Nuori

Nuori

Maaottelutason jääpallo vaatii paljon nuorelta urheilijalta ja hänen lähimmiltään. Pikkulapsesta asti jääpalloa pelanneen Joonas Hiltusen isä toimii valmentajana ja äiti kannustaa kentän reunalla.

Joanna Koivusaari allekirjoitti viime syksynä mallisopimuksen helsinkiläisen Clamos Studion kanssa. 15-vuotias Joanna pyrkii mallimaailmassakin olemaan avoin diabeteksensa suhteen, sillä vain niin ennakkoluulot hälvenevät.

23-vuotias Marcus Moussa on sairastanut ykköstyypin diabetesta puolitoistavuotiaasta asti. Se on ollut osa häntä aina, eikä hän oikeastaan tiedä elämästä ilman diabetesta. Marcuksen mielestä haastavinta diabeteksessa on se, että kaikki pitää suunnitella etukäteen.

Jokainen diabetesta sairastava joutuu perehtymään terveyskysymyksiin aika perusteellisesti, ja myös sairaalamaailma saattaa tulla tutuksi. Joskus ne alkavat kiinnostaa ammatiksi asti. Näin on käynyt lääketiedettä opiskeleville Jasmiina Sjövikille ja Meri Öhmanille sekä diabeteslääkärinä työskentelevälle Päivi Keskiselle.

20-vuotias Nea Peltola haaveilee artistin urasta. Ensimmäinen sinkku ilmestyi omakustanteena, mutta hän uskoo vielä joskus saavansa levytyssopimuksen joltakin levy-yhtiöltä. Musiikillaan hän haluaa levittää positiivisuutta maailmaan.

Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.

Arvaamattomasti käyttäytyvä ykköstyypin diabetes ja toistuvat hypoglykemiat masentavat ja pelottavat 23-vuotiasta Sannia. Ravitsemusneuvoja Heini Hyvärinen ja diabeteshoitaja Pia Ylänne antavat Sannille opastusta, miten hän voisi saada diabeteksensa ja elämänsä tasapainoon.

Kuusivuotias Elias oli kymmenen vuotta sitten katsomassa sairaalassa leukemiaa sairastavaa veljeään Leeviä, kun hänellä todettiin diabetes. Millaista elämä vaativien sairauksien kanssa on ollut, ja mitä veljeksille nyt kuuluu?

Lääkäri ilmoitti 17-vuotiaalle nuorelle miehelle, ettei tämä voi saada ajokorttia, koska hänellä on ollut noin kerran viikossa lievä hypoglykemia. Nuoren miehen äiti ihmettelee, miksi ykköstyypin diabeteksen hoito voi olla niin vaikeaa lääkäreille.

Kuusitoista vuotias Niko Kytösaho on Suomen mäkihypyn suuri lupaus. Tammikuussa normaalimäen SM-kullan voittanut nuori mies tähtää maailman huipulle. Viime keväänä asiat hiukan mutkistuivat, kun Niko sairastui ykköstyypin diabetekseen. Unelmistaan hän ei kuitenkaan luopunut.

Hilkka Nisulalla ja Iida Lipsosella on yhteinen intohimo: akrobatiavoimistelu. Harrastus vaatii kovaa harjoittelua useana päivänä viikossa, mutta menestystäkin on tullut. Hilkan trio voitti kultaa ja Iidan ryhmä pronssia akrobatiavoimistelun SM-kisoissa toukokuussa. Molempia viehättää tässä monipuolisessa lajissa se, että siinä oppii koko ajan jotain uutta.

Murrosikäiset eivät tee mitään käskemällä, lastenendokrinologi Mari Pulkkinen sanoo. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää motivoivan haastattelun vaikutuksia nuoren kiinnostukseen hoitaa diabetestaan ja pitää huolta terveydestään. Motivoivassa haastattelussa nuori on oman elämänsä asiantuntija, lääkäri taas tuo keskusteluun oman ammatillisen asiantuntemuksensa.

Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?

Vanhempien tukea tarvitaan senkin jälkeen, kun tyypin 1 diabetesta sairastava nuori siirtyy lasten diabetespoliklinikalta aikuisten hoitoyksikköön. Lastenlääkäri Riitta Veijola sanoo, että siirtoa aikuisten hoitoyksikköön ei pidä tehdä pelkästään iän perusteella, vaan huomioon pitää ottaa paitsi nuoren omat diabeteksen hoitotaidot myös hänen psykososiaalinen tilanteensa.

Neljä Diabetesliiton nuorisotoimikunnan jäsentä visioi, miltä liitto mahtaa näyttää 60 vuoden kuluttua 120-vuotiaana. He uskovat, että diabeteksen ilmaantuvuus on silloin saatu vähenemään muun muassa diabetesrokotteella, ja elämä diabeteksen kanssa on muuttunut helpommaksi. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että Diabetesliittoa tarvitaan vielä silloinkin.

Nuorten diabetesyhdistyksessä NDY:ssä nuoret suunnittelevat tekemistä nuorille. Nelli Bäckman on yksi NDY:n perustajista ja yhdistyksen puheenjohtaja. Hänen on pian aika luovuttaa puheenjohtajan nuija eteenpäin, sillä hänestä on tulossa liian vanha NDY:n toimintaan: yhdistys on tarkoitettu 18–30-vuotiaille. – Kannattaa liittyä ensin nuorten yhdistykseen ja harjoitella rennosti yhdistystoimintaa, Nelli rohkaisee.

Kokkolalainen Olli Kinnunen haaveili jo lapsena asepalveluksesta. Vuonna 2012 todettu ykköstyypin diabetes ei saanut häntä luopumaan haavestaan, vaan hän palveli lääkintämiehenä Hämeenlinnan panssariprikaatin Riihimäen esikunta- ja viestikomppaniassa. Maaliskuussa päättynyt asepalvelus täytti hänen odotuksensa, tosin liikuntaa ja liharuokaa olisi hänen mielestään saanut olla enemmän.

Vaasan keskussairaalan lasten poliklinikan päiväosastolla diabeetikkolapsi tai -nuori voi aloittaa insuliinipumppuhoidon ilman että täytyy jäädä sairaalaan yöksi. Lapset ja nuoret perheineen opettelevat insuliinipumpun käyttöä hoitohenkilökunnan kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä. Uusi päiväosasto helpottaa sekä hoitajien että nuorten elämää. Lisäksi se opettaa nuoret nopeammin oma-aloitteisiksi pumppuhoidossa.

15-vuotias Anni ja 8-vuotias Emil fanittavat MODZ-mittaria, ja myös vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun jokaisesta verensokerinmittauksesta kilahtaa tieto heidän kännykkäänsä. Mittari kirittää parempiin hoitotuloksiin: hyvillä verensokeriarvoilla pääsee etenemään uusille tasoille kuten mobiilipeleissä. Ja kaveritkin ymmärtävät, mitä hymynaama tai irvistävä hahmo viestittävät.