Koti Keho&Mieli Elämänlaatu

Elämänlaatu

Matti Juva metsässä taustalla metsäkone

Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa

Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.

Rahat tiukassa – jäänkö muustakin osattomaksi?

Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.
Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin

Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin

Oletko huomannut, että kävely ja liikkuminen ovat muuttuneet ikääntyessä epävarmemmiksi? Ovatko arjen muut toiminnot muuttuneet raskaammiksi? Parhaiten toiminta- ja liikkumiskykyyn tehoaa monipuolinen kävelyä, voimaa, liikkuvuutta ja tasapainon hallintaa lisäävä harjoittelu. Aloita se jo tänään. Sinun on hyvä miettiä myös, millaista ruokaa syöt, sillä monipuolinen terveellinen ruokailu auttaa pysymään virkeänä ja toimeliaana.
väsynyt iäkäs nainen istuu keittiönpöydän ääressä

Voimaa ja valkuaista – ehkäise vanhuuden hauraus

Gerastenia on ikääntymiseen liittyvää haurastumista, joka poikkeaa normaalista vanhenemisesta. Siihen kuuluu voimattomuutta ja uupumusta, ruokahalun puutetta ja aliravitsemusta, lihaskatoa ja luukatoa, hitautta ja kaatuilua. Vanhuuden haurautta voi onneksi ehkäistä ja hoitaa.

Omannäköisten valintojen puolestapuhuja 

Psykologi Anne Lehtokoski on löytänyt mukavan annemaisen elämän opettelemalla mielenrauhaa ja stressinhallintaa ja ottamalla hetkestä kiinni. Elämä ei ole päästänyt häntä helpolla: hänen ensimmäinen aviopuolisonsa kuoli heidän tyttärensä ollessa 7-vuotias, toinen yllättäen kesken talon rakennusprojektin. Suru sekoitti hänen verensokerinsa. Lääkäri ehdotti hänelle insuliinihoitoa, mutta hän päätti muuttaa elintapojaan ja sai sillä tavalla kakkostyypin diabeteksensa taas tasapainoon.

Erektiohaaste on pariskunnan yhteinen asia

Erektion heikkeneminen on kipeä paikka, ja siitä voi tulla kupru parisuhteeseen, jos pariskunta ei pysty puhumaan siitä. Toisaalta erektiovaikeudet voivat herättää kumppanit huomaamaan, että heillä on pitkään ollut seksiä, joka ei tyydytä kumpaakaan. Näin voi löytyä uusia tapoja nauttia omasta ja toisen kehosta.

Elämän mieli säilyy, kun on innostuksen aiheita

Risto Pelkonen on ollut arkkiatri yli neljännesvuosisadan. Korkea ikä on hänelle näköalapaikka, josta on hyvä tutkailla nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa. Elämä voi hänen mielestään olla hyvää myös vanhuudessa, kun tekee rohkeasti sitä, mikä on mahdollista, ja hyväksyy sen, mille ei voi mitään, ja sietää ne monet hankaluudet, joita korkea ikä tuottaa. Hän on huolissaan sitä, miten jatkuvasti kasvavan ikäihmisten hyvinvoinnista Suomessa huolehditaan ja ehdottaa vanhusyksiköiden perustamista jokaiselle hyvinvointialueelle.

Helena kutoo ilot ja surut räsymattoihin

Farmaseutti Helena Bergin vapaa-aika kuluu laulaessa ja mattoja kutoessa. Hän on valmistunut musiikkipedagogiksi ja tehnyt jonkin verran myös laulunopettajan töitä. Korona-aikana laulaminen jäi taka-alalle, ja sen tilalle tuli räsymattojen kutominen, joka on hänelle meditaatiota. Kaikkia kolmea lasta odottaessaan hänellä oli raskausdiabetes ja viimeisen raskauden aikana hän käytti jo insuliinia.

Tunnista tunteesi ja voi paremmin

Kun omat tunteet oppii ensin tunnistamaan, niitä voi oppia myös hallitsemaan ja ilmaisemaan paremmin. Hyvät tunnetaidot auttavat luomaan ja ylläpitämään hyviä ihmissuhteita. Kun voimakas negatiivinen tunne iskee, kannattaa antaa sen hieman lieventyä, ennen kuin toimii millään tavalla. Myönteisiä tunteita kannattaa puolestaan opetella ilmaisemaan avoimemmin. Kun joku ihminen on sinulle tärkeä, se kannattaa kertoa hänelle elein ja sanoin.

Haasteita elämän hallinnassa

Miten diabeteksen hoito onnistuu, kun elämän hallinta on muutenkin vaikeaa? Kun diabeetikolla on omahoidon onnistumista vaikeuttavia haasteita, kuten mielenterveyden häiriö, päihderiippuvuus tai kehitysvamma, ohjauksen ja tukiverkostojen merkitys nousee tavallistakin tärkeämmäksi. Tuttu, moniammatillinen tiimi tukee diabetesta sairastavan ihmisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Tunnistatko lantionpohjan lihakset?

Lantionpohjan lihaskunnon merkityksen huomaa, kun yskii, aivastaa, nauraa tai ponnistaa. Jos lantionpohjalihakset eivät toimi niin kuin pitäisi, virtsaa saattaa lirahtaa housuihin. Toimivat lantionpohjan lihakset aktivoituvat tarvittaessa nopeasti ja napakasti, mutta pystyvät myös rentoutumaan. Omat lantionpohjan lihakset kannattaa opetella tunnistamaan, vaikka ne arjessa toimivatkin pitkälti vaistomaisesti.

Arvioi alkoholin kulutustasi rehellisesti

Turvallista alkoholin käyttöä ei ole olemassakaan. Myös kohtuullinen alkoholin kulutus voi aiheuttaa terveysongelmia: se voi väsyttää, aiheuttaa mielialamuutoksia ja uniongelmia sekä lisätä painoa. Rajumpi alkoholin kulutus rasittaa sisäelimiä. Moni ajattelee, että yksi tai kaksi alkoholiannosta rentouttaa stressaantunutta mieltä. Mutta onko näin? Omaa tilannetta voi testata esimerkiksi pitämällä juomisesta kokonaan taukoa.

Liikunta on ilmainen ihmelääke

Jos yhteen pilleriin saisi kaikki liikunnan terveysvaikutukset, se olisi todennäköisesti maailman tehokkain terveyteen vaikuttava lääke. Ja jos jokainen suomalainen liikkuisi säännöllisesti edes jonkin verran nykyistä enemmän, kansanterveys kohenisi silmissä. Kuitenkin vain 15 prosenttia suomalaisista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Lohdullista on, että sohvaperunan terveys ja olo kohenevat jo varsin vähästä liikunnasta.

Iloa pimeään ja kylmään syksyyn

Kun ulkona on kylmää ja pimeää, se saa mielenkin mustumaan. Suurin osa suomalaisista alkaa tuntea jonkinlaisia kaamosoireita viimeistään 30 ikävuoden jälkeen. Tämä syksy voi tuntua vaikealta myös synkkien maailmantapahtumien vuoksi. Psykologi kannustaa nukkumaan hyvin, liikkumaan riittävästi ja tapaamaan muita ihmisiä, silloin vaikeuksia jaksaa paremmin. Kaamosmasennukseen voi auttaa myös kirkasvalohoito.

Sana elää iskelmillä ja runoilla

Sana Mustonen on kirjoittanut laulujen sanoja monille tunnetuille artisteille. Hän on tehnyt myös seitsemän runokirjaa ja kahdeksas on kustantajalla. Sanoituksillaan hän haluaa havahduttaa ihmisiä huomaamaan elämän kauneuden. Itseään hän kuvaa ylioptimistiksi, jolla on hullu elämänhalu ja kauhea kuolemanpelko.

Mikä on elämän tarkoitus?

Elämän tarkoitus syntyy niistä asioista, joita me pidämme merkityksellisinä ja jotka tuovat sisältöä elämäämme. Elämän voi saada tuntumaan merkitykselliseltä mielekäs työ tai läheiset ja muut tärkeät ihmiset tai sellaisten asioiden tekeminen, jotka tekevät onnelliseksi. Elämän tarkoitus voi olla myös se, että elää täysillä ja ottaa irti kaiken jäljellä olevasta ajasta.

Sopiva tavoite auttaa liikkeelle

Pitäisi liikkua, mutta miten saisin itseni liikkeelle? Tavoitteet kannattaa aluksi pitää pieninä ja muuttaa tapoja askel kerrallaan. Liikunnaksi on hyvä valita ensin jotakin sellaista, joka ei vaadi isoja ponnistuksia. Esimerkiksi kävelemään voi lähteä milloin vaan. Osa liikunnan hyvistä vaikutuksista tulee esiin jo liikkuessa, osa vaatii useamaan kuukauden harjoittelua. Malttia tarvitaan, sillä vanhat rutiinit istuvat tiukassa, asiantuntijamme kannustavat.

Pysy pystyssä – treenaa lihaksia ja tasapainoa

Hyvä tasapaino on yksi niistä monista asioista, joita emme huomaa tai osaa arvostaa, ennen kuin ne alkavat rapautua. Tasapaino on monen tekijän summa: siihen tarvitaan aistien, lihasten ja hermoston monipuolista yhteistyötä. Lihaksia on hyvä vahvistaa ja tasapainoa harjoittaa keski-iästä lähtien. Helpot tasapainoharjoitukset jutun lopussa auttavat tässä alkuun.

Nyt kuuluu huonosti

Kun huono kuulo liittyy ikääntymiseen, ihminen kuulee äänet yhtä voimakkaina kuin ennen, mutta hän ei tahdo saada sanoista selvää. Kuuloelin alkaa rappeutua ja kuulo heikentyä keskimäärin 50 vuoden iässä. Muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa. Kuulokojetta ei kannata häpeillä, sillä muut eivät välttämättä edes huomaa sitä.

Antaudu hiljaisuuteen

Loppumaton ääniärsykkeiden virta voi olla valtava rasite. Jatkuvalle melulle altistuminen aiheuttaa stressiä ihmisille. Syynä on se, että aivomme toimivat yhä samalla tavalla kuin silloin kun esivanhempamme asuivat vielä luolissa, ja siksi kovat äänet koetaan uhkaavina. Hiljaisuus käsitetään usein äänettömyydeksi, mutta yhtä tärkeää on saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä.
Marko-Lempinen-lähikuvassa

Elinsiirrolla uusi tulevaisuus vakavasti sairastuneelle

Ihmiselle voidaan siirtää sydän, keuhkot, maksa, haima, munuainen ja ohutsuoli. Yleensä uusi elin tulee kuolleelta luovuttajalta, mutta uuden munuaisen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Usein elinsiirto pelastaa vakavasti sairastuneen hengen ja parantaa hänen elämänlaatuaan, mutta leikkauksesta on myös kansantaloudellista hyötyä, sanoo elinsiirtokirurgi Marko Lempinen.
yksinäinen-iäkäs-nainen-katsoo-ikkunasta

Yhdessä voimme paremmin

Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.
Kaksi naista halaa toisiaan kadulla.

Älä unohda kosketusta

Kosketus on ihmiselle sisäänrakennettu tapa rakentaa yhteyttä toisiin. Hyvältä tuntuva kosketus luo turvallisuutta ja luottamusta muihin ihmisiin. Koskettamisella on valtavan suuri vaikutus sekä kehon että mielen hyvinvointiin koko ihmiselämän ajan. Moni vauvana turvallista syliä vaille jäänyt ei esimerkiksi osaa arvostaa itseään aikuisena. 
Mies tasapainoilee rannalle ajautuneen uppotukin päällä.

Tavoitteena riittävä tasapaino 

Kun ihmisen keho ja mieli ovat tasapainossa, hän ei edes huomaa sitä. Vasta tasapainon horjuminen havahduttaa huomaamaan elämän epävakauden. Psykologi Satu Lähteenkorvan mukaan hyvinvoinnin kulmakiviä on mielen ja kehon tasapaino, myönteinen suhde ja tyytyväisyys itseen, henkinen lataaminen eli itselle syvää mielihyvää tuottavien asioiden löytäminen ja riittävän vaihteleva elämä.

Sokeuteenkin sopeutuu

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.