Diabeteslehti

HIIT-harjoittelu tehospurtteineen sopii diabeetikolle, joka on harrastanut jo jonkin verran liikuntaa ja jonka perus- ja lisäsairauksien hoitotasapaino on kunnossa. Myös leppeämpi intervallitreeni ajaa saman asian kuin HIIT: kunto kohenee, sokeriaineenvaihdunta paranee ja painonhallinta helpottuu. HIIT-harjoittelun sopivuus kannattaa varmistaa lääkäriltä ja aloittaa harjoittelu rauhallisesti, erikoislääkäri Joni Keisala neuvoo.

Korkea verenpaine on salakavala tauti, sillä se vahingoittaa verisuonia ja sitä kautta monia sisäelimiä, mutta se ei oireile juuri mitenkään. Onneksi verenpainetaudin hoitoon on paljon hyviä lääkkeitä, jotka eivät rasita kukkaroakaan. Ne kannattaa ottaa lääkärin ohjeistamalla tavalla. Myös elintapamuutokset voivat merkittävästi alentaa verenpainetta.

Mitko Popov johtaa Lahden kitaraorkesteria, opettaa kitaransoittoa Wellamo-opistossa ja kiertää myös omilla keikoilla sekä trubaduurina että eri bändien kanssa. Hän kannustaa muitakin ihmisiä musiikin voimapiiriin. Musiikki kohottaa arjen yläpuolelle, helpottaa monissa vaivoissa ja antaa muistisairaalle sanat. Harrastuksen aloittaminen ei katso ikää.

Vesiliikunnassa kuluu energiaa, kunto kohenee ja voimat kasvavat. Sekä mieli että keho rentoutuvat. Veden hyvää tekevät vaikutukset perustuvat veden nosteeseen, vastukseen ja hydrostaattiseen paineeseen. Siksi elimistö kuluttaa vedessä enemmän energiaa kuin kuivalla maalla. Lisäksi kaulaansa myöten vedessä oleva ihminen painaa vain noin neljä kiloa, joten ylipaino tai nivelongelmat eivät estä tehokasta aerobista harjoittelua vedessä, vaikka maan päällä lenkkeily ei onnistuisi.

Sosiaalisten tilanteiden pelko kapeuttaa elämää ja voi johtaa jopa täydelliseen eristäytymiseen muista. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä pelkää, että muut suhtautuvat häneen tuomitsevasti ja arvostelevasti, vaikka se ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Yleensä oireilu on voimakkainta puolituttujen seurassa. Sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ei kannata sinnitellä yksin. Tarjolla on sekä omahoidon ohjelmia että ammattiapua. 

Väitöskirjaa perheiden voimavaroista tekevä erikoislääkäri Riina Pironetti selvittää tutkimuksessaan, löytyykö perhetaustasta diabeteksen hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä on käynyt ilmi, että lapsen tai nuoren hyvä hoitotasapaino on usein yhteydessä vanhempien korkeaan koulutustasoon ja siihen, että hän asuu kahden huoltajan perheessä. Lisäksi hyvää hoitotasapainoa tukee se, että lapsella on avustaja diabeteksen hoidossa koulupäivän aikana.

Rakennusinsinööri Henri Vähämaa oli kaksi vuotta Uruguayssa rakentamassa Paso De Los Torosiin suurta tehdasta. Toiset kaksi vuotta hän työskenteli Ruotsissa eurooppalaisessa hiukkaskiihdytinhankkeessa. Ruotsi ja Uruguay erosivat toisistaan paljon diabeteksen hoidon nykyaikaisuudessa ja hoitotarvikkeiden saatavuudessa sekä työkulttuuriltaan.

Diabetesliiton vahva vaikuttamistyö tuotti tulosta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta rajasi pikainsuliinit ja alaikäisille määrätyt insuliinivalmisteet pois biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon piiristä. Pitkävaikutteiset insuliinit ovat mukana apteekkivaihdossa vaiheittain. Eduskunta hyväksyi saman sisältöisen lain helmikuussa. Suurin huolenaihe Diabetesliitolla ja diabetesta sairastavilla oli se, että jos insuliinivalmisteet vaihtuvat usein, vaarana on että lyhyt- ja pitkävaikutteiset insuliinit sekoittuvat käytössä, mistä voisi aiheutua välitön hengenvaara.

Kirjoltaan vaihteleva ja monipuolinen suoliston mikrobisto on hyvinvoinnillemme tärkeä, sillä suolistomikrobeilla on lukuisia terveyttä tukevia tehtäviä. Suoliston terveydestä huolehtiminen on siten yksi tärkeä keino sekä kehon että mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Suolistomikrobistoa voi helliä muun muassa ruualla: suolisto rakastaa täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja ja muuta kuitupitoista ruokaa. Kuidun lisäksi suolistomikrobeja kannattaa ruokkia myös polyfenoleilla.

Lääkkeiden saatavuusongelmat johtuvat useimmiten lääkkeiden pitkistä ja haavoittuvista tuotantoketjuista ja hintakilpailusta, harvemmin kysynnän äkillisestä rajusta kasvusta, kuten Ozempicin tapauksessa. Myös mikä tahansa viivästys matkalla voi aiheuttaa lääkkeiden saatavuusongelmia. Kun jotakin lääkettä ei ole saatavilla, lääkkeen käyttäjän kannattaa pyytää lääkäriltä korvaava valmiste sen tilalle. Kriisitilanteiden varalle Suomessa ylläpidetään tärkeimpien lääkkeiden, kuten insuliinin, lakisääteistä velvoitevarastoa.

Kun sota alkoi, diabeetikot pelkäsivät, kuinka heidän käy. Riittääkö insuliini? Saavatko he hoitotarvikkeita? Kiovalainen endokrinologi Anastasia Galetskaja kertoo, että toistaiseksi on pärjätty, vaikka insuliinia ei saa enää kolmen kuukauden annosta kerralla. Insuliinin säilytys kotiloissa voi tosin olla hankalaa sähkökatkojen vuoksi. Lisäksi stressi ja pelko nostavat diabeetikoiden verensokeria. Taistelujen keskellä oleviin kyliin ja kaupunkeihin insuliinia on vaikeaa ja vaarallista viedä. Lääkäreistäkin on pulaa, sillä monet lääkärit ovat paenneet maasta.

On arvioitu, että noin puolet pitkäaikaissairauksien hoitoon määrätyistä lääkkeistä jää ottamatta. Näin potilaan omaa rahaa ja yhteiskunnan varoja menee hukkaan. Puolittainenkin lääkehoito maksaa, mutta se ei tehoa kunnolla, ja sairaus voi vaikeutua. Vastaava proviisori Kirsi Kvarnström selvitti väitöskirjassaan syitä sille, miksi lääkkeet jäävät käyttämättä. Tiedon puute sairaudesta ja sen hoitamisesta, somekeskustelut lääkkeen haittavaikutuksista ja vaihtuvat lääkärikontaktit heikentävät sitoutumista lääkehoitoon. Lisäksi monilla on niin pienet tulot, ettei heillä ole varaa ostaa lääkkeitä.

Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes altistaa suun sairauksille: ientulehdukselle, hampaiden kiinnityskudoksen sairaudelle eli parodontiitille ja suun limakalvojen sienitulehduksille. Korkea verensokeri ja diabeteksen hoitoon käytetyt lääkkeet kuivattavat suuta, ja kun syljen antama suoja puuttuu, suun sairaudet voivat edetä. Parodontiitti voi heikentää myös diabeteksen hoitotasapainoa, edistää sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ja lisätä sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

Farmaseutti Helena Bergin vapaa-aika kuluu laulaessa ja mattoja kutoessa. Hän on valmistunut musiikkipedagogiksi ja tehnyt jonkin verran myös laulunopettajan töitä. Korona-aikana laulaminen jäi taka-alalle, ja sen tilalle tuli räsymattojen kutominen, joka on hänelle meditaatiota. Kaikkia kolmea lasta odottaessaan hänellä oli raskausdiabetes ja viimeisen raskauden aikana hän käytti jo insuliinia.

Erityisesti tyypin 1 diabeteksessa verensokerin hoito on haasteellista, sillä mukana on monta muuttujaa. Tiedetään, että perusinsuliinin tarve voi vaihdella päivästä toiseen 10–20 prosenttia. Kun tähän lisätään epätarkkuudet pikainsuliinin annostelussa, päivän syömiset, aktiivisuudet ja tunnetilat, on oikeastaan ihme, että niinkin moni onnistuu pitämään verensokerit vakaana. Kaksi diabeteslääkäriä kertoo syitä liian matalaan ja liian korkeaan verensokeriin sekä vaihteleviin verensokereihin ja antaa myös ohjeet, miten näitä tilanteita voi korjata.

Tyypin 1 diabetes on kenkku kaveri. Juuri kun tuntuu, että sairaus on hallinnassa, jokin määritelemätön seikka syöksee verensokerin raiteiltaan. Taustalla painaa lisäksi huoli siitä, että jos verensokeria ei saa pian kuntoon, kohta on riesana jokin lisäsairaus tai kaksi. Myös diabetesta sairastavien vanhemmat voivat uupua. Diabeteksen hoitoa ei voi unohtaa koskaan kokonaan, vaikka kuinka väsyttäisi. Mutta asiasta kannattaa puhua hoitopaikassa ja pohtia, missä uupumuksen juurisyyt ovat.

Gastropareesi aiheutti Anni Tirkkoselle niin pahat oireet, että hän joutui jatkuvan oksentelun vuoksi useasti sairaalaan. Monen leikkausajan peruutuksen jälkeen hän sai viimein hermostimulaattorin, joka lopetti pahoinvoinnin ja palautti hänen voimansa. Nyt hän pystyy taas harrastamaan liikuntaa, opiskelemaan ja hoitamaan arkiset perusasiat.

Lohjan rennossa perhekerhossa ei tarvita mitään erikoista ohjelmaa, sillä vanhemmat juttelevat vilkkaasti, eikä kerhossa ole koskaan hiljaista hetkeä. Lapset leikkivät, pelaavat ja rakentelevat linnoja. Paikalla on myös teinejä, jotka lapsina olivat vanhempiensa mukana perhekerhossa ja leikittävät nyt lapsia.

Reijo Saksan sydäntä lähellä ovat yksin maahan tulleet alaikäiset pakolaiset. Tärkeäksi hän kokee myös vapaaehtoistyön eronneiden miesten vertaistukitoiminnassa. Kunnallisneuvoksella ja entisellä sijoitusjohtajalla riittää virtaa, vaikka hänen lääkärinsä ehti jo kerran ihmetellä, miten mies voi olla enää hengissä. 

Kun lapsi liikkuu riittävästi ja syö terveellisesti, hänellä on pienempi riski sairastua aikuisena sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja muistiongelmiin. Näin kertovat viimeaikaiset tutkimukset, joissa on selvitetty lapsuus-ja nuoruusajan elintapojen ja aikuisiän sairastavuuden yhteyttä. Mutta miten lapset saa syömään terveellisesti ja liikkumaan riittävästi?

Painonhallinnasta medioissa käytävä keskustelu vaikuttaa toisinaan taistelutantereelta, jossa puolensa valinneet eivät hevillä luovu asemistaan. Ravitsemustieteen yliopistonlehtori Tiina Jääskeläinen toivoo, että kinastelun sijaan energia suunnattaisiin kaikkia yhdistäviin terveyttä edistäviin toimiin. Diabeteksen ehkäisytutkimus DPS osoitti jo parikymmentä vuotta sitten, että riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen voi vähentää merkittävästi pudottamalla painoa.

INNODIA-tutkimus alkoi vuonna 2015 ja sen tutkittavina on ykköstyypin diabetekseen sairastuneita ja heidän perheenjäseniään. Kun Iris Nevanlinnan ja Antti Salmivaaran tytär Elsa sairastui ykköstyypin diabetekseen, he ja heidän toinen tyttärensä Kerttu menivät mukaan tutkimukseen. INNODIAN tavoitteena on löytää menetelmiä tai lääkevalmisteita, jotka vähintään hidastaisivat tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Käynnissä on jo useita lääketutkimuksia.

Kun omat tunteet oppii ensin tunnistamaan, niitä voi oppia myös hallitsemaan ja ilmaisemaan paremmin. Hyvät tunnetaidot auttavat luomaan ja ylläpitämään hyviä ihmissuhteita. Kun voimakas negatiivinen tunne iskee, kannattaa antaa sen hieman lieventyä, ennen kuin toimii millään tavalla. Myönteisiä tunteita kannattaa puolestaan opetella ilmaisemaan avoimemmin. Kun joku ihminen on sinulle tärkeä, se kannattaa kertoa hänelle elein ja sanoin.

Ajaako eduskuntavaaliehdokkaasi diabetesta sairastavien etua? Diabetesliiton vaaliteemoina ovat yhdenmukainen hoitotarvikejakelu hyvinvointialueilla, asiakasmaksujen huojentaminen, lääkekorvausjärjestelmän suojeleminen säästöiltä ja laaturekisterin turvaaminen yhdenvertaisen hoidon varmistamiseksi kaikille diabetesta sairastaville. 

Tunteet nostavat ja joskus myös laskevat verensokeria. Verensokerin vaihtelut vaikuttavat puolestaan tunteisiin ja mielialaan. Myös diabeteksen hoito voi käydä tunteisiin ja heiluttaa hoitotasapainoa. Asioiden korjaamiseksi voi tehdä paljonkin, mutta tärkeintä on muistaa armollisuus ja se, että elämään kuuluu koko tunteiden kirjo, eikä kaikkea voi mitenkään hallita.