Koti Blogi

Hyvä mieli, parempi uni

Vaikka keho lepäisi väsyneenä peiton alla, mieli voi olla aktiivinen. Se virittää kehon stressimekanismit ja aktivoi aivokuorta, mikä pitää ihmisen valveilla. Mielen tulisi saada irtautua sitä kiihdyttävistä asioista, kuten työjutuista, perhepulmista tai jännittävistä televisio-ohjelmista hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Psykoterapeutti Heli Järnefelt neuvoo, miten se onnistuu.

Turvassa toisten kanssa

Yhteenkuuluvuuden kokemus rakentaa turvallisuudentunnetta ja lievittää stressiä. Uhka joukon ulkopuolelle jäämisestä saa aikaan voimakkaan reaktion aivoissa. Kanssalaisuus eli yhteisöllisyys huoltaa aivoja. Niin tekevät myös virkistävä nukkuminen, sopiva aivojen kuormituksen ja palautumisen vuorottelu ja hyvä verensokeritasapaino.

Lisää hyvää ruokavalioon ilman luopumisen pakkoa

Kun ruokatottumuksiin tehdään muutoksia, moni ajattelee, että hänen pitää ottaa itseään niskasta kiinni ja rajoittaa syömistään. Tämä ei ole tarpeen: samaan tulokseen pääsee, kun lisää ruokatottumuksiinsa hyviä asioita. Kun mieli saa olla rauhassa luopumisen ja kieltojen ajatukselta, muutosten tekeminen on usein helpompaa.

Iloa pimeään ja kylmään syksyyn

Kun ulkona on kylmää ja pimeää, se saa mielenkin mustumaan. Suurin osa suomalaisista alkaa tuntea jonkinlaisia kaamosoireita viimeistään 30 ikävuoden jälkeen. Tämä syksy voi tuntua vaikealta myös synkkien maailmantapahtumien vuoksi. Psykologi kannustaa nukkumaan hyvin, liikkumaan riittävästi ja tapaamaan muita ihmisiä, silloin vaikeuksia jaksaa paremmin. Kaamosmasennukseen voi auttaa myös kirkasvalohoito.

Omin jaloin – Jalkaterapeutin vastaanotolla

Mitä jalkaterapeutin vastaanotolla tehdään? Miten vastaanotolle pitäisi valmistautua? Tarvitseeko jännittää, jos jalat ovat olleet huonolla hoidolla? Mitä minun pitää tehdä itse ja mikä kuuluu hoitopaikan vastuulle? Vastaamassa jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen Diabetesliitosta.

Sana elää iskelmillä ja runoilla

Sana Mustonen on kirjoittanut laulujen sanoja monille tunnetuille artisteille. Hän on tehnyt myös seitsemän runokirjaa ja kahdeksas on kustantajalla. Sanoituksillaan hän haluaa havahduttaa ihmisiä huomaamaan elämän kauneuden. Itseään hän kuvaa ylioptimistiksi, jolla on hullu elämänhalu ja kauhea kuolemanpelko.

Joinakin päivinä pystyn unohtamaan kaikki sairauteni

Jenni Pynnönen sairastaa tyypin 1 diabeteksen lisäksi kahta erittäin harvinaista neuroimmunologista sairautta, jotka ovat vieneet hänet ajoittain pyörätuoliin ja sairaalaan. Vaikka sairaudet ovat vaikeasti hallittavia, hän toivoo pääsevänsä vielä takaisin työelämään. Hän ei mieti, miten sairaudet rajoittavat elämää ja mitä hän ei voi tehdä, vaan sitä, mitä hän voi tehdä niistä huolimatta.

Meidän yhdistyksemme

Tampereen diabetesyhdistys on toiminut jo 70 vuotta. Kolme yhdistyksen jäsentä kertoo, mitä yhdistys on heille merkinnyt ja mihin suuntaan he haluaisivat sen kehittyvän tulevaisuudessa. Kaikille heistä yhdistys on tarjonnut ajantasaista tietoa diabeteksesta sekä vertaistukea ja uusia ystäviä. Heille on tärkeää myös yhdistyksen edunvalvontatyö, ja sen merkitys korostuu sote-uudistuksessa.

Liikkeelle terveyden tähden

Ylipaino voi tehdä liikkumisesta hankalaa. Siksi tärkeintä on löytää liikkumistapa, joka tuntuu mukavalta. Jokainen askel, vähän hitaampikin, edistää terveyttä, vaikka paino ei aluksi putoaisi. Jos liikkuessa tulee hengen ahdistusta, tajunnan hämärtymistä tai sydänoireita, asiasta kannattaa jutella lääkärin kanssa ennen kuin jatkaa harjoittelua.

Kuka saa kihdin?

Kihti on tyypin 2 diabeetikoilla harmillisen yleinen vaiva, mutta hyvillä elintavoilla sen saa yleensä aisoihin. Lääkkeilläkin kivuliaita kihtikohtauksia voi pitää loitolla. Kihti kehittyy virtsahaposta. Virtsahappoa eli uraattia syntyy elimistössä puriiniaineenvaihdunnan lopputuotteena. Puriineja on runsaasti esimerkiksi oluessa, äyriäisissä ja sisäelimissä.

Kuka saa hoitoa Suomessa?

Saatko juuri sellaista hoitoa kuin tarvitset – oikeaan aikaan, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta? Meillä on koronapandemian aiheuttaman hoitovelan vuoksi myös osaavan hoitohenkilökunnan puutteesta johtuvaa hoitovelkaa. Diabetesta sairastava ei välttämättä tiedä, onko hänellä hoitosuunnitelma ja milloin hän pääsee seuraavan kerran vastaanotolle.

Älypumpun avulla tasapainoon

Monilla lapsilla ja nuorilla on jo älypumppu, mutta myös aikuiset hyötyisivät pumppuhoidosta. Se sopii elämän vaihteleviin tilanteisiin paremmin kuin pistoshoito. Tuore lasten pumppuhoitoa koskeva tutkimus osoittaa, että älypumppu paitsi parantaa hoitotuloksia myös keventää lapsen vanhempien kokemaa stressiä.

Voiko kakkostyypin diabeteksesta päästä eroon laihduttamalla?

Aiemmin ajateltiin, että elintapojen korjaaminen tepsii vain diabeteksen esivaiheessa. Nykyään tiedetään, että myös sairauden alkuvuosina voi elintaparemontilla saavuttaa normaalin sokeriaineenvaihdunnan. Yleensä tähän tarvitaan 10–15 kilon painonpudotusta. Mitä pitempään sairaus on kestänyt, sitä vähemmän haimassa on heräteltäviä beetasoluja.

Säännöllinen syöminen auttaa ahmijaa

Mitä enemmän syömistään rajoittaa, sitä todennäköisimmin päätyy ahmimaan. Laihdutuskuurit eivät auta ahmijaa. Sen sijaan hän hyötyy säännöllisestä ja riittävästä syömisestä. Ruokailu 3–4 tunnin välein rakentaa hyvän rungon syömisille.

Ruoka jumiutuu mahalaukkuun

Vatsaoireiden ja verensokeriongelmien taustalta voi löytyä mahalaukun toimintahäiriö, diabeettinen gastropareesi. Se johtuu mahalaukun hermoverkoston vaurioitumisesta. Ruoka jumiutuu mahalaukkuun useiksi tunniksi, mikä voi vaikeuttaa verensokerin hallintaa. Pienet, helposti sulavat ateriat helpottavat oireita. Gastropareesia voidaan hoitaa myös lääkkeillä.

Parisuhteen hyvinvointi heijastuu koko perheeseen

Lapsen sairastuminen vaikuttaa parisuhteeseen monella tavalla. Vanhemmat voivat käydä kriisiä läpi eri tahtiin ja käsitellä lapsen sairastumisen aiheuttamia suuria tunteita eri tavalla. Kun sairaus kuormittaa arkea, pariskunnan yhteinen aika jää helposti vähäiseksi. Samantapaisia asioita joutuu pohtimaan myös pariskunta, joista toinen osapuoli sairastuu vakavaan sairauteen. Tärkeää on, että vanhemmat tai aviopuolisot eivät unohda toisiaan ja rooliaan elämänkumppaneina.

Perimä kertoo tyypin 1 diabeetikon sepelvaltimotautiriskistä

Tyypin 1 diabeetikoilla on jopa 20 kertaa isompi riski sairastua sepelvaltimotautiin muuhun väestöön verrattuna. Selvittääkseen perimän vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen, tutkijat riskipisteyttivät noin 3 300 tyypin 1 diabeetikkoa ja havaitsivat, että geneettinen riskipisteytys auttoi ennustamaan tulevia sepelvaltimotautitapauksia. Hyvä sitoutuminen diabeteksen lääkehoitoon pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, sanoo filosofian tohtori Raija Lithovius.

Maya elää aktiivista arkea hevostallilla ja koulussa

Mayalla on pitkät koulupäivät, sillä hän tekee kaksoistutkintoa lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa. Koulupäivän jälkeen hän menee hevostallille, jossa voi vierähtää kolmekin tuntia. Kun aikaa opinnoilta ja ratsastukselta jää, Maya käy musiikkikeikoilla sveitsiläisen poikaystävänsä kanssa. Diabeteksen hoidossa häntä helpottavat letkuton insuliinipumppu ja glukoosisensori.

Railakkaan lajin taiturit

Anniina Ruotsalainen ja Nelli Lind osallistuivat keväällä cheerleadingin MM-kisoihin Yhdysvalloissa, ja joukkue voitti siellä hopeaa. Nopeatempoinen laji on aika vaativa, siinä menestyäkseen tarvitaan vahvaa motivaatiota, halua kehittyä ja hyvää yhteistyökykyä. Molemmilla tytöillä on ykköstyypin diabetes, mutta he eivät ole antaneet sen estää mitään, sen kanssa voi päästä vaikka kuinka pitkälle.

Mikä on elämän tarkoitus?

Elämän tarkoitus syntyy niistä asioista, joita me pidämme merkityksellisinä ja jotka tuovat sisältöä elämäämme. Elämän voi saada tuntumaan merkitykselliseltä mielekäs työ tai läheiset ja muut tärkeät ihmiset tai sellaisten asioiden tekeminen, jotka tekevät onnelliseksi. Elämän tarkoitus voi olla myös se, että elää täysillä ja ottaa irti kaiken jäljellä olevasta ajasta.

Polkupyörällä Pariisiin

Kun Maija Tusa lupautui mukaan pyöräilytempaukseen, jossa poljettiin polkupyörällä Kuopiosta Pariisiin, hänellä ei ollut aiempaa kokemusta tavoitteellisesta kestävyysharjoittelusta. Lisäksi hänellä on tyypin 1 diabetes, joka asetti omat haasteensa urakalle. Verensokerin liikkeitä enemmän huolta aiheuttivat kuitenkin takapuolen hiertymät ja kuumana porottava aurinko. Pyöräilytempauksella kerättiin rahaa syöpää sairastaneiden lasten tutkimiseen ja lasten syöpätutkimukseen.

Kysy museon Vesalta!

Vesa Järvinen on museonhoitaja kolmannessa polvessa. Hän uskoo perinteiseen museoon, jossa ihminen saa nähdä vanhoja rakennuksia ja esineitä ja aistia tunnelmaa. Sellainen on hänen työpaikkansa Itä-Hämeen museo Hartolassa.

Maiju Kekki tutkii synnytysvammoja

Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä, mutta pienessä osassa synnytyksiä vauvalle tulee vamma, kuten solisluun murtuma. Jos äiti sairastaa tyypin1 diabetesta, synnytysvamman todennäköisyys on hieman tavallista suurempi, osoitti suomalaisissa sairaaloissa syntyneitä lapsia koskeva tutkimus. Vaikeat vammat ovat kuitenkin harvinaisia, niitä ei tarvitse odotusaikana pelätä, erikoislääkäri Maiju Kekki sanoo.

Ihon oma bakteerikanta torjuu taudinaiheuttajia

Iho suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta. Ihon pinnalla elelee ihmisen monipuolisin, jopa tuhannen bakteerilajin mikrobiyhteisö. Se on tärkeä ihon hyvinvoinnin kannalta: se muun muassa estää taudinaiheuttajien, kuten eräiden hiivojen, kasvua iholla. Lisäksi ihon omat hyödylliset mikrobit edistävät ihon korjautumista ja uusiutumista tulehduksen jälkeen.

Kakkostyypin diabeetikko, vaadi hyvää hoitoa

Monet kakkostyypin diabeetikot kertoivat Diabetesliiton kyselyssä, että he eivät ole saaneet minkäänlaista ohjeistusta diabeteksensa hoitoon. Kun tyypin 2 diabetes todetaan, se voi olla sairastuneelle suuri järkytys, eikä hän ehkä heti pysty ottamaan uutta tietoa vastaan. Siksi ohjausta pitäisi järjestää tarpeen mukaan, ja terveydentilaa mittaavat tutkimukset täytyy tehdä säännöllisesti. Hyvä hoito parantaa kakkostyypin diabeetikon elämänlaatua ja pienentää terveydenhuollon menoja, kun vakavat lisäsairaudet voidaan ehkäistä.