Kenen ääni kantaa päätökseksi asti?

Vaalivuonna tulee miettineeksi demokraattista päätöksentekoa muita vuosia tarkemmin. Kenen ääni kantaa päätökseksi asti? Kenelle tärkeitä asioita päätyy poliittiseen prosessiin ja vaaleilla valittujen päätöksentekijöiden pöydille? Entä ketkä valikoituvat päättäjiksi?

Vaaleissa äänestäminen on keskeinen tapa poliittiselle osallistumiselle. Tiedetään, että matalammin koulutetut ja vähemmän ansaitsevat äänestävät muita harvemmin. Myös huonolla terveydellä on yhteys vähäisempään poliittiseen osallistumiseen. Toisaalta esimerkiksi vamma tai sairaus voi myös motivoida ihmistä osallistumaan ja siten parantamaan itsensä ja oman ryhmänsä tilannetta. Äänestäminen siis heijastaa yksilön hyvinvointia, taloudellista asemaa, terveydentilaa ja sosiaalisia verkostoja ja on siksi yhteydessä myös eriarvoisuuteen.

Tämä sama vinouma säilyy myös vaaleilla valituissa päättäjissä. On todennäköisempää, että päättäjäksi valitaan korkeasti koulutettu ja hyvin toimeentuleva henkilö. Esimerkiksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänioikeutetuista noin 23 prosentilla oli korkeakoulututkinto, mutta ehdokkaista noin 48 prosenttia ja valituista yli 70 prosenttia oli korkeasti koulutettuja. Moni kantaa huolta siitä, päätyykö kansalaisille tärkeitä asioita poliittiseen päätöksentekoon ja ymmärtävätkö poliitikot tavallisten ihmisten hyvän arjen rakennuspalikoista mitään.

Monipuolinen kansalaisjärjestökenttä antaa äänen myös heille, joiden ääni jää vaaleissa antamatta. Järjestöillä on tärkeä rooli yhteiskunnallisen keskustelun synnyssä ja äänettömien äänenä toimimisessa. Toisaalta pienet järjestöt kokevat jäävänsä suuria ja vakiintuneita järjestöjä useammin kuulematta esimerkiksi lakien valmistelussa. Järjestöjen kesken on ilman muuta kilpailua, ja isommilla resursseilla saa usein enemmän aikaan.

Yksi Diabetesliiton perustehtävistä on vaikuttaa yhteiskunnassa diabetesta sairastavien parhaaksi. Yksilön elämässä arjen pienet asiat näyttäytyvät nimenomaan arkisilta, ei poliittisilta, mutta vain harva asia on oikeasti poliittisesta päätöksenteosta irrallinen. Se, miten kuntasi järjestää esimerkiksi diabetesta sairastavien jalkojenhoidon palvelut tai onko kunnassa saatavilla uusinta hoitoteknologiaa omahoidon tueksi, ei riipu pelkästään rahasta vaan myös siitä, koetaanko asia tärkeäksi. Politiikan agendalle on tunkua ja kaikkien eturyhmien asia on tärkeä. Toivomme päättäjille viisautta ja näkemystä sekä herkkiä korvia kuulla myös hiljaisempia ihmisiä.

Diabetesliitto on linjannut vaikuttamisen tavoitteitaan lähivuosille. Niihin voi tutustua Diabetesliiton verkkosivuilla, jonne ne on koottu Diabetesratkaisuja -esitteeksi. Vaikuttamisen tavoitteemme perustuvat kokonaisvaltaiselle tiedolle ja ymmärrykselle diabetesta sairastavien arjesta.

Diabetesliitto diabetesyhdistyksineen vaikuttaa siten, että diabetesta sairastavat voivat elää hyvää elämää diabeteksen kanssa. Tämä on mahdollista, kun diabetesta sairastavat saavat osaavaa ja kannustavaa hoidonohjausta ja hoitotarvikkeiden ja hoitoteknologian saatavuus turvataan.

Lisäksi vaadimme, että tyypin 2 diabetesta sekä diabeteksen lisäsairauksia ehkäistään nykyistä tehokkaammin. Se edellyttää käytännön tekoja diabetesta sairastavan tukemiseksi, mutta myös laajaa yhteiskuntapoliittista sitoutumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus tehdä arjessaan valintoja, jotka lisäävät hyvinvointia. Ratkaisuja löytyy myös diabeteksen hoidon osaamisen ja diabetestietouden lisäämisestä.

Diabetes on vain yksi osa ihmistä, eikä vaikuttaminenkaan rajoitu pelkkiin hyvän hoidon edellytyksiin. Aivan yhtä tärkeää on huolehtia diabetesta sairastavien yhdenvertaisuudesta esimerkiksi kouluissa ja työelämässä. Diabetesliitto kuuntelee diabetesta sairastavien ja heidän läheistensä huolia ja kertoo niistä päättäjille – kerrottehan niistä meille?

Elämme vaalivuotta, ja vanhaa vitsiä mukaillen vaalien alla jokainen ehdokas on lasten, sairaiden ja eläkeläisten paras ystävä. Diabetesliitto on diabetesta sairastavien edunvalvoja myös vaalien välillä. Tärkein työ vaikuttamisessa alkaakin aina silloin, kun valinnat on tehty. Huolehditaan yhdessä siitä, että diabetes on vahva osa yhteiskunnallista keskustelua niin kunnissa kuin kansallisestikin ja diabetesta sairastavien ja heidän läheistensä ääni kuuluu varallisuuteen ja asemaan katsomatta. Diabetes on meitä yhdistävä tekijä. Se riittää. Käytetään ääntämme.

 


Aiemmat blogit:

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic, Diabetesliitto:

Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto: