Kun estrogeenin tuotanto hiipuu
Vaihdevuosissa estrogeenituotannon loppuminen sekoittaa naisen sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan. Silloin viimeistään kannattaa kiinnittää huomiota liikuntaan ja ruokavalioon. Vaihdevuosien vauhti ja voimakkuus ovat yksilöllisiä, samoin kuin niiden alku, kesto ja oireetkin. Jos oireet haittaavat elämää, niitä kannattaa lieventää hormonikorvaushoidolla, jos sen käyttöön ei ole estettä.
Valjasta mieli elintapamuutosten tueksi
Mielesi voi panna hanttiin, kun haluat muuttaa ruoka- tai liikuntatottumuksiasi. Uskomukset, olettamukset ja aiempiin kokemuksiin takertuminen voivat saada sinut vakuuttuneeksi siitä, että et onnistu nytkään. Mieltä voi kuitenkin jumpata. Psykologi Tony Dunderfelt kertoo, miten tämä tehdään.
Omannäköisten valintojen puolestapuhuja
Psykologi Anne Lehtokoski on löytänyt mukavan annemaisen elämän opettelemalla mielenrauhaa ja stressinhallintaa ja ottamalla hetkestä kiinni. Elämä ei ole päästänyt häntä helpolla: hänen ensimmäinen aviopuolisonsa kuoli heidän tyttärensä ollessa 7-vuotias, toinen yllättäen kesken talon rakennusprojektin. Suru sekoitti hänen verensokerinsa. Lääkäri ehdotti hänelle insuliinihoitoa, mutta hän päätti muuttaa elintapojaan ja sai sillä tavalla kakkostyypin diabeteksensa taas tasapainoon.
Hermostimulaattori palautti voimani
Gastropareesi aiheutti Anni Tirkkoselle niin pahat oireet, että hän joutui jatkuvan oksentelun vuoksi useasti sairaalaan. Monen leikkausajan peruutuksen jälkeen hän sai viimein hermostimulaattorin, joka lopetti pahoinvoinnin ja palautti hänen voimansa. Nyt hän pystyy taas harrastamaan liikuntaa, opiskelemaan ja hoitamaan arkiset perusasiat.
Parempi olla omassa kropassa
Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.
Parisuhteen hyvinvointi heijastuu koko perheeseen
Lapsen sairastuminen vaikuttaa parisuhteeseen monella tavalla. Vanhemmat voivat käydä kriisiä läpi eri tahtiin ja käsitellä lapsen sairastumisen aiheuttamia suuria tunteita eri tavalla. Kun sairaus kuormittaa arkea, pariskunnan yhteinen aika jää helposti vähäiseksi. Samantapaisia asioita joutuu pohtimaan myös pariskunta, joista toinen osapuoli sairastuu vakavaan sairauteen. Tärkeää on, että vanhemmat tai aviopuolisot eivät unohda toisiaan ja rooliaan elämänkumppaneina.
Edessä muutto – kuka minua nyt hoitaa?
Kun kotikunta vaihtuu, myös diabeteksen hoitopaikka useimmiten vaihtuu. Uusi hoitopaikka pitää selvittää itse mielellään jo ennen muuttoa. Ennakkoon kannattaa varmistaa myös hoitotietojen ja hoitosuunnitelman sujuva siirtyminen uuteen hoitopaikkaan. Kaikki Kanta-palveluun kirjatut tiedot ovat nähtävissä uudessakin hoitopaikassa, jos muuttaja on antanut Kannassa luvan omien tietojensa luovuttamiseen.
Hallitse pelkoa arjen pienillä keinoilla
Monen maailmankuva meni säpäleiksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Sodan julmuudet ahdistavat ja pelottavat. Voiko pelkoa jotenkin hallita? Psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön mielenterveysasiantuntija Minja Westerlund antavat vinkkejä siihen, miten jatkuvan epävarmuuden kanssa voi oppia elämään.
Haaveet jäivät, työpaikka säilyi
Tulevaisuus näytti tylyltä, kun palomies-sairaankuljettaja Tuomo Lahtinen sai kuulla sairastuneensa ykköstyypin diabetekseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että hänen täytyy vaihtaa työtä. Niin ei kuitenkaan käynyt: työnantaja oli joustava ja hän sai jatkaa palomesimiehen työssä tietyin rajoituksin. Sen jälkeen hän on aloittanut myös päällystökoulutuksen Kuopion pelastusopistossa.
Sokeuteenkin sopeutuu
Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.
Arjen valinnat vaikuttavat heti ja pitkälle tulevaisuuteen
Ympäristön hätä heikentää hyvinvointiamme jo nyt, mutta monia seurauksia emme osaa vielä edes aavistaa. Koronapandemia on muistutus tästä. Seuraava pandemia tai jokin muu katastrofi tulee varmasti, ellemme muuta kokonaisvaltaisesti ajatteluamme ja elämäntapaamme. Voimme vaikuttaa ympäristön tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen arkisilla valinnoillamme, muun muassa sillä, mitä syömme, miten liikumme paikasta toiseen ja miten lomailemme.
Kävelemällä kuntoon
Jotta liikunnasta tulisi tapa, sen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Käveleminen on ihmiselle juuri sellaista. Kävelemällä voi hoitaa paitsi kehoa myös mieltä ja ympäristöä. Sirpa Hytönen alkoi kävellä, kun hän sai kuulla tulevansa isoäidiksi ja tajusi, ettei huonokuntoisena jaksaa hoitaa lastenlastaan. Nyt hän on 40 kiloa kevyempi kuin ennen, eikä paluuta entiseen enää ole.
Haimansiirron jälkeen
Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.
Diabetes, nuoruus ja huumeet = HUONO YHTÄLÖ
Iso osa nuorista pitää pilven polttamista melko harmittomana. Asiantuntijoiden mukaan riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole, eikä kannabis ole mikään harmiton yrttivalmiste. Päihteistä pitäisi puhua diabetesta sairastavan nuoren kanssa hyvissä ajoin, ennen kuin hän 16-vuotiaana siirtyy hoitoon aikuisten puolelle.
Riika heitti repun selkään ja lähti kouluun
Ammatinvaihto keski-iän kynnyksellä ei ole nykyään mitenkään erikoista. Mutta se on kertomisen arvoista, että kolmevuotiaana diabetekseen sairastunut lähtee opiskelemaan kokonaan uutta alaa vähän ennen virallista eläkeikää. Riika Walden vaihtoi 57-vuotiaana uran viestintäasiantuntijana geronomin opintoihin. Lisähaasteena hänellä on heikko näkö.
Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen
Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.
Korkki kiinni ja kohti parempaa
Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.
Jokaisen mutkan takana odottaa uusi alku
Eeva joutui vuonna 2015 auto-onnettomuuteen ja se johti tapahtumasarjaan, jossa hänen haimastaan poistettiin osa. Sen seurauksena hänelle kehittyi diabetes, mutta lääkärit eivät halunneet uskoa sitä, ja siksi hoidon aloittaminen viivästyi. Eeva uskoo, että hänen hoitoalan työssä hankkimansa ammattitaito ja periksi antamattomuutensa pelastivat hänen henkensä.
Aina kannattaa unelmoida isosti
Kaapo Kakko huomasi jo lapsena olevansa etevä lyömään mustaa kiekkoa reppuun. Saman huomasivat jääkiekon MM-kisoja keväällä seuranneet: Kaapo palasi Suomeen kultamitali kaulassaan! Teini-iässä puhjennut ykköstyypin diabetes ei ole hidastanut nuoren miehen matkaa kohti jääkiekon supertähteyttä, vaan se on opettanut huippu-urheilijalle tärkeitä elämänarvoja.
Lapsen sairastumisen aiheuttama järkytys vaihtui aktiiviseksi hyväntekeväisyydeksi
Ex-jääkiekkoilija Olli Jokisen tytär sairastui diabetekseen toissa keväänä. Se oli vanhemmille aluksi iso järkytys, mutta pian he innostuivat toimimaan aktiivisesti ykköstyypin diabeteksen tutkimusrahoituksen turvaamiseksi. Vakuutus korvaa Emman diabeteksen hoidon Yhdysvalloissa, mutta maassa on myös paljon diabeetikoita, joilla ei ole varaa edes päivittäisiin insuliiniannoksiin.
Simon Djupsjöbacka sai uuden haiman ja munuaisen
Diabetes ei ole päästänyt Simon Djupsjöbackaa helpolla. Neljä vuotta sitten hän sai uuden haiman ja munuaisen, ja hän on voinut lopettaa insuliinihoidon. Monien ongelmien jälkeen Simon voi nyt hyvin: hän opettaa historiaa, johtaa kahta kuoroa, laulaa itse kahdessa kuorossa ja haaveilee vielä kävelevänsä Santiago de Compostelaan.
Sairastuminen toi mukanaan häpeän ja syyllisyyden
Joensuulaisen Sanna Ryhäsen, 27, kakkostyypin diabetes todettiin seitsemisen vuotta sitten. Sairastuminen aiheutti hänelle syyllisyyden ja häpeän tunteita: hän tunsi olevansa itse vastuussa sairastumisestaan. Erikoislääkäri Lasse Niemisen mukaan kakkostyypin diabeteksen taudinkuva on yleensä sitä hankalampi ja ennuste sitä kriittisempi, mitä nuorempana siihen sairastutaan.
Kun lapsi sairastuu, läheisten tuki kannattelee vanhempia
Lapsen sairastuminen diabetekseen kuormittaa vanhempia, toisia enemmän, toisia vähemmän. Leo-pojan sairastuminen oli iso järkytys hänen äidilleen Helinä Horilalle, eikä sitä helpottanut se, että sopivan hoitomuodon löytyminen pojalle osoittautui vaikeaksi. Jaksamisen kannalta on tärkeää, että perheellä on tukijoukkoja. Tavoitteena on, että diabetes ei muuta eikä hallitse kaikkea elämää.
Aktiivisen liikkujan diabetes
Aktiivinen liikkuja, 63-vuotias Armi Mehto sai noin kymmenen vuotta sitten yllätyksekseen tiedon kakkostyypin diabetekseen sairastumisesta. Nelisenkymmentä vuotta aikaisemmin hänen verensokerinsa oli tosin ollut raskausaikana koholla, ja jo silloin hänelle sanottiin, että hänellä on piilevä diabetes. - Diabetes ei ahdista minua, mutta se on takaraivossa oleva pieni kotipoliisi, joka muistuttaa silloin, kun olen lipsahtamassa, Mehto sanoo.
Vakava sairaus käynnisti muutoksen Leif Wikholmin elämässä
Nuorempana Leif Wikholm halusi ihanteellisesti muuttaa maailmaa ja Posti-Tele -konsernin viestintäjohtajana toimiessaan hän johti monenlaisia työelämän muutosprosesseja. Vaikein on ollut diabeteksen lisäsairauksien aiheuttama henkilökohtainen muutosprosessi. - Minun oli muututtava, jotta jaksaisin loppuelämäni, hän sanoo.