Koti Elämä Harrastus

Harrastus

iloinen-Pauli-lähikuvassa

Paulilla on rytmi veressä

Kaikki on mahdollista, uskoo 13-vuotias Pauli Halonen. Reilut neljä vuotta sitten tyypin 1 diabetekseen sairastunut Pauli opettelee koko ajan jotakin uutta, kuten vaikkapa taikatemppuja tai japanin kieltä. Mutta ennen kaikkea hän soittaa, säveltää ja näyttelee. Tempaudu Paulin matkaan!
Taina Kohopää istuu ikkunan edessä

Kirjoittamalla mieli vapaaksi

Taina Kohopään lapsuudenkodissa oli alkoholismia ja väkivaltaa, ja omien tuntojen paperille kirjaamisesta muodostui hänelle turvapaikka. Hän sanoo, ettei hän varmaankaan olisi enää tässä, jos ei olisi oppinut kirjoittamaan tunteistaan ja elämänsä tapahtumista. Kirjoittaminen rauhoittaa ja luo voimaa huolien ja sairauksien keskelle. Se toimii eräänlaisena terapiana.
paljon ruokaa pöydällä ja käsiä ottamassa sitä lautaselle

Iloa ja terveyttä ruuasta

Ruuan hyvää tekevät vaikutukset ulottuvat lautasta laajemmalle. Yhdessä syöminen on mukavaa ja ruoka voi tuoda iloa myös harrastuksena. Terveellinen ruoka lisää elinvoimaa ja itse kasvatetut vihannekset ja yrtit pienentävät ruokalaskua. Kun tutut ruokarutiinit puuduttavat, kadonnut kipinä voi löytyä uusiin makuihin tutustumisesta.
Matti Juva metsässä taustalla metsäkone

Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa

Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.
Erika Jänkä hiihtää vauhdikkaasti

Diabetes ja karhut yllättivät ampumahiihtäjän

Antti Sainio tähtää maailman parhaaksi aitajuoksijaksi ja ampumahiihtäjä Erika Jänkä tavoittelee säännöllistä sijaa 40 parhaan joukossa, mikä toisi maailmancupin pisteitä. Antilla on tyypin 1 diabetes, Erikalla Mody3-diabetes, johon hän sairastui noin vuosi sitten kesken ampumahiihdon maailmancupin.
Francesca esittelee maalaamaansa Pavarottin muotokuvaa

Francescan elämä ja seikkailut

Ars longa, vita brevis. Taide pitkä, elämä lyhyt on Hippokrateen kuuluisa lausahdus. Usein harrastus vie ajan niin tarkasti, että jopa eläkeläiselle meinaa tulla kiire, Heinolan seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Francesca Violeta Vallin sanoo. Hän tietää, että on tärkeää hoitaa myös sosiaalista ja tunnepohjaista elämää harrastusten ja muun osallistumisen kautta.
Päivi Virta-Salo nypläystyön vieressä

Nypläys hieroo aivonystyröitä

Pitsinnypläyskö tylsää mummohommaa? Kaikkea muuta! Nypläys panee Päivi Virta-Salon aivot töihin: on ajateltava, keskityttävä ja ratkaistava pulmia. Samaan aikaan hän ei voi katsoa televisiota tai kuunnella äänikirjaa. Hänen on paneuduttava täysillä siihen, mitä hän tekee, tai muuten tulee virheitä.

Ville saa virtaa tanssimisesta

Kun lappeenrantalainen Ville Pakkanen meni pikkupoikana ensimmäistä kertaa tanssitunnille, hän innostui musiikista ja liikkeestä. Sama into pitää häntä otteessaan edelleen. Breakdance-, streetdance- ja jazztanssitunneilta Ville saa virtaa. Breikatessa hän irrottaa usein insuliinipumpun, sillä se on tiellä lattialla tehtävissä liikkeissä. Se, että tanssitunnit ajoittuvat iltaan, tuo diabeteksen hoitoon omat haasteensa.
Mitko-Popov-seisoo-kadulla-kitaran-kanssa

Musiikki vie kohti valoa

Mitko Popov johtaa Lahden kitaraorkesteria, opettaa kitaransoittoa Wellamo-opistossa ja kiertää myös omilla keikoilla sekä trubaduurina että eri bändien kanssa. Hän kannustaa muitakin ihmisiä musiikin voimapiiriin. Musiikki kohottaa arjen yläpuolelle, helpottaa monissa vaivoissa ja antaa muistisairaalle sanat. Harrastuksen aloittaminen ei katso ikää.

Vedestä voimaa

Vesiliikunnassa kuluu energiaa, kunto kohenee ja voimat kasvavat. Sekä mieli että keho rentoutuvat. Veden hyvää tekevät vaikutukset perustuvat veden nosteeseen, vastukseen ja hydrostaattiseen paineeseen. Siksi elimistö kuluttaa vedessä enemmän energiaa kuin kuivalla maalla. Lisäksi kaulaansa myöten vedessä oleva ihminen painaa vain noin neljä kiloa, joten ylipaino tai nivelongelmat eivät estä tehokasta aerobista harjoittelua vedessä, vaikka maan päällä lenkkeily ei onnistuisi.

Helena kutoo ilot ja surut räsymattoihin

Farmaseutti Helena Bergin vapaa-aika kuluu laulaessa ja mattoja kutoessa. Hän on valmistunut musiikkipedagogiksi ja tehnyt jonkin verran myös laulunopettajan töitä. Korona-aikana laulaminen jäi taka-alalle, ja sen tilalle tuli räsymattojen kutominen, joka on hänelle meditaatiota. Kaikkia kolmea lasta odottaessaan hänellä oli raskausdiabetes ja viimeisen raskauden aikana hän käytti jo insuliinia.

Vaellusretki tunturissa sai yllättävän käänteen

Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.

Tomi Kankainen: Verensokeria on vaikea hallita, ellei sen määrää tiedä

Kun Tomi Kankainen sairastui 43-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen, eniten häntä järkytti riippuvuus insuliinista. Nyt hän hoitaa diabetestaan insinöörin tarkkuudella ja huolehtii kunnostaan harrastamalla kamppailulajeja. Hän pitää kiinni siitä, että hoitopäätökset perustuvat mitattuun verensokeriin – muuten hoito on vain arvailua.

Maya elää aktiivista arkea hevostallilla ja koulussa

Mayalla on pitkät koulupäivät, sillä hän tekee kaksoistutkintoa lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Koulupäivän jälkeen hän menee hevostallille, jossa voi vierähtää kolmekin tuntia. Kun aikaa opinnoilta ja ratsastukselta jää, Maya käy musiikkikeikoilla sveitsiläisen poikaystävänsä kanssa. Diabeteksen hoidossa häntä helpottavat letkuton insuliinipumppu ja glukoosisensori.

Atlantin tuolle puolen

Backlundin kolmilapsinen perhe päätti lähteä vuoden mittaiselle purjehdusmatkalle Karibialle. Perheen isällä ja vanhimmalla pojalla on diabetes, eivätkä hoitovälineet ja lääkkeet järjestyneet pitkälle matkalle ongelmitta. Muutenkin matka on vaatinut valtavasti ennakkosuunnittelua: kaikenlaisiin tilanteisiin on täytynyt varautua. Mutta ainakin alkumatka on sujunut hyvin, ja perhe on nauttinut irtiotostaan arjesta.

Liikkujatyypit liikunnan avuksi

Liikuntatieteiden tohtori Jaana Karin kehittämiin liikkujatyyppeihin kuuluvat muun muassa kilpailija, uurastaja ja elämysliikkuja. Kun tunnistat oman tapasi liikkua, se auttaa tuomaan liikuntaan armollisuutta. Lisäksi, kun tunnet omat vahvuutesi ja heikkoutesi liikkujana, löydät helpommin itsellesi sopivan liikuntalajin. Mieti myös, liikutko mieluiten yhdessä muiden kanssa vai yksin.

Metallimies ei anna diabeteksen haitata tahtia

Forssalainen metallimies Teppo Suvanto sairastui ykköstyypin diabetekseen vähän ennen kuin täytti kaksi vuotta. Tarkan hoidon ansiosta hän voi 52-vuotiaana hyvin ja elää täyttä elämää. Hän pelasi jääkiekkoa maalivahtina neljässä eri seurassa yli 20 vuotta ja kilpaili kartingissa ja formuloissa 30 vuoden ajan.

Taru Sorsan erilainen elämä

Taru Sorsa muutti Helsingistä Lontooseen ja haaveili musiikkiopinnoista. Toisin kävi: nyt hän opiskelee terveyspsykologiaa huippuyliopistossa ja tekee diabetesta sivuavaa tutkimusta. Musiikkikaan ei jäänyt – naisen voi bongata vaikkapa laulamassa jazzklubilla. Taru sanoo, että Lontooseen muuton jälkeen hänen elintasonsa laski, mutta elämänlaatunsa koheni merkittävästi.
matleena-istuu-tallin-lattialla-vierellään-minihevonen

Matleenalla on iso turvallinen perhe ja oma hevonen

Kahdeksanvuotiaan Matleenan diabetes todettiin, kun hän oli 6-vuotias. Alun pistoshoidon jälkeen hän sai insuliinipumpun, joka on osoittautunut todella hyväksi hoitomuodoksi. Isossa uusioperheessä hänen apunaan diabeteksen hoidossa on vanhempien lisäksi monta sisarusta. Matleena osaa jo laskea hiilareita ja osaa syöttää ennen ruokailua verensokeriarvon ja hiilarit pumppuun. Tomeran tytön vastuulla on myös perheen kotieläintilan puput, hamsterit ja aasi sekä oma minihevonen.
yksinäinen-iäkäs-nainen-katsoo-ikkunasta

Yhdessä voimme paremmin

Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.
Ebba-laittaa-ruokaa-ulkona 

Rakkaus ruuanlaittoon auttaa Ebbaa tulemaan toimeen diabeteksen kanssa

Ebba Håkans rakastaa ruuanlaittoa. Hän on työskennellyt kokkina Suomessa, Norjassa ja Tsekissä ja jopa yhdessä Michelin-ravintolassa. Hän joutui kuitenkin vaihtamaan kokin ammatin toimittajan töihin, sillä pitkät työpäivät ja kova työtahti ravintoloissa olivat haaste hänen verensokereilleen. Kotona hän kokkaa edelleen, ja hän on löytänyt keittiössä ratkaisuja verensokerinsa tasapainottamiseen ja samalla loputtoman paljon herkullisia ruokalajeja.
Robin seisoo värikkäin graffitein koristellun seinän edessä.

”Itsensä haastaminen kasvattaa”

Robin Alexander on tyytyväinen, että uskalsi haastaa itsensä ja heittäytyä The Voice of Finland -laulukilpailuun. Yleisön edessä televisiossa laulaminen ei ollut ihan helppoa hänelle. Loppujen lopuksi hän oppi ohjelmassa paljon uutta laulamisesta ja esiintymisestä ja sai näin hyvät eväät haaveilemalleen laulajan uralle. Hän kannustaa myös muita nuoria rohkeuteen toteuttaa unelmiaan: Pahempaa kuin epäonnistuminen on se, ettei koskaan yritä, hän sanoo.
Keski-ikäinen talviasuinen mies vetää perässään tavarakärryä, takana tunturi.

Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle

Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.

Pää tykkää, kun neulot tai nikkaroit

Käsillä tekeminen rauhoittaa, virkistää, auttaa muistamaan ja lohduttaa. Myös hienomotoriikka ja luovuus kehittyvät. Kun molemmat kädet työskentelevät, aivoalueet aktivoituvat laajasti. Se vaikuttaa myös mielen toimintaan. Ei ole oikeastaan väliä, mitä teet. Tärkeintä on, että se tuntuu mieluisalta.

Kävelemällä kuntoon

Jotta liikunnasta tulisi tapa, sen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Käveleminen on ihmiselle juuri sellaista. Kävelemällä voi hoitaa paitsi kehoa myös mieltä ja ympäristöä. Sirpa Hytönen alkoi kävellä, kun hän sai kuulla tulevansa isoäidiksi ja tajusi, ettei huonokuntoisena jaksaa hoitaa lastenlastaan. Nyt hän on 40 kiloa kevyempi kuin ennen, eikä paluuta entiseen enää ole.