Pääseekö diabeetikko työkyvyttömyyseläkkeelle?

Jos diabetes tai lisäsairaus alkaa haitata työssä selviytymistä, siitä kannattaa jo varhaisessa vaiheessa kertoa työterveyslääkärille. Jos diabeteksen hoidosta vastaava omalääkäri on muualla kuin työterveyshuollossa, esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, on tärkeää, että tieto diabeetikon tilasta ja tilanteesta kulkee lääkäreiden välillä.

Aluksi työterveyshuollossa mietitään yhdessä diabeetikon ja työnantajan kanssa, voiko työtä helpottaa apuvälineillä tai voiko esimerkiksi työtehtäviä tai -aikoja järjestellä uudestaan. Jos sairaus tai vamma edellyttää uusia työvälineitä tai kalusteita, muutostöitä työpaikalla tai apua työssä toiselta työntekijältä, työnantajat voivat hakea tähän työolosuhteiden järjestelytukea TE-toimistosta.

Työterveyshuollossa tulee pohdittavaksi myös, minkälainen kuntoutus voisi auttaa työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto ennen työkyvyttömyyseläkettä. Ennen eläkehakemusta tulee myös selvittää uudelleenkouluttautumisen ja ammatin vaihdon mahdollisuudet.

•  •  •

Työterveyshuollossa voidaan päätyä eläkeratkaisuun, jos diabetes tai sen lisäsairaudet kehittyvät niin vaikeiksi, että työkyky on ollut heikentynyt vähintään vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläkettä voi saada työntekijä, joka ei ole vielä oikeutettu vanhuuseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkettä nimitetään puhekielessä myös sairaus- tai sairaseläkkeeksi. Perustietoa omasta eläkeiästäsi, eri eläkkeistä ja oman työeläkearviosi saat Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta https://www.tyoelake.fi/.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi jatkuvana tai määräaikaisena. Määräaikaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä käytetään nimeä kuntoutustuki. Kuntoutustuki voidaan myöntää, jos työkyvyn arvioidaan voivan palautua hoidon tai kuntoutuksen avulla.

Diabeetikoiden eläkepäätöksissä punnitaan aina yksilöllisesti, miten sairaus vaikuttaa työssä selviytymiseen. Työkyvyttömyyteen perustuvaan myönteiseen eläkeratkaisuun päätymiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten eläkkeen hakijan ikä, ammattitaito, koulutus, ansiotyöuran pituus, työn aiheuttama rasite sekä sairauden tai vammojen määrä ja vaikeusaste. Työkyvyn heikkeneminen vaikuttaa eri ammateissa eri tavoin. Lisäksi julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla on erilaiset työkyvyttömyysmääritelmät.

Päätöstä tehtäessä arvio toimintakyvystä perustuu keskeisesti työkyvyttömyyseläkehakemuksen lääkärinlausunnoissa esitettyihin tutkimuslöydöksiin ja sosiaalivakuutuksen ratkaisukäytäntöihin. Kun päätökset tehdään tutkimustulosten perusteella, on etu, että diabetesta voidaan tutkia ja mitata hyvin.

•  •  •

Työkyvyttömyyseläkkeiden päätöksentekoperusteet ovat kaikkiaan vaikeaselkoiset. Työkyvyttömyys ei itsessään ole diagnoosi vaan se on eri tavoin eri laeissa määritelty juridinen käsite. Ammatillinen ja yleinen työkyky ovat näissä määrityksissä eri asioita. Sairausvakuutuslaissa työkyvyttömyyden määritelmä on ammatillinen. Sairastunut työntekijä, joka ei pysty suoriutumaan omasta työstään ja on sen takia oikeutettu saamaan Kelalta sairauspäivärahaa, on niin sanotusti ammatillisesti työkyvytön.

Sairastuneen työntekijän oikeus sairauspäivärahaan on saman sairauden perusteella enintään 300 päivää. Jos sairaus jatkuu yli sairauspäivärahaoikeuden ja eläkkeen hakeminen tulee ajankohtaiseksi, työntekijän työkyky tulee arvioitavaksi työeläkelakien mukaan. Työkykyä verrataan tällöin yleisesti mihin tahansa sellaiseen työhön, jota eläkettä hakevan voisi esimerkiksi koulutuksensa, aiemman toimintansa, ikänsä ja asuinpaikkansa perusteella ”kohtuudella edellyttää tekevän”. Omaan työhönsä työkyvytön voi olla työkykyinen johonkin toiseen työhön. 60 vuotta täyttäneen hakijan työkykyä arvioidaan lievemmin ehdoin.

Sitä, kuinka paljon sairaus on heikentänyt työkykyä, arvioi vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri. Vakuutuslääkäri ei yksin tee päätöstä asiakkaan työkyvyttömyyseläkkeestä, mutta valmistelee sitä lääketieteellisenä asiantuntijana juristien, korvauskäsittelijöiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kansalaisten luottamuksen vakuutuslääkärijärjestelmään tiedetään olevan heikko. Kielteiset työkyvyttömyyseläkepäätökset tuntuvat saajista usein epäoikeudenmukaisilta ja vaikeasti ymmärrettäviltä. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila on keväällä 2018 asettanut vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävän neuvottelukunnan. Tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja parantaa koulutusta.

Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksytään vuosittain yli 70 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkehakemuksessa on syytä yksityiskohtaisesti kertoa, millä kaikilla eri tavoilla sairaus vaikeuttaa työn tekemistä, toimintakykyä työelämässä ja muista tehtävistä suoriutumista.

Irene Vuorisalo

 


Tällä palstalla tarkastellaan sosiaaliturvaa ja terveyspolitikkaa diabeetikon näkökulmasta.