Ravintoaineet

Ravintoaineet

Mediassa kerrotaan usein yksittäisistä ruoka-aineista, jotka tutkimuksen mukaan suojaavat syövältä, ehkäisevät sydäntauteja, auttavat painonhallinnassa, hillitsevät verensokerin nousua… Miten näihin tutkimusuutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.

Saatko riittävästi kuitua? Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kuitupitoisella ruualla on paljon terveysvaikutuksia. Tuorein tutkimustieto kertoo, että kuitupitoinen ruoka auttaa suolistobakteereita tuottamaan yhdisteitä, jotka voivat antaa suojaa tyypin 2 diabetesta vastaan. 

Makeiden ruokien syöminen tuottaa useimmille meistä mielihyvää, sillä ihmisen mieltymys makeaan on synnynnäistä. Kohtuullisesti käytettynä sokeri sopii osaksi monipuolista ruokavaliota, myös diabeetikolle. Juomien kanssa kannattaa olla tarkkana: esimerkiksi puoli litraa sokerilla makeutettua virvoitusjuomaa sisältää 50 grammaa sokeria. 

Ravitsemussuosituksissa kerrotaan yleensä suositellut ravintomäärät prosentteina kokonaisenergiansaannista, ja voi olla vaikea hahmottaa mitä ne tarkoittavat käytännössä. Esimerkiksi millaisesta määrästä sokeria tulee 5 tai 10 prosenttia päivän energiansaannista?

Kauppojen ruokahyllyissä on metritolkulla esimerkiksi erilaisia jugurtteja ja myslejä, eikä niiden kaikkien tuoteselosteita jaksa kukaan kahlata lävitse. Onneksi meidän kuluttajien apuna on Sydänmerkki, joka kertoo että tuote on omassa ryhmässään parempi valinta: vähäsuolaisempi, vähäsokerisempi, kuituisempi ja rasvan määrältään ja laadultaan terveydelle suotuisampi.

Aurinkoa ei ole juuri näkynyt viime kuukausina. Mistä suomalainen saa D-vitamiinia sydäntalvella? Vaikuttaako purkista otettu D-vitamiini terveyteen ja sairauksien ehkäisyyn? Tutkimusten mukaan D-vitamiinin puute lisää monien sairauksien riskiä.

Ruokakaupan hyllyt notkuvat nyt runsasproteiinisia elintarvikkeita. Kuka tarvitsee niitä? - Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinin osuutta ruokavaliossa kannata ylikorostaa. Pitkään jatkuessaan runsas proteiinin saanti kuormittaa munuaisia ja sekoittaa elimistön insuliiniaineenvaihduntaa, ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen sanoo.