Koti Blogi
piirroskuva-kainalossa-olevista-paiseista

HS-tauti kasvattaa diabetesriskiä

Kivuliaissa ja märkivissä ihopaiseissa on tärkeää unohtaa häpeän tunteet ja hakeutua pikaisesti lääkäriin. HS-tauti nostattaa nivusiin, kainaloihin ja genitaalialueelle tulehduksellisia kyhmyjä ja kivuliaita paiseita. Naisilla niitä ilmaantuu usein myös rintojen alle ja miehillä etenkin peräaukon ympäristöön sekä pakaroihin.
iloinen-nainen-tutkii-kännykkäänsä

Onnikka suostuttelee elintapamuutoksiin

Onnikka-puhelinsovellus tsemppaa käyttäjää terveellisiin elintapoihin ja painon pudottamiseen suostutellen ja syyllistämättä. Oulun yliopistossa kehitetty menetelmä pohjautuu tutkittuun tietoon ihmisen käyttäytymisestä. Sovellus on helppokäyttöinen: 70–80 prosenttia sen käyttäjistä ovat jaksaneet olla mukana vuoden kestävän ohjelman loppuun asti. Sovelluksen voi saada käyttöönsä vain terveydenhuollon kautta.
nuori-nainen-makaa-sohvalla-ja-lukee-kirjaa

Kaunokirjallisuus tarjoaa opettajan, keskustelukumppanin ja ystävän

Kaunokirjallisuus tempaa lukijan mukaansa mitä erilaisimpiin maailmoihin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oppia enemmän itsestä ja oman mielen liikkeistä. Joskus se voi toimia myös hyvänä ystävänä tai vaikka terapiana. Vaikka kirjallisuus voi auttaa meitä monella tavalla, kirjat eivät korvaa ihmisiä – ilman toisia ihmisiä sairastumme ja kuolemme, kirjailija, psykologi Jussi Valtonen sanoo.
erilaisia-lääkepainepakkauksia

Lääkkeen pitkä tie ideasta käyttöön

Kokonaan uuden lääkkeen kehittäminen vie keskimäärin 12‒13 vuotta. Lääkkeitä kehittävät kaupalliset lääke- ja bioteknologiayhtiöt. Idea lääkkeestä voi syntyä lääketieteellisestä tarpeesta tai uudesta tutkimustuloksesta. Ennen kuin lääke on kuluttajien käytössä, sen tehoa ja turvallisuutta on testattu moneen kertaan. 
Johanna-Rehn-kädessään-vanhoja-kirjoja

Johanna Rehnin tutkimus valaisee insuliinihoidon historiaa

Kun Johanna Rehnin väitöstutkimus noin kolmen vuoden kuluttua valmistuu, voimme odottaa saavamme aivan uutta tietoa insuliinihoidon historiasta Suomessa. Mutta sitä ennen nuoren historioitsijan pitää kääntää monen monituista kiveä – ja ensiksi löytää niitä aiemmin tutkimattomilta poluilta.
piirroskuva-kolmesta-tutkijasta

Voiko tieteelliseen tutkimustulokseen aina luottaa?

Tieto on harvoin yhden tutkimuksen takana. Lääketieteessä faktatieto karttuu, kun samansuuntaista tietoa kertyy eri lähteistä eli kun moni tutkimus viittaa samaan suuntaan. Kun halutaan varmistaa, miten vaikkapa painonpudotus vaikuttaa sairastumisriskiin, muutoksen vaikutus pitäisi tutkia erikseen, luotettavimmin satunnaistetussa vertailututkimuksessa, tutkijatohtori Aleksi Reito sanoo.
Adrian-Kirkland-istuu-sohvalla

Adrian Kirkland ei järkyttynyt diabetesdiagnoosista

Britti-insinööri Adrian Kirkland on tehnyt työuransa pääosin Suomessa, mutta hän on ollut eläkkeellä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hänellä on tyypin 2 diabetes, joka tuli esiin sattumoisin perhetapaamisessa. Diabetes ei stressaa häntä millään tavoin, vaikka hän on joutunut vaihtamaan sen lääkitystä muutaman kerran. Hoitoa tukevat elintapamuutokset: terveellisempi ruokavalio ja liikunta.
iloisten-ihmisten-ojennetut-kädet-alapuolelta-kuvattuina

Huuhaan pauloissa

Terveyshuuhaa vetoaa ihmisiin muun muassa yksinkertaisten ratkaisujensa vuoksi. Salaliittoteoriat tarjoavat puolestaan viihdettä. Huuhaalla on myös sosiaalinen ulottuvuus: samanmielisten ryhmässä saa tukea ja turvaa ja tulee ymmärretyksi. Huuhaahoidon suurin haitta voi olla se, että lääketieteellinen hoito viivästyy tai jää kokonaan saamatta. Silloin sairaus ehtii kehittyä vakavammaksi ja ehkä parantumattomaksi.
kaurapuuroa-mustikoita-ja-manteleita-lautasella

Kuitua kaurasta

Kaura sisältää kahta erilaista kuitutyyppiä. Kummatkin ovat tuiki tärkeitä terveyden tekijöitä verisuonistossa ja suolistossa, sillä ne hillitsevät verensokerin nousuja, alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja ehkäisevät ummetusta. Kaura on oiva valinta myös diabetesta sairastavalle.
mietteliäs-nuori-nainen-syö-kakkua-kahvilassa

Mitä teen, kun pistin väärää insuliinia tai unohdin insuliinipistoksen?

Oletko joskus löytänyt itsesi aamuyön tunteina pohtimassa, tuliko illalla pistettyä pitkävaikutteinen insuliini? Tai pelästynyt kunnolla huomattuasi pistäneesi ison määrän väärää insuliinia? Jotta voit korjata tilanteen, tarvitset tietoa käyttämiesi insuliinien vaikutusajoista, korkean tai matalan verensokerin korjausperiaatteista ja pikainsuliini/hiilihydraattisuhteestasi.
Kari-Porthan-istuu-ambulanssin-takaosassa

Pillit soiden potilaan luokse

Helsingin pelastuslaitoksen kaikista hälytystehtävistä noin prosentti on diabeteskeikkoja. Miten ensihoitoyksikkö auttaa sekavaa tai tajutonta diabetesta sairastavaa potilasta. Valtaosa diabetestehtävistä koskee tyypin 1 diabetesta sairastavia ja hypoglykemioita, kertoo Helsingin pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Kari Porthan.
Tom-Sjöblom-kävelyllä-kirkon-edessä

Tom Sjöblom otti supervoiman käyttöön

Keväällä 2021 Tom Sjöblomilla todettiin kakkostyypin diabetes. Se oli hänen elämänsä paras päivä – tai ainakin kaikki, mitä siitä seurasi. Sjöblom löysi kävelyn syvimmän olemuksen ja huomasi, että se hoitaa sekä kehoa että mieltä. Lisäksi hän muutti ruokavalionsa terveellisemmäksi. Näiden muutosten ansiosta hän tuntee olonsa on nyt aktiiviseksi ja energiseksi.
iloinen-Pauli-lähikuvassa

Paulilla on rytmi veressä

Kaikki on mahdollista, uskoo 13-vuotias Pauli Halonen. Reilut neljä vuotta sitten tyypin 1 diabetekseen sairastunut Pauli opettelee koko ajan jotakin uutta, kuten vaikkapa taikatemppuja tai japanin kieltä. Mutta ennen kaikkea hän soittaa, säveltää ja näyttelee. Tempaudu Paulin matkaan!
värikäs-kaleidoskooppi

Sairaudet muuttavat aineenvaihdunnan tasapainoa

Molekyylilääketiede avaa ikkunoita aineenvaihdunnan häiriöiden ymmärtämiseen. Näin voidaan löytää työkaluja sairastumisvaarassa olevien ehkäisevään hoitoon ja myös jo sairastuneiden yksilöllisempään hoitoon. Mitokondrioiden toimintaviat aiheuttavat monenlaisia sairauksia: niitä on ehkä jopa satoja.
nuori skeittaaja korkealla yläilmoissa

Ettei yksikään nuori putoaisi

Päijät-Hämeessä siirryttiin nuorisopoliklinikkamalliin nuorten diabeteksen hoidossa viitisen vuotta sitten. Kokemukset ovat olleet lupaavia. Nuoren hyvä kohtaaminen on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Hyppäys lastenpoliklinikan tiheästä seurannasta suoraan aikuispoliklinikalle on iso. Nuorisopoliklinikalla nuorta valmistellaan siirtymään aikuispoliklinikalle noin 21–22-vuotiaana.
piirroshahmoja kaulakkain

Leveämmät hartiat piristävät paikallistoimintaakin

Monet yhdistykset ovat päätyneet yhdistämään voimansa ja järjestäytymään uudelleen maakunnallisiksi yhdistyksiksi. Mitä isompi yhdistys, sitä paremmin se tulee kuulluksi hyvinvointialueensa päätöksenteossa. Isommat kokonaisuudet keventävät myös vapaaehtoisten työtä yhdistysten hallinnossa. Tilalle tulee lisää aikaa järjestää kerhoja ja tapahtumia.
Lapsia ja aikuisia D-kahvilan pöydän ympärillä

D-kahvilassa porisee vertaistuki

Kun ulkoilutapahtumissa ei virinnyt keskusteluja, Keski-Suomen diabetesyhdistyksen perhekerho päätti perustaa D-kahvilan. Se kokoontuu joka toinen kuukausi ja paikalla on 20–40 osallistujaa. D-kahvilassa keskustellaan vilkkaasti ja välillä kahvilassa vierailee asiantuntijoita puhumassa diabeteksesta. Lapset tapaavat muita diabetesta sairastavia lapsia.
Taina Kohopää istuu ikkunan edessä

Kirjoittamalla mieli vapaaksi

Taina Kohopään lapsuudenkodissa oli alkoholismia ja väkivaltaa, ja omien tuntojen paperille kirjaamisesta muodostui hänelle turvapaikka. Hän sanoo, ettei hän varmaankaan olisi enää tässä, jos ei olisi oppinut kirjoittamaan tunteistaan ja elämänsä tapahtumista. Kirjoittaminen rauhoittaa ja luo voimaa huolien ja sairauksien keskelle. Se toimii eräänlaisena terapiana.
Alexander Zverev pelaa tennistä

Tenniksen olympiamitalisti pitää diabetesta sairastavien puolta

Lääkärit sanoivat Alexander Zvereville, ettei hänestä voi diabeteksen vuoksi tulla tennisammattilaista. Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2022 hän oli toisella sijalla tenniksen maailmanlistalla, ja hän on tienannut tennistä pelaamalla yli 38 miljoonaa dollaria. Hän on perustanut Alexander Zverev -säätiön, jonka tarkoituksena on auttaa erityisesti diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria.
hymyilevä Kaisa Luiro-Helve tiiliseinän vieressä

Raskausdiabetes voi enteillä myös tyypin 1 diabeteksen puhkeamista

Raskausdiabetes ennustaa suurta riskiä sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen, mutta se kertoo myös äidin tyypin 1 diabeteksen riskistä. Suomalaistutkimuksen mukaan vasta-aineiden tutkiminen alkuraskaudessa otetusta verinäytteestä parantaa sen ennustettavuutta. Näin pitkäkestoista raskausdiabeteksen sairastaneiden seurantatutkimusta ei lääketieteen tohtori Kaisu Luiro-Helven käsityksen mukaan ole tehty missään muualla maailmassa.
paljon ruokaa pöydällä ja käsiä ottamassa sitä lautaselle

Iloa ja terveyttä ruuasta

Ruuan hyvää tekevät vaikutukset ulottuvat lautasta laajemmalle. Yhdessä syöminen on mukavaa ja ruoka voi tuoda iloa myös harrastuksena. Terveellinen ruoka lisää elinvoimaa ja itse kasvatetut vihannekset ja yrtit pienentävät ruokalaskua. Kun tutut ruokarutiinit puuduttavat, kadonnut kipinä voi löytyä uusiin makuihin tutustumisesta.
iäkäs mies nostaa painoja kuntosalilla vierellään ohjaaja

Elintapaohjaus on hoidon kivijalka

Elintapaohjaus on paljon muutakin kuin ravitsemus- ja liikuntaneuvoja. Hyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi uni, päihteiden käyttö, tupakointi, sosiaaliset suhteet, työ ja harrastukset. Hyvässä elintapaohjauksessa nämä kaikki pyritään ottamaan huomioon. Usein elintapoihinsa muutosta haluava ei kaipaa niinkään lääketieteellisiä faktoja, vaan kannustusta, tsemppiä ja valmentavaa otetta.
mies kuorii appelsiinia nainen halaa häntä

Voiko kumppani puuttua puolisonsa omahoitoon?

Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes on raskas taakka myös parisuhteelle. Mitä tehdä, jos diabetesta sairastava kumppani viisveisaa terveydestään? Hänelle kannattaa puhua asiasta neutraalisti ja rauhallisesti, sillä moittiminen saa toisen helposti puolustuskannalle, suuttumaan tai lukkiutumaan. Kannattaa pitää huolta myös omasta jaksamisestaan, parisuhdekeskus Katajan asiantuntija Niina Vilkman neuvoo.
surullinen iäkäs mies istuu sohvalla

Muisti terävänä pitkälle vanhuuteen

Elintapoja kannattaa rukata aivoille suotuisaan suuntaan hyvissä ajoin, jos haluaa välttyä muistisairaudelta. Muistia voi huoltaa terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla, aivojumpalla, sosiaalisella aktiivisuudella sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinnalla. Diabeteslääke metformiinillakin saattaa olla suojaavaa vaikutusta. Sen tehoa muistisairauksien ehkäisyssä tutkitaan parhaillaan.
tyytyväiset mies ja nainen rentoutuvat makuuasennossa

Hyvä mieliala luo hyvinvointia

Mieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, millaiseksi koemme oman terveytemme. Kun ihmisellä on myönteinen käsitys itsestään ja elämästään, hän todennäköisesti arvioi myös terveytensä hyväksi. Hyvinvointia lisää keskittyminen hyviin asioihin, ongelmien vatvomista kannattaa välttää. Konkreettisimmin mielen voima näkyy siinä, kun plasebohoito tehoaa terveysongelmiin yhtä hyvin kuin oikea hoito.