Hoitovelkaa on monenlaista

Covid-19-pandemian aiheuttamasta hoitovelasta puhutaan paljon. Hoitovelalla tarkoitetaan sairauksien diagnoosien ja hoitoon pääsyn viivästymistä. Hoitovelkaa on aiheuttanut paitsi terveydenhuollon resurssien siirtäminen koronaviruksen ehkäisyyn ja hoitoon myös viruksen leviämisen pelko. Kiireettömiä leikkauksia on siirretty, ja pitkäaikaissairaiden hoidonohjaus- ja seurantakäynnit olivat monin paikoin jäissä koko kevään. Myös päivystyskäynnit vähenivät.  Diabetesvastaanotoilta saimme kevään aikana erittäin huolestuttavia tietoja siitä, että uusien diabetesdiagnoosien määrät laskivat yhtäkkiä rajusti. Ihmiset itse rajoittivat asiointiaan terveydenhuollossa.

Kuten koronapandemia, on hoitovelkakin globaali. Maailman terveysjärjestön WHO:n toukokuussa 2020 tekemän selvityksen mukaan diabeteksen ja siihen liittyvien komplikaatioiden hoito oli joko osittain tai kokonaan pysähdyksissä 49 prosentissa selvityksessä mukana olleista 155 maasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seuranta kertoo, että tammi-kesäkuussa terveyskeskuksiin tehtiin 7 miljoonaa käyntiä vähemmän kuin samana ajankohtana edellisvuonna. 

Hoitovelkaa kertyi keväällä eri alueilla vaihtelevasti. Niinpä myös hoitojonojen purkaminen on joissakin sairaanhoitopiireissä ja kunnissa nopeampaa ja helpompaa. Ikääntyneet ovat vähentäneet avohoidon palvelujen käyttöä enemmän kuin nuoremmat. Joillekin ikääntyneille etäpalvelujen käyttö on ollut vaikeaa tai mahdotonta. Kansalaisten kannalta tämä kaikki lisää entisestään eriarvoisuutta palvelujen saannissa. Diabetesliiton keväällä toteuttamassa korona-arkea kartoittavassa kyselyssä osa diabetesta sairastavista kertoi sopeutuneensa hyvin uudenlaiseen arkeen, osalla voimavaroja ja keinoja oli vähemmän. 

Meillä oli hoitovelkaa jo ennen Covid-19-pandemiaa. Diabetesbarometrissä 2019 diabeetikot kertoivat riittämättömästä omahoidon tuesta, ja terveydenhuollon ammattilaiset pitivät lähes kaikkia diabeteksen hoidon resurssitekijöitä liian pieninä. WHO:n tarttumattomien sairauksien osaston toukokuinen raportti huomautti, että pitkäaikaisten, tarttumattomien sairauksien (kuten diabeteksen, sydänsairauksien ja syövän) ennaltaehkäisyyn, varhaiseen diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen on vuosikaudet panostettu liian vähän. Covid-19-pandemia voi avata ongelmalle silmät uudella tavalla. 

En malta olla tarttumatta hoitovelan käsitteen eri ulottuvuuksiin. Yksittäisen ihmisen kannalta ikävintä hoitovelkaa on se, että hänellä ei ole varaa maksaa hoitoaan. Siksi hän ei välttämättä hakeudu hoitoon tai osta tarvitsemiaan lääkkeitä apteekista, tai hän voi joutua ulosottoon sairauskulujensa vuoksi. Monella meistä on siis ihan oikeaa, konkreettista hoitovelkaa. Vuonna 2019 jo 450 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. 

Alkukesästä julkaistiin puhutteleva raportti terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkekulujen aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta. Diabetesliitto on mukana Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmässä, joka selvitti ihmisten pärjäämistä terveysmenojensa kanssa verkkokyselyllä vuonna 2019. Vastauksissa kuvataan velkaantumista, luottotietojen menetyksiä ja ulosottoon joutumista, suoranaista epätoivoakin. 

Hoitovelan maksu koittaa ennemmin tai myöhemmin: ihmisten vaivat ja tuen ja palvelujen tarve eivät väisty itsestään. Hoitovelka kasvaa myös reilusti korkoa. Monet sairaudet ehtivät kehittyä pahemmiksi, ja ihmisten vointi huonontuu. Diabeetikon hoidonohjaus- ja seurantakäyntien viivästyminen ei vaikuta ensin kovin radikaalilta, mutta sen seuraukset voivat olla merkittävät. Kehittyykö diabeteksen lisäsairauksia enemmän tai jääkö niitä toteamatta? Miten diabetesta sairastavat ja muut pitkäaikaissairaat jaksavat hoitaa itseään epävarmana aikana? Kun kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat historiallisissa talousvaikeuksissa, aletaanko säästää seurannasta ja jäävätkö ihmiset vielä enemmän yksin?

Omaa henkilökohtaista hoitovelkaansa voi pienentää jo sillä, että pitää itsestään hyvää huolta ja hakeutuu sinnikkäästi palveluihin, joita tarvitsee. Sen sijaan hoitoon hakeutumisesta johtuva velka, se rahallinen hoitovelka, on hankalampi pulma. Ainoa keino tämän hoitovelan estämiseksi on asiakasmaksulainsäädännön, lääkekorvausjärjestelmän ja perusturvan kehittäminen. 

Sosiaaliturvaa uudistavan parlamentaarisen komitean työ käynnistyi keväällä. Sen toimikausi kestää vuoden 2027 maaliskuuhun saakka. Diabetesliitto on mukana komitean taustajoukoissa, sote-järjestöjen kattojärjestö SOSTEn hallituksen nimeämässä taustaryhmässä. Viemme siellä viestiä paitsi hoitovelan koko kirjosta myös tilanteista, joissa diabetesta ja muita pitkäaikaissairauksia sairastavat kokevat, että sosiaaliturva on hankalaa ja riittämätöntä. Tällaisiin tilanteisiin voi joutua meistä kuka vaan, jos sairaus esimerkiksi yllättäen heikentää ratkaisevasti toimintakykyä. Koronavirus on muistuttanut meitä kaikkia tästä elämän haavoittuvuudesta. Pidetään huolta toisistamme.

Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Laura Tuominen-Lozic

 


Aiemmat blogit:

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic, Diabetesliitto:

Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto: