Sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatto on otettu käyttöön vuoden 2000 alussa, jotta terveyden hoitoon liittyvät maksut eivät nouse kenelläkään kohtuuttoman korkeiksi. Lääkkeiden vuosittaisen omavastuuosuuden (572 euroa) täyttymisestä ilmoittaa asiakkaalle Kela. Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuosittaisen omavastuuosuuden karttumista sen sijaan on seurattava itse. Tätä varten voi pyytää asiointiyksiköstä kortin. Paljon eri palveluita tarvitsevan maksukatto saattaa täyttyä jo alkuvuoden puolella.
Terveydenhuollon maksukatto on tänä vuonna 683 euroa. Katto on henkilökohtainen, mutta perheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voi yhdistää toisen huoltajan maksuihin. Maksujen suuruus tarkistetaan joka toinen vuosi, seuraavan kerran 1.1.2020 alkaen.
Se, mitkä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia, määritellään laissa ja asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Asiakasmaksuista säädetyt maksut ovat enimmäismaksuja. Maksut voivat vaihdella asuinkunnan mukaan, sillä sääntelyn asettamissa rajoissa kunnat voivat itsenäisesti päättää peritäänkö asiakasmaksuja ensinkään ja jos peritään, niin minkä suuruisia ne ovat.
Diabeetikolta voidaan periä maksuja lääkärin vastaanotosta, silmänpohjien kuvauksista ja sarjassa annetusta hoidosta (esimerkiksi haavanhoito). Sairaanhoitajan vastaanottoa ei ole säädetty asiakasmaksulainsäädännössä maksuttomaksi. Siten diabeteshoitajalla käynnistä voi joutua maksamaan 11,40 euroa.
Lääkärin vastaanoton kertamaksu terveyskeskuksessa voi 18 vuotta täyttäneeltä olla enintään 20,60 euroa. Se voidaan periä käyntikertojen lukumäärästä riippumatta. Terveyskeskusta ylläpitävät voivat päättää periä käyntimaksua vain vuoden kolmelta ensimmäiseltä terveyskeskuskäynniltä. Maksu on myös tällöin 20,60 euroa. Vaihtoehtona kertamaksulle on vuosimaksu, joka on enintään 41,20 euroa kalenterivuodessa. Sairaalan diabetespoliklinikkamaksu on enintään 41,20 euroa käynniltä.
Perittyjen maksujen yhteismäärää laskettaessa otetaan huomioon kalenterivuoden aikana perityt maksut terveyskeskuksen avosairaanhoidon palveluista, poliklinikkakäynneistä, päiväkirurgisesta hoidosta, yksilökohtaisesta fysioterapiasta, sarjahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoidosta sekä alle kolme kuukautta kestävästä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta.
Kattosumman ylityttyä loppuvuoden avohoidon palvelut saa pääsääntöisesti maksutta ja lyhytaikaisesti sairaalahoidossa toteutettavasta hoidosta ja ylläpidosta perittävä maksu alenee 22,50 euroon.
Asiakasmaksulain tavoitteisiin kuuluu, että maksut ovat kohtuullisia, eivätkä ne ole esteenä palvelujen käyttämiselle. Tämä ei näytä täysin toteutuvan.
Diabetesliiton elo-syyskuussa 2018 tekemään asiakaskyselyyn vastanneista noin neljäsosa ei tiennyt sosiaali- ja terveydenhuollon maksukaton olemassaolosta ja noin puolet ei tiennyt, että maksua voitaisiin kohtuullistaa tai jättää se kokonaan perimättä. Puolet vastanneista oli taloudellisten vaikeuksien vuoksi vuoden aikana tinkinyt välttämättömistä menoistaan asiakasmaksujen hinnan vuoksi tai jättänyt hinnan vuoksi menemättä terveydenhuoltoon. Kyselyyn vastasi 145 ihmistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon suuret ulosottoluvut viittaavat siihen, että ihmisiä joutuu taloudelliseen ahdinkoon terveydenhuollon maksujen vuoksi. Valtakunnan voudin viraston mukaan ulosottoon päätyi vuonna 2016 lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Näistä lähes 70 000 oli terveyskeskusmaksuja. Asiakasmaksujen ulosottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 20 prosenttia.
Kyseessä on huolestuttava havainto, sillä jokaiselle on perustuslaissa taattu riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, eivätkä ne saa jäädä toteutumatta asiakasmaksujen vuoksi.
Asiakasmaksulaissa on erilaisia tapoja, joiden avulla asiakasmaksuja on tarkoitus rajoittaa. Lain 11:nnen pykälän mukaan asiakasmaksuja voi alentaa tai jättää kokonaan perimättä, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai lakisääteisestä elatusvelvollisuudesta huolehtimisen. Asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen perustuu aina yksilölliseen tilannearvioon.
Jos haluat kysyä asiakasmaksuistasi tai maksukattoon liittyvistä kysymyksistä tarkemmin, ota yhteyttä kuntaasi tai siihen sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön, jossa olet saanut hoitoa tai palvelua.
Hallituksen esitys uudeksi asiakasmaksulaiksi on jätetty eduskunnalle ennen joulua ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Esityksen mukaan koko maakunnan alueella on tarkoitus periä yhtä suuret asiakasmaksut. Tämä voi nostaa tai laskea nykyisiä asiakasmaksuja. Perustason lääkäri- ja hoitajakäynneiltä sekä sarjahoidosta voisi jatkossa periä maksun joka käyntikerralta. Tämä voi korottaa paljon palveluja käyttävien maksuja. Asiakkaan ei kuitenkaan tarvitsisi enää itse seurata, milloin maksukatto ylittyy. Maakunta vastaisi seurannasta.
Toimi näin
- Seuraa maksukaton täyttymistä.
- Merkitse maksetut maksut hoitoyksiköstä saatavaan seurantakorttiin.
- Säilytä alkuperäiset maksukuitit ja esitä ne tarvittaessa.
- Saat todistuksen maksukaton täyttymisestä terveyskeskuksesta tai muusta julkisen terveydenhuollon yksiköstä.
Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto
Tällä palstalla tarkastellaan sosiaaliturvaa ja terveyspolitikkaa diabeetikon näkökulmasta.
Julkaistu Diabetes-lehdessä 1/2019.
Haluatko ajantasaista tietoa diabetesta sairastavan sosiaaliturvasta? Lataa ilmainen Diabetesta sairastavan sosiaaliturva 2022 -opas D-kaupasta. Voit tilata oppaan myös painettuna kotiin postimaksun hinnalla.