Suosi kasviksia ympäristön ja terveyden vuoksi
Tiesitkö, että keskimääräinen kuluttaja voi elintarvikevalinnoillaan pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30–40 prosenttia niin, että ruokavalion ravitsemuksellinen laatu paranee samalla? Ilmastoystävällinen ruokavalio on myös terveyttä edistävä ruokavalio. Kaikkia syömistottumuksia ei ole tarpeen panna kerralla uusiksi, vaan pienetkin muutokset kannattavat.
Närästys on hankala mutta yleinen vaiva
Närästystä esiintyy etenkin runsaan aterian jälkeen ja makuulla. Rasvainen ruoka voi pahentaa oireilua, samoin ylipaino. Satunnaiset närästysoireet pysyvät kurissa, kun vähentää oireita aiheuttavien ruokien syömistä ja laihduttaa muutaman kilon. Usein toistuvat ja vaikeat oireet vaativat lääkärin tutkimuksia. Tiesitkö, että toistuva närästysoireilu voi vahingoittaa myös suun ja hampaiden terveyttä?
Stressi ja masennus kuormittavat omahoitoa
Diabetestutkija Aila Ahola tutkii tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksia ja masennusta. Hän on selvittänyt yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, miten tyypin 1 diabeetikoiden kokema stressi vaikuttaa heidän ravitsemusvalintoihinsa ja pitkän aikavälin verensokeriinsa. Tutkijat ovat selvittäneet myös masennuksen vaikutusta tyypin 1 diabeetikoiden terveyteen Suomessa, Latviassa, Liettuassa ja Kroatiassa.
Hyvän unen ruokaa
Sekä ruokavalinnoilla että syömisen rytmillä on merkitystä vireyden ja nukkumisen kannalta. Monilla ravintoaineilla on roolinsa unta ja vireyttä säätelevissä hormonaalisissa prosesseissa, joten mahdollisimman monipuolinen ruokavalio auttaa myös nukkumaan hyvin.
Pieni opas pikainsuliinin annosteluun
Monipistohoidossa tarvitaan syömisen jälkeistä verensokerin nousua varten pikainsuliinia. Pikainsuliini annostellaan aterian hiilihydraattimäärän mukaan, mutta siihen vaikuttavat myös aterian ajankohta, verensokeritaso ennen ateriaa ja liikunta. Miten tiedän, mikä on sopiva pikainsuliiniannos, kun olen kutsuilla tai matkoilla, enkä tunne ruokien hiilihydraattimääriä tai edes sitä, kuinka paljon aion syödä. Tai kun olen sairaana?
Kaloriturvallinen ympäristö säästäisi ihmishenkiä
Professori Pertti Mustajoki uskoo, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa myös ihmisten ruokatottumuksiin, saman tapaan kuin sillä on parannettu liikenneturvallisuutta. Hänen mukaansa ylipaino-ongelman perimmäinen syy on ympäristössämme: epäterveellisen ruuan saatavuudessa ja valikoimissa sekä ruuan hinnoittelussa ja markkinoinnissa. Lisäksi ruokatottumuksiimme vaikuttaa perimä sekä lapsuudessa omaksutut makumieltymykset.
Laatua lasiin ja lautaselle
Tiesitkö, että suomalaisista jopa 70 prosenttia syö liian vähän hiilihydraatteja? Kolme isoa hiilihydraattiryhmää ovat tärkkelys, erilaiset sokerit ja kuidut. Näistä suomalaiset tarvitsevat ruokavalioonsa lisää erityisesti kuitua, jota on esimerkiksi täysjyväviljassa, juureksissa, palkokasveissa, pähkinöissä, siemenissä, hedelmissä ja marjoissa. Sokeria sen sijaan syömme tai juomme yli suositusten. Mutta mitä on resistentti tärkkelys ja mistä sitä saa?
Rasva-arvot paremmiksi kolesterolia alentavilla elintarvikkeilla
Rasva-arvojen hallinnassa voi olla hyötyä elintarvikkeista, joihin on lisätty kolesterolia alentavaa kasvisterolia tai kasvistanolia. Kun tällaisia tuotteita käyttää säännöllisesti, vaikutus näkyy veren LDL-kolesterolitasossa 2–3 viikossa.
Puoli kiloa kasvisiloa
Syyskuu on sadonkorjuun aikaa. Monien kasvisten, marjojen ja hedelmien sesonki on nyt parhaimmillaan. Kun vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on yllin kyllin, puolen kilon päivittäinen käyttötavoite on helppo saavuttaa. Parhaan hyödyn kasvisten sisältämistä terveellisistä tehoaineista saat, kun käytät niitä monipuolisesti.
Tunnetko nämä kalojen kaverit?
Ravut, katkaravut, simpukat sekä muut äyriäiset ja nilviäiset sopivat terveelliseen ruokavalioon kalan tapaan. Terveellisyyteen tosin vaikuttaa se, miten ne valmistetaan ruuaksi.
Padotut tunteet vääristävät ruokasuhdetta
Moni pyrkii kontrolloimaan kaoottista maailmaa säätelemällä tarkasti syömistään. Tällöin käsitykset omasta kehosta ja oikeanlaisesta ruokavaliosta alkavat helposti vinoutua. Vääristynyt ruoka- ja kehosuhde voi saada monenlaisia ilmenemismuotoja tunnesyömisestä ja ylettömän terveellisestä syömisestä vakaviin syömishäiriöihin. Paranemisprosessissa tärkeintä on se, mitä tapahtuu ihmisen mielessä.
Onnistunut lihavuusleikkaus edellyttää pysyviä elintapamuutoksia
Lihavuusleikkaus ei ole kaikki ongelmat ratkaiseva operaatio. Yllättävän monella lihavuusleikkauksen läpikäyneellä paino palaa entisiin lukemiin vuoden tai kahden päästä leikkauksesta, koska he eivät ole ymmärtäneet, että se vaatii koko elämän kestäviä elintapamuutoksia. Toiset tekevät kaiken ohjeiden mukaan, ja se näkyy leikkauksen lopputuloksessa ja leikatun hyvinvoinnissa.
Ripaus riittää
Suolalla ja sokerilla on tärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä, mutta kumpaakin kertyy ruuasta ja juomista helposti liikaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja runsaasti sokeria sisältävät ruuat ja juomat muun muassa kerryttävät painoa. Helpoiten liiallista suolan ja sokerin saantia voi vähentää valitsemalla kaupassa ostoskoriin Sydänmerkki-tuotteita.
Rytmitä ruokailusi
Säännöllinen ruokarytmi on diabeteksen hyvän hoidon perusta. Pitkät ruokailuvälit ja jatkuva napostelu voivat vaikeuttaa painon ja verensokerin hallintaa. Suurimmalle osalle ihmisistä sopii, että päivän aterioiden väli on 3–5 tunnin mittainen. Oma olo kertoo usein diabeetikolle, milloin on aika syödä, ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykkö kertoo..
Yhdessä syöminen on enemmän kuin ruokailua
Suomessa syödään vähemmän yhdessä kuin missään muussa OECD:n maassa, vaikka yhdessä kokkaaminen ja syöminen lisäävät hyvinvointia monin tavoin. Siitä kertovat ystävykset Iida ja Jenni, jotka kokoontuvat lapsineen kokkaamaan yhdessä kerran viikossa. Myös Peltomaan perheessä raivataan aikaa yhteiselle aterialle arjen keskellä.
Seniorin ruoka: Fiksuja valintoja kauniisti katettuna
Vanhuusvuosina nälän ja janon tunne vaimenevat ja syöminen vähenee. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että ikäihminen ylipäätään syö ja että hän syö säännöllisesti. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja ravitsevaa. Merkitystä on myös sillä, miten ruoka asetetaan esille. Ravitsemus vaikuttaa paitsi fyysiseen kuntoon myös esimerkiksi muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.
Vähemmän hiilihydraatteja – mutta terveellisesti
Vähähiilihydraattinen ruokavalio kiinnostaa monia. Kysyimme ravitsemusterapeutilta ja diabeteslääkäriltä, miten tällainen ruokavalio sopii diabeetikolle ja miten sen voi toteuttaa turvallisesti.
Tarkastelussa kasviproteiinituotteet
Mistä kasvissyöjä ja erityisesti vegaani saa proteiinia? Monissa kasviksissa on proteiinia, ja lisäksi kaupoista löytyy monenlaisia kasvispohjaisia tuotteita, joilla voi korvata eläinperäisiä proteiininlähteitä. Kannattaa muistaa, että kaikki kasvispohjaiset elintarvikkeet eivät automaattisesti edistä terveyttä. Katso taulukosta Suomessa myytävien kasviproteiinituotteiden energia-, hiilihydraatti- ja suolamäärät.
Ryhtyisinkö kasvissyöjäksi?
Lihan syönnin vähentäminen tai välttäminen ja kasvisten käytön lisääminen tekee hyvää sekä terveydelle että ympäristölle. Mistä minun kannattaa aloittaa? Ja miten koostan kasvisruokavalion niin monipuolisesti, että saan siitä kaikki tarvittavat ravinto-aineet? Ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta vastaa.
Millaista lihaa lautaselle?
Liha on monien ravintoaineiden hyvä lähde. Kaikki lihavalinnat eivät kuitenkaan ole yhtä terveellisiä. Lihan käyttöä kannattaa kohtuullistaa sekä terveys- että ympäristösyistä. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo, miten usein ja millaista lihaa lautaselle kannattaa valita.
Miten suolistosi mikrobisto voi?
Kaikki, mitä syömme, vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Suoliston mikrobisto vaikuttaa puolestaan terveyteen ja sairastumiseen. Vanha kunnon ruokakolmio on paras keino pitää suolisto tasapainossa. Tulevaisuudessa ravitsemusohjeita saatetaan räätälöidä yksilöllisesti kunkin oman mikrobiston mukaan.
Rauha ruokapöytään
Lapsen valikoiva syöminen voi huolestuttaa, turhauttaa ja ärsyttää, mutta pakottamalla lasta ei saa syömään. Kärsivällisyys, kannustus ja myönteisen ilmapiirin vaaliminen auttavat rakentamaan rauhaa lapsiperheen ruokapöytään. Vaikka pikainsuliini yleensä pistetään ennen ruokailua, sen pistämisajankohtaa ja annostelua voi tarvittaessa muuttaa, jos on epävarmaa, paljonko lapsi syö aterialla.
Ei liikaa muttei liian vähänkään PROTEIINIA
Monipuolisesta sekaruokavaliosta saa yleensä riittävästi proteiinia. Eläinperäisen proteiinin osittainen korvaaminen kasviproteiinilla tekee hyvää terveydelle, mutta jos ruokavalio on hyvin kasvispainotteinen, ravintoaineiden saantiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Myös ikäihmiset voivat saada ruuasta liian vähän proteiinia.
Terveyden ja maapallon puolesta
Ilmastoystävällinen ruokavalio tekee hyvää sekä terveydelle että maapallolle. Tärkein tavoite on lisätä reilusti kasvisten käyttöä, mutta lihasta ei tarvitse kokonaan luopua. Muutokset voi tehdä asteittain, pikkuhiljaa uuteen ruokavalioon totutellen. Tämä ei rasita kukkaroakaan, kun suosii satokausia ja sesonkeja, jolloin vihannekset, marjat ja hedelmät ovat maukkaimmillaan ja edullisimmillaan.
Painonhallinnan dilemma: Ympäristö nykyaikaa, geenit kivikautisia
Lihavuuden syy löytyy harvoin peilistä. Lihomiselle altistavat geenit, elintapojen ja -ympäristön muutokset ja ruokatarjonnan lisääntyminen ovat huono yhdistelmä. Vain harva suomalainen pysyy normaalipainoisena ilman yritystä, eivätkä kaikki pysty geeniensä ja lapsuudessa opittujen käyttäytymismalliensa vuoksi suojautumaan ylenpalttisen ruokatarjonnan houkutuksilta.