Koti Blogi

Miten liikunta ja stressi vaikuttavat tyypin 1 diabeetikon terveyteen?

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan, miten liikunta ja stressi vaikuttavat verensokeriin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös, miten ykköstyypin diabeetikoiden verenkiertoelimistön ja hermoston muutokset voitaisiin havaita mahdollisimman varhain eli ennen kuin ne alkavat antaa oireita.

Hypokoira Anyalla on tärkeä tehtävä

Johanna Apunen päätti kouluttaa Anya-koirasta hypokoiran miehelleen Joonakselle. Anya tunnistaa jo Joonaksen matalat verensokerit, korkean verensokerin tunnistamista pitää vielä vähän harjoitella. Hypokoirakoulutusta järjestää Hypokoira ry, ja se kestää yhteensä noin puolitoista vuotta. Lähes kaikki koirarodut soveltuvat koulutettaviksi hypokoiriksi.

Vain kourallinen kohtalotovereita

Yhdeksänvuotiaalle Saaga Ojaselle puhkesi vauvana harvinainen geenimutaatiosta johtuva neonataalidiabetes. Hänen haimansa valmistaa insuliinia, mutta insuliini ei pääse vapautumaan soluista verenkiertoon. Insuliinia hän ei tarvitse, vaan diabeteksen hoitoon riittää nieltävä, kapselimuotoinen lääke.

Kauneus on katoavaista, mutta läski ikuista – vai onko?

Tietokirjailija Pekka Myyry päätti mennä lihavuusleikkaukseen diabeteslääkärinsä innoittamana. Tulokset yllättivät hänet iloisesti. Ruokatottumukset pitää muuttaa loppuelämän ajaksi, mutta se ei ole Pekasta ollut sen kamalampaa kuin loppuelämän jatkuvat ylipaino, nivelkivut ja korkea verenpaine. Joskus tulee repsahduksia, se on inhimillistä, mutta sitten on vaan skarpattava taas.

Insuliinin pistäminen on taitolaji

Oikealla tekniikalla, sopivalla neulalla terveelle, puhtaalle iholle. Kun pistät insuliinin näin, pistospaikat pysyvät kunnossa ja insuliinihoito toimii hyvin. Pistospaikkoja vaihtamalla insuliini imeytyy paremmin ja hoitotasapainokin voi sen seurauksena kohentua.

Näin onnistut kenkäostoksilla

Tarkista kenkien pituus, tutki niiden sisä- ja ulkopohja, valitse matala korko, varmista että kengän kiinnitys ulottuu riittävän pitkälle ja tarkista, onko varpailla tilaa liikkua kengissä. Jalkojenhoitaja Jaana Huhtasen ohjeilla onnistut kenkäostoksilla.

Ravitsemuksen kymmenen käskyä opastavat terveyttä edistävään syömiseen

Yhdysvaltain sydänyhdistys julkaisi viime vuoden lopulla ravitsemuksen kymmenen käskyä. Niissä on paljon tuttua suomalaiset ravitsemussuositukset tunteville. Parhaan hyödyn saa, kun noudattaa suosituksissa kuvattuja terveyttä edistäviä syömisen periaatteita läpi elämän. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab kertoo, mitä hyötyä diabeetikoille on näiden kymmenen käskyn noudattamisesta.

Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat näkyviin vähitellen

Sote-uudistus muuttaa tulevina vuosina perinpohjaisesti suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta. Luonnollisesti oman välttämättömän hoidon järjestyminen tulevaisuudessa mietityttää monia diabetesta sairastavia. Uudet hyvinvointialueet organisoivat parhaillaan toimintaansa, ja vielä kukaan ei osaa sanoa, millaisia muutoksia esimerkiksi diabeteksen hoitoon mahdollisesti tulee.

Jättihaasteen edessä

Pirkanmaan aluevaltuustoon valittu Leena Mankkinen ja aluevaaleissa ehdolla ollut Mikael Rinnetmäki kertovat, mihin suuntaan diabeteksen hoitoa pitäisi heidän mielestään kehittää sote-uudistuksessa: kakkostyypin diabetekseen ehkäisyyn pitää panostaa enemmän, hoitopaikoissa tarvitaan diabeteshoitajia jatkossakin, hoitotarvikkeiden saatavuutta täytyy parantaa, diabeetikoilla pitäisi olla enemmän valinnan vapautta hoitotarvikkeiden valinnassa ja lähipalvelut on turvattava etäpalvelujen rinnalla.

Suolistohormonilääkkeet helpottavat painonhallintaa

Uuden sukupolven suolistohormonilääkkeet laskevat verensokeria, edistävät sydämen terveyttä ja auttavat painonhallinnassa. Diabeteslääkäri Merja Laineen mukaan selkeä enemmistö eli noin 70 prosenttia lääkityksen aloittaneista laihtuu. Toistaiseksi osa diabeetikoista päätyy maksamaan lääkkeet itse Kela-korvattavuuden tiukkojen kriteerien vuoksi.

Taru Sorsan erilainen elämä

Taru Sorsa muutti Helsingistä Lontooseen ja haaveili musiikkiopinnoista. Toisin kävi: nyt hän opiskelee terveyspsykologiaa huippuyliopistossa ja tekee diabetesta sivuavaa tutkimusta. Musiikkikaan ei jäänyt – naisen voi bongata vaikkapa laulamassa jazzklubilla. Taru sanoo, että Lontooseen muuton jälkeen hänen elintasonsa laski, mutta elämänlaatunsa koheni merkittävästi.

Matkalla maailmalle

Ulkomaille muuttamiseen ja matkustamiseen kannattaa valmistautua ajoissa, jotta diabeteksen hoitoon ja sosiaaliturvaan liittyvät järjestelyt ehtii selvittää kunnolla. Paljonko lääkkeitä matkalle voi ottaa mukaan? Tarvitaanko niistä reseptit? Miten kohdemaassa saa lääkkeitä ja hoitoa? Kannattaako ottaa matkavakuutus ja saako diabeetikko sellaisen? Säilyykö suomalainen sosiaaliturva?

Liikettä lääkkeeksi nivelrikkoon

Nivelrikko jäykistää ja kipeyttää niveliä. Niveliä pitää alkaa hoitaa heti, kun ensimmäiset oireet ilmaantuvat. Tehokkain lääke on sopivasti kuormittava liikunta. Sopivaa liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, hiihto, uinti sekä muut vesiliikuntalajit kuten vesijumppa ja vesijuoksu. Juokseminen ja erilaiset jalkoja iskuttavat pallopelit kannattaa unohtaa, sillä ne rasittavat niveliä liikaa.

Valoisampaa elämänasennetta kohti

Jatkuva negatiivisuus heikentää hyvinvointia ja tuhoaa ihmissuhteita. Omaa negatiivisuutta voi vähentää harjoittelemalla, mutta toisen ihmisen käyttäytymistä ei voi muuttaa. Kukaan ihminen ei ole pohjimmiltaan negatiivinen, sanoo psykoterapeutti Antti Ervasti. Kielteinen asennoituminen johtuu usein ihmisen sisällä olevasta pahoinvoinnista, esimerkiksi ihmissuhde- tai terveysongelmista tai taloudellisista huolista.

Pää pyörällä biologisista lääkkeistä

Monien sairauksien hoidon mullistaneet biologiset lääkkeet yleistyvät kovaa vauhtia. Niiden käyttöä rajoittaa kuitenkin kallis hinta. Biologisella lääkkeellä tarkoitetaan elävien solujen avulla tuotettua lääkettä. Tällainen on myös insuliini.

Kirje tuntemattomalle

Diabetesliitto pyysi pidempään diabetesta sairastaneiden lasten vanhempia ja diabeteskursseille osallistuneita nuoria kirjoittamaan perheille ja nuorille, joiden elämässä diabetes on uusi asia. Yksi tähän kirjeprojektiin osallistunut on diabetesta sairastavan lapsen äiti Milja Markkanen, jonka mukaan ammattiapu on tärkeää, mutta diabeteksen kanssa kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa elävät ymmärtävät parhaiten, mistä siinä on kyse. On tärkeää kuulla, että elämä jatkuu ja sairauden kanssa kyllä pärjää.

Hallitse verensokeria

Kakkostyypin diabetesta sairastava voi vaikuttaa verensokeriinsa ruoka-, liikunta- ja nukkumistottumuksilla. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen listaa tärkeimpiä päivittäisiä keinoja hallita verensokeritasoa. Korkeaan verensokeriin kannattaa puuttua ajoissa, sillä hoitamattomana se lisää lisäsairauksien riskiä.

Pysy pystyssä – treenaa lihaksia ja tasapainoa

Hyvä tasapaino on yksi niistä monista asioista, joita emme huomaa tai osaa arvostaa, ennen kuin ne alkavat rapautua. Tasapaino on monen tekijän summa: siihen tarvitaan aistien, lihasten ja hermoston monipuolista yhteistyötä. Lihaksia on hyvä vahvistaa ja tasapainoa harjoittaa keski-iästä lähtien. Helpot tasapainoharjoitukset jutun lopussa auttavat tässä alkuun.

Nyt kuuluu huonosti

Kun huono kuulo liittyy ikääntymiseen, ihminen kuulee äänet yhtä voimakkaina kuin ennen, mutta hän ei tahdo saada sanoista selvää. Kuuloelin alkaa rappeutua ja kuulo heikentyä keskimäärin 50 vuoden iässä. Muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa. Kuulokojetta ei kannata häpeillä, sillä muut eivät välttämättä edes huomaa sitä.

Vahvista vastustuskykyäsi

Jokaisella meistä on kehossamme satoja miljardeja puolustussoluja, joiden tehtävä on estää taudinaiheuttajabakteereja ja -viruksia pääsemästä elimistöömme. Osa vastustuskyvystä on perimän määräämää, osa taas hankitaan elämän varrella kohtaamalla erilaisia taudinaiheuttajia tai ottamalla rokotteita. Voimme vahvistaa vastustuskykyämme myös syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa ja nukkumalla riittävästi.

Antaudu hiljaisuuteen

Loppumaton ääniärsykkeiden virta voi olla valtava rasite. Jatkuvalle melulle altistuminen aiheuttaa stressiä ihmisille. Syynä on se, että aivomme toimivat yhä samalla tavalla kuin silloin kun esivanhempamme asuivat vielä luolissa, ja siksi kovat äänet koetaan uhkaavina. Hiljaisuus käsitetään usein äänettömyydeksi, mutta yhtä tärkeää on saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä.

Häiriöitä hermoissa

Hermot eivät pidä liiasta sokerista. Korkea verensokeri voi johtaa niiden toiminnan vaurioihin, neuropatiaan. Tuntohermojen vaurioituminen voi ilmetä tuntopuutoksina tai kipuna, motoristen hermojen vaurioituminen lihasvoiman heikentymisenä. Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston vauriot puolestaan vaikuttavat elimistön toiminnan säätelyyn: muun muassa vatsan ja suoliston toimintaan, verenpaineeseen, virtsarakon tyhjenemiseen ja erektioon.

Veren rasva-arvot kertovat valtimoiden kunnosta

Veren rasva-arvojen tavoitteet tiukentuivat vuosi sitten. LDL-kolesterolin tiukin raja on nyt 1,4 millimollia litrassa, kun riski saada valtimotauti on erityisen suuri. Diabetesta sairastava tarvitsee usein kolesterolilääkityksen, mutta sen lisäksi ruokavalio täytyy saada kuntoon, liikuntaa pitää lisätä ja huolehtia myös riittävistä yöunista.

Säännöllinen silmien tutkiminen säästää ikäviltä yllätyksiltä

Iän myötä silmäsairaudet yleistyvät. Glaukooma voi vaurioittaa näköhermoa, silmänpohjan ikärappeuma kohdistuu tarkan näön alueelle. Kaihi sumentaa mykiön, heikentää näköä ja muuttaa silmän taittovoimaa. Lasiainen ja verkkokalvo voivat irtautua ja silmän verkkokalvolle voi tulla muutoksia. Silmät kannattaa tutkituttaa säännöllisesti, jotta muutokset havaitaan ajoissa.

Lisäaikaa ylioppilaskirjoituksiin?

Sairaus voi oikeuttaa ylioppilaskirjoituksissa lisäaikaan, jota voi anoa ennakkoon tai joka voidaan myöntää vielä kesken kokeenkin. Useimmiten diabeetikot eivät kuitenkaan lisäaikaa tarvitse.