Koti Blogi
lohi-pastavuoka-vuoassa-ja-haarukoita

Valitse kalaa lautaselle monipuolisesti

Kaikenlaisten kalojen syönti edistää terveyttä. Eri kaloilla on erilaisia terveyshyötyjä ja niiden hyödyt täydentävät toisiaan. Kotimaiset järvikalat ovat myös ilmastoystävällisiä valintoja. Tuoreen kalan lisäksi lautaselle voi vaihteeksi valita pakaste- tai säilykekalaa.
Salla-Atkins-lähikuvassa

Miten pitkäaikaissairaan lapsen hoivaaminen vaikuttaa vanhempiin?

Kuinka pitkäaikaissairaasta lapsesta huolehtiminen heijastuu vanhempien omaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä perheen taloudellisiin olosuhteisiin pitkän ajan kuluessa? Tutkija Salla Atkins selvittää tätä COST-tutkimushankkeessa. - Pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien hyvinvointia ei ole aiemmin juuri tutkittu pitkällä aikavälillä, hän sanoo.
Emilia

Vertaistukea itselle ja muille

Tavallista arkea, hoitokokemuksia, hyviä ja huonoja päiviä diabeteksen kanssa. Muun muassa näistä asioista deelähettiläät Emilia, Alina ja Anna kertovat omilla päivitysvuoroillaan Diabetesliiton Instagram-tileillä. Toiminnalla tarjotaan vertaistukea, mutta saadaan sitä myös itselle.
mies ajaa polkupyörällä

Liikkeelle sydänviasta huolimatta

Sydänsairautta sairastavan kannattaa liikkua säännöllisesti ja monipuolisesti, sillä liikunta hoitaa sekä sydäntä että kokonaisterveyttä. Sydänvian laadusta ja asteesta riippuu, kuinka raskasta liikuntaa sydänsairas ihminen sietää. Jutun lopussa on liikuntaohjeet eri sydänsairauksia sairastaville.
piiroskuva naisesta ja robotista jotka ovat kaapeleilla yhteydessä toisiina

Tekoäly hyvä renki muttei isäntä

Tekoälystä voi kehittyä apu sairauksien toteamiseen ja elintapojen kohentamiseen, mutta se ei korvaa ihmisen asiantuntemusta. Eikä kaikkiin sen terveysneuvoihin kannata luottaa. Ongelma on, miten tekoäly osaa ottaa huomioon yksilöllisiä riskitekijöitä. Koneella ei ole ihmisen kaltaista harkintakykyä, Jyväskylän yliopiston Digitaalisen terveysälyn laboratorion johtaja Sami Äyrämö pohtii.
Matti Juva metsässä taustalla metsäkone

Positiivinen asenne helpottaa elämänmittaista matkaa tyypin 1 diabeteksen kanssa

Mauri Heinonen ja Matti Juva olivat pikkupoikia, kun heillä todettiin 1950-luvulla tyypin 1 diabetes. Vaikka diabeteksen hoitokeinot olivat tuolloin ja vielä seuraavinakin vuosikymmeninä rajallisia, ja kummankin sairaus oli välillä heitteillä, Heinonen ja Juva ovat eläneet hyvää elämää ilman vakavia vaivoja. Toinen heistä on käynyt 85 maassa, kun taas toinen tekee yhä täyttä työpäivää pientilallaan ja metsäkoneen ohjaimissa.
nuori nainen jolla on insuliinpumppu ja glukoosisensori ottaa selfien sohvalla

Hoitovälinehuolia

Hyvinvointialueille siirtyminen on merkinnyt osalle diabetesta sairastavista heikennystä hoitotarvikejakeluun. Eräillä alueilla esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat joutuneet luopumaan kudosglukoosin sensoroinnista. Tyypin 1 diabetesta sairastavat puolestaan saavat käyttöönsä hoitovälineitä liian vähän ja usein vanhaa teknologiaa. Miten tilannetta voisi parantaa?
rakastuneet mies ja nainen juoksulenkillä

Ahdistaako tekniikka? Kesytä laitteet arjen apureiksi

Glukoosisensoreiden ja älypumppujen käyttäjät ovat pääosin hyvin tyytyväisiä älykkäisiin hoitovälineisiinsä, jotka keventävät diabeteksen hoidosta aiheutuvaa kuormaa, parantavat hoitotasapainoa ja lisäävät turvallisuutta. Mutta sensorointi voi joskus myös koukuttaa liikaa ja älypumppu stressata, jos ei luota sen kykyyn annostella insuliinia oikein. Diabeteshoitaja Kaja Normet antaa vinkit ongelmatilanteisiin.
iäkäs-diabetesta-sairastava-nainen-istuu-sohvalla- ja-tutkii-puhelintaan

Hoitoteknologia hyödyttää myös iäkkäitä

Pirkanmaalla kokeiltiin kotona asuvien iäkkäiden ihmisten verensokerin etäseurantaa KATI-ohjelmassa. Jokaiselle osallistuneelle laadittiin henkilökohtaiset verensokerin hoidon tavoitteet. Kokeiluun osallistuneet tunsivat olonsa turvalliseksi, kun heidän verensokeriaan seurattiin ja hoitavat ammattilaiset reagoivat tarvittaessa sen muutoksiin. Lähes kaikki osallistuneet halusivat jatkaa verensokerin etäseurantaa kokeilun päätyttyä.
miehen-vatsaan-sattuu-kovasti

Diabetes toisen taudin kylkiäisenä

Diabetes johtuu joskus toisesta sairaudesta tai toisen sairauden lääkehoidosta, esimerkiksi haimatulehduksesta, haiman poistoleikkauksesta tai pitkästä kortisonihoidosta. Sisätautien lääkäri Leo Niskasen mielestä näin kehittynyttä diabetesta ei voi luonnehtia toissijaiseksi diabetekseksi. Kaikkia diabetesmuotoja on tärkeä tutkia ja ymmärtää ja hoitaa niin hyvin kuin osataan.

Vaali empatiaa

Empatiavaje voi ilmetä elämässä eri tavoin. Ihmisellä saattaa esimerkiksi olla vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai hän voi sanoa sopimattomia asioita. Tämä voi vaikeuttaa myös ihmisen omaa elämää niin, että hän jää yksin. Hyvä uutinen on, että empatiakykyä voi itse harjoitella paremmaksi koko elämän ajan.
kirjan-kansi

Hanki aivovoimaa liikkumalla

Liikkuminen vahvistaa aivoja. Se parantaa stressinsietokykyä, tekee mielen iloisemmaksi ja energisemmäksi, kehittää muistia ja luovuutta, ehkäisee ja hoitaa masennusta ja voi jopa nuorentaa aivoja. Psykiatri Anders Hansen sanoo kirjassaan Aivovoimaa, että fyysinen aktiivisuus on ehkä tärkeintä, mitä voimme tehdä aivoillemme.
lähikuva-nuoresta-masentuneesta-naisesta

Ihmissuhdesolmut masentavat nuoria

Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.
Maari-Rajala-ja-Antti-Palkinen-seisovat-puunrungon-edessä 

Vertaistukiryhmän vetäminen on mukavaa ja tärkeää

Antti Palkinen ja Maarit Rajala ovat vetäneet Kouvolassa noin vuoden ajan tyypin 2 diabetesta sairastavien vertaistukiryhmää ammattilaisen tuella. Ryhmän tavoitteena on hidastaa ja ehkäistä munuaisvaurioita arjen pienillä valinnoilla. Ryhmässä keskustellaan vilkkaasti ja välillä ryhmässä vierailee diabetesasiantuntija.
vyöruusu-nuoren-miehen-niskassa

Kukkiva ja kivulias vyöruusu kiusaa iäkkäintä väestöä

Tavallisimmat alueet, joille vyöruusu ilmestyy, ovat keskivartalo, kasvot ja raajat.  Ensin tulee kipu, sitten kehittyvät vesirakkulat ja tulehdusalue punoittaa. Vyöruusuinfektion jälkioireena voi olla pitkään jatkuva hermosärky. Diabetes näyttää nostavan hieman vyöruusun ilmaantumisriskiä. Vyöruusulta voi suojautua rokottautumalla.
nainen-lohduttaa-surullista-ystäväänsä

Tukea vakavasti sairastuneelle

Vakavaan tautiin sairastuminen on yleensä kriisi sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Se herättää molemmissa monenlaisia raskaita tunteita. Niiden kanssa ei kannata jäädä sinnittelemään yksin vaan etsiä rohkeasti apua ja tukea. Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet ovat sairastuneelle turvapaikkoja, ja myös vertaistukiryhmistä saa paljon apua sairauden kanssa elämiseen. Ammattiapu on tarpeen silloin, kun tuntuu, ettei omin avuin jaksa ja selviä vaikeiden kokemusten kanssa.
mies-ja-nainen-voimistavat-käsivarsiaan-kuminauhalla-puistossa

Liikuta luitasi

Luusto on elävä tukiranka ja tärkeä osa elimistön aineenvaihduntaa. Liikunta auttaa pitämään luut ehjinä lujittaen niitä ja kehittäen tasapainoa. Kehonpainoa kannatteleva kestävyysharjoittelu on luuston kannalta tehokkainta, mutta kannattaa liikkua mahdollisimman monipuolisesti ja lisätä tehoja, kun kunto kasvaa.
iäkäs mies ottaa pillerin veden kanssa

Insuliinin vastavaikuttaja kortisoni kohottaa verensokeria

Kun saat kortisonikuurin, seuraa verensokereitasi tavallista tarkemmin. Aamulla otettava kortisonitabletti vaikuttaa niin, että aamulla verensokeri on hyvällä tasolla, mutta lounaalla ja päivällisellä korkea. Iltakuuden jälkeen kortisonitabletin vaikutus pyyhkiytyy pois. Diabeteksen hoitomuoto ratkaisee, miten kortisonin vaikutus verensokeriin korjataan.
nuori tyttö lääkärin vastaanotolla

Diabetesbarometri 2023 ”Jaksaminen on aika ajoin koetuksella”

Diabeteksen hoito ja omahoidon tuki toteutuvat vaihtelevasti eri hyvinvointialueilla. Eniten diabetesta sairastavia mietityttää hoidossa jaksaminen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen, kertoo Diabetesbarometri 2023. Tyypin 1 diabetesta sairastuneiden terveyspalvelut ovat huonontuneet, osalla tyypin 2 diabeetikoista palvelut toimivat hyvin, toisille jopa yhteyden saaminen lääkäriin tai hoitajaan on vaikeaa. Barometrin mukaan diabeetikot hyödyntäisivät digitaalisia palveluita enemmän kuin niitä on tarjolla.
nuori tyttö punnitsee painonsa

Onkohan tämä diabulimiaa? 

Diabulimia on ykköstyyppien oma syömishäiriö, jossa insuliinihoitoa laiminlyödään laihtumisen toivossa. Syömishäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina, mutta ne voivat jäädä terveydenhuollossa havaitsematta. Lääkärin pitäisi viimeistään silloin ottaa puheeksi mahdollinen syömishäiriöoireilu, kun diabeetikolla on hoitoväsymystä tai heikentynyt hoitotasapaino tai kun kehonkuva ahdistaa häntä.

Lapsi oppii hoitovastuuseen omassa tahdissaan

Lasta voi pienestä pitäen kannustaa sopivasti mukaan diabeteksen hoidon suunnittelemiseen. Mitään yleispätevää aikataulua vastuuseen kasvamisessa ei kuitenkaan ole olemassa. Lapsi oppii uusia taitoja luontevimmin, kun hän on siihen henkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti valmis. Diabeteshoitaja Kaja Normet kertoo, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina.

Rahat tiukassa – jäänkö muustakin osattomaksi?

Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.
ylipainoinen nainen harjoittelee kuntosalilla

Lisää elinvuosia hyvällä hoidolla

Kansainvälinen tuore tutkimus osoittaa, että tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi lyhentää elinajanodotetta sitä enemmän, mitä nuorempana sairaus puhkeaa. Tutkimustulos voi pelottaa, mutta hyvällä hoidolla diabeteksen lisäsairauksia voidaan ehkäistä tai niiden ilmaantumista viivästyttää. Lisäksi liikakilojen laihduttaminen taudin alussa voi jopa normaalistaa sokeriaineenvaihdunnan.
Anja Rautajoki ja Salli Rutanen lähikuvassa

Jäikö liikuntakin eläkkeelle?

Anja Rautajoki ja Salli Rutanen osallistuivat syksyllä Diabetesliiton järjestämälle Virkeyttä ja toimintakykyä liikkumalla -kurssille. Kurssilla he oppivat, että hyvissäkin tottumuksissakin voi olla parantamisen varaa. Lisäksi kurssilla sai mukavassa porukassa kannustusta ja tukea sopivan kokoisiin elämänmuutoksiin. He kannustavat muitakin osallistumaan kurssille.
Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin

Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin

Oletko huomannut, että kävely ja liikkuminen ovat muuttuneet ikääntyessä epävarmemmiksi? Ovatko arjen muut toiminnot muuttuneet raskaammiksi? Parhaiten toiminta- ja liikkumiskykyyn tehoaa monipuolinen kävelyä, voimaa, liikkuvuutta ja tasapainon hallintaa lisäävä harjoittelu. Aloita se jo tänään. Sinun on hyvä miettiä myös, millaista ruokaa syöt, sillä monipuolinen terveellinen ruokailu auttaa pysymään virkeänä ja toimeliaana.