Kakkostyyppi

Kakkostyyppi

Danny on sairastanut kakkostyypin diabetesta jo 25 vuotta, ja kahdeksan vuotta sitten hän sai sydäninfarktin. Silti hän on lähdössä taas tien päälle: kesällä hän esiintyy Finnhits-festivaaleilla ja lokakuussa alkaa tiivis, lähes kolme kuukautta kestävä konserttikiertue. 75-vuotias Iso-D pitää hyvää huolta terveydestään: hän noudattaa Erikan laatimaa terveellistä ruokavaliota ja kirjaa terveystietonsa tarkasti ylös joka päivä.

Apteekista saatava insuliini ei ole pelkkää insuliinia. Tuoteselostusta lukemalla selviää, että insuliini sisältää kymmenkunta erilaista ainesosaa. Mitä ne ovat ja mihin niitä tarvitaan?

Diabetestutkija, dosentti Heikki Koistinen innostui diabetestutkimuksesta, kun hän vastavalmistuneena lääkärinä kuuli professori Marja-Riitta Taskisen ja professori Markku Laakson luennot. Mutta mihin hän tarvitsee helsinkiläisten taksinkuljettajien reisilihasnäytteitä? Niistä tutkitaan lihaksen aineenvaihduntaa ja geenien toimintaa tutkimuksessa, johon hän sai Diabetestutkimussäätiön sadan tuhannen euron suurapurahan viime vuonna.

Kakkostyypin diabeteksen uudistuva lääkevalikoima antaa työkaluja yksilöllisiin ratkaisuihin ja uudenlaiseen tapaan käyttää lääkkeitä sairauden hoidossa. Todellinen yksilöllisyys lääkehoidossa avautuu vasta, kun tauti osataan jaotella alaryhmiin. Silloin on helpompi arvioida, mikä lääke kenelläkin toimii.

Osa tablettihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista ei enää välttämättä saa käyttöönsä verensokerimittaria tai yhtä paljon mittausliuskoja kuin ennen. Mistä oikein on kysymys ja keitä uusi rajaus koskee?

Professori Leif Groopin mielestä diabetes tulisi kahden sijaan jakaa ainakin viiteen tyyppiin. Nykyinen epätarkka luokittelu johtaa hänen mukaansa sekä yli- että alihoitamiseen. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoista jopa puolet voi kuulua kahteen erilaiseen ryhmään, joiden sairaus on hyvin lievää tyyppiä ja lisäsairauksien riski pieni.

Lapsena vanhempiensa hylkäämäksi joutunut Sarath Heenbatantigire on suorittanut kaksi yliopiston loppututkintoa Lontoossa ja myöhemmin lentokapteenin tutkinnon Sri Lankassa. Hän on käynyt 130 maassa, kiertänyt maapallon kolmesti ja tullut kaksi kertaa ryöstetyksi. Nyt hän työskentelee raitiovaunun kuljettajana Helsingissä, pelaa sulkapalloa aina kun ehtii ja nauttii elämästään – kakkostyypin diabeteksesta ja sepelvaltimotaudista huolimatta.

Kakkostyypin diabetesta sairastava Erkki Savolainen oli aiemmin liian väsynyt liikkumaan, mutta vuosi sitten hän päätti, että hänen täytyy tehdä jotakin terveytensä eteen. Nyt hän on kävellyt itsensä 20 kiloa kevyemmäksi ja saanut diabeteksensa hallintaan. Samalla liikunnasta on tullut elämäntapa.

Sairaanhoitaja Maria Punkkalla on ollut jo kymmenisen vuotta matalan verensokerin oireita lähes päivittäin. Oireiden syyksi on paljastunut insuliinia erittävä kasvain, insulinooma. Tamperelainen Mari Noppa alkoi nukahdella ruokailun jälkeen, ja tutkimuksissa hänellä todettiin reaktiivinen hypoglykemia. Sille on tyypillistä, että hiilihydraattipitoinen ateria nostaa nopeasti verensokeria, joka sitten laskee voimakkaasti alas.

Kakkostyypin diabetes herkistää masennukselle ja masennus edistää diabeteksen kehittymistä. Nämä sairaudet esiintyvät monesti yhdessä, mutta usein diabeetikon masennus jää myös tunnistamatta, sillä näiden kahden sairauden fyysiset oireet ovat samantapaisia: väsymystä, unettomuutta ja kipuja.

Diabeetikoiden silmänpohjien muutosten seulontakuvauksia tehdään eri puolilla Suomea vaihtelevin käytännöin. Tärkeää on, että tiedonkulku kuvauksia tekevän yksikön, silmälääkärin ja diabeetikkoa hoitavan yksikön välillä toimii saumattomasti. Diabeteksen aiheuttama näkövammautuminen väheni Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 86 prosenttia vuosina 2007–11, ja tähän on vaikuttanut osaltaan kiertävä silmätutkimusyksikkö Silmo, jonka ansiosta diabeetikoiden verkkokalvosairauden seulonta ja hoito saatiin kattaviksi.

Raskausdiabetes on merkki: on aika huolehtia itsestä. Raskausdiabeteksen vuoksi sikiö voi kasvaa isokokoiseksi, odottavan äidin verenpaine voi kohota liikaa ja raskausmyrkytyksen vaara kasvaa. Itsestä kannattaa pitää huolta myös lapsen syntymän jälkeen, sillä raskausdiabetes lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Diabetes kulkee mukana naisen elämän tärkeissä vaiheissa: murrosiässä, intiimeissä suhteissa, raskauden aikana, äitiydessä ja vaihdevuosissa. Uusissa elämäntilanteissa diabeteksen hoitoa voi olla syytä muuttaa. Insuliinintarve voi olla erilainen myös kuukautiskierron eri vaiheissa.

Diabetesta sairastavan onnistunut raskaus vaatii tarkkaa hoitoa ja hyvää hoitotasapainoa. Uudet insuliinit helpottavat hyvän verensokeritasapainon ylläpitoa raskauden aikana. - Kärjistetysti voi sanoa, että odottavan äidin matalat verensokerit ovat vaarallisia äidille itselleen, korkeat ja sahaavat verensokerit vauvalle, dosentti Marja Vääräsmäki Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.

Leipomoyrittäjä Pirkko Hämäläinen perusti gluteenittomia tuotteita valmistavan Vuohelan Herkun sairastuttuaan keliakiaan. Työkiireiden keskellä hänellä ei ollut tarpeeksi aikaa itselleen, ja myöhemmin hän sairastui myös kakkostyypin diabetekseen. Hän havahtui pitämään parempaa huolta itsestään jouduttuaan pitemmäksi aikaa sairauslomalle. Suurimman sysäyksen itsestä välittämiseen antoi kuitenkin rakkaus.

Kari Ylisuvanto hoitaa kakkostyypin diabetestaan huolella, vaikka verensokerin säätely välillä rassaakin. Runsaasti liikkuva mies ei aina tiedä, paljonko pitäisi syödä tai pistää insuliinia. Itsestä huolehtimiseen kuuluu myös vilkas sosiaalinen elämä.