Uusimmat jutut

23-vuotias Marcus Moussa on sairastanut ykköstyypin diabetesta puolitoistavuotiaasta asti. Se on ollut osa häntä aina, eikä hän oikeastaan tiedä elämästä ilman diabetesta. Marcuksen mielestä haastavinta diabeteksessa on se, että kaikki pitää suunnitella etukäteen.

Makeiden ruokien syöminen tuottaa useimmille meistä mielihyvää, sillä ihmisen mieltymys makeaan on synnynnäistä. Kohtuullisesti käytettynä sokeri sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, myös diabeetikolle. Juomien kanssa kannattaa olla tarkkana: esimerkiksi puoli litraa sokerilla makeutettua virvoitusjuomaa sisältää 50 grammaa sokeria. 

Ovatko jalkasi väsyneet ja turvonneet? Jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen kertoo, mikä turvotusta aiheuttaa ja miten sitä voi ehkäistä.

Se, mitä syömme, vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin uskommekaan. Suomalaisten pitäisi vähentää suolan ja kovan rasvan määrää ja lisätä kuitujen ja pehmeän rasvan määrää ruokavaliossa. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen lähti toimittajan kanssa ruokakauppaan selvittämään, miten tähän käytännössä päästäisiin. Apuna heillä oli Diabetesliiton ja Sydänliiton Sydänmerkki-järjestelmä.

Ymmärrys ruokien energiatiheydestä voi olla tehokas keino painonhallintaan. Kun syöt ennen pääruokaa reilun annoksen salaattia, jonka energiatiheys on pieni, tarvitset vähemmän energiatiheää pääruokaa. Ateriasta kertyy näin vähemmän kaloreita. Painon kannalta neutraaleja ovat ruuat, joiden energiatiheys on 120–150 kilokaloria 100 grammaa kohti. 

Tulevaisuuden lääkehoidossa nanokuljetin vie lääkeaineen perille. Dosentti Hélder Santosin tutkimusryhmä kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät lääkeaineen ihmiskehossa täsmälleen oikeaan paikkaan, jossa se vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Ruuasta voi olla vaikea nauttia, kun se tavalla tai toisella liittyy diabeteksen hoitoon. Jatkuva hiilihydraattien, verensokeriarvojen tai kilokaloreiden tarkkailu nakertaa syömisen tuottamaa mielihyvää. Rennompaa ruokailua voi tietoisesti opetella. Parhaiten se onnistuu toisten seurassa.

Keskittäminen tekee tuloaan diabeteksen omahoitotarvikkeiden jakeluun. Esimerkiksi Helsingissä tarvikkeita saa enää yhdestä toimipaikasta, Järvenpäässä Posti pakkaa ja lähettää tarvikkeet asiakkaille ja Porvoossa hoitotarvikkeet haetaan nyt apteekista.

Tämä on kutsu sinulle, joka tykkäät laittaa ruokaa ja teet mielelläsi keittiössä myös omia ruokakokeiluja. Osallistu Diabetes-lehden reseptikilpailuun, jossa on kaksi sarjaa: arkiset pääruuat ja jälkiruuat.

Diabetesliitto on selvittänyt lääkekorvausten leikkaamisen vaikutuksia, ja kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas on kertonut, että rahat eivät riitä kaikkiin tarpeellisiin lääkkeisiin. Esimerkiksi kiteeläinen Hannele Heikkinen joutui luopumaan pistettävästä diabeteslääkkeestään. Diabeetikoiden taloudellinen hätä näkyy myös apteekeissa. Diabeteslääkäri, professori Hannu Järveläinen pelkää, että diabeteksen lisäsairaudet lisääntyvät, kun diabeetikot tinkivät lääkemenoistaan.

Liikkuja tarvitsee proteiinia muun muassa edistämään lihasten palautumista rasituksesta. Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinilisille ole tarvetta. Liiallinen proteiinin saanti voi kuormittaa munuaisia. Tiesitkö, että proteiinia tulee muualtakin kuin eläinkunnan tuotteista, erityisesti viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä?

Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.

Diabeetikkolapsen sujuva koulupäivän aikainen hoito edellyttää vanhempien ja koulun välistä yhteistyötä. Hyvissä ajoin ennen koulun alkua kannattaa pitää yhteistyöpalaveri, jossa on mukana koulun henkilökuntaa, lapsen vanhemmat ja hoitopaikan edustajat. Siellä sovittavat asiat on hyvä koota selkeästi ohjekansioon.

Saksalainen Bastian Hauck ei ole antanut diabeteksen estää unelmiaan. Hän on asunut Lähi-Idässä, reppureissanut Aasiassa, purjehtinut maailman merillä ja seilannut yksin Itämerellä Tornioon saakka. Apuna seikkailuissa hänellä on ollut jatkuva glukoosinseuranta ja liuskaton verensokerimittari sekä avoin mieli: hän ei mieti, voiko hän vai eikö voi, vaan miten hän voi ratkaista eteen tulevat haasteet.

Makeiden herkkujen tarjoaminen aiheuttaa joskus vanhemmille ristiriitaisia tunteita: he toivovat, että diabetesta sairastava lapsi voi nauttia herkutteluhetkistä siinä missä muutkin, mutta jälkikäteen he voivat tuntea syyllisyyttä lapsen mahdollisesta korkeasta verensokerista. Diabeteshoitaja Kaja Normetin neuvot auttavat jarruttamaan herkuttelusta johtuvaa verensokerin nousua.

Kaisa Koski joutui ammunnan lumoihin heti, kun serkku vei hänet ensimmäistä kertaa vanhaan navettaan ampumaan ilmakiväärillä. Totiseksi ampuminen meni vasta yhdeksän vuotta sitten. Nyt Kaisa Koski on pistooliammunnan moninkertainen suomenmestari ja haaveilee maailmanmestarin tittelistä.

Miten aivoista ja muistista voi pitää huolta? Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen ja verensokerin hyvä hoito suojelevat aivoja. Muista myös nukkua riittävästi: syvä uni huuhtoo aivoista kuona-aineita. Aivot kaipaavat myös virikkeitä: mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille. 

Jokainen diabetesta sairastava joutuu perehtymään terveyskysymyksiin aika perusteellisesti, ja myös sairaalamaailma saattaa tulla tutuksi. Joskus ne alkavat kiinnostaa ammatiksi asti. Näin on käynyt lääketiedettä opiskeleville Jasmiina Sjövikille ja Meri Öhmanille sekä diabeteslääkärinä työskentelevälle Päivi Keskiselle.

Diabeteksen hoito on iäkkäillä usein haasteellisempaa kuin nuoremmilla aikuisilla. Myös hoidon tavoitteet poikkeavat: senioreilla tärkeää on hyvä elämänlaatu, oireettomuus ja turvallinen arki.

Julkinen terveydenhuolto on Espanjassa ilmaista, ja se toimii tehokkaasti, kertoo Espanjassa 14 vuotta asunut Väinö Karjalainen. Lääkehoidosta eläkeläinen maksaa vain 10 prosenttia, työssäkäyvä 10–60 prosenttia tulotasosta riippuen. Kala ja kasvikset ovat maukkaita ja halpoja, ja lämpimässä ilmastossa on helppo liikkua ympäri vuoden.

Diabetesliitto ei saanut järjestettäväkseen Kelan rahoittamia aikuisille suunnattuja diabeteskursseja vuosina 2017–2020. Liitto tarjoaa kuitenkin edelleen viiden päivän maksusitoumuskursseja, alueellista kuntoutusta sekä lyhyt-, teema- ja verkkokursseja. Ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka muistuttaa, että diabeteskurssi on investointi terveyteen: kurssiviikon hinnalla ei saa montaa erikoislääkärin vastaanottoa tai sairaalapäivää.

Seppo Kirjavaisen elämän alkutaival ei näyttänyt lupaavalta: alkoholistiperheen lapsi joutui itsekin nuorukaisena alkoholin pauloihin. Nyt hän on ollut jo kolmekymmentä vuotta raittiina ja toimii alkoholista eroon pyrkivien vertaistukena. Kakkostyypin diabeteksen hän arvelee saaneensa vaikeiden kotiolojensa ja huonojen elintapojensa seurauksena.