Terveys

Mikä meitä valvottaa?

Nykypäivän elämäntyylissä on monia hyvää unta nakertavia piirteitä, kuten työelämän henkinen kuormittavuus ja älylaitteiden runsas käyttö. Kun elimistö on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, laskeutuminen riittävän pitkään yhtäjaksoiseen uneen ei enää onnistu. Myös epäterveelliset elintavat ja monet sairaudet voivat vaikeuttaa nukkumista.

Univaje koettelee terveyttä monin tavoin

Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.

Aivot tarvitsevat unta huoltoon ja lepoon

Tiesitkö, että aivot ovat nukkuessa hyvinkin aktiiviset, joidenkin univaiheiden aikana jopa aktiivisemmat kuin valveilla? Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unen aikana aivot muun muassa puhdistuvat kuona-aineista. Kun vielä 40 vuotta sitten tutkijatkin pitivät nukkumista ajanhukkana, nyt tiedetään, että hyvä uni on yksi terveyden peruspilareista ja tärkeää myös aivojen toiminnalle.

Vagushermo, kytkin rentouteen

Miltä kuulostaisi vipu, jota kääntämällä saisit stressin kytkettyä milloin tahansa pois päältä? Vipuja meihin ihmisiin ei valitettavasti voi asentaa, mutta hyvä uutinen on, että elimistössämme on jo vastaava järjestelmä, tosin aika monimutkainen sellainen. Oikeanlaisella stimulaatiolla tämä kytkin saa kehomme ja mielemme rentoutumaan nopeasti. Sitä kutsutaan vagus- eli kiertäjähermoksi, ja se on helppo aktivoida syvällä hengityksellä.

Hidasta kierroksia

Kun opettelet hiljentämään kierroksia, moni asia elämässä alkaa tuntua paremmalta. Rentoutuminen ei automaattisesti tarkoita paikoillaanoloa. Toiset tarvitsevat siihen erityisesti pysähtymistä, toiset palautuvat parhaiten tekemällä jotakin toiminnallista. Olennaisinta on, että olet läsnä nykyhetkessä. Kun mielesi ei laukkaa menneisyydessä tai tulevaisuudessa, sinun on helppoa nauttia elämästä ja olemisesta tässä ja nyt.

Väärään aikaan valveilla

Murrosiässä unirytmi usein viivästyy, eli otollinen hetki nukahtamiselle siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Siksi monen nuoren yöunet jäävät lyhyiksi, kun aamulla pitää mennä kouluun. Liian vähäinen nukkuminen lisää tapaturmien riskiä ja vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin. Väsyneenä keskittyminen, muisti ja motivaatio kärsivät ja mieliala laskee. Mutta miten nuoren saa nukkumaan enemmän?

Rauhallinen liike tyynnyttää mielen

Jooga, taiji, ashai, gigong… Kaikkia näitä liikuntalajeja yhdistää keskittyminen rauhalliseen liikkeeseen, hengitykseen ja mieleen. Ne laskevat verenpainetta ja sykettä, parantavat verenkiertoa ja vähentävät stressihormonien eritystä. Samalla liikkuvuus lisääntyy ja tasapaino ja lihasvoima paranevat. Rauhalliset liikuntalajit sopivat myös ihmisille, joilla on esimerkiksi nivelrikkoa tai pitkäaikaisia kipuja.

Hyvän unen ruokaa

Sekä ruokavalinnoilla että syömisen rytmillä on merkitystä vireyden ja nukkumisen kannalta. Monilla ravintoaineilla on roolinsa unta ja vireyttä säätelevissä hormonaalisissa prosesseissa, joten mahdollisimman monipuolinen ruokavalio auttaa myös nukkumaan hyvin.

Laatua lasiin ja lautaselle 

Tiesitkö, että suomalaisista jopa 70 prosenttia syö liian vähän hiilihydraatteja? Kolme isoa hiilihydraattiryhmää ovat tärkkelys, erilaiset sokerit ja kuidut. Näistä suomalaiset tarvitsevat ruokavalioonsa lisää erityisesti kuitua, jota on esimerkiksi täysjyväviljassa, juureksissa, palkokasveissa, pähkinöissä, siemenissä, hedelmissä ja marjoissa. Sokeria sen sijaan syömme tai juomme yli suositusten. Mutta mitä on resistentti tärkkelys ja mistä sitä saa?

Työ voi tukea hyvinvointia

Terveelliset välipalat, hyötyliikunta, tietokoneen tai muun älylaitteen kehotus nousta jaloittelemaan, iltapäivän yhteinen rupatteluhetki… Esimerkiksi tällaiset pienet, mutta merkitykselliset asiat voivat lisätä kaikkien työyhteisöön kuuluvien hyvinvointia. Kaksikymmentäyksi EU-maata kokosi työkalupakin, josta löytyy 127 erilaista keinoa terveyden edistämiseen työpaikoilla.

Aivot ylikierroksilla

Stressi on hyödyllistä käyttövoimaa, kun sitä on sopivasti. Silloin se lisää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä ja saa ihmisen tekemään parhaansa. Haitalliseksi stressi muodostuu, kun se jää päälle ja pitkittyy. Kuukausia tai vuosia jatkunut stressi heikentää vastustuskykyä, lisää tulehdusriskiä ja vaikuttaa haitallisesti aivoihin ja sydämen ja verisuonten terveyteen. Ennen kaikkea se uuvuttaa. Myös mukavat asiat voivat stressata.

Liikkumalla trimmaat myös aivoja

Liikunta parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia. Samalla aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku vilkastuvat, mikä edistää aivosolujen uusiutumista. Lisäksi liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita ja aivosolujen kasvutekijöitä ja stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta. Aikamoinen ihmelääke siis. Sekin on hyvä uutinen, että mikä tahansa liikunta tekee hyvää aivoille, eli voit valita itsellesi mieluisan tavan liikkua.

Voimaharjoittelu vaikuttaa terveyteen monin tavoin

Tero Ylivinkkaa kiehtoo voimanostossa mahdollisuus koetella omia rajoja. Hänen kokemuksensa mukaan voimaharjoittelu auttaa myös tyypin 1 diabeteksen omahoidossa. Lisäksi hän on päässyt eroon masennuksesta salitreenin avulla. Hän myös kilpailee ja hänellä lukuisia mestaruuksia penkkipunnerruksessa.

Mitä geenitesti kertoo?

Kaupalliset geenitestit lupaavat paljastaa paljon eri sairauksien riskeistä, mutta mitä ne oikeasti kertovat? Todellisuudessa yksittäisen kuluttajan on hyvin vaikea tulkita ja hyödyntää geenitietoa tai arvioida geenitestin luotettavuutta. Geenitestiteknologia on kehittynyt ja halventunut niin nopeasti, että yhteiskunta ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet muutoksen tahdissa.

Miksi toinen vanhenee toista nopeammin?

Vanhenemme eri tahtiin. Samanikäisten ihmisten biologisen iän ero voi olla jopa kymmeniä vuosia. Mistä tämä johtuu? Pitkän iän ihmelääkettä ei toistaiseksi ole olemassa, vaan ainut mikä tepsii, ovat terveelliset elämäntavat.

Kulttuuriaktiivi ja optimisti elävät pidempään

Kulttuuria aktiivisesti harrastava elää pidempään kuin sohvaperuna, sanoo kirjailija, neurologi ja dosentti Markku T. Hyyppä. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että kulttuuriharrastukset ovat useimmiten yhdessä toimimista, ja se lisää elinvoimaa. Optimistinen asenne ehkäisee muun muassa sydän- ja verisuonisairauksia ja lisää elinvuosia.

Keski-ikäinen, varaudu vanhuuteen!

Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.
Kivistä tehty vaaka ja putoavia höyheniä

Elintavat, yksilön valintoja vai ympäristön ohjaamia?

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että elintapoihin liittyvät sairaudet aiheuttavat teollisuusmaissa vähintään kolmasosan tautitaakastamme. Ei siis ole ihme, että säästöjä etsivät päättäjät ovat kääntäneet katseensa kansalaisten elintapoihin. Mutta ovatko elintavat ihmisten omia, tarkoituksellisia valintoja vai todellisuuteen sopeutumista? Ja onko ihminen yksin vastuussa omasta terveydestään?

Voiko onnelliseksi oppia?

Optimistin on helppo nähdä elämässä hyvää, mutta myös pessimistin kannattaa harjoitella valoisaa asennetta. Se voi lisätä terveyttä, elinvuosia ja vastustuskykyä. Sairastunutkin voi olla onnellinen: sairaus laskee aluksi mielialaa, mutta ihminen oppii yleensä elämään sen kanssa. Pysyvä, onnellinen olotila on lopulta kiinni jostain muusta kuin vaikeuksista tai menestyksestä.

Vahvat reisilihakset vanhuuden turvana

Lihasvoima vähenee iän myötä, mutta hyvä uutinen on, että lihasten surkastumista voi hillitä ja lihasvoimaa lisätä vielä iäkkäänäkin. Hyvä lihaskunto ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee monenlaisia vanhuuden vaivoja. Silloin on helpompi elää omannäköistä, itsenäistä elämää ja tehdä itselle mieluisia asioita vielä vanhanakin.
Leipää leikataan leikkuulaudalla.

Rasva-arvot paremmiksi kolesterolia alentavilla elintarvikkeilla

Rasva-arvojen hallinnassa voi olla hyötyä elintarvikkeista, joihin on lisätty kolesterolia alentavaa kasvisterolia tai kasvistanolia. Kun tällaisia tuotteita käyttää säännöllisesti, vaikutus näkyy veren LDL-kolesterolitasossa 2–3 viikossa.
Iso määrä erilaisia kasviksia.

Puoli kiloa kasvisiloa

Syyskuu on sadonkorjuun aikaa. Monien kasvisten, marjojen ja hedelmien sesonki on nyt parhaimmillaan. Kun vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on yllin kyllin, puolen kilon päivittäinen käyttötavoite on helppo saavuttaa. Parhaan hyödyn kasvisten sisältämistä terveellisistä tehoaineista saat, kun käytät niitä monipuolisesti.
Mies ja nainen suutelevat kasvomaksit kasvoillaan

Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.
Nuori nainen ulkoiluttaa koiraa. He ovat sillalla, takana on metsää.

Laite liikuntakaverina

Anu Pessala hankki aktiivisuusrannekkeen ja kauhistui huomatessaan, miten vähän hän liikkuu. Nyt hänelle kertyy useimpina päivänä noin 10 000 askelta.  Aktiivisuusranneke tai urheilukello voi siis sytyttää liikuntakipinän ja kannustaa kuntoilemaan. Laite ei kuitenkaan liiku kenenkään puolesta, ja toisaalta liikunnan mittaaminen voi joskus tehdä liikkumisesta pakonomaista.
lähikuva Risto K Järvisestä

Korkki kiinni ja kohti parempaa

Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.