemuksistaan maastopyöräilyn ja pumppuhoidon yhteensovittamisesta sekä sensoroinnista (luettavissa vain verkkolehdessä).