Koti Keho&Mieli Elämänlaatu

Elämänlaatu

Haasteita elämän hallinnassa

Miten diabeteksen hoito onnistuu, kun elämän hallinta on muutenkin vaikeaa? Kun diabeetikolla on omahoidon onnistumista vaikeuttavia haasteita, kuten mielenterveyden häiriö, päihderiippuvuus tai kehitysvamma, ohjauksen ja tukiverkostojen merkitys nousee tavallistakin tärkeämmäksi. Tuttu, moniammatillinen tiimi tukee diabetesta sairastavan ihmisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Tunnistatko lantionpohjan lihakset?

Lantionpohjan lihaskunnon merkityksen huomaa, kun yskii, aivastaa, nauraa tai ponnistaa. Jos lantionpohjalihakset eivät toimi niin kuin pitäisi, virtsaa saattaa lirahtaa housuihin. Toimivat lantionpohjan lihakset aktivoituvat tarvittaessa nopeasti ja napakasti, mutta pystyvät myös rentoutumaan. Omat lantionpohjan lihakset kannattaa opetella tunnistamaan, vaikka ne arjessa toimivatkin pitkälti vaistomaisesti.

Arvioi alkoholin kulutustasi rehellisesti

Turvallista alkoholin käyttöä ei ole olemassakaan. Myös kohtuullinen alkoholin kulutus voi aiheuttaa terveysongelmia: se voi väsyttää, aiheuttaa mielialamuutoksia ja uniongelmia sekä lisätä painoa. Rajumpi alkoholin kulutus rasittaa sisäelimiä. Moni ajattelee, että yksi tai kaksi alkoholiannosta rentouttaa stressaantunutta mieltä. Mutta onko näin? Omaa tilannetta voi testata esimerkiksi pitämällä juomisesta kokonaan taukoa.

Liikunta on ilmainen ihmelääke

Jos yhteen pilleriin saisi kaikki liikunnan terveysvaikutukset, se olisi todennäköisesti maailman tehokkain terveyteen vaikuttava lääke. Ja jos jokainen suomalainen liikkuisi säännöllisesti edes jonkin verran nykyistä enemmän, kansanterveys kohenisi silmissä. Kuitenkin vain 15 prosenttia suomalaisista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Lohdullista on, että sohvaperunan terveys ja olo kohenevat jo varsin vähästä liikunnasta.

Iloa pimeään ja kylmään syksyyn

Kun ulkona on kylmää ja pimeää, se saa mielenkin mustumaan. Suurin osa suomalaisista alkaa tuntea jonkinlaisia kaamosoireita viimeistään 30 ikävuoden jälkeen. Tämä syksy voi tuntua vaikealta myös synkkien maailmantapahtumien vuoksi. Psykologi kannustaa nukkumaan hyvin, liikkumaan riittävästi ja tapaamaan muita ihmisiä, silloin vaikeuksia jaksaa paremmin. Kaamosmasennukseen voi auttaa myös kirkasvalohoito.

Sana elää iskelmillä ja runoilla

Sana Mustonen on kirjoittanut laulujen sanoja monille tunnetuille artisteille. Hän on tehnyt myös seitsemän runokirjaa ja kahdeksas on kustantajalla. Sanoituksillaan hän haluaa havahduttaa ihmisiä huomaamaan elämän kauneuden. Itseään hän kuvaa ylioptimistiksi, jolla on hullu elämänhalu ja kauhea kuolemanpelko.

Mikä on elämän tarkoitus?

Elämän tarkoitus syntyy niistä asioista, joita me pidämme merkityksellisinä ja jotka tuovat sisältöä elämäämme. Elämän voi saada tuntumaan merkitykselliseltä mielekäs työ tai läheiset ja muut tärkeät ihmiset tai sellaisten asioiden tekeminen, jotka tekevät onnelliseksi. Elämän tarkoitus voi olla myös se, että elää täysillä ja ottaa irti kaiken jäljellä olevasta ajasta.

Sopiva tavoite auttaa liikkeelle

Pitäisi liikkua, mutta miten saisin itseni liikkeelle? Tavoitteet kannattaa aluksi pitää pieninä ja muuttaa tapoja askel kerrallaan. Liikunnaksi on hyvä valita ensin jotakin sellaista, joka ei vaadi isoja ponnistuksia. Esimerkiksi kävelemään voi lähteä milloin vaan. Osa liikunnan hyvistä vaikutuksista tulee esiin jo liikkuessa, osa vaatii useamaan kuukauden harjoittelua. Malttia tarvitaan, sillä vanhat rutiinit istuvat tiukassa, asiantuntijamme kannustavat.

Pysy pystyssä – treenaa lihaksia ja tasapainoa

Hyvä tasapaino on yksi niistä monista asioista, joita emme huomaa tai osaa arvostaa, ennen kuin ne alkavat rapautua. Tasapaino on monen tekijän summa: siihen tarvitaan aistien, lihasten ja hermoston monipuolista yhteistyötä. Lihaksia on hyvä vahvistaa ja tasapainoa harjoittaa keski-iästä lähtien. Helpot tasapainoharjoitukset jutun lopussa auttavat tässä alkuun.

Nyt kuuluu huonosti

Kun huono kuulo liittyy ikääntymiseen, ihminen kuulee äänet yhtä voimakkaina kuin ennen, mutta hän ei tahdo saada sanoista selvää. Kuuloelin alkaa rappeutua ja kuulo heikentyä keskimäärin 50 vuoden iässä. Muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa. Kuulokojetta ei kannata häpeillä, sillä muut eivät välttämättä edes huomaa sitä.

Antaudu hiljaisuuteen

Loppumaton ääniärsykkeiden virta voi olla valtava rasite. Jatkuvalle melulle altistuminen aiheuttaa stressiä ihmisille. Syynä on se, että aivomme toimivat yhä samalla tavalla kuin silloin kun esivanhempamme asuivat vielä luolissa, ja siksi kovat äänet koetaan uhkaavina. Hiljaisuus käsitetään usein äänettömyydeksi, mutta yhtä tärkeää on saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä.
Marko-Lempinen-lähikuvassa

Elinsiirrolla uusi tulevaisuus vakavasti sairastuneelle

Ihmiselle voidaan siirtää sydän, keuhkot, maksa, haima, munuainen ja ohutsuoli. Yleensä uusi elin tulee kuolleelta luovuttajalta, mutta uuden munuaisen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Usein elinsiirto pelastaa vakavasti sairastuneen hengen ja parantaa hänen elämänlaatuaan, mutta leikkauksesta on myös kansantaloudellista hyötyä, sanoo elinsiirtokirurgi Marko Lempinen.
yksinäinen-iäkäs-nainen-katsoo-ikkunasta

Yhdessä voimme paremmin

Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.
Kaksi naista halaa toisiaan kadulla.

Älä unohda kosketusta

Kosketus on ihmiselle sisäänrakennettu tapa rakentaa yhteyttä toisiin. Hyvältä tuntuva kosketus luo turvallisuutta ja luottamusta muihin ihmisiin. Koskettamisella on valtavan suuri vaikutus sekä kehon että mielen hyvinvointiin koko ihmiselämän ajan. Moni vauvana turvallista syliä vaille jäänyt ei esimerkiksi osaa arvostaa itseään aikuisena. 
Mies tasapainoilee rannalle ajautuneen uppotukin päällä.

Tavoitteena riittävä tasapaino 

Kun ihmisen keho ja mieli ovat tasapainossa, hän ei edes huomaa sitä. Vasta tasapainon horjuminen havahduttaa huomaamaan elämän epävakauden. Psykologi Satu Lähteenkorvan mukaan hyvinvoinnin kulmakiviä on mielen ja kehon tasapaino, myönteinen suhde ja tyytyväisyys itseen, henkinen lataaminen eli itselle syvää mielihyvää tuottavien asioiden löytäminen ja riittävän vaihteleva elämä.

Sokeuteenkin sopeutuu

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.

Pää tykkää, kun neulot tai nikkaroit

Käsillä tekeminen rauhoittaa, virkistää, auttaa muistamaan ja lohduttaa. Myös hienomotoriikka ja luovuus kehittyvät. Kun molemmat kädet työskentelevät, aivoalueet aktivoituvat laajasti. Se vaikuttaa myös mielen toimintaan. Ei ole oikeastaan väliä, mitä teet. Tärkeintä on, että se tuntuu mieluisalta.

Haimansiirron jälkeen

Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.

Puhuminen auttaa, mutta kuuleeko kukaan?

Huolista puhuminen selkeyttää ajatuksia ja huojentaa mieltä. Mutta tuntuuko avautuminen vaikealta vai eikö löydy ketään, joka kuuntelisi? Jos lähipiiristä ei löydy kuuntelijoita, monet järjestöt tarjoavat vertaistukea ja puhelintukea. Joskus myös kirjoittaminen voi auttaa.

Vagushermo, kytkin rentouteen

Miltä kuulostaisi vipu, jota kääntämällä saisit stressin kytkettyä milloin tahansa pois päältä? Vipuja meihin ihmisiin ei valitettavasti voi asentaa, mutta hyvä uutinen on, että elimistössämme on jo vastaava järjestelmä, tosin aika monimutkainen sellainen. Oikeanlaisella stimulaatiolla tämä kytkin saa kehomme ja mielemme rentoutumaan nopeasti. Sitä kutsutaan vagus- eli kiertäjähermoksi, ja se on helppo aktivoida syvällä hengityksellä.

Hidasta kierroksia

Kun opettelet hiljentämään kierroksia, moni asia elämässä alkaa tuntua paremmalta. Rentoutuminen ei automaattisesti tarkoita paikoillaanoloa. Toiset tarvitsevat siihen erityisesti pysähtymistä, toiset palautuvat parhaiten tekemällä jotakin toiminnallista. Olennaisinta on, että olet läsnä nykyhetkessä. Kun mielesi ei laukkaa menneisyydessä tai tulevaisuudessa, sinun on helppoa nauttia elämästä ja olemisesta tässä ja nyt.

Suolistosairaudet – uusi kansantauti?

Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät voimakkaasti: joka vuosi reilu 2 000 suomalaista saa diagnoosin. Suolistosairauksiin ei ole löytynyt lääkettä, joka tehoaisi kaikkiin tapauksiin. Akuutteja vaiheita hoidetaan kortisonilla, mutta se on diabeetikoille haasteellinen, koska se nostaa verensokeria. Sairastuneet kaipaavat myös psyykkistä tukea: alle 30-vuotiaista IBD-potilaista jopa viidennes kokee, ettei pärjää arjessa sairautensa kanssa.

Miksi toinen vanhenee toista nopeammin?

Vanhenemme eri tahtiin. Samanikäisten ihmisten biologisen iän ero voi olla jopa kymmeniä vuosia. Mistä tämä johtuu? Pitkän iän ihmelääkettä ei toistaiseksi ole olemassa, vaan ainut mikä tepsii, ovat terveelliset elämäntavat.

Kulttuuriaktiivi ja optimisti elävät pidempään

Kulttuuria aktiivisesti harrastava elää pidempään kuin sohvaperuna, sanoo kirjailija, neurologi ja dosentti Markku T. Hyyppä. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että kulttuuriharrastukset ovat useimmiten yhdessä toimimista, ja se lisää elinvoimaa. Optimistinen asenne ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia ja lisää elinvuosia.

Keski-ikäinen, varaudu vanhuuteen!

Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.