Koti Blogi

Hiljennä sisäinen kriitikkosi

Ihmisen mielessä virtaa arviolta 60 000 ajatusta päivässä. Ne ovat pään sisäistä puhetta, joka auttaa viestimään toisten kanssa, ohjaamaan omaa toimintaa ja ratkaisemaan ongelmia luovasti. Joskus tämä puhe voi olla syyllistävää ja lannistavaa ja aiheuttaa häpeää ja itseinhoa.
Nuori tyttö liikuntasalissa, kädessä salibandymaila.

Hybridipumppu toi avun salibandyharrastukseen

Kilpasarjassa salibandya pelaava kaksitoistavuotias Sanni Koppila haaveilee pääsevänsä tulevaisuudessa pelaamaan Naisten Salibandyliigaan. Suurien unelmien saavuttamisessa häntä auttaa uusi hybridipumppu, joka säätelee basaalin annosta automaattisesti glukoosisensorin lukemien perusteella.

Erosta huolimatta yhdessä

Teija ja Mika Ukkosen kaikilla kolmella lapsella on diabetes. Avioerosta huolimatta vanhempien yhteistyö sujuu hyvin, ja molemmat ottavat vastuuta lasten hoidosta. Vaikka lasten sairaudet valvottavat öisin ja aiheuttavat huolta, jotain hyvääkin diabetes on saanut aikaan: vanhemmat ovat tavallista enemmän läsnä lastensa elämässä, kun heitä ei voi jättää yksin pärjäämään.

Kotvi hyvällä omallatunnolla

Ilman tervettä viivyttelyä eli kotvimista moni työ ei tulisi tehdyksi tai tavoite saavutukseksi. Kotviminen saa tukea myös aivotutkimuksesta: aivojen toiminnan kannalta on hyödyllistä, että intensiivinen tekeminen ja joutilaammat ajat vuorottelevat. Kotviminen on hyödyksi joskus myös diabeteksen hoidossa.
Nuori mies täyttää lomakkeita dialyysiyksikössä.

Dialyysissä lomamatkalla

Dialyysihoito ei ole este matkailulle, mutta matkustaminen vaatii tavallista enemmän ennakkosuunnittelua. Heppu Nikunen kävi Lontoossa ja Tartossa ja sai molemmissa paikoissa dialyysihoitoa. Lontoossa kaikki ei mennyt ihan putkeen.
Nuori mies ja nainen nousevat portaita juosten.

Lempeästi liikkeelle

Liikkujan kunto ja terveys alkavat parantua heti ensimmäisistä askelista, mutta tottumaton kuntoilija tarvitsee aluksi myös malttia. Liikunnan pitäisi tuottaa myönteisiä fiiliksiä ja tuoda enemmän energiaa kuin viedä sitä. Jos liikunta vain uuvuttaa, on melko varmasti tehnyt aloittelijan tyypillisen virheen eli treenannut liian paljon tai väärällä tavalla.
Sakset leikkaavat kuviollista lautasta puoliksi.

Onnistunut lihavuusleikkaus edellyttää pysyviä elintapamuutoksia

Lihavuusleikkaus ei ole kaikki ongelmat ratkaiseva operaatio. Yllättävän monella lihavuusleikkauksen läpikäyneellä paino palaa entisiin lukemiin vuoden tai kahden päästä leikkauksesta, koska he eivät ole ymmärtäneet, että se vaatii koko elämän kestäviä elintapamuutoksia. Toiset tekevät kaiken ohjeiden mukaan, ja se näkyy leikkauksen lopputuloksessa ja leikatun hyvinvoinnissa.
Masentunut nuori mies istuu sängynreunalla.

Aiheuttaako elimistön matala-asteinen tulehdus masennusta?

Onko masennuksen keskeinen taustasyy krooninen stressi ja elimistön matala-asteinen tulehdus? Evoluutiobiologi Markus J. Rantala esittää näin uudessa teoksessaan Masennuksen biologia. Hänen mielestään masennuksen hoito keskittyy nykyisin liikaa masennusoireiden hoitoon ottamatta riittävästi huomioon masennuksen taustasyitä. Mitä mieltä Rantalan ajatuksista ovat psykiatrian professori Juha Korkeila ja psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti?
Ballerinat, kännykkä, päiväkirja ja huivi.

Huostaanotto herätti

17-vuotias Sofia sijoitettiin lastensuojeluyksikköön pitkään jatkuneen ykköstyypin diabeteksen huonon hoitotasapainon takia. Huostaanotto oli koko perheelle kova kolaus. Äidistä lastensuojelun olisi pitänyt tehdä enemmän ennen huostaanottopäätöstä. Lopulta molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, että päätös oli oikea: Sofia hoitaa nyt itseään hyvin.
Piirrettyjä suola- ja sokerisirottimia.

Ripaus riittää

Suolalla ja sokerilla on tärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä, mutta kumpaakin kertyy ruuasta ja juomista helposti liikaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja runsaasti sokeria sisältävät ruuat ja juomat muun muassa kerryttävät painoa. Helpoiten liiallista suolan ja sokerin saantia voi vähentää valitsemalla kaupassa ostoskoriin Sydänmerkki-tuotteita.
Jääkaappi, jonka ovessa on jääkaappimagneetti, jossa on päivän ruokailut kellonaikoineen.

Rytmitä ruokailusi

Säännöllinen ruokarytmi on diabeteksen hyvän hoidon perusta. Pitkät ruokailuvälit ja jatkuva napostelu voivat vaikeuttaa painon ja verensokerin hallintaa.  Suurimmalle osalle ihmisistä sopii, että päivän aterioiden väli on 3–5 tunnin mittainen. Oma olo kertoo usein diabeetikolle, milloin on aika syödä, ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykkö kertoo..
Piirroskuva, jossa keski-ikäinen mies seisoo ja hänen sylissään on huonovointinen pikkulapsi.

Entistä useampi lapsi on tarvinnut tehohoitoa sairauden alussa

Lapsen sairastuminen diabetekseen on valtava järkytys vanhemmille – etenkin, jos diabeteksen hoito alkaa sairaalan teho-osastolta. Diabetesliitto kampanjoi tänä vuonna asiasta, jotta erityisesti taaperoikäisten diabetesoireet tunnistettaisiin aikaisemmin, ja lapset pääsisivät hoitoon ennen kuin oireet ehtivät kehittyä henkeä uhkaaviksi.
Keski-ikäinen miestutkija istuu kirjahyllyn edessä.

Paremmin toimiva insuliinineritys suojaa tyypin 2 diabetekselta

Ihmisen geenien mutaatiot liitetään helposti elämänlaatua heikentäviin ominaisuuksiin, mutta tosiasiassa useimmat mutaatiot ovat harmittomia ja osa jopa suotuisia. Yksi hyödyllinen mutaatio löytyi Pohjanmaan rannikkoseudulla asuvien perheiden avulla. Tutkijatohtori Mikko Lehtovirta kertoo, miten se löydettiin. Saamme myös tietää, miten tätä löytöä on ehkä mahdollista hyödyntää diabeteslääkkeiden kehityksessä.
Perhe istuu ruokapöydän ääressä, keskellä kuvaa on perheen äiti.

Yhdessä syöminen on enemmän kuin ruokailua

Suomessa syödään vähemmän yhdessä kuin missään muussa OECD:n maassa, vaikka yhdessä kokkaaminen ja syöminen lisäävät hyvinvointia monin tavoin. Siitä kertovat ystävykset Iida ja Jenni, jotka kokoontuvat lapsineen kokkaamaan yhdessä kerran viikossa. Myös Peltomaan perheessä raivataan aikaa yhteiselle aterialle arjen keskellä.
Iäkäs, hymyilevä nainen istuu pöydän ääressä edessään ruokalautanen.

Seniorin ruoka: Fiksuja valintoja kauniisti katettuna

Vanhuusvuosina nälän ja janon tunne vaimenevat ja syöminen vähenee. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että ikäihminen ylipäätään syö ja että hän syö säännöllisesti. Lisäksi ruuan pitäisi olla monipuolista ja ravitsevaa. Merkitystä on myös sillä, miten ruoka asetetaan esille. Ravitsemus vaikuttaa paitsi fyysiseen kuntoon myös esimerkiksi muistiin ja muihin kognitiivisiin kykyihin.

Vähemmän hiilihydraatteja – mutta terveellisesti

Vähähiilihydraattinen ruokavalio kiinnostaa monia. Kysyimme ravitsemusterapeutilta ja diabeteslääkäriltä, miten tällainen ruokavalio sopii diabeetikolle ja miten sen voi toteuttaa turvallisesti.
Suomessa myytäviä kasviproteiinituotteita pakkauksineen.

Tarkastelussa kasviproteiinituotteet

Mistä kasvissyöjä ja erityisesti vegaani saa proteiinia? Monissa kasviksissa on proteiinia, ja lisäksi kaupoista löytyy monenlaisia kasvispohjaisia tuotteita, joilla voi korvata eläinperäisiä proteiininlähteitä. Kannattaa muistaa, että kaikki kasvispohjaiset elintarvikkeet eivät automaattisesti edistä terveyttä. Katso taulukosta Suomessa myytävien kasviproteiinituotteiden energia-, hiilihydraatti- ja suolamäärät.
Lukuisia erilaisia kasvisruokia kollaasina.

Ryhtyisinkö kasvissyöjäksi?

Lihan syönnin vähentäminen tai välttäminen ja kasvisten käytön lisääminen tekee hyvää sekä terveydelle että ympäristölle. Mistä minun kannattaa aloittaa? Ja miten koostan kasvisruokavalion niin monipuolisesti, että saan siitä kaikki tarvittavat ravinto-aineet? Ravitsemusterapeutti Niina Hämäläinen Diabetesliitosta vastaa.
Lukusia erilaisia liharuokia: possua, nautaa ja broileria eri muodoissa.

Millaista lihaa lautaselle?

Liha on monien ravintoaineiden hyvä lähde. Kaikki lihavalinnat eivät kuitenkaan ole yhtä terveellisiä. Lihan käyttöä kannattaa kohtuullistaa sekä terveys- että ympäristösyistä. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen neuvoo, miten usein ja millaista lihaa lautaselle kannattaa valita.
Piirroskuva ihmisen suolistosta, jossa ahkeroi pieniä työmiehiä.

Miten suolistosi mikrobisto voi?

Kaikki, mitä syömme, vaikuttaa suoliston mikrobistoon. Suoliston mikrobisto vaikuttaa puolestaan terveyteen ja sairastumiseen. Vanha kunnon ruokakolmio on paras keino pitää suolisto tasapainossa. Tulevaisuudessa ravitsemusohjeita saatetaan räätälöidä yksilöllisesti kunkin oman mikrobiston mukaan.
Kaksi miestä istuu vastakkain tuoleilla, toinen on masentunut, toinen näyttää tyytyväiseltä.

Kun sairastuminen aiheuttaa kriisin

Terveydellä on niin suuri merkitys, että kun sen osin menettää, elämä järkkyy. Toiset ahdistuvat ja eristäytyvät, toiset alkavat alkujärkytyksen jälkeen miettiä, miten sairauden kanssa voi elää. Psykoterapeutit Arto Pietikäinen ja Päivi Hakuni-Järvinen Pietikäinen kertovat, miten kriisistä voi selviytyä ja sopeutua uuteen tilanteeseen.
Pienet lapset syövät kasviksia, ja toinen heistä on tehnyt kurkunsiivuista silmälaput.

Rauha ruokapöytään

Lapsen valikoiva syöminen voi huolestuttaa, turhauttaa ja ärsyttää, mutta pakottamalla lasta ei saa syömään. Kärsivällisyys, kannustus ja myönteisen ilmapiirin vaaliminen auttavat rakentamaan rauhaa lapsiperheen ruokapöytään. Vaikka pikainsuliini yleensä pistetään ennen ruokailua, sen pistämisajankohtaa ja annostelua voi tarvittaessa muuttaa, jos on epävarmaa, paljonko lapsi syö aterialla.
Vesilasi ja sen vieressä kuumemittari, joka näyttää 38,8 astetta.

Kuume nousee – mitä teen?

Jos sairastut koronavirusinfektioon tai muuhun kuumeiseen infektiosairauteen, toimi näin. Katso myös jutun lopusta ohjeet, miten pitää toimia, jos epäilet sairastuneesi koronavirusinfektioon ja vointisi heikkenee.

Yhdistysten yhteistyöllä muutoksia hoitokäytäntöihin

Diabetesyhdistykset ovat Pirkanmaalla aloittaneet yhä tiiviimmän yhteistyön, jonka avulla ne pyrkivät vaikuttamaan epätasa-arvoisiin hoitokäytäntöihin. Tuloksia on jo tullut. – Erityisen hedelmälliseksi on osoittautunut diabeetikoiden saamien palveluiden vertaileminen eri kuntien välillä, ryhmän puheenjohtaja Mikael Rinnetmäki sanoo.
Tutkija Anna-Maija Tolppanen nojaa portaiden kaiteeseen

Rekisterit ovat ikkuna lääkkeiden terveysvaikutuksiin

Millaisia ennakoimattomia terveysvaikutuksia lääkkeillä saattaa olla? Varsinaisilla lääketutkimuksilla ei aina voida kattavasti selvittää lääkehoidon hyötyjä ja mahdollisia haittoja. Esimerkiksi sitä, miten muistisairaat käyttävät diabeteslääkkeitä tai sitä, pienentävätkö suolistohormonilääkkeet Parkinsonin taudin riskiä. Vastaus voi löytyä rekisteritiedoista, joita professori Anna-Maija Tolppanen tutkimusryhmineen seuloo.