Ruokavalio

Ruokavalio

Se, mitä syömme, vaikuttaa terveyteemme enemmän kuin uskommekaan. Suomalaisten pitäisi vähentää suolan ja kovan rasvan määrää ja lisätä kuitujen ja pehmeän rasvan määrää ruokavaliossa. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen lähti toimittajan kanssa ruokakauppaan selvittämään, miten tähän käytännössä päästäisiin. Apuna heillä oli Diabetesliiton ja Sydänliiton Sydänmerkki-järjestelmä.

Liikkuja tarvitsee proteiinia muun muassa edistämään lihasten palautumista rasituksesta. Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinilisille ole tarvetta. Liiallinen proteiinin saanti voi kuormittaa munuaisia. Tiesitkö, että proteiinia tulee muualtakin kuin eläinkunnan tuotteista, erityisesti viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä?

Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.

Nutrigenomiikka tutkii ravinnon vaikutusta geenien toimintaan. Tutkimustieto syventää ymmärrystä siitä, miten ruokatottumuksilla voidaan edistää terveyttä.

Kasvisruokavalio tarjoaa diabeetikoille monia terveyshyötyjä: se auttaa muun muassa verensokerin ja verenpaineen hallinnassa. Monipuolisen kasvisruokavalion toteutus on nyt entistä vaivattomampaa.

Professori Pertti Mustajoella on hyviä uutisia. Kun ylipainoinen muuttaa ruokavaliotaan ja laihtuu, rasvaa lähtee eniten pahimmasta paikasta, maksasta. Vasta viime vuosina on opittu ymmärtämään, miten haitallista rasva maksasoluissa on.

Keliakian toteaminen on usein hankalaa, koska se voi aiheuttaa monenlaisia oireita tai olla kokonaan oireeton. Tällä hetkellä elinikäinen gluteeniton ruokavalio on ainoa keliakian hoitomuoto. Vaihtoehtoisia ja täydentäviä keinoja keliakian hoitoon tutkitaan tiedepiireissä vilkkaasti.

Maukkaat ja ravitsevat välipalat antavat puhtia päivään kaikenikäisille, mutta etenkin eläkeiässä niiden syöminen kannattaa ottaa säännölliseksi tavaksi.

Britanniassa 60 prosenttia aikuisista ja 30 prosenttia lapsista on lihavia. Tv-kokki Jamie Oliver julisti sodan sokeria vastaan kansalaisten lihomisen vähentämiseksi. Hänen esittämänsä sokerivero kohtasi ensin ison vastalauseryöpyn, mutta nyt monet arvovaltaiset tahot kannattavat sitä.

Sydänliitto päivitti ravitsemussuosituksensa viime syksynä. Sydän- ja verisuonitauteja sairastaville suositellaan, että kovan rasvan osuus on enintään 7 prosenttia päivän energiansaannista. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitosta kokosi päivän ateriat tämän suosituksen mukaan. 

Ursula Schwab toimii apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Hän tunnustautuu kultaisen keskitien kulkijaksi, jonka ohjenuorana on tutkittu tieto. Yksilötasolla hän pitää ravitsemuksen perussääntönä kohtuutta: liika on aina liikaa, kumpaankin suuntaan.

Ravitsemussuosituksissa kerrotaan yleensä suositellut ravintomäärät prosentteina kokonaisenergiansaannista, ja voi olla vaikea hahmottaa mitä ne tarkoittavat käytännössä. Esimerkiksi millaisesta määrästä sokeria tulee 5 tai 10 prosenttia päivän energiansaannista?

Kauppojen ruokahyllyissä on metritolkulla esimerkiksi erilaisia jugurtteja ja myslejä, eikä niiden kaikkien tuoteselosteita jaksa kukaan kahlata lävitse. Onneksi meidän kuluttajien apuna on Sydänmerkki, joka kertoo että tuote on omassa ryhmässään parempi valinta: vähäsuolaisempi, vähäsokerisempi, kuituisempi ja rasvan määrältään ja laadultaan terveydelle suotuisampi.

WHO antoi ruuan sokeripitoisuutta koskevan suosituksen, joka on linjassa suomalaisten suositusten kanssa. Jo pitkään suomalaisille on suositeltu, että alle 10 prosenttia päivän energiansaannista tulisi sokerista. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Eurooppalainen asiantuntijaryhmä valmistelee uutta diabeetikon ruokavaliosuositusta. - Suosituksen pohjana käytettävän tieteellisen tutkimusnäytön läpikäyminen vie aikaa: sitä on muun muassa tarkasteltava erikseen tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen osalta, suositustyöryhmän suomalainen asiantuntija, ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab sanoo.

Ruokakaupan hyllyt notkuvat nyt runsasproteiinisia elintarvikkeita. Kuka tarvitsee niitä? - Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinin osuutta ruokavaliossa kannata ylikorostaa. Pitkään jatkuessaan runsas proteiinin saanti kuormittaa munuaisia ja sekoittaa elimistön insuliiniaineenvaihduntaa, ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen sanoo.

Enemmän pehmeitä rasvoja, pähkinöitä, D-vitamiinia ja täysjyväviljaa. Vähemmän punaista lihaa, sokeria ja kovaa rasvaa. Näin neuvoo syksyllä 2013 julkaistu uusi pohjoismainen ravitsemussuositus, joka tarkkojen määräsuositusten sijaan korostaa laadukkaan ruuan merkitystä.