Terveys

lähikuva Risto K Järvisestä

Korkki kiinni ja kohti parempaa

Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.
kaksi tukevahkoa nuorta naista nostaa kuntoilee

Lihava liikkuja kohtaa ilkeitä katseita

Ylipainoiset mainitsevat usein liikkumisen esteeksi erilaiset psykologiset ja sosiaaliset syyt. Pelko negatiivisen huomion, arvioinnin ja nöyryyttämisen kohteeksi joutumisesta on yleistä, eikä lainkaan perusteetonta. Lihavuus nähdään kielteisesti leimaavana ominaisuutena, ja erityisen stigmatisoivaa se on naisille. Kaikenkokoisilla on kuitenkin oikeus nauttia liikkumisesta, ilman laihdutuspaineita.
etanoita pienessä pannussa, lautasliinan päällä välineet niiden syömiseen

Tunnetko nämä kalojen kaverit?

Ravut, katkaravut, simpukat sekä muut äyriäiset ja nilviäiset sopivat terveelliseen ruokavalioon kalan tapaan. Terveellisyyteen tosin vaikuttaa se, miten ne valmistetaan ruuaksi.
iloinen nuorimies nauraa, ottaa ilmeisesti itsestään selfien

Suu kuntoon

Korkea verensokeri lisää suun tulehdusriskiä ja horjuttaa diabeteksen hoitotasapainoa. Suun tulehdukset puolestaan nostavat verensokeria ja altistavat lisäsairauksille. Suun terveydellä on iso merkitys muulle terveydelle. Siksi siitä kannattaa pitää hyvää huolta.
kauniita koronaviruksia

Pienen pieni virus muutti maailmamme

Hallitus lievensi maaliskuun puolivälissä asettamiaan liikkumisrajoituksia toukokuun alussa, ja muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Miten ne muuttavat elämäämme? Voimmeko palata jo normaaliin arkeen?
lautasella kiviä ja vihreä lautasliina salaattina

Padotut tunteet vääristävät ruokasuhdetta

Moni pyrkii kontrolloimaan kaoottista maailmaa säätelemällä tarkasti syömistään. Tällöin käsitykset omasta kehosta ja oikeanlaisesta ruokavaliosta alkavat helposti vinoutua. Vääristynyt ruoka- ja kehosuhde voi saada monenlaisia ilmenemismuotoja tunnesyömisestä ja ylettömän terveellisestä syömisestä vakaviin syömishäiriöihin. Paranemisprosessissa tärkeintä on se, mitä tapahtuu ihmisen mielessä.
lähikuva nuoresta naisesta ja miehestä halailemassa

Seksuaalinen halu löytyy pään sisältä

Huono kehonkuva saattaa haitata seksuaalisuuden ilmaisua ja seksistä nauttimista. Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen kannustaa kääntämään katseen sisäiseen kehokokemukseen. Kehon ja mielen yhteyttä vahvistamalla ja turhia rajoja purkamalla voi vapauttaa itseään. Siinä voi auttaa myös laveampi käsitys seksuaalisuudesta ja seksistä.

Kotvi hyvällä omallatunnolla

Ilman tervettä viivyttelyä eli kotvimista moni työ ei tulisi tehdyksi tai tavoite saavutukseksi. Kotviminen saa tukea myös aivotutkimuksesta: aivojen toiminnan kannalta on hyödyllistä, että intensiivinen tekeminen ja joutilaammat ajat vuorottelevat. Kotviminen on hyödyksi joskus myös diabeteksen hoidossa.
Nuori mies ja nainen nousevat portaita juosten.

Lempeästi liikkeelle

Liikkujan kunto ja terveys alkavat parantua heti ensimmäisistä askelista, mutta tottumaton kuntoilija tarvitsee aluksi myös malttia. Liikunnan pitäisi tuottaa myönteisiä fiiliksiä ja tuoda enemmän energiaa kuin viedä sitä. Jos liikunta vain uuvuttaa, on melko varmasti tehnyt aloittelijan tyypillisen virheen eli treenannut liian paljon tai väärällä tavalla.
Piirrettyjä suola- ja sokerisirottimia.

Ripaus riittää

Suolalla ja sokerilla on tärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä, mutta kumpaakin kertyy ruuasta ja juomista helposti liikaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja runsaasti sokeria sisältävät ruuat ja juomat muun muassa kerryttävät painoa. Helpoiten liiallista suolan ja sokerin saantia voi vähentää valitsemalla kaupassa ostoskoriin Sydänmerkki-tuotteita.
Jääkaappi, jonka ovessa on jääkaappimagneetti, jossa on päivän ruokailut kellonaikoineen.

Rytmitä ruokailusi

Säännöllinen ruokarytmi on diabeteksen hyvän hoidon perusta. Pitkät ruokailuvälit ja jatkuva napostelu voivat vaikeuttaa painon ja verensokerin hallintaa.  Suurimmalle osalle ihmisistä sopii, että päivän aterioiden väli on 3–5 tunnin mittainen. Oma olo kertoo usein diabeetikolle, milloin on aika syödä, ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykkö kertoo..
Perhe istuu ruokapöydän ääressä, keskellä kuvaa on perheen äiti.

Yhdessä syöminen on enemmän kuin ruokailua

Suomessa syödään vähemmän yhdessä kuin missään muussa OECD:n maassa, vaikka yhdessä kokkaaminen ja syöminen lisäävät hyvinvointia monin tavoin. Siitä kertovat ystävykset Iida ja Jenni, jotka kokoontuvat lapsineen kokkaamaan yhdessä kerran viikossa. Myös Peltomaan perheessä raivataan aikaa yhteiselle aterialle arjen keskellä.
Iäkäs, hymyilevä nainen istuu pöydän ääressä edessään ruokalautanen.

Seniorin ruoka: Fiksuja valintoja kauniisti katettuna

Vanhuusvuosina nälän ja janon tunne vaimenevat ja syöminen vähenee. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että ikäihminen ylipäätään syö ja että hän syö säännöllisesti. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja ravitsevaa. Merkitystä on myös sillä, miten ruoka asetetaan esille. Ravitsemus vaikuttaa paitsi fyysiseen kuntoon myös esimerkiksi muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.

Vähemmän hiilihydraatteja – mutta terveellisesti

Vähähiilihydraattinen ruokavalio kiinnostaa monia. Kysyimme ravitsemusterapeutilta ja diabeteslääkäriltä, miten tällainen ruokavalio sopii diabeetikolle ja miten sen voi toteuttaa turvallisesti.
Suomessa myytäviä kasviproteiinituotteita pakkauksineen.

Tarkastelussa kasviproteiinituotteet

Mistä kasvissyöjä ja erityisesti vegaani saa proteiinia? Monissa kasviksissa on proteiinia, ja lisäksi kaupoista löytyy monenlaisia kasvispohjaisia tuotteita, joilla voi korvata eläinperäisiä proteiininlähteitä. Kannattaa muistaa, että kaikki kasvispohjaiset elintarvikkeet eivät automaattisesti edistä terveyttä. Katso taulukosta Suomessa myytävien kasviproteiinituotteiden energia-, hiilihydraatti- ja suolamäärät.
Lukuisia erilaisia kasvisruokia kollaasina.

Ryhtyisinkö kasvissyöjäksi?

Lihan syönnin vähentäminen tai välttäminen ja kasvisten käytön lisääminen tekee hyvää sekä terveydelle että ympäristölle. Mistä minun kannattaa aloittaa? Ja miten koostan kasvisruokavalion niin monipuolisesti, että saan siitä kaikki tarvittavat ravinto-aineet? Ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta vastaa.
Lukusia erilaisia liharuokia: possua, nautaa ja broileria eri muodoissa.

Millaista lihaa lautaselle?

Liha on monien ravintoaineiden hyvä lähde. Kaikki lihavalinnat eivät kuitenkaan ole yhtä terveellisiä. Lihan käyttöä kannattaa kohtuullistaa sekä terveys- että ympäristösyistä. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo, miten usein ja millaista lihaa lautaselle kannattaa valita.
Piirroskuva ihmisen suolistosta, jossa ahkeroi pieniä työmiehiä.

Miten suolistosi mikrobisto voi?

Kaikki, mitä syömme, vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Suoliston mikrobisto vaikuttaa puolestaan terveyteen ja sairastumiseen. Vanha kunnon ruokakolmio on paras keino pitää suolisto tasapainossa. Tulevaisuudessa ravitsemusohjeita saatetaan räätälöidä yksilöllisesti kunkin oman mikrobiston mukaan.
Kaksi miestä istuu vastakkain tuoleilla, toinen on masentunut, toinen näyttää tyytyväiseltä.

Kun sairastuminen aiheuttaa kriisin

Terveydellä on niin suuri merkitys, että kun sen osin menettää, elämä järkkyy. Toiset ahdistuvat ja eristäytyvät, toiset alkavat alkujärkytyksen jälkeen miettiä, miten sairauden kanssa voi elää. Psykoterapeutit Arto Pietikäinen ja Päivi Hakuni-Järvinen Pietikäinen kertovat, miten kriisistä voi selviytyä ja sopeutua uuteen tilanteeseen.
Pähkinöitä kulhossa, tummaa, siivutettua leipää mustalla pöydällä, herneenpalkoja ja herneitä.

Ei liikaa muttei liian vähänkään PROTEIINIA

Monipuolisesta sekaruokavaliosta saa yleensä riittävästi proteiinia. Eläinperäisen proteiinin osittainen korvaaminen kasviproteiinilla tekee hyvää terveydelle, mutta jos ruokavalio on hyvin kasvispainotteinen, ravintoaineiden saantiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Myös ikäihmiset voivat saada ruuasta liian vähän proteiinia.
Nuori nainen rentoutuu lattialla.

Kehon ja mielen terapiaa

Kun mieli jumittaa, keho tekee samoin. Psykofyysinen fysioterapia avaa kehon ja mielen lukkoja. Terapia koostuu erilaisista liike- ja kehonasentoharjoituksista, tietoisuustaitojen harjoittelemisesta, akupunktiosta ja rentoutus- ja hengitysharjoituksista. Sitä käytetään esimerkiksi kroonisten kipujen, stressin ja unettomuuden kuntoutuksessa.

Terveyden ja maapallon puolesta

Ilmastoystävällinen ruokavalio tekee hyvää sekä terveydelle että maapallolle. Tärkein tavoite on lisätä reilusti kasvisten käyttöä, mutta lihasta ei tarvitse kokonaan luopua. Muutokset voi tehdä asteittain, pikkuhiljaa uuteen ruokavalioon totutellen. Tämä ei rasita kukkaroakaan, kun suosii satokausia ja sesonkeja, jolloin vihannekset, marjat ja hedelmät ovat maukkaimmillaan ja edullisimmillaan.

Yksinäisyys sairastuttaa

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen. Vastentahtoinen yksinäisyys on uhka terveydelle – se nostaa sydän- ja vesisuonisairauksien ja jopa kuolemanriskiä. Yksinäisyyden voi kuitenkin voittaa, tosin joskus se voi vaatia omien ajatusten ja käsitysten muuttamista itsestä ja muista.

Tanssi hoitaa mieltä

Tanssi-liiketerapiassa opetellaan tunnistamaan kehon viestejä, ymmärtämään omia tunnetiloja ja löytämään mielihyvää luovasta liikkeestä. Tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo terapian toimivan masennuksen hoidossa.

Pehmeä on parempaa 

Kovan rasvan korvaaminen pehmeällä rasvalla tehostaa insuliinin toimintaa elimistössä. Pehmeistä rasvoista tykkäävät myös sydän ja aivot. Merkittävimpiä kovan rasvan lähteitä ovat voi, juusto ja muut rasvaiset maitovalmisteet sekä makkarat ja liharuuat. Hyviä pehmeän rasvan lähteitä ovat kasviöljyt ja kasvimargariinit, kasviöljypohjaiset salaatinkastikkeet, pähkinät, siemenet ja kalat.