Koti Blogi

Monta tyyppiä tyypin 2 diabetesta

Tutkijat ovat jaotelleet tyypin 2 diabeteksen viiteen alaryhmään. Kahdessa niistä keskeinen piirre on heikentynyt insuliinineritys ja yhdessä vakava insuliiniresistenssi. Yhdessä ryhmässä diabetes liittyy lihavuuteen ja yhdessä ikääntymiseen. Tavoitteena on löytää kullekin sairastuneelle täsmällinen, nopea hoito. Yksilöitä ei kuitenkaan voi jaotella vain yhteen lokeroon, sillä heillä voi olla piirteitä useammasta ryhmästä.

Parempi olla omassa kropassa

Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.

Unelma sai siivet

Matias Rantala haaveili stuertin työstä kymmenen vuotta. Hän luuli pitkään, että diabetes estää työskentelemisen ilmailualla. Ovi stuerttikoulutukseen avautui kuitenkin viime syksynä Saksassa. Marraskuussa hän pääsi loppukokeesta läpi, valmistui stuertiksi ja aloitti työt Barcelonassa.

Haasteita elämän hallinnassa

Miten diabeteksen hoito onnistuu, kun elämän hallinta on muutenkin vaikeaa? Kun diabeetikolla on omahoidon onnistumista vaikeuttavia haasteita, kuten mielenterveyden häiriö, päihderiippuvuus tai kehitysvamma, ohjauksen ja tukiverkostojen merkitys nousee tavallistakin tärkeämmäksi. Tuttu, moniammatillinen tiimi tukee diabetesta sairastavan ihmisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Vaellusretki tunturissa sai yllättävän käänteen

Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.

Jalan hapenpuute ei aina oireile tuntuvasti

Alaraajojen tukkiva valtimotauti hiipii hiljaa. Sitä sairastava voi kävellessään tuntea pohkeessaan kipua tai jalkaterää voi makuulla ollessa kolottaa, mutta pitkällekin edennyt tauti saattaa olla oireeton. Alaraajojen tukkivaa valtimotautia pitää ehkäistä ja hoitaa hyvin: jos jalka alkaa kärsiä kroonisesta hapenpuutteesta, voi ainoa realistinen hoito olla raajan amputointi, sanoo plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri Veerakaisa Koivunen.

Sydämenasiana jalkojen terveys

Diabetes vaurioittaa helposti jalkojamme. Lähde mukaan ottamaan selvää, miksi näin käy. Oppaana toimii Olipa kerran elämässä -klassikkosarjan innoittama jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen. Käypä hoito -suositus diabeetikon jalkaongelmista auttaa meitä pysymään oikealla tiellä.

Tomi Kankainen: Verensokeria on vaikea hallita, ellei sen määrää tiedä

Kun Tomi Kankainen sairastui 43-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen, eniten häntä järkytti riippuvuus insuliinista. Nyt hän hoitaa diabetestaan insinöörin tarkkuudella ja huolehtii kunnostaan harrastamalla kamppailulajeja. Hän pitää kiinni siitä, että hoitopäätökset perustuvat mitattuun verensokeriin – muuten hoito on vain arvailua.

Tunnistatko lantionpohjan lihakset?

Lantionpohjan lihaskunnon merkityksen huomaa, kun yskii, aivastaa, nauraa tai ponnistaa. Jos lantionpohjalihakset eivät toimi niin kuin pitäisi, virtsaa saattaa lirahtaa housuihin. Toimivat lantionpohjan lihakset aktivoituvat tarvittaessa nopeasti ja napakasti, mutta pystyvät myös rentoutumaan. Omat lantionpohjan lihakset kannattaa opetella tunnistamaan, vaikka ne arjessa toimivatkin pitkälti vaistomaisesti.

Kerran elämässä

Elias Kärki lähti opiskelijavaihtoon Ghanaan, koska halusi tutustua Afrikkaan ja osoittaa itselleen, että tyypin 1 diabetes on järjestelykysymys. Diabeteksen kanssa hän pärjäsikin hyvin, mutta kulttuurisokki vei yllättävän paljon voimia. Köyhyyden ja elintasoerojen näkeminen otti koville, koska hän ei voinut tehdä tilanteen parantamiseksi mitään.

Diabetes altistaa monille sairauksille

Diabetes on koko elimistön sairaus, jossa yksi ongelma johtaa helposti toiseen ja kolmanteen. Korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, mikä on monien lisäsairauksien taustalla. Hyvä hoitotasapaino ja terveelliset elintavat ehkäisevät haittoja ja voivat jopa pysäyttää alkaneen huonon kehityksen. Kun terveys elämäntapojen muutoksen vuoksi kohenee, myös mieliala paranee. Tästä syntyy hyvän kierre.

Munuaistaudin voi ehkäistä ja pysäyttää

Ensimmäisiä merkkejä munuaistaudista löytyy usein jo tyypin 2 diabeteksen toteamisen aikoihin, ja myöhemmin munuaistautiin voi sairastua jopa puolet tyypin 2 diabeetikoista. Munuaisten vaurioitumisen voi pysäyttää, ja tautia voi myös ehkäistä hyvällä diabeteksen hoidolla. Diabeetikon elinajan ennuste on paljon parempi, jos selviää ilman munuaisvauriota.

Arvioi alkoholin kulutustasi rehellisesti

Turvallista alkoholin käyttöä ei ole olemassakaan. Myös kohtuullinen alkoholin kulutus voi aiheuttaa terveysongelmia: se voi väsyttää, aiheuttaa mielialamuutoksia ja uniongelmia sekä lisätä painoa. Rajumpi alkoholin kulutus rasittaa sisäelimiä. Moni ajattelee, että yksi tai kaksi alkoholiannosta rentouttaa stressaantunutta mieltä. Mutta onko näin? Omaa tilannetta voi testata esimerkiksi pitämällä juomisesta kokonaan taukoa.

Liikunta on ilmainen ihmelääke

Jos yhteen pilleriin saisi kaikki liikunnan terveysvaikutukset, se olisi todennäköisesti maailman tehokkain terveyteen vaikuttava lääke. Ja jos jokainen suomalainen liikkuisi säännöllisesti edes jonkin verran nykyistä enemmän, kansanterveys kohenisi silmissä. Kuitenkin vain 15 prosenttia suomalaisista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Lohdullista on, että sohvaperunan terveys ja olo kohenevat jo varsin vähästä liikunnasta.

Hyvä mieli, parempi uni

Vaikka keho lepäisi väsyneenä peiton alla, mieli voi olla aktiivinen. Se virittää kehon stressimekanismit ja aktivoi aivokuorta, mikä pitää ihmisen valveilla. Mielen tulisi saada irtautua sitä kiihdyttävistä asioista, kuten työjutuista, perhepulmista tai jännittävistä televisio-ohjelmista hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Psykoterapeutti Heli Järnefelt neuvoo, miten se onnistuu.

Turvassa toisten kanssa

Yhteenkuuluvuuden kokemus rakentaa turvallisuudentunnetta ja lievittää stressiä. Uhka joukon ulkopuolelle jäämisestä saa aikaan voimakkaan reaktion aivoissa. Kanssalaisuus eli yhteisöllisyys huoltaa aivoja. Niin tekevät myös virkistävä nukkuminen, sopiva aivojen kuormituksen ja palautumisen vuorottelu ja hyvä verensokeritasapaino.

Lisää hyvää ruokavalioon ilman luopumisen pakkoa

Kun ruokatottumuksiin tehdään muutoksia, moni ajattelee, että hänen pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja rajoittaa syömistään. Tämä ei ole tarpeen: samaan tulokseen pääsee, kun lisää ruokatottumuksiinsa hyviä asioita. Kun mieli saa olla rauhassa luopumisen ja kieltojen ajatukselta, muutosten tekeminen on usein helpompaa.

Iloa pimeään ja kylmään syksyyn

Kun ulkona on kylmää ja pimeää, se saa mielenkin mustumaan. Suurin osa suomalaisista alkaa tuntea jonkinlaisia kaamosoireita viimeistään 30 ikävuoden jälkeen. Tämä syksy voi tuntua vaikealta myös synkkien maailmantapahtumien vuoksi. Psykologi kannustaa nukkumaan hyvin, liikkumaan riittävästi ja tapaamaan muita ihmisiä, silloin vaikeuksia jaksaa paremmin. Kaamosmasennukseen voi auttaa myös kirkasvalohoito.

Omin jaloin – Jalkaterapeutin vastaanotolla

Mitä jalkaterapeutin vastaanotolla tehdään? Miten vastaanotolle pitäisi valmistautua? Tarvitseeko jännittää, jos jalat ovat olleet huonolla hoidolla? Mitä minun pitää tehdä itse ja mikä kuuluu hoitopaikan vastuulle? Vastaamassa jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen Diabetesliitosta.

Sana elää iskelmillä ja runoilla

Sana Mustonen on kirjoittanut laulujen sanoja monille tunnetuille artisteille. Hän on tehnyt myös seitsemän runokirjaa ja kahdeksas on kustantajalla. Sanoituksillaan hän haluaa havahduttaa ihmisiä huomaamaan elämän kauneuden. Itseään hän kuvaa ylioptimistiksi, jolla on hullu elämänhalu ja kauhea kuolemanpelko.

Joinakin päivinä pystyn unohtamaan kaikki sairauteni

Jenni Pynnönen sairastaa tyypin 1 diabeteksen lisäksi kahta erittäin harvinaista neuroimmunologista sairautta, jotka ovat vieneet hänet ajoittain pyörätuoliin ja sairaalaan. Vaikka sairaudet ovat vaikeasti hallittavia, hän toivoo pääsevänsä vielä takaisin työelämään. Hän ei mieti, miten sairaudet rajoittavat elämää ja mitä hän ei voi tehdä, vaan sitä, mitä hän voi tehdä niistä huolimatta.

Meidän yhdistyksemme

Tampereen diabetesyhdistys on toiminut jo 70 vuotta. Kolme yhdistyksen jäsentä kertoo, mitä yhdistys on heille merkinnyt ja mihin suuntaan he haluaisivat sen kehittyvän tulevaisuudessa. Kaikille heistä yhdistys on tarjonnut ajantasaista tietoa diabeteksesta sekä vertaistukea ja uusia ystäviä. Heille on tärkeää myös yhdistyksen edunvalvontatyö, ja sen merkitys korostuu sote-uudistuksessa.

Liikkeelle terveyden tähden

Ylipaino voi tehdä liikkumisesta hankalaa. Siksi tärkeintä on löytää liikkumistapa, joka tuntuu mukavalta. Jokainen askel, vähän hitaampikin, edistää terveyttä, vaikka paino ei aluksi putoaisi. Jos liikkuessa tulee hengen ahdistusta, tajunnan hämärtymistä tai sydänoireita, asiasta kannattaa jutella lääkärin kanssa ennen kuin jatkaa harjoittelua.

Kuka saa kihdin?

Kihti on tyypin 2 diabeetikoilla harmillisen yleinen vaiva, mutta hyvillä elintavoilla sen saa yleensä aisoihin. Lääkkeilläkin kivuliaita kihtikohtauksia voi pitää loitolla. Kihti kehittyy virtsahaposta. Virtsahappoa eli uraattia syntyy elimistössä puriiniaineenvaihdunnan lopputuotteena. Puriineja on runsaasti esimerkiksi oluessa, äyriäisissä ja sisäelimissä.

Kuka saa hoitoa Suomessa?

Saatko juuri sellaista hoitoa kuin tarvitset – oikeaan aikaan, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta? Meillä on koronapandemian aiheuttaman hoitovelan vuoksi myös osaavan hoitohenkilökunnan puutteesta johtuvaa hoitovelkaa. Diabetesta sairastava ei välttämättä tiedä, onko hänellä hoitosuunnitelma ja milloin hän pääsee seuraavan kerran vastaanotolle.