Koti Blogi
Porsas.

Insuliinipilleri toimii sioilla – milloin ihmisillä?

Lääkkeiden kehitys on tunnetusti pitkäjänteistä työtä. Kun on päästy siihen vaiheeseen, että lääkettä päästään testaamaan ihmisillä, takana on vuosien työ. Ja niin on vielä edessäkin, ennen kuin lääke pääsee myyntiin. Jos se pääsee lainkaan. Kuinka käy suun kautta otettavalle insuliinille?
Erilaisia lääkkeitä.

Uusia diabeteslääkkeitä

Markkinoille on lähitulevaisuudessa tulossa kolme uutta diabeteslääkettä: suun kautta otettava GLP-1-analogi, kerran viikossa annosteltava perusinsuliini ja aivan uudentyyppinen lääke imeglimiini.
Iso määrä erilaisia kasviksia.

Puoli kiloa kasvisiloa

Syyskuu on sadonkorjuun aikaa. Monien kasvisten, marjojen ja hedelmien sesonki on nyt parhaimmillaan. Kun vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on yllin kyllin, puolen kilon päivittäinen käyttötavoite on helppo saavuttaa. Parhaan hyödyn kasvisten sisältämistä terveellisistä tehoaineista saat, kun käytät niitä monipuolisesti.
Puolilähikuva keski-ikäisestä miehestä.

Kantasolututkimuksesta uusia hoitoja diabetekseen

Monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut voidaan laboratoriossa ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, kuten vaikkapa beeta-, hermo- tai lihassoluiksi. Tätä tutkii professori Timo Otonkoski, yksi Suomen eturivin diabetestutkijoista. Hänen mukaansa edistysaskeleet kantasolututkimuksessa voivat tuoda uusia hoitokeinoja eri diabetestyyppien hoitoon.
Iäkäs mies istuu keittiön pöydän ääressä.

Kakkostyypin diabetes – Milloin kannattaa aloittaa monipistoshoito?

Insuliinihoito pitää ehdottomasti aloittaa, kun tyypin 2 diabetesta sairastavalle tulee insuliininpuutos, sanoo Turun kaupungin diabetesvastaanoton vastuulääkäri Anne Artukka. Joskus myös monipistoshoito on sopiva vaihtoehto kakkostyypin diabeetikolle. Tamperelaisen 82-vuotiaan Martti Sintosen mielestä diabeteksen hoito on asennekysymys: lääkehoitoa pitää muuttaa, jos sairaus sitä vaatii. Hänellä on ollut monipistoshoito parin vuoden ajan.
Iäkäs nainen mittaa verensokerin sormenpäästä.

Ota hoito haltuun 

Kun sinulla on tyypin 2 diabetes, ota hoitosi hallintaan verensokeria mittaamalla. Koska ei ole kahta samanlaista diabetesta, ei verensokerin mittaamiseenkaan voi antaa yhtä yleisohjetta. Monet tekijät vaikuttavat omaseurannan tarpeeseen, kuten sairauden vaihe, hoitomuoto ja hoitotavoitteet.
Iloinen kesi-ikäinen mies reppu selässä retkeilemässä luonnossa.

Tyypin 2 diabeetikon – tiekartta terveyteen

Jokaisen tyypin 2 diabetesta sairastavan on hyvä tuntea omat hoitotavoitteensa ainakin verensokerin, LDL-kolesterolin ja verenpaineen osalta. Ne ovat tarkistuspisteitä, jotka saavutettuaan tietää olevansa oikealla tiellä kohti terveyttä. Pari vuotta sitten julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa kävi ilmi, että jos viisi tutkittua riskitekijää olivat hoitosuositusten mukaisissa tavoitteissa, kakkostyypin diabeetikon riski kuolla ennenaikaisesti tai saada aivo- tai sydäninfarkti ei ollut sen suurempi kuin muulla väestöllä.
Nuori nainen seisoo sillan alla, takana voimakas valo.

Hybridipumppu tuo hoitoon tasaisuutta

Uudet hybridipumput säätelevät automaattisesti perusinsuliinin annostelua jatkuvan verensokeriseurannan perusteella. Hoito vaatii paljon omaa kiinnostusta ja tarkkaa hiilihydraattimäärien arvioimista, mutta tuloksena voi olla esimerkiksi yöllisten verensokerivaihteluiden tasoittuminen. Sara Hakala pääsi hybridipumpun avulla eroon hypoglykemioista lähes kokonaan.
Keski-ikäinen mies istuu sohvalla ja katsoo läppäriään.

Etävastaanotto tukee muuta hoitoa

Koronarajoitukset kirittävät terveydenhuoltoa digiloikkaan. Kun lähikontakteja on pitänyt välttää, se on saanut terveydenhuollon tarjoamaan monin paikoin etäpalveluja. Etävastaanottoja on tosin jo ennen korona-aikaakin tarjottu joissakin kunnissa ja pikkukaupungeissa paikkaamaan erikoislääkäripulaa. Osa diabeetikoidenkin seurantakäynneistä saatetaan jatkossa toteuttaa etäyhteyksien avulla.
Pikkuvauva saa rokotuksen.

Enteroviruksia vastaan lääkkeellä ja rokotteella

Tyypin 1 diabeteksen ja enterovirusten välinen yhteys on tullut esille useissa tutkimuksissa. Professori Heikki Hyödyn tutkimusryhmä on ollut mukana kehittämässä enterovirusrokotetta, jonka testaus ihmisillä alkaa tämän vuoden lopussa Suomessa. Jos rokote osoittautuu kaikkien tutkimusten jälkeen toimivaksi, se voi estää jopa puolet uusista sairastumisista ykköstyypin tyypin diabetekseen. Työryhmä on mukana myös enteroviruksia häätävän lääkkeen kehittämisessä.
Miehellä on tuskainen ilme, kun hän on tutkinut kädessään olevaa sensorin lukulaitetta.

Kun sensorointi stressaa

Joskus verensokerin skannaaminen alkaa hallita elämää: hyvästä rengistä on tullut huono isäntä. Mikä meni pieleen? Psykologi Kirsi Ikuli muistuttaa, että elämässä on erilaisia tilanteita, eikä kenenkään verensokeri ole aina tasainen. Siihen ei edes tarvitse pyrkiä, riittävän hyvä omahoito riittää. Tämän ymmärtäminen ja sietäminen auttaa, kun omahoito kuormittaa.

Osaatko hyödyntää sensorin purkudatan tietoja?

Kokosimme esimerkkejä siitä, miten voit hyödyntää sensorin purkudataa päivittäin ja viikkotasolla. Purkudataa tutkimalla saat tietoa muun muassa siitä, onko insuliinin annostelusi oikealla tasolla ja onko sinulla ehkä oireettomia hypoglykemioita tai suuria vaihteluita glukoositasossa. Voit tukia myös, miten nukkuminen, vuorokausirytmi, kuukautiskierto, syömisrytmi, liikunta ja erilaiset arjen valinnat ja satunnaiset asiat vaikuttavat glukoositasoosi.
Mies ja nainen suutelevat kasvomaksit kasvoillaan

Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.
Nuori nainen ulkoiluttaa koiraa. He ovat sillalla, takana on metsää.

Laite liikuntakaverina

Anu Pessala hankki aktiivisuusrannekkeen ja kauhistui huomatessaan, miten vähän hän liikkuu. Nyt hänelle kertyy useimpina päivänä noin 10 000 askelta.  Aktiivisuusranneke tai urheilukello voi siis sytyttää liikuntakipinän ja kannustaa kuntoilemaan. Laite ei kuitenkaan liiku kenenkään puolesta, ja toisaalta liikunnan mittaaminen voi joskus tehdä liikkumisesta pakonomaista.
Iloinen iäkäs mies seisoo uima-altaassa.

Uusi hoitoteknologia sopii myös ikääntyville

Ikäihmisen turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä voi tukea uudella teknologialla, esimerkiksi glukoosisensorilla, puhuvalla verensokerimittarilla tai muistitoiminnolla varustetulla insuliinikynällä. Ikä ei ratkaise hoitomuotoa, vaan se, miten omahoito sujuu.
Keski-ikäinen hoikka lääkäri kävelee käytävällä, takana iso puulaatikko.

TIR auttaa jarruttamaan verensokerin vuoristoradalla

Kun insuliininpuutosdiabetesta sairastavan verensokerikäyrä muistuttaa vuoristorataa, kohoaa riski liian korkeisiin tai mataliin verensokereihin. Tasaisempi, tavoitearvoissa pysyttelevä verensokeri tukee myös diabeteksen lisäsairauksien ehkäisyä. Uusi menetelmä TIR auttaa insuliinihoidon yksilöllisessä suunnittelussa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Erikoislääkäri Heikki Koistisen mielestä kaikilla ykköstyypin diabeetikoilla pitäisi olla mahdollisuus glukoosisensorointiin.
Seitsemänkymppinen, lyhyttukkainen nainen seisoo mappihyllyn vieressä.

Melkein 30 vuotta maailman parhaassa työssä

Tutkimushoitaja Leena Sarelin kapuaa ketterästi työpöydälleen ja nappaa käteensä yhden kymmenistä mapeistaan. Niihin hän on koonnut tutkijoille kullanarvoisen palan pohjanmaalaisten sukujen diabeteshistoriaa. Mapeissa on jo noin 250 diabetessukua ja 4 000 niiden jäsentä. Hän on tallettanut tiedot myös sukupuihin, jotka hän on piirtänyt tutkittavista.
Nuori nainen istuu rannalla kiven päällä.

Jennistä tulee lentokoneasentaja

Jenni Airaksinen opiskelee Savon ammattiopistossa lentokoneasentajaksi. Diabetes ei ole este koulutukselle, mutta kaikki työnantajat eivät ota diabeetikoita töihin. Siksi Jenni aikoo jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa, tähtäimessä on lentokoneinsinöörin tutkinto.
Nuori mies ja nuori nainen seisovat keltaisen puutalon vieressä, naisen sylissä on vauva.

Vauvan sairastuminen tuntuu epäreilulta

Salla ja Matias Vähäkankaan lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen kymmenen kuukauden ikäisenä. Vauvan diabeteksen vaativa hoito on kuormittanut parisuhdetta ja pakottanut opettelemaan uudenlaisen arjen aakkoset. Onneksi Sinna-tyttö on yhtä tyytyväinen ja iloinen lapsi kuin ennen sairastumistaan.
nuori nainen seisoo graffiteja täynnä olevan seinän edessä, kädessä viulu

Musiikki on minulle kaikki

Viulisti Lotta Virkkunen tiesi jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan hän lähti Erasmus-vaihtoon Irlantiin ja viihtyi saarella peräti seitsemän vuotta. Nyt hän asuu Tampereella ja esiintyy sooloartistina yksityisissä ja yritysten tilaisuuksissa.
seitsemänkymppiset mies ja nainen istuvat lattialla, ympärillä lukuisia rinkkoja, reppuja ja makuupusseja

Elämä on valoisa rasti

Heikki Kyyrönen on maailmanmatkaaja, joka viettää vaimonsa Paulan kanssa puolet vuodesta ulkomailla golfaten, suunnistaen ja lasketellen. Koronavirusepidemia muutti tänä vuonna pariskunnan suunnitelmia, mutta he eivät ole antaneet tilaa apatialle.
nuori nainen seisoo vihreän kangasseinämän takana

Synnynnäisen immuniteetin rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä

Löytyykö vastaus tyypin 1 diabeteksen arvoitukseen synnynnäisen immuniteetin eroista? Nuoren tutkijan omasta ideasta käynnistynyt projekti on diabetestutkija Mari Vähä-Mäkilälle kuin kolmas lapsi. Tutkimushanke on edennyt suunnitellusti. Tärkeä osoitus sen onnistumisista on yhdysvaltalaiselta suursäätiöltä alkuvuodesta 2020 saatu puolen miljoonan euron rahoitus.
lähikuva Risto K Järvisestä

Korkki kiinni ja kohti parempaa

Lavakoomikko Risto K. Järvinen viittasi kintaalla diabeteksen hoidolle ja päätyi tulehtuneen jalkahaavan ja verenmyrkytyksen takia sairaalaan yli kahdeksi kuukaudeksi. Hengenlähtö oli lähellä, mutta rankasta kokemuksesta seurasi myös paljon hyvää. Se sai hänet pitämään hyvää huolta itsestään ja uskomaan, että hänelle on vielä paljon käyttöä tässä maailmassa.
kaksi tukevahkoa nuorta naista nostaa kuntoilee

Lihava liikkuja kohtaa ilkeitä katseita

Ylipainoiset mainitsevat usein liikkumisen esteeksi erilaiset psykologiset ja sosiaaliset syyt. Pelko negatiivisen huomion, arvioinnin ja nöyryyttämisen kohteeksi joutumisesta on yleistä, eikä lainkaan perusteetonta. Lihavuus nähdään kielteisesti leimaavana ominaisuutena, ja erityisen stigmatisoivaa se on naisille. Kaikenkokoisilla on kuitenkin oikeus nauttia liikkumisesta, ilman laihdutuspaineita.
etanoita pienessä pannussa, lautasliinan päällä välineet niiden syömiseen

Tunnetko nämä kalojen kaverit?

Ravut, katkaravut, simpukat sekä muut äyriäiset ja nilviäiset sopivat terveelliseen ruokavalioon kalan tapaan. Terveellisyyteen tosin vaikuttaa se, miten ne valmistetaan ruuaksi.