Koti Hoito Verensokeri

Verensokeri

Hyvä hoitotasapaino vähentää leikkaushoidon riskejä

Ennen leikkausta verensokeri olisi hyvä saada tavoitelukemiin. Leikkaus, kipu, jännitys ja liikkumattomuus yleensä nostavat verensokeria. Anestesian aikana ja myös heräämössä ja osastolla potilaan verensokeria seurataan säännöllisesti. Insuliinihoidon toteutuksesta sairaaloilla on hieman erilaisia ohjeita.

Leikkauksen jälkeinen hoito ei vastannut odotuksiani

Reijo Perkiömäki joutui keväällä ohitusleikkaukseen eikä kaikki mennyt hänen toiveidensa mukaan.

Insuliinin pistäminen on taitolaji

Oikealla tekniikalla, sopivalla neulalla terveelle, puhtaalle iholle. Kun pistät insuliinin näin, pistospaikat pysyvät kunnossa ja insuliinihoito toimii hyvin. Pistospaikkoja vaihtamalla insuliini imeytyy paremmin ja hoitotasapainokin voi sen seurauksena kohentua.

Suolistohormonilääkkeet helpottavat painonhallintaa

Uuden sukupolven suolistohormonilääkkeet laskevat verensokeria, edistävät sydämen terveyttä ja auttavat painonhallinnassa. Diabeteslääkäri Merja Laineen mukaan selkeä enemmistö eli noin 70 prosenttia lääkityksen aloittaneista laihtuu. Toistaiseksi osa diabeetikoista päätyy maksamaan lääkkeet itse Kela-korvattavuuden tiukkojen kriteerien vuoksi.

Hallitse verensokeria

Kakkostyypin diabetesta sairastava voi vaikuttaa verensokeriinsa ruoka-, liikunta- ja nukkumistottumuksilla. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen listaa tärkeimpiä päivittäisiä keinoja hallita verensokeritasoa. Korkeaan verensokeriin kannattaa puuttua ajoissa, sillä hoitamattomana se lisää lisäsairauksien riskiä.

Häiriöitä hermoissa

Hermot eivät pidä liiasta sokerista. Korkea verensokeri voi johtaa niiden toiminnan vaurioihin, neuropatiaan. Tuntohermojen vaurioituminen voi ilmetä tuntopuutoksina tai kipuna, motoristen hermojen vaurioituminen lihasvoiman heikentymisenä. Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston vauriot puolestaan vaikuttavat elimistön toiminnan säätelyyn: muun muassa vatsan ja suoliston toimintaan, verenpaineeseen, virtsarakon tyhjenemiseen ja erektioon.
Tutkija-Mikko-Tarvonen-seisoo-kivitalon-edessä

Raskausdiabetes lisää syntyvän vauvan happivajeen riskiä

Laajassa suomalaistutkimuksessa selvisi, että äidin sairastama raskausdiabetes lisää sikiön synnytyksen aikaisen hapenpuutteen riskiä. Hapenpuutteen taustalla voi olla sikiön liikakasvu eli makrosomia, mutta myös raskausdiabetes itsessään voi heikentää sikiön kykyä kestää synnytyksen aikaista stressiä. Tutkija, kätilö Mikko Tarvonen kertoo, että jos sikiön sykekäyrässä näkyy sykkeen korostuneesta vaihtelusta kertova siksak-kuvio, se voi olla merkki alkavasta happivajeesta.
Lähikuva Jyrki Seppäsestä, taustalla polkupyöriä.

Kun aivoissa pimeni auton ratissa

Espoolainen Jyrki Seppänen sai sakot liikenteen vaarantamisesta, koska vakava hypoglykemia yllätti hänet auton ratissa ja muiden autoilijoiden oli väisteltävä häntä. Hän on valittanut saamastaan tuomiosta: hänen mielestään kyse oli sairauskohtauksesta, ei huolimattomasta omahoidosta. Liian matala tai korkea verensokeri, hoitamaton uniapnea sekä sairauksien ja lääkitysten yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa vaaroja liikenteessä paitsi autoilijalle itselleen myös muille tiellä liikkujille.

Valoisat näkymät retinopatian hoidossa

Moni diabetesta sairastava pelkää yhä näkövammaa, vaikka nykyisillä hoitomenetelmillä lähes jokainen ongelma pystytään hoitamaan niin, että näkökyky säilyy. Diabeettisen retinopatian hoidossa on parissa kymmenessä vuodessa tapahtunut iso muutos, ja näkymät ovat valoisat. Sovittuja seurantakäyntejä ja silmänpohjakuvauksia ei kannata kuitenkaan jättää väliin.

Haimansiirron jälkeen

Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.

Matalan verensokerin pelko tuo paineita perheille

Diabetesta sairastavan lapsen vanhempia usein pelottaa, että lapsen verensokeri laskee liikaa. Matalan verensokerin pelko saattaa olla jopa este diabeteksen hyvän hoidon tiellä ja horjuttaa perheen ja lapsen hyvinvointia, sanoo Mari Pulkkinen, Jorvin sairaalan diabetesvastaanoton vastuulääkäri.

Jatkuvassa univelassa

Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.

Univaje koettelee terveyttä monin tavoin

Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.

Lähtökuopissa haimansiirtoon

Amel Belhajn diabetes on haastava ja vaikeahoitoinen, sillä hänen verensokerinsa laskee herkästi liian alas. Kun kaikki muut keinot hypoglykemioiden ehkäisemiseksi on kokeiltu, Amel odottaa nyt toiveikkaana tervettä, toimivaa haimaa elinsiirtojonossa. Haimansiirtoja on tehty Suomessa tähän asti munuaisensiirron yhteydessä, mutta hänelle aiotaan siirtää pelkästään haima, ensimmäisenä Suomessa.

Pieni opas pikainsuliinin annosteluun

Monipistohoidossa tarvitaan syömisen jälkeistä verensokerin nousua varten pikainsuliinia. Pikainsuliini annostellaan aterian hiilihydraattimäärän mukaan, mutta siihen vaikuttavat myös aterian ajankohta, verensokeritaso ennen ateriaa ja liikunta. Miten tiedän, mikä on sopiva pikainsuliiniannos, kun olen kutsuilla tai matkoilla, enkä tunne ruokien hiilihydraattimääriä tai edes sitä, kuinka paljon aion syödä. Tai kun olen sairaana?

Laihdutus vaatii insuliinihoidon tasapainottamista

Insuliinia käyttävän diabeetikon painonhallintaa vaikeuttavat liian suuret insuliiniannokset, sillä ne kasvattavat ruokahalua ja voivat lisäksi johtaa verensokerin liialliseen laskuun, minkä takia täytyy tankata lisää ruokaa. HUSin Lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen kertoo, että monet insuliinihoitoiset diabeetikot pelkäävät etenkin yöllisiä hypoglykemioita. Laihtuminen vähentää insuliinin tarvetta, kun diabetesta sairastava syö vähemmän ja keho pienenee, ja silloin hoitoa on muutettava.
Iäkäs mies istuu keittiön pöydän ääressä.

Kakkostyypin diabetes – Milloin kannattaa aloittaa monipistoshoito?

Insuliinihoito pitää ehdottomasti aloittaa, kun tyypin 2 diabetesta sairastavalle tulee insuliininpuutos, sanoo Turun kaupungin diabetesvastaanoton vastuulääkäri Anne Artukka. Joskus myös monipistoshoito on sopiva vaihtoehto kakkostyypin diabeetikolle. Tamperelaisen 82-vuotiaan Martti Sintosen mielestä diabeteksen hoito on asennekysymys: lääkehoitoa pitää muuttaa, jos sairaus sitä vaatii. Hänellä on ollut monipistoshoito parin vuoden ajan.
Iäkäs nainen mittaa verensokerin sormenpäästä.

Ota hoito haltuun 

Kun sinulla on tyypin 2 diabetes, ota hoitosi hallintaan verensokeria mittaamalla. Koska ei ole kahta samanlaista diabetesta, ei verensokerin mittaamiseenkaan voi antaa yhtä yleisohjetta. Monet tekijät vaikuttavat omaseurannan tarpeeseen, kuten sairauden vaihe, hoitomuoto ja hoitotavoitteet.
Iloinen kesi-ikäinen mies reppu selässä retkeilemässä luonnossa.

Tyypin 2 diabeetikon – tiekartta terveyteen

Jokaisen tyypin 2 diabetesta sairastavan on hyvä tuntea omat hoitotavoitteensa ainakin verensokerin, LDL-kolesterolin ja verenpaineen osalta. Ne ovat tarkistuspisteitä, jotka saavutettuaan tietää olevansa oikealla tiellä kohti terveyttä. Pari vuotta sitten julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa kävi ilmi, että jos viisi tutkittua riskitekijää olivat hoitosuositusten mukaisissa tavoitteissa, kakkostyypin diabeetikon riski kuolla ennenaikaisesti tai saada aivo- tai sydäninfarkti ei ollut sen suurempi kuin muulla väestöllä.
Nuori nainen seisoo sillan alla, takana voimakas valo.

Hybridipumppu tuo hoitoon tasaisuutta

Uudet hybridipumput säätelevät automaattisesti perusinsuliinin annostelua jatkuvan verensokeriseurannan perusteella. Hoito vaatii paljon omaa kiinnostusta ja tarkkaa hiilihydraattimäärien arvioimista, mutta tuloksena voi olla esimerkiksi yöllisten verensokerivaihteluiden tasoittuminen. Sara Hakala pääsi hybridipumpun avulla eroon hypoglykemioista lähes kokonaan.
Miehellä on tuskainen ilme, kun hän on tutkinut kädessään olevaa sensorin lukulaitetta.

Kun sensorointi stressaa

Joskus verensokerin skannaaminen alkaa hallita elämää: hyvästä rengistä on tullut huono isäntä. Mikä meni pieleen? Psykologi Kirsi Ikuli muistuttaa, että elämässä on erilaisia tilanteita, eikä kenenkään verensokeri ole aina tasainen. Siihen ei edes tarvitse pyrkiä, riittävän hyvä omahoito riittää. Tämän ymmärtäminen ja sietäminen auttaa, kun omahoito kuormittaa.

Osaatko hyödyntää sensorin purkudatan tietoja?

Kokosimme esimerkkejä siitä, miten voit hyödyntää sensorin purkudataa päivittäin ja viikkotasolla. Purkudataa tutkimalla saat tietoa muun muassa siitä, onko insuliinin annostelusi oikealla tasolla ja onko sinulla ehkä oireettomia hypoglykemioita tai suuria vaihteluita glukoositasossa. Voit tukia myös, miten nukkuminen, vuorokausirytmi, kuukautiskierto, syömisrytmi, liikunta ja erilaiset arjen valinnat ja satunnaiset asiat vaikuttavat glukoositasoosi.
Iloinen iäkäs mies seisoo uima-altaassa.

Uusi hoitoteknologia sopii myös ikääntyville

Ikäihmisen turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä voi tukea uudella teknologialla, esimerkiksi glukoosisensorilla, puhuvalla verensokerimittarilla tai muistitoiminnolla varustetulla insuliinikynällä. Ikä ei ratkaise hoitomuotoa, vaan se, miten omahoito sujuu.
Keski-ikäinen hoikka lääkäri kävelee käytävällä, takana iso puulaatikko.

TIR auttaa jarruttamaan verensokerin vuoristoradalla

Kun insuliininpuutosdiabetesta sairastavan verensokerikäyrä muistuttaa vuoristorataa, kohoaa riski liian korkeisiin tai mataliin verensokereihin. Tasaisempi, tavoitearvoissa pysyttelevä verensokeri tukee myös diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyä. Uusi menetelmä TIR auttaa insuliinihoidon yksilöllisessä suunnittelussa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Erikoislääkäri Heikki Koistisen mielestä kaikilla ykköstyypin diabeetikoilla pitäisi olla mahdollisuus glukoosisensorointiin.
piirroskuva keltaisesta aamunkoitosta

Aamunkoittoilmiö nostaa verensokeria aamuyöllä

Mikä on aamunkoittoilmiö, ja miten siitä voi päästä eroon? Diabetologi Markku Saraheimo kertoo, mitä diabeetikon elimistössä tapahtuu aamuyön tunteina ja miten aamunkoittoilmiötä voi ehkäistä. Aamunkoittoilmiö ei ole kaikilla samanlainen, eivätkä siten hoitoratkaisutkaan.