Koti Ruoka

Ruoka

Vähennä hiilareita maltilla

Vähän tavallista niukempi hiilihydraattien käyttö voi tuoda yksilöllisesti hyötyjä diabeteksen hoitoon, mutta määrän lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös hiilihydraattien laatuun. Terveellisintä on suosia täysjyväviljaa ja kasviksia. Vanha, tuttu lautasmalli toimii hyvin myös hiilihydraattien määrän säätelyssä.

Gastropareesi peitti sepelvaltimotaudin oireet

Eija Tapanaisella todettiin viime kesänä kaksi uutta sairautta: sepelvaltimotauti ja gastropareesi. Gastropareesi hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, ja siksi Eija on joutunut opettelemaan ihan uudenlaisen tavan syödä. Gastropareesia hoidetaan pääasiassa ruokavaliomuutoksilla, mutta myös verensokerin täytyy olla hyvissä lukemisssa.

Suosi hitaita hiilihydraatteja

Niin sanotut nopeat eli korkean glykemiaindeksin hiilihydraatit nostavat veren sokeriarvoja nopeammin ja jyrkemmin kuin matalan glykemiaindeksin hitaiksi kutsutut hiilihydraatit. Mitä matalampi ruuan glykemiaindeksi on, sitä tasaisempana veren sokeriarvot pysyvät. Kummanlaisia hiilareita sinun lautaseltasi löytyy?

Rauhoita vallaton vatsa

Toistuvia vatsa- ja suolistovaivoja voi helpottaa sopivilla ruokavalinnoilla. Kolme neljästä herkkävatsaisesta saa yleensä ruokatottumusten räätälöinnistä apua. Stressin hallinta ja säännöllinen liikuntakin lievittävät oireita.

Valmisruuat – arjen pelastus?

Valmisruoka sopii arjen kiireiden helpottajaksi, kun muistaa tutkia sen suolapitoisuuden, energiamäärän ja rasvan laadun. Tässä auttaa Sydänmerkki, joka on jo noin kuudellakymmenellä valmisruualla. Ateriaa voi keventää lautasmallin mukaisesti salaatilla tai muilla kasviksilla.

Päihittääkö parsakaali lautasmallin?

Mediassa kerrotaan usein yksittäisistä ruoka-aineista, jotka tutkimuksen mukaan suojaavat syövältä, ehkäisevät sydäntauteja, auttavat painonhallinnassa, hillitsevät verensokerin nousua… Miten näihin tutkimusuutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.

Ruokarytmi tahdittaa elimistön toimintaa

Elimistön sisäiset kellot säätelevät lukuisia elintoimintoja. Kello järjestelmään kuuluu aivoissa sijaitseva keskuskello sekä lukuisia laitakelloja, joita on lähes kaikissa elimistön kudoksissa. Säännöllinen ruokarytmi on yksi tärkeä sisäisten kellojen tahdittaja.

Kuitua? Kyllä kiitos!

Saatko riittävästi kuitua? Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kuitupitoisella ruualla on paljon terveysvaikutuksia. Tuorein tutkimustieto kertoo, että kuitupitoinen ruoka auttaa suolistobakteereita tuottamaan yhdisteitä, jotka voivat antaa suojaa tyypin 2 diabetesta vastaan. 

Ruuan suurlähettiläs

Pekka Rusilan missiona on saada suomalaista lähi- ja luomuruokaa sekä kotimaista järvikalaa jokaisen lautaselle. Häntä huolettaa, että höttöruuan takia jo kymmenvuotiailla voi olla kakkostyypin diabeteksen oireita.

Sopivasti sokeria

Makeiden ruokien syöminen tuottaa useimmille meistä mielihyvää, sillä ihmisen mieltymys makeaan on synnynnäistä. Kohtuullisesti käytettynä sokeri sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, myös diabeetikolle. Juomien kanssa kannattaa olla tarkkana: esimerkiksi puoli litraa sokerilla makeutettua virvoitusjuomaa sisältää 50 grammaa sokeria. 

Sydänmerkki auttaa tekemään viisaita valintoja

Se, mitä syömme, vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin uskommekaan. Suomalaisten pitäisi vähentää suolan ja kovan rasvan määrää ja lisätä kuitujen ja pehmeän rasvan määrää ruokavaliossa. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen lähti toimittajan kanssa ruokakauppaan selvittämään, miten tähän käytännössä päästäisiin. Apuna heillä oli Diabetesliiton ja Sydänliiton Sydänmerkki-järjestelmä.

Kuinka energiatiheää ruokasi on?

Ymmärrys ruokien energiatiheydestä voi olla tehokas keino painonhallintaan. Kun syöt ennen pääruokaa reilun annoksen salaattia, jonka energiatiheys on pieni, tarvitset vähemmän energiatiheää pääruokaa. Ateriasta kertyy näin vähemmän kaloreita. Painon kannalta neutraaleja ovat ruuat, joiden energiatiheys on 120–150 kilokaloria 100 grammaa kohti. 

Rennosti ruokapöydässä

Ruuasta voi olla vaikea nauttia, kun se tavalla tai toisella liittyy diabeteksen hoitoon. Jatkuva hiilihydraattien, verensokeriarvojen tai kilokaloreiden tarkkailu nakertaa syömisen tuottamaa mielihyvää. Rennompaa ruokailua voi tietoisesti opetella. Parhaiten se onnistuu toisten seurassa.

Tavallinen ruoka riittää liikkujalle

Liikkuja tarvitsee proteiinia muun muassa edistämään lihasten palautumista rasituksesta. Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinilisille ole tarvetta. Liiallinen proteiinin saanti voi kuormittaa munuaisia. Tiesitkö, että proteiinia tulee muualtakin kuin eläinkunnan tuotteista, erityisesti viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä?

Munuaistestin tulos pelästytti Pasin muuttamaan ruokavaliotaan

Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.

Herkutellaan fiksusti!

Makeiden herkkujen tarjoaminen aiheuttaa joskus vanhemmille ristiriitaisia tunteita: he toivovat, että diabetesta sairastava lapsi voi nauttia herkutteluhetkistä siinä missä muutkin, mutta jälkikäteen he voivat tuntea syyllisyyttä lapsen mahdollisesta korkeasta verensokerista. Diabeteshoitaja Kaja Normetin neuvot auttavat jarruttamaan herkuttelusta johtuvaa verensokerin nousua.

Maito – terveysjuoma vaiko vain vasikan ruokaa?

Onko maito terveysjuoma vai sopiiko se parhaiten vasikan ruuaksi? Pärjääkö ihminen ilman maitotuotteita? Lisääkö maidon juonti joidenkin sairauksien todennäköisyyttä? Maito kuuluu suomalaisten peruselintarvikkeisiin, mutta silti se nousee välillä kohuotsikoihin.