Koti Hoito Kakkostyyppi

Kakkostyyppi

Kakkostyypin diabeetikko, vaadi hyvää hoitoa

Monet kakkostyypin diabeetikot kertoivat Diabetesliiton kyselyssä, että he eivät ole saaneet minkäänlaista ohjeistusta diabeteksensa hoitoon. Kun tyypin 2 diabetes todetaan, se voi olla sairastuneelle suuri järkytys, eikä hän ehkä heti pysty ottamaan uutta tietoa vastaan. Siksi ohjausta pitäisi järjestää tarpeen mukaan, ja terveydentilaa mittaavat tutkimukset täytyy tehdä säännöllisesti. Hyvä hoito parantaa kakkostyypin diabeetikon elämänlaatua ja pienentää terveydenhuollon menoja, kun vakavat lisäsairaudet voidaan ehkäistä.

Vuositutkimus – jalkojenhoidon tärkeä tsekkauspiste

Mitä jalkojen vuositutkimus kertoo? Vastaanotolla tarkistetaan suojatunto, joka varoittaa sinua esimerkiksi silloin, kun kenkä hankaa jalkojesi ihoa. Myös refleksit tutkitaan: jos reaktiota ei synny, hermoimpulssien kulku selkäytimen ja lihasten välillä voi olla heikentynyt. Verenkierron tutkiminen kertoo syvien valtimoiden toiminnasta. Lisäksi tutkitaan nilkan koukistus ja isonvarpaan tyvinivelen sekä muiden nivelien liikkuvuus.

Korkea hemoglobiini voi olla yhteydessä kansansairauksien riskiin

Korkea hemoglobiini ei nykytiedon valossa ole yksiselitteisesti vain hyväksi terveydelle, vaikka niin olemme tottuneet ajattelemaan. Lääketieteen lisensiaatti Joona Tapio selvitti väitöstutkimuksessaan, miten veren hemoglobiinipitoisuus vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan kytkeytyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksataudin, riskiin.

Hoitoa virtuaalisesti

Erilaisia etä- ja digiratkaisuja tarvitaan diabeteksen hoitoon lisää, sillä terveydenhuollon resurssit eivät tulevaisuudessa muuten riitä. Diabeteslääkärin mielestä paras tapa olisi hybridimalli, johon kuuluisi sekä etähoitoa että mahdollisuus tavata lääkäri tarvittaessa. Psyykkisten ongelmien hoito voi onnistua etänä jopa paremmin kuin kasvotusten.

Kauneus on katoavaista, mutta läski ikuista – vai onko?

Tietokirjailija Pekka Myyry päätti mennä lihavuusleikkaukseen diabeteslääkärinsä innoittamana. Tulokset yllättivät hänet iloisesti. Ruokatottumukset pitää muuttaa loppuelämän ajaksi, mutta se ei ole Pekasta ollut sen kamalampaa kuin loppuelämän jatkuvat ylipaino, nivelkivut ja korkea verenpaine. Joskus tulee repsahduksia, se on inhimillistä, mutta sitten on vaan skarpattava taas.

Suolistohormonilääkkeet helpottavat painonhallintaa

Uuden sukupolven suolistohormonilääkkeet laskevat verensokeria, edistävät sydämen terveyttä ja auttavat painonhallinnassa. Diabeteslääkäri Merja Laineen mukaan selkeä enemmistö eli noin 70 prosenttia lääkityksen aloittaneista laihtuu. Toistaiseksi osa diabeetikoista päätyy maksamaan lääkkeet itse Kela-korvattavuuden tiukkojen kriteerien vuoksi.

Hallitse verensokeria

Kakkostyypin diabetesta sairastava voi vaikuttaa verensokeriinsa ruoka-, liikunta- ja nukkumistottumuksilla. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen listaa tärkeimpiä päivittäisiä keinoja hallita verensokeritasoa. Korkeaan verensokeriin kannattaa puuttua ajoissa, sillä hoitamattomana se lisää lisäsairauksien riskiä.
Reijo-Kotkansalo-esittelee-mittaamaansa-verensokeriarvoa

Diabeteshoitaja on kotona asuvan vanhuksen tärkeä tuki

85-vuotias Reijo Kotkansalo käy diabeteshoitajan luona lähes viikoittain. Korkeasta verensokerista johtuva sairaalajakso keväällä 2021 muutti tilanteen ja hoidon. Nyt Kotkansalolla on monipistoshoito ja käytössä glukoosisensori. Hänellä on apuna myös kotihoitopalvelun hoitajat ja tytär Jaana. Palvelutaloon hän ei missään nimessä halua, koti on hänestä turvallisempi paikka.
mies-pitelee-tuskissaan-vatsaansa

Pienet ateriakoot helpottavat haiman vajaatoiminnan oireita

Haiman vajaatoiminta on varsin yleinen pitkään diabetesta sairastaneilla. Haiman vajaatoiminnassa ruuansulatusentsyymien tuotanto vähenee tai estyy kokonaan. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut etenkin syömisen jälkeen, löysät ulosteet, mahan turvotus, ilmavaivat ja myöhemmässä vaiheessa rasvaripuli. Pienet ateriakoot helpottavat oireita, ja puuttuvia ruuansulatusentsyymejä voi korvata ottamalla entsyymikapseleita aina ruokailun yhteydessä.

Selkäkipu selätetty!

Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa selkävaivoja. Kevyt liikunta säilyttää selän lihaskuntoa, ja tehokkaampi kuntoliikunta vahvistaa sitä. Tärkeintä on liikkua usein ja säännöllisesti. Pirjo Nurminen pääsi selkäkivuista eroon, kun hän oppi viihtymään kuntosalilla ja vesijuoksussa.

Lapsen diabetes tuo syyllisyyden perheeseen

Kun lapsi sairastuu diabetekseen, alun shokkivaiheeseen kuuluvat käytännössä aina myös syyllisyydentunteet. Vanhemmat miettivät, mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Myöhemmin he voivat tuntea syyllisyyttä myös lapsen heittelevien verensokereiden takia. Syyllistyminen on tuttua myös kakkostyypin diabeetikoille: monet heistä ajattelevat, että sairastuminen on heidän omaa syytään. He saattavat kohdata syyllistäviä asenteita myös hoitopaikassa.

Uudet lääkkeet suojaavat tyypin 2 diabeetikon sydäntä

Tutkimuksissa on saatu lisää näyttöä siitä, että tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät SGLT2-estäjät ja GLP-1-analogit suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta sekä krooniselta munuaissairaudelta. Erityisen hyvä suojavaikutus näyttää olevan pitkävaikutteisilla GLP-1-analogeilla, kertoo dosentti Merja Laine HUSista.

Polkujen mies

Iittiläinen Antti Suikki huolehtii, että Radansuun Pohjanmäen metsien ja Kalmusaaren luontoreitit pysyvät kunnossa: hän on rakentanut rappusia ja pitkospuita, putkittanut kosteikkoja, raivannut polut auki metsätöiden jäljiltä ja pitänyt Kalmusaaren laavupaikan kunnossa. Hän käy myös melontaretkillä ja pyöräilemässä. Liikkuminen on auttanut Anttia vähentämään kakkostyypin diabeteksensa lääkitystä.
Iäkäs mies istuu keittiön pöydän ääressä.

Kakkostyypin diabetes – Milloin kannattaa aloittaa monipistoshoito?

Insuliinihoito pitää ehdottomasti aloittaa, kun tyypin 2 diabetesta sairastavalle tulee insuliininpuutos, sanoo Turun kaupungin diabetesvastaanoton vastuulääkäri Anne Artukka. Joskus myös monipistoshoito on sopiva vaihtoehto kakkostyypin diabeetikolle. Tamperelaisen 82-vuotiaan Martti Sintosen mielestä diabeteksen hoito on asennekysymys: lääkehoitoa pitää muuttaa, jos sairaus sitä vaatii. Hänellä on ollut monipistoshoito parin vuoden ajan.
Iäkäs nainen mittaa verensokerin sormenpäästä.

Ota hoito haltuun 

Kun sinulla on tyypin 2 diabetes, ota hoitosi hallintaan verensokeria mittaamalla. Koska ei ole kahta samanlaista diabetesta, ei verensokerin mittaamiseenkaan voi antaa yhtä yleisohjetta. Monet tekijät vaikuttavat omaseurannan tarpeeseen, kuten sairauden vaihe, hoitomuoto ja hoitotavoitteet.
Iloinen kesi-ikäinen mies reppu selässä retkeilemässä luonnossa.

Tyypin 2 diabeetikon – tiekartta terveyteen

Jokaisen tyypin 2 diabetesta sairastavan on hyvä tuntea omat hoitotavoitteensa ainakin verensokerin, LDL-kolesterolin ja verenpaineen osalta. Ne ovat tarkistuspisteitä, jotka saavutettuaan tietää olevansa oikealla tiellä kohti terveyttä. Pari vuotta sitten julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa kävi ilmi, että jos viisi tutkittua riskitekijää olivat hoitosuositusten mukaisissa tavoitteissa, kakkostyypin diabeetikon riski kuolla ennenaikaisesti tai saada aivo- tai sydäninfarkti ei ollut sen suurempi kuin muulla väestöllä.
Iloinen iäkäs mies seisoo uima-altaassa.

Uusi hoitoteknologia sopii myös ikääntyville

Ikäihmisen turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä voi tukea uudella teknologialla, esimerkiksi glukoosisensorilla, puhuvalla verensokerimittarilla tai muistitoiminnolla varustetulla insuliinikynällä. Ikä ei ratkaise hoitomuotoa, vaan se, miten omahoito sujuu.
piirroskuva keltaisesta aamunkoitosta

Aamunkoittoilmiö nostaa verensokeria aamuyöllä

Mikä on aamunkoittoilmiö, ja miten siitä voi päästä eroon? Diabetologi Markku Saraheimo kertoo, mitä diabeetikon elimistössä tapahtuu aamuyön tunteina ja miten aamunkoittoilmiötä voi ehkäistä. Aamunkoittoilmiö ei ole kaikilla samanlainen, eivätkä siten hoitoratkaisutkaan.
perhe (äiti, kaksi tytärtä, isä ja koira) seisoo sillalla

Koronavirus kävi täällä

Satu ja Antti Marinin sairastuminen koronavirusinfektioon muutti perheen elämän viikkokausiksi. Kummankin oireet olivat erilaisia.  Sadulla on ykköstyypin ja Antilla kakkostyypin diabetes.
Kaksi miestä istuu vastakkain tuoleilla, toinen on masentunut, toinen näyttää tyytyväiseltä.

Kun sairastuminen aiheuttaa kriisin

Terveydellä on niin suuri merkitys, että kun sen osin menettää, elämä järkkyy. Toiset ahdistuvat ja eristäytyvät, toiset alkavat alkujärkytyksen jälkeen miettiä, miten sairauden kanssa voi elää. Psykoterapeutit Arto Pietikäinen ja Päivi Hakuni-Järvinen Pietikäinen kertovat, miten kriisistä voi selviytyä ja sopeutua uuteen tilanteeseen.
Veijo Blomerus kävelyllä puistossa

Isänä ja veljenä lähimmäisille

Vuodet päihdetyöntekijänä jättivät Veijo Blomerukseen syvän kiitollisuuden: hän teki työtä isolla sydämellä ja oppi samalla paljon elämästä. Jäätyään eläkkeelle vaativasta lähimmäistyöstä, stressi katosi ja kakkostyypin diabeteksen hoito helpottui. 
Pekka Karjalainen seisoo kadulla

Lääkekulujen kasvu tuntuu arjessa

Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannella kakkostyypin diabeetikolla on vaikeuksia saada rahat riittämään kaikkiin lääkemenoihin. Oululaisen Pekka Karjalaisen lääkemenoja uudistus nosti 420 euroa vuodessa ja hän on sen vuoksi joutunut vähentämään muita menojaan.
Jorma Järvilehto ja Ilkka Makkonen kuntosalilla.

Liikuttaako digitaalinen elintapaneuvonta?

Digitaalisen elintapaneuvonnan vaikutuksia liikuntatottumuksiin selvitettiin UKK-instituutin hankkeessa, jossa oli mukana myös diabetesyhdistysten jäseniä. Tutkimukseen osallistuneet Ilkka Makkonen ja Jorma Järvilehto huolehtivat kunnostaan käymällä kuntosalilla, uimahallissa ja tuolijumpassa.
Punainen parsittu pahvisydän harmaalla taustalla.

Ottaako sydämestä?

Sydämen terveyteen vaikuttaa moni asia: perimä ja sukutausta, kasvuympäristö ja elintavat, hormonit ja pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes. Toisin kun usein ajatellaan, naisten sepelvaltimotaudin oireet eivät ole erilaisia kuin miesten.

Saanko lainaturvan asuntolainalleni?

Diabetes ei estä tai vaikeuta ison pankkilainan saamista. Sen sijaan krooninen sairaus, kuten diabetes, estää monissa tapauksissa lainaturvatyyppisen vakuutuksen saamisen. Pankit eivät kuitenkaan edellytä tai vaadi lainaturvan hankkimista lainan myöntämisen ehtona. Kysyimme neljältä suurimmalta yksityistalouksien asuntolainoittajalta, miten ne suhtautuvat diabeetikoiden pyytämiin lainoihin.