Koti Keho&Mieli Elämänlaatu

Elämänlaatu

surullinen-mies-katsoo-ikkunasta-ulos

Miten elämänilon saa takaisin?

Kun elämässä tapahtuu ikäviä käänteitä, esimerkiksi avioero ja työpaikan menetys, ne voivat viedä elämänilon. Silloin kannattaa antaa itselleen aikaa tunteiden käsittelyyn, ravistautua irti syyllisyydestä, vaalia mielihyvää ja tavata itselle tärkeitä ihmisiä.
tyytyväinen-senioripariskunta-halaa

Tuntuu riittävän hyvältä

Hyvinvoinnista on tullut muotikäsite, mutta tiedämmekö, mitä se on. Hyvinvointi tarkoittaa paljon muutakin kuin sairauden puuttumista. Oma kokemus ja tunne elämän merkityksellisyydestä ratkaisevat joskus enemmän kuin diagnoosit. Esimerkiksi diabetesta sairastavat voivat kokea sairastumisestaan kielteisiä tunteita, mutta silti elämä voi tuntua heistä merkitykselliseltä.
kaksi-iloista-naista-laulaa-keittiössä-mikrofoneina-kaulimet

Laula itsesi iloiseksi

Voit laulaa itseksesi tai yhdessä muiden ihmisten kanssa, eikä ole väliä pysytkö nuotissa. Laulamisesta saa paljon iloa ja fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Laulamisen avulla voi ehkäistä aivojen rappeutumista ja lieventää kipua. Laulaminen lievittää stressiä, parantaa keuhkojen toimintaa ja vapauttaa hengitystä. Kuorolaulajat ovat muita terveempiä ja pitkäikäisempiä.
nainen-ja-koira-niityllä

Luonto lisää myönteisiä tunteita

Luonto parantaa hyvinvointia: jo pienet päivittäiset piipahdukset puistoihin tai lenkkipoluille voivat vaikuttaa suuresti elämänlaatuun. Luonnossa verenpaine ja stressihormoni kortisolin pitoisuus veressä laskevat, ja parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy: näin olo alkaa tuntua hyvältä ja rauhalliselta. Luonnossa kannattaa liikkua aistit avoimina: miltä siellä tuoksuu, millaisia ääniä siellä kuuluu ja millaisia eläimiä, kasveja ja värejä siellä näkyy.
Riikka-Suutari-lähikuvassa

Unelma emännyydestä toteutui

Pikkutyttönä Riikka Suutarilla oli kaksi unelmaa: tulla presidentiksi tai maatilan emännäksi. Jälkimmäinen haave toteutui. Hän haluaa tarjota tilan eläimille parhaat mahdolliset olosuhteet. Diabetes tuo haasteita tilanhoitoon, joka on usein ennalta-arvaamatonta, eikä työn touhussa aina ehdi syömään. Stressaavan työpäivän jälkeen hän menee navettaan ottamaan vasikkaterapiaa.
Iloiset-piirretyt-sormet

Onnen lähteillä

Mistä koostuu hyvä arki ja tasapainoinen elämä? Neljä eri-ikäistä ihmistä kertoo, miten he pitävät huolta hyvinvoinnistaan, mitkä asiat tuottavat heille iloa elämässä ja mikä heidän mielestään on elämän tarkoitus.
psykoterapeutti-Atte-Varis-ja-Alva-koira

Hellyyttä, hoivaa ja huolenpitoa

Lemmikit voivat lievittää yksinäisyyttä, madaltaa verenpainetta, vähentää stressihormonien kuormaa ja saada omistajansa ulkoilemaan. Ne tuovat elämään säännöllisyyttä ja ovat aina iloisia nähdessään omistajansa. Psykoterapeutti Atte Variksen Alva-koira on hänen hyvä ystävänsä, joka vie hänet ulos säällä kuin säällä.
nuori-mies-kuuntelee-musiikkia-korvakuulokkeilla

Tanssi on kokonaisvaltainen terveyspommi

Tanssi tekee hyvää mielelle, keholle ja aivoille. Tanssiminen auttaa myös luomaan yhteyden toisiin ihmisiin. Musiikin tavoin tanssiminen tukee muistia, keskittymistä ja luovuutta ja lievittää stressiä. Kaikki osaavat tanssia: jo käsien heiluttelu musiikin tahtiin on luovaa tanssimista, ja se voi rohkaista liikuttamaan myös muuta kehoa.
Tom-Sjöblom-kävelyllä-kirkon-edessä

Tom Sjöblom otti supervoiman käyttöön

Keväällä 2021 Tom Sjöblomilla todettiin kakkostyypin diabetes. Se oli hänen elämänsä paras päivä – tai ainakin kaikki, mitä siitä seurasi. Sjöblom löysi kävelyn syvimmän olemuksen ja huomasi, että se hoitaa sekä kehoa että mieltä. Lisäksi hän muutti ruokavalionsa terveellisemmäksi. Näiden muutosten ansiosta hän tuntee olonsa on nyt aktiiviseksi ja energiseksi.
paljon ruokaa pöydällä ja käsiä ottamassa sitä lautaselle

Iloa ja terveyttä ruuasta

Ruuan hyvää tekevät vaikutukset ulottuvat lautasta laajemmalle. Yhdessä syöminen on mukavaa ja ruoka voi tuoda iloa myös harrastuksena. Terveellinen ruoka lisää elinvoimaa ja itse kasvatetut vihannekset ja yrtit pienentävät ruokalaskua. Kun tutut ruokarutiinit puuduttavat, kadonnut kipinä voi löytyä uusiin makuihin tutustumisesta.
surullinen iäkäs mies istuu sohvalla

Muisti terävänä pitkälle vanhuuteen

Elintapoja kannattaa rukata aivoille suotuisaan suuntaan hyvissä ajoin, jos haluaa välttyä muistisairaudelta. Muistia voi huoltaa terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla, aivojumpalla, sosiaalisella aktiivisuudella sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla. Diabeteslääke metformiinillakin saattaa olla suojaavaa vaikutusta. Sen tehoa muistisairauksien ehkäisyssä tutkitaan parhaillaan.
selällään nukkuva mies kuorsaa

Uniapnea on riski terveydelle

Unenaikaiset hengityskatkokset eli uniapnea heikentää elämänlaatua ja lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Lääkärille kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, jos kärsit päiväaikaisesta väsymyksestä. Monet ihmiset, jotka ovat alkaneet hoitaa uniapneaansa, ovat kertoneet saaneensa elämänsä takaisin. Uniapneaan löytyy monia hoitovaihtoehtoja.
kaksi iloista pyöräilijää

Pieni teko, iso merkitys

Kaikki liikkuminen kannattaa, kevyt liikuskelukin. Se voi parantaa kehon ja mielen hyvinvointia enemmän kuin uskotkaan. Liikunta ehkäisee monia sairauksia ja lisää vireyttä, helpottaa stressiä, masennusta ja ahdistusta. Liikkumalla säännöllisesti voi hidastaa muistin ja tarkkaavaisuuden muutoksia. Lisäksi liikunta helpottaa selviytymistä arjen toiminnoissa.
pikkutyttö istuu isänsä olkapäillä

Perheet olennaisen äärellä

Vastoinkäymiset pakottavat pysähtymään ja karsimaan kaiken tarpeettoman. Jäljelle jää vain säilyttämisen arvoinen: hyvä perhe-elämä. Millaista se on? Vastaajana asiantuntijapsykologi Elina Komulainen Mieli ry:stä.
Matti Juva metsässä taustalla metsäkone

Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa

Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.

Rahat tiukassa – jäänkö muustakin osattomaksi?

Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.
Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin

Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin

Oletko huomannut, että kävely ja liikkuminen ovat muuttuneet ikääntyessä epävarmemmiksi? Ovatko arjen muut toiminnot muuttuneet raskaammiksi? Parhaiten toiminta- ja liikkumiskykyyn tehoaa monipuolinen kävelyä, voimaa, liikkuvuutta ja tasapainon hallintaa lisäävä harjoittelu. Aloita se jo tänään. Sinun on hyvä miettiä myös, millaista ruokaa syöt, sillä monipuolinen terveellinen ruokailu auttaa pysymään virkeänä ja toimeliaana.
väsynyt iäkäs nainen istuu keittiönpöydän ääressä

Voimaa ja valkuaista – ehkäise vanhuuden hauraus

Gerastenia on ikääntymiseen liittyvää haurastumista, joka poikkeaa normaalista vanhenemisesta. Siihen kuuluu voimattomuutta ja uupumusta, ruokahalun puutetta ja aliravitsemusta, lihaskatoa ja luukatoa, hitautta ja kaatuilua. Vanhuuden haurautta voi onneksi ehkäistä ja hoitaa.

Omannäköisten valintojen puolestapuhuja 

Psykologi Anne Lehtokoski on löytänyt mukavan annemaisen elämän opettelemalla mielenrauhaa ja stressinhallintaa ja ottamalla hetkestä kiinni. Elämä ei ole päästänyt häntä helpolla: hänen ensimmäinen aviopuolisonsa kuoli heidän tyttärensä ollessa 7-vuotias, toinen yllättäen kesken talon rakennusprojektin. Suru sekoitti hänen verensokerinsa. Lääkäri ehdotti hänelle insuliinihoitoa, mutta hän päätti muuttaa elintapojaan ja sai sillä tavalla kakkostyypin diabeteksensa taas tasapainoon.

Erektiohaaste on pariskunnan yhteinen asia

Erektion heikkeneminen on kipeä paikka, ja siitä voi tulla kupru parisuhteeseen, jos pariskunta ei pysty puhumaan siitä. Toisaalta erektiovaikeudet voivat herättää kumppanit huomaamaan, että heillä on pitkään ollut seksiä, joka ei tyydytä kumpaakaan. Näin voi löytyä uusia tapoja nauttia omasta ja toisen kehosta.

Elämän mieli säilyy, kun on innostuksen aiheita

Risto Pelkonen on ollut arkkiatri yli neljännesvuosisadan. Korkea ikä on hänelle näköalapaikka, josta on hyvä tutkailla nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa. Elämä voi hänen mielestään olla hyvää myös vanhuudessa, kun tekee rohkeasti sitä, mikä on mahdollista, ja hyväksyy sen, mille ei voi mitään, ja sietää ne monet hankaluudet, joita korkea ikä tuottaa. Hän on huolissaan sitä, miten jatkuvasti kasvavan ikäihmisten hyvinvoinnista Suomessa huolehditaan ja ehdottaa vanhusyksiköiden perustamista jokaiselle hyvinvointialueelle.

Helena kutoo ilot ja surut räsymattoihin

Farmaseutti Helena Bergin vapaa-aika kuluu laulaessa ja mattoja kutoessa. Hän on valmistunut musiikkipedagogiksi ja tehnyt jonkin verran myös laulunopettajan töitä. Korona-aikana laulaminen jäi taka-alalle, ja sen tilalle tuli räsymattojen kutominen, joka on hänelle meditaatiota. Kaikkia kolmea lasta odottaessaan hänellä oli raskausdiabetes ja viimeisen raskauden aikana hän käytti jo insuliinia.

Tunnista tunteesi ja voi paremmin

Kun omat tunteet oppii ensin tunnistamaan, niitä voi oppia myös hallitsemaan ja ilmaisemaan paremmin. Hyvät tunnetaidot auttavat luomaan ja ylläpitämään hyviä ihmissuhteita. Kun voimakas negatiivinen tunne iskee, kannattaa antaa sen hieman lieventyä, ennen kuin toimii millään tavalla. Myönteisiä tunteita kannattaa puolestaan opetella ilmaisemaan avoimemmin. Kun joku ihminen on sinulle tärkeä, se kannattaa kertoa hänelle elein ja sanoin.

Haasteita elämän hallinnassa

Miten diabeteksen hoito onnistuu, kun elämän hallinta on muutenkin vaikeaa? Kun diabeetikolla on omahoidon onnistumista vaikeuttavia haasteita, kuten mielenterveyden häiriö, päihderiippuvuus tai kehitysvamma, ohjauksen ja tukiverkostojen merkitys nousee tavallistakin tärkeämmäksi. Tuttu, moniammatillinen tiimi tukee diabetesta sairastavan ihmisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Tunnistatko lantionpohjan lihakset?

Lantionpohjan lihaskunnon merkityksen huomaa, kun yskii, aivastaa, nauraa tai ponnistaa. Jos lantionpohjalihakset eivät toimi niin kuin pitäisi, virtsaa saattaa lirahtaa housuihin. Toimivat lantionpohjan lihakset aktivoituvat tarvittaessa nopeasti ja napakasti, mutta pystyvät myös rentoutumaan. Omat lantionpohjan lihakset kannattaa opetella tunnistamaan, vaikka ne arjessa toimivatkin pitkälti vaistomaisesti.