Vertaistoiminta

Vertaistoiminta

Tyttären sairastumien diabetekseen sai Elina Pekkasen ryhtymään kokemusasiantuntijaksi. Kokemusasiantuntijan työkenttä on monipuolinen. Elina on paitsi jutellut diabeetikoiden ja heidän läheistensä kanssa myös kansantajuistanut potilasohjeiden kieltä ja ollut mukana moniammatillisissa palavereissa välittämässä asiakasnäkökulmaa.

Ykköstyypin diabeetikot riisuivat Diabetesseura Plasman vuosikalenteria varten vaatteensa, jotta tekisivät asiansa näkyväksi. – Halusin kuvallani sanoa, että voimme elää täyttä elämää, johon mahtuu myös glamouria, korkokenkiin ja röyhelönauhaan sonnustautunut syyskuun kalenterityttö Anna-Maria Virtanen sanoo.

Tornion diabetesyhdistys huolehtii jäsentensä kunnosta yhteisillä kuntosalitreeneillä. Tutussa ryhmässä on helppo ja mukava harrastaa liikuntaa.

Yhdistyksiä tarvitaan yhä tiedon jakamiseen, vertaistukeen ja yhteisten kokoontumisten järjestämiseen, sanoo Kala- ja Pyhäjokilaakson diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Raija Mäkelä. Hän sai tänä vuonna Diabetesliiton tunnustuspalkinnon 25 vuoden työskentelystä diabetesaktiivina.

Ensimmäiset Diabetesmessut kokosivat lähes 4 000 ihmistä Tampere-taloon syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Messuilla kuultiin kiinnostavia luentoja, tavattiin ihmisiä eri puolilta Suomea, tutustuttiin hypokoiriin ja nähtiin ja koettiin paljon muutakin mielenkiintoista ja mukavaa. - Toivottavasti tällainen tapahtuma järjestetään pian uudelleen, huikkasivat monet messuvieraat kotiin lähtiessään.

Ykkösklubi on 14–17-vuotiaille tyypin 1 diabeetikoille suunnattua vertaistoimintaa. Ryhmiä ohjaavat ykköskummit, mutta keitä he ovat?

Tea Boman vetää vertaistukiryhmää, joka on tarkoitettu nuorten diabeetikoiden vanhemmille. Eero Haverinen tapaa viikoittain kahta iäkästä miestä ja pitää vertaistukihenkilönä tärkeimpänä tehtävänään yksinäisyyden torjumista. Yksi elämä kouluttaa vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiryhmien vetäjiä eri puolilla Suomea.

Yhdessä tekeminen, me-henki ja keskinäinen luottamus edistävät terveyttä ja pidentävät elämänlankaa. Yhteisöllisyys on sitä, että meillä on erilaisia sosiaalisia verkostoja, joihin kuuluvien ihmisten kanssa tapaamme ja teemme yhteisiä asioita: esimerkiksi osallistumme taloyhtiön talkoisiin, käymme porukalla pelaamassa, laulamme kuorossa tai toimimme diabetesyhdistyksessä.

Yksi tärkeimmistä syistä olla mukana diabetesyhdistyksessä on vertaisuus: on mukava kuulua porukkaan, jossa sairaus ei erota muista vaan yhdistää. Jotkut haluavat osallistua erilaisiin tapahtumiin, toiset edistää diabeetikoiden asioita yhteiskunnassa. Voit itse valita millainen jäsenyys sinulle sopii: oletko aktiivinen toimija vai mieluummin taka-alalla hengessä mukana, sanovat yhteyspäällikkö Mari Noppa ja järjestöjohtaja Janne Mikkonen Diabetesliitosta.

Diabetesliitto on juhlavuotensa lopussa ja uuden toimintavuoden kynnyksellä rohkeasti mutta harkitsevasti mukana yhteiskunnallisessa muutoksessa. Kärjekkäitä näkemyksiä ja ihmisryhmien eroja korostavassa ilmapiirissä Diabetesliitto on mielellään yhdistävä tekijä, joka kokoaa yhteen diabetesta sairastavat ja hoidon ammattilaiset. Toimintaa ei ole ilman tekijöitä. Osa heistä esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

Tulppa-ryhmät sopivat nimestään huolimatta myös kakkostyypin diabeetikoille, jotka haluavat jakaa kokemuksiaan ja etsiä ratkaisuja hoidon ongelmiin muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Yksi elämä –järjestöt uudistavat nyt alun perin Sydänliiton kehittämää Tulppa-avokuntoutusmallia palvelemaan entistä laajempaa joukkoa.

Diabetesliitto tekee yhteistyötä monien terveysjärjestöjen kanssa. Kuusi kumppaniliittoa esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

Sokeritautisten yhdistys, nykyinen Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys perustettiin vuonna 1948 – siihen innoitti insuliinin hinnan raju nousu. Yhdistys toimii edelleen aktiivisesti, jäseniä on reilut 8 000. Toiminnanjohtaja Tarja Hartman pitää yhdistystoiminnan tärkeimpänä antina vertaistukea: hänestä on tärkeää, että kukaan ei jää sairautensa kanssa yksin.

Kypsään ikään ehtinyt järjestömme on ketterä verkossakin, ja samaa voi sanoa myös jäsenistöstämme. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoille suunnatulle verkkokurssille on osallistunut kahdeksankymppisiäkin. Tietenkin meillä on tarjontaa myös nuorille ja työikäisille: esimerkiksi nuortenlehti Inspis ilmestyy verkossa, ja luet juuri Diabetes-verkkolehteä. Meidät tapaa myös facebookissa, twitterissä ja instagramissa…

Tuhannet diabeetikot ja heidän läheisensä tukevat toisiaan mitä erilaisimmin tavoin: nettiryhmissä, perhekerhoissa, nuorten klubeissa tai ihan kahden kesken. Kuusi vertaisryhmissä aktiivisesti toimivaa naista kertoo omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan siitä, millainen merkitys vertaistuella on diabeetikon arjessa.