Koti Blogi
”Olin aivan ihmeissäni, kun sain nukkua kokonaisia öitä”
Essi, 29-vuotias terveydenhoitaja ja 3-vuotiaan lapsen äiti Varsinais-Suomesta, kertoo avoimesti matkastaan tyypin 1 diabeteksen kanssa. Syyskuussa 2019 hänellä diagnosoitiin tyypin 1 diabetes. Vaikka alku oli shokki, Essi on oppinut elämään diabeteksen kanssa ja näkee sen osana itseään, ei esteenä.
Huoleton Huuhtanen
Samuli Huuhtanen ei pelästynyt, kun hän sairastui tyypin 1 diabetekseen, sillä diabetesta voi itse hoitaa hyvin. Hän on onnellinen myös siitä, että hän sairastui diabetekseen nelikymppisenä, kun nuoruuden ördäilyt olivat jo ohi. Toinen sairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta, on ollut vähän työläämpi.
Lihavuus tyypin 2 diabetesta sairastavan harmina
Suurin osa tyypin 2 diabetesta sairastavista elää lihavuuden kanssa, mutta vain harvat heistä onnistuvat pudottamaan painoaan, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Painonpudotus kannattaa, sillä jo pienikin pudotus vähentää vaaraa sairastua tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksiin.
”Kun asuu kaukana terveyspalveluista, pitää osata ennakoida”
Muoniossa asuva Matti Myllykangas sanoo, että hän on paras diabeteksensa asiantuntija. Sen ymmärtää, kun seurantakäynneille on 250 kilometriä matkaa. Hän pitää huolta diabeteksensa hoitotasapainosta lääkityksen lisäksi liikkumalla Lapin tuntureilla, kalastamalla sekä syömällä terveellisesti ja säännöllisesti.
Diabetesta sairastavien varusmiespalvelus vaatii perusteellisen valmistelun
Puolustusministeriö selvittää diabetesta sairastavien varusmiespalvelun järjestelyä, ja näyttää todennäköiseltä, että ainakin vapaaehtoisuuteen perustuva varusmiespalvelus toteutuu. Mutta milloin ensimmäinen diabetesta sairastava voisi astua palvelukseen, sitä ei kukaan halua ennustaa.
Laajakirjoinen enterovirusrokote voi purra tyypin 1 diabetekseen
Tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen oletetaan aiheutuneen enterovirusinfektioista ainakin osalla sairastuneista. Tampereella on käynnissä tutkimus, jonka yhtenä tavoitteena on löytää taudin ehkäisemiseen laajakirjoinen enterovirusrokote. Tutkimuksessa haetaan myös keinoja enterovirusinfektioiden kroonistumisen estämiseen, akatemiatutkija Minna Hankaniemi kertoo.
Yhdistysten yhteinen tapahtuma Keravalla oli menestys
Keravan 100-vuotisjuhlassa kansanterveysjärjestöt järjestivät osan ohjelmasta. Järjestöt mittasivat verensokeria, verenpainetta, kuuloa ja uloshengityksen häkäarvoja. Tapahtuma oli menestys: se houkutteli paikalle 450 kävijää.
Sami Keski-Vähälä: Diabetes on lahja
Diabetesdiagnoosi oli käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälälle yllätys, mutta ei katastrofi. Se on saanut hänet pitämään parempaa huolta itsestään. Hän ei ole koskaan kapinoinut sairautta vastaan eikä hän välttele mitään, vaan tekee kaikkea mitä ennenkin. Hän saa tyydytystä, kun onnistuu monimutkaisessa hoidossa. Jos hän ei ota tautia haltuun, sitä ei tee kukaan muukaan.
Luonto lisää myönteisiä tunteita
Luonto parantaa hyvinvointia: jo pienet päivittäiset piipahdukset puistoihin tai lenkkipoluille voivat vaikuttaa suuresti elämänlaatuun. Luonnossa verenpaine ja stressihormoni kortisolin pitoisuus veressä laskevat, ja parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy: näin olo alkaa tuntua hyvältä ja rauhalliselta. Luonnossa kannattaa liikkua aistit avoimina: miltä siellä tuoksuu, millaisia ääniä siellä kuuluu ja millaisia eläimiä, kasveja ja värejä siellä näkyy.
Tasainen ateriarytmi auttaa diabeteksen hoidossa
Rytmitä päivän ruokailut tasaisesti, tee harkittuja valintoja ja syö kohtuullisen kokoisia annoksia, niin tuet ruokatottumuksilla hyvää diabetekseen hoitoa. Siiloin nälkä ei kasva liian suureksi ja verensokerikin pysyy paremmin normaalilukemissa.
Unelma emännyydestä toteutui
Pikkutyttönä Riikka Suutarilla oli kaksi unelmaa: tulla presidentiksi tai maatilan emännäksi. Jälkimmäinen haave toteutui. Hän haluaa tarjota tilan eläimille parhaat mahdolliset olosuhteet. Diabetes tuo haasteita tilanhoitoon, joka on usein ennalta-arvaamatonta, eikä työn touhussa aina ehdi syömään. Stressaavan työpäivän jälkeen hän menee navettaan ottamaan vasikkaterapiaa.
Onnen lähteillä
Mistä koostuu hyvä arki ja tasapainoinen elämä? Neljä eri-ikäistä ihmistä kertoo, miten he pitävät huolta hyvinvoinnistaan, mitkä asiat tuottavat heille iloa elämässä ja mikä heidän mielestään on elämän tarkoitus.
Elintavat vaikuttavat erektioon
Omien valintojen avulla on mahdollista ehkäistä ja vähentää erektiopulmia. Keinot ovat tuttuja: painohallinta, säännöllinen liikunta, terveellinen ravitsemus, riittävä uni, päihteettömyys, verenpaineen hoito ja stressin välttäminen. Apua erektio-ongelmiin kannattaa hakea lääkäriltä erittäin herkästi, sillä erektio-ongelmat altistavat itsetunto- ja parisuhdeongelmille.
Hellyyttä, hoivaa ja huolenpitoa
Lemmikit voivat lievittää yksinäisyyttä, madaltaa verenpainetta, vähentää stressihormonien kuormaa ja saada omistajansa ulkoilemaan. Ne tuovat elämään säännöllisyyttä ja ovat aina iloisia nähdessään omistajansa. Psykoterapeutti Atte Variksen Alva-koira on hänen hyvä ystävänsä, joka vie hänet ulos säällä kuin säällä.
Tanssi on kokonaisvaltainen terveyspommi
Tanssi tekee hyvää mielelle, keholle ja aivoille. Tanssiminen auttaa myös luomaan yhteyden toisiin ihmisiin. Musiikin tavoin tanssiminen tukee muistia, keskittymistä ja luovuutta ja lievittää stressiä. Kaikki osaavat tanssia: jo käsien heiluttelu musiikin tahtiin on luovaa tanssimista, ja se voi rohkaista liikuttamaan myös muuta kehoa.
Liikenteessä lääkärin lausunnolla
Diabetesta sairastava kuljettaja vastaa itse omasta ajokunnostaan. Kun hänellä on verensokeria alentava lääkitys, hänen täytyy tarkistaa, että hänen verensokerinsa on turvallisella tasolla ennen autoilemaan lähtöä. Pitkillä automatkoilla verensokeri kannattaa tarkistaa kahden, kolmen tunnin välein. Lääkäri arvioi ryhmän 1 kuljettajien ajoterveyttä 1–5 vuoden välein.
Eeron kaksi sairautta
Eero sairastui tyypin 1 diabetekseen kesällä, ja syksyllä hän aloitti koulun. Siellä oli hänen apunaan koulunkäynninavustaja. Aluksi erityisesti lukuisat pistokset harmittivat Eeroa. Älypumppu on helpottanut hoitoa: hän pääsi leirikouluunkin ilman vanhempia. Iman diabetesdiagnoosia ei olisi selvinnyt, että hänellä on myös toinen vakava sairaus, Shwachman-Diamondin oireyhtymä, joka voi aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Kakkostyypin diabeteksen hoitoa voi iäkkäänä keventää
Hoidon helpottaminen ja elämänlaatuun keskittyminen voi olla parasta hoitoa tyypin 2 diabetesta sairastavalle ikäihmiselle. Ikä ei kuitenkaan kerro kaikkea: tärkeämpää on ihmisen toimintakyky ja kokonaistilanne, ja siksi yksilölliset hoitoratkaisut ovat tärkeitä. Liian matala verensokeri on iäkkäälle iso riski. Muitakin lääkityksiä voi olla tarpeen muuttaa.
Virtuaalista vertaistukea
Diabetesliiton kouluttamat vapaaehtoiset ohjaavat videovertaistukiryhmiä. Eniten keskustelua ryhmissä viriää diabeteksen hoitamisesta, liikunnasta, ravitsemuksesta ja arjen sujumisesta. Ryhmien keskustelut jäävät niiden jäsenten keskeisiksi, niistä ei puhuta muualla. Markku Svensk ja Riikka Töyrylä kertovat omista kokemuksistaan ryhmien vetäjinä.
HS-tauti kasvattaa diabetesriskiä
Kivuliaissa ja märkivissä ihopaiseissa on tärkeää unohtaa häpeän tunteet ja hakeutua pikaisesti lääkäriin. HS-tauti nostattaa nivusiin, kainaloihin ja genitaalialueelle tulehduksellisia kyhmyjä ja kivuliaita paiseita. Naisilla niitä ilmaantuu usein myös rintojen alle ja miehillä etenkin peräaukon ympäristöön sekä pakaroihin.
Onnikka suostuttelee elintapamuutoksiin
Onnikka-puhelinsovellus tsemppaa käyttäjää terveellisiin elintapoihin ja painon pudottamiseen suostutellen ja syyllistämättä. Oulun yliopistossa kehitetty menetelmä pohjautuu tutkittuun tietoon ihmisen käyttäytymisestä. Sovellus on helppokäyttöinen: 70–80 prosenttia sen käyttäjistä ovat jaksaneet olla mukana vuoden kestävän ohjelman loppuun asti. Sovelluksen voi saada käyttöönsä vain terveydenhuollon kautta.
Kaunokirjallisuus tarjoaa opettajan, keskustelukumppanin ja ystävän
Kaunokirjallisuus tempaa lukijan mukaansa mitä erilaisimpiin maailmoihin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oppia enemmän itsestä ja oman mielen liikkeistä. Joskus se voi toimia myös hyvänä ystävänä tai vaikka terapiana. Vaikka kirjallisuus voi auttaa meitä monella tavalla, kirjat eivät korvaa ihmisiä – ilman toisia ihmisiä sairastumme ja kuolemme, kirjailija, psykologi Jussi Valtonen sanoo.
Lääkkeen pitkä tie ideasta käyttöön
Kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen vie keskimäärin 12‒13 vuotta. Lääkkeitä kehittävät kaupalliset lääke- ja bioteknologiayhtiöt. Idea lääkkeestä voi syntyä lääketieteellisestä tarpeesta tai uudesta tutkimustuloksesta. Ennen kuin lääke on kuluttajien käytössä, sen tehoa ja turvallisuutta on testattu moneen kertaan.
Johanna Rehnin tutkimus valaisee insuliinihoidon historiaa
Kun Johanna Rehnin väitöstutkimus noin kolmen vuoden kuluttua valmistuu, voimme odottaa saavamme aivan uutta tietoa insuliinihoidon historiasta Suomessa. Mutta sitä ennen nuoren historioitsijan pitää kääntää monen monituista kiveä – ja ensiksi löytää niitä aiemmin tutkimattomilta poluilta.
Voiko tieteelliseen tutkimustulokseen aina luottaa?
Tieto on harvoin yhden tutkimuksen takana. Lääketieteessä faktatieto karttuu, kun samansuuntaista tietoa kertyy eri lähteistä eli kun moni tutkimus viittaa samaan suuntaan. Kun halutaan varmistaa, miten vaikkapa painonpudotus vaikuttaa sairastumisriskiin, muutoksen vaikutus pitäisi tutkia erikseen, luotettavimmin satunnaistetussa vertailututkimuksessa, tutkijatohtori Aleksi Reito sanoo.