Asiantuntija

Asiantuntija

Pekka Rusilan missiona on saada suomalaista lähi- ja luomuruokaa sekä kotimaista järvikalaa jokaisen lautaselle. Häntä huolettaa, että höttöruuan takia jo kymmenvuotiailla voi olla kakkostyypin diabeteksen oireita.

Lauri Pelkonen johtaa lääkkeiden hintalautakuntaa ja katsoo aitiopaikalta uusien lääkkeiden marssia Suomeen. Tässä työssä kova lääkebisnes kohtaa sosiaaliturvan, mikä tekee siitä sekä tavattoman kiinnostavaa että tavattoman vaikeaa. Vapaa-ajallaan hän usein tutkii maailmaa kameran linssin vinkkelistä.

Millaista diabeteksen hoito on kymmenen vuoden päästä? Ottaako hoitoteknologia superloikan eteenpäin? Syntyykö uusia, entistä tehokkaampia ja turvallisempia täsmälääkkeitä? Kuusi asiantuntijaa kurkistaa vuoteen 2027.

Diabeteshoitaja Taru Kettusella on työssään jatkuva kiire. Ihmisläheinen työ antaa kuitenkin paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Potilaiden kiitos kannustaa ja lääkäreiden luottamus motivoi.

Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.

Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä hyvä elämä ei ole vain terveiden yksinoikeus. Meidän on hyväksyttävä, että myös sairaudet kuuluvat ihmiselämään: niidenkin kanssa voi elää onnellisesti.  Hallituksen säästöpolitiikkaa Pelkonen luonnehtii lyhytnäköiseksi: hoidon heikkeneminen maksetaan tulevaisuudessa kalliisti.

Professori Matti Uusitupa palkittiin vastikään pitkäaikaisesta työstään terveyden edistäjänä. Hän on yksi kansainvälisesti siteeratuimpia tutkijoitamme ja ansioitunut muun muassa tyypin 2 diabeteksen perusmekanismien tutkimuksessa. Mitä hän itse ajattelee kaikesta tästä?

Aikaisemmin melko harmittomana vanhuuden sairautena pidetystä kakkostyypin diabeteksesta tuli kuin salaa kansantauti 1980-luvulla. – Vaikka Suomessa on kehitetty helppo ja halpa kakkostyypin diabeteksen riskitesti, vain harva sairastumisvaarassa oleva tarttuu asiaan vakavasti, professori Jaakko Tuomilehto harmittelee. Huolestuttavinta hänestä on, että tautia tavataan yhä nuoremmilla.

Professori Tero Kankaalla on merkittävä rooli diabeteksen hoidon kehittäjänä Suomessa. Hän muun muassa kirjoitti Sokeritauti-kirjan, joka oli ensimmäinen laaja diabeteksen hoito-opas Suomessa. Itsekin diabetesta sairastava lääkäri ja tutkija on myös tärkeä vaikuttaja diabetesasioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tero Kankaan tarina on samalla pieni diabeteksen hoidon historia Suomessa.

Kokemuskouluttajat kertovat sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoille ja jo työelämässä oleville ammattilaisille siitä, mitä kaikkea pitkäaikaissairaus tuo ihmisen ja hänen läheistensä elämään. He voivat toimia myös opetuspotilaina. Muhoslaista Martti Kiviharjua motivoi kokemuskouluttajana ennen kaikkea se ilo, joka syntyy oman tarinan jakamisesta.

Diabetologi Markku Saraheimo on edustanut Suomea ja koko Skandinaviaa Kansainvälisen diabetesliiton IDF:n Euroopan aluejärjestön hallituksessa pian kuuden vuoden ajan. Hän uskoo yhä vahvasti IDF:n sloganiin Yhdessä olemme vahvempia. Hänestä on ollut ilahduttavaa nähdä, miten vertaistuen arvostus on kasvanut: sitä tarvitaan sekä diabeetikkojen että liittojen kesken.

Professori Pertti Mustajoki on tutkinut lihavuutta yli 30 vuotta, eikä into ole laantunut vieläkään, vaikka hän on jo eläkkeellä. Hän kammoksuu sitä, että laihduttajan pitää muuttaa elämäntapojaan tai tehdä ruokaremontti. Se kuulostaa kauhean työläältä. – Kannattaa aloittaa yhdellä tai kahdella sellaisella muutoksella, jotka pystyy pitämään, hän neuvoo.