Koti Blogi
Kaksi hiukan ylipainosta iloista lasta uima-altaan reunalla.

Lapsen ylipaino on koko perheen asia

Lapsen painokäyrä näyttää terveydenhoitajan vastaanotolla nousevaa suuntaa. Miten ottaa lapsen paino puheeksi niin, että se kannustaisi perhettä muutokseen eikä nitistäisi ja syyllistäsi? Lapsen elintapoihin voi vaikuttaa luontevasti, kun koko perhe muuttaa tottumuksiaan. Lapsen ei yleensä tarvitse laihduttaa: kun hän innostuu liikkumaan ja ruokailuajoista tulee säännöllisiä, pituuskasvu hoitaa usein hoikistumisen.
Piirroskuva tutkijasta kädessään mikroskooppi istumassa aarrearkun päällä.

Biopankit ovat tutkijoiden aarreaitta

Oman veri- tai kudosnäytteen luovuttaminen biopankkiin on erinomainen tapa edistää lääketieteellistä tutkimusta. Biopankkien tietoturvaa valvotaan erittäin tarkasti. Näytteet luovutetaan tutkijoiden käyttöön yleensä tunnistamattomina ilman näytteenantajien tietoja. Suostumuksen hyödyntää omia näytteitä voi myös peruuttaa ilman erillistä syytä.
Lähikuva Jyrki Seppäsestä, taustalla polkupyöriä.

Kun aivoissa pimeni auton ratissa

Espoolainen Jyrki Seppänen sai sakot liikenteen vaarantamisesta, koska vakava hypoglykemia yllätti hänet auton ratissa ja muiden autoilijoiden oli väisteltävä häntä. Hän on valittanut saamastaan tuomiosta: hänen mielestään kyse oli sairauskohtauksesta, ei huolimattomasta omahoidosta. Liian matala tai korkea verensokeri, hoitamaton uniapnea sekä sairauksien ja lääkitysten yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa vaaroja liikenteessä paitsi autoilijalle itselleen myös muille tiellä liikkujille.
Robin seisoo värikkäin graffitein koristellun seinän edessä.

”Itsensä haastaminen kasvattaa”

Robin Alexander on tyytyväinen, että uskalsi haastaa itsensä ja heittäytyä The Voice of Finland -laulukilpailuun. Yleisön edessä televisiossa laulaminen ei ollut ihan helppoa hänelle. Loppujen lopuksi hän oppi ohjelmassa paljon uutta laulamisesta ja esiintymisestä ja sai näin hyvät eväät haaveilemalleen laulajan uralle. Hän kannustaa myös muita nuoria rohkeuteen toteuttaa unelmiaan: Pahempaa kuin epäonnistuminen on se, ettei koskaan yritä, hän sanoo.
Kaksi naista halaa toisiaan kadulla.

Älä unohda kosketusta

Kosketus on ihmiselle sisäänrakennettu tapa rakentaa yhteyttä toisiin. Hyvältä tuntuva kosketus luo turvallisuutta ja luottamusta muihin ihmisiin. Koskettamisella on valtavan suuri vaikutus sekä kehon että mielen hyvinvointiin koko ihmiselämän ajan. Moni vauvana turvallista syliä vaille jäänyt ei esimerkiksi osaa arvostaa itseään aikuisena. 

Verenpaine alemmaksi liikunnalla

Säännöllinen liikunta voi laskea kohonnutta verenpainetta niin paljon, että verenpainelääkitystä pystyy vähentämään, tai sitä ei tarvitse aloittaa lainkaan. Liikunnan vaikutus verenpaineeseen alkaa näkyä kuukauden parin päästä, mutta jotta verenpaine pysyisi jatkossakin matalampana, liikuntaa täytyy edelleen harrastaa säännöllisesti. Liikunta laskee verenpainetta useiden mekanismien kautta.
Tuomo Lahtinen seisoo palomiehen kypärä kädessään paloauton edessä.

Haaveet jäivät, työpaikka säilyi

Tulevaisuus näytti tylyltä, kun palomies-sairaankuljettaja Tuomo Lahtinen sai kuulla sairastuneensa ykköstyypin diabetekseen. Lääkäri oli sitä mieltä, että hänen täytyy vaihtaa työtä. Niin ei kuitenkaan käynyt: työnantaja oli joustava ja hän sai jatkaa palomesimiehen työssä tietyin rajoituksin. Sen jälkeen hän on aloittanut myös päällystökoulutuksen Kuopion pelastusopistossa.
Mies tasapainoilee rannalle ajautuneen uppotukin päällä.

Tavoitteena riittävä tasapaino 

Kun ihmisen keho ja mieli ovat tasapainossa, hän ei edes huomaa sitä. Vasta tasapainon horjuminen havahduttaa huomaamaan elämän epävakauden. Psykologi Satu Lähteenkorvan mukaan hyvinvoinnin kulmakiviä on mielen ja kehon tasapaino, myönteinen suhde ja tyytyväisyys itseen, henkinen lataaminen eli itselle syvää mielihyvää tuottavien asioiden löytäminen ja riittävän vaihteleva elämä.
Valkoiseen lääkärintakkiin pukeutunut iloinen naistutkija seisoo portaikon edessä.

Lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen: Ylipaino ei ole oma valinta

Kerran lihava, aina lihava? Suomalainen uraauurtava lihavuustutkimus pureutuu ylipainon syihin ja seurauksiin, ja hakee helpotusta ylipainoepidemiaan. Professori Kirsi Pietiläisen tekemä tutkimustyö laajentaa ymmärrystä siitä, millaisia keinoja lihavuusbiologian solmujen avaamiseen tarvitaan. Lääkehoidoista suurimmat odotukset kohdistuvat nyt semaglutidi-nimiseen suolistohormonivalmisteeseen, joka on tutkimuksissa osoittautunut erittäin tehokkaaksi lihavuuden hoidossa.
Keski-ikäinen talviasuinen mies vetää perässään tavarakärryä, takana tunturi.

Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle

Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.

Aikuisten poliklinikalle siirtyvä nuori tarvitsee sopivasti tukea

Nuorten diabeetikkojen siirtyminen hoitoon aikuisten poliklinikalle sujuu pääsääntöisesti hyvin. Tärkeintä on, että vastuu ja itsenäisyys lisääntyvät oikeassa tahdissa. Halu ottaa itse vastuuta diabeteksen hoidosta tulee ajallaan: joillekin jo 16-vuotiaana, toisille taas lähempänä täysi-ikäisyyttä. Samalla vanhemmat alkavat väistyä luontevasti taka-alalle.

Sokeuteenkin sopeutuu

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.

Valoisat näkymät retinopatian hoidossa

Moni diabetesta sairastava pelkää yhä näkövammaa, vaikka nykyisillä hoitomenetelmillä lähes jokainen ongelma pystytään hoitamaan niin, että näkökyky säilyy. Diabeettisen retinopatian hoidossa on parissa kymmenessä vuodessa tapahtunut iso muutos, ja näkymät ovat valoisat. Sovittuja seurantakäyntejä ja silmänpohjakuvauksia ei kannata kuitenkaan jättää väliin.

Vaikuttaako persoonallisuus terveyteen?

Tunnolliset ihmiset pysyvät terveempinä kuin muut. Tunne-elämän epätasapaino ennustaa puolestaan psyykkistä sairastavuutta. Persoonallisuuspiirteet annetaan meille syntymässä, ja vaikka ne ovat melko pysyviä, ne voivat myös muuttua elämän mittaan. Niitä muokkaavat yksilölliset elämäntapahtumat, ympäristö sekä iän myötä tapahtuva kypsyminen. On myös havaittu, että sairastuminen voi muokata persoonallisuutta.

Hyytymä laskimossa

Jos verihyytymä tukkii alaraajan syvän laskimon, vaarana on keuhkovaltimoihin ajautuva veritulppa. Se on hengenvaarallinen tila, johon liittyy äkillistä tai asteittain pahenevaa hengenahdistusta tai rintakipua ja veriyskää. Vaikeaan keuhkoveritulppaan tarvitaan yleensä liuotushoito.

Tutkija Jenni Lehtimäki – Luonnon kirjo on ylivoimainen kansanterveyden edistäjä

Filosofian tohtori Jenni Lehtimäki tutkii sitä, miten vihreä ympäristö voi tuottaa terveyshyötyjä mikrobialtistuksen kautta. Tutkimuskohteena kohteena on yli miljoona Suomessa vuosina 1997–2016 syntynyttä lasta. Tutkimuksella selvitetään, onko lasten suolistobakteereissa ja sairastuvuudessa muun muassa tulehduksellisiin suolistosairauksiin, astmaan, reumaan ja tyypin 1 diabetekseen eroja, jotka liittyvät heidän elin- ja asuinympäristöönsä.

Suosi kasviksia ympäristön ja terveyden vuoksi

Tiesitkö, että keskimääräinen kuluttaja voi elintarvikevalinnoillaan pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30–40 prosenttia niin, että ruokavalion ravitsemuksellinen laatu paranee samalla? Ilmastoystävällinen ruokavalio on myös terveyttä edistävä ruokavalio. Kaikkia syömistottumuksia ei ole tarpeen panna kerralla uusiksi, vaan pienetkin muutokset kannattavat.

Arjen valinnat vaikuttavat heti ja pitkälle tulevaisuuteen

Ympäristön hätä heikentää hyvinvointiamme jo nyt, mutta monia seurauksia emme osaa vielä edes aavistaa. Koronapandemia on muistutus tästä. Seuraava pandemia tai jokin muu katastrofi tulee varmasti, ellemme muuta kokonaisvaltaisesti ajatteluamme ja elämäntapaamme. Voimme vaikuttaa ympäristön tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen arkisilla valinnoillamme, muun muassa sillä, mitä syömme, miten liikumme paikasta toiseen ja miten lomailemme.

Asvaltilta luontoon

Metsät, pellot ja vesistöt rikastavat ihmisen mikrobiomia, mikä vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja suojaa sairauksilta. Kaupungistumisen ja elintapojen muuttumisen vuoksi ihmiset eivät ole enää yhtä luontevasti ympäröivän luonnon kanssa tekemisissä kuin ennen, ja se vaikuttaa mikrobiomiimme. Lisäksi luonnon monimuotoisuuden väheneminen on johtanut ympäristön mikrobiston köyhtymiseen. Kaikki tämä vaikuttaa terveyteemme ja sairastavuuteemme.

Pää tykkää, kun neulot tai nikkaroit

Käsillä tekeminen rauhoittaa, virkistää, auttaa muistamaan ja lohduttaa. Myös hienomotoriikka ja luovuus kehittyvät. Kun molemmat kädet työskentelevät, aivoalueet aktivoituvat laajasti. Se vaikuttaa myös mielen toimintaan. Ei ole oikeastaan väliä, mitä teet. Tärkeintä on, että se tuntuu mieluisalta.

Kävelemällä kuntoon

Jotta liikunnasta tulisi tapa, sen pitää olla helppoa ja vaivatonta. Käveleminen on ihmiselle juuri sellaista. Kävelemällä voi hoitaa paitsi kehoa myös mieltä ja ympäristöä. Sirpa Hytönen alkoi kävellä, kun hän sai kuulla tulevansa isoäidiksi ja tajusi, ettei huonokuntoisena jaksaa hoitaa lastenlastaan. Nyt hän on 40 kiloa kevyempi kuin ennen, eikä paluuta entiseen enää ole.

Isä ja tytär toistensa tukena

Reijo Koivusillalle Mari-tyttären diabetes oli huomattavasti pysäyttävämpi asia kuin aikoinaan oma sairastuminen. Nykyään isä ja tytär juttelevat diabetesasioista melko usein ja vaihtavat muun muassa kokemuksia sensoroinnista. Mari sanoo, että vain toinen diabetesta sairastava voi ymmärtää, miten herkästi diabeetikon verensokeri reagoi arjen vaihtuviin tilanteisiin.

Haimansiirron jälkeen

Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.

Koripallon lumoissa

Kun koripalloa harrastava Hulda Raanoja sairastui diabetekseen, hänen vanhempansa lähtivät täysillä mukaan huoltojoukkoihin. Kolmikosta tuli entistäkin tiiviimpi tiimi. Nyt Huldan tarinaa työstetään myös dokumenttielokuvaksi. Hulda haluaa olla esikuva muille junioriurheilijoille.

Välillä ahdistaa, mutta valtaosan aikaa olen iloinen

Diabetesliitto kysyi diabetesta sairastavilta, miten he ovat voineet korona-aikana, ja vastaukset olivat osin huolestuttavia. Yli puolet vastaajista arvioi sosiaalisen elämänsä kutistuneen, neljäsosalla fyysinen terveys oli huonontunut ja joka kolmas oli huomannut negatiivisia muutoksia mielialassaan ja jaksamisessaan. Kampaamoyrittäjä Kati Almajalille korona-aikana toi työ- ja taloushuolia, eikä pianisti Tuomo Partanen ole voinut konsertoida pitkään aikaan.