2023
Diabetesliittoon on alkuvuodesta tullut kyselyjä taloudellisesta tuesta. Kun ihminen ottaa yhteyttä potilasjärjestöön rahallisen avustuksen toiveessa, sitä ennen hän on varmasti turhaan temponut jo kaikki muut ovenrivat. Avun pyytäjät tarvitsevat tukea lääkekuluihin, yllättävään menoon tai lapsen harrastukseen.
Elinkustannusten nousu alkoi jo vuonna 2021, mutta vuoden 2022 aikana hinnat räjähtivät. Inflaatio oli 8,4 prosenttia tammikuussa 2023. Sähkön kokonaishinta nousi kotitalouksilla keskimäärin 53 prosenttia. Perustarpeista huolehtiminen – kodin lämmitys, taloussähkön käyttö, lainan lyhennys ja säännöllinen syöminen – on muuttunut monelle tosi vaikeaksi. Samalla sairauskuluja kertyy pitkäaikaissairaille yhä kuukaudesta ja vuodesta toiseen.
On helpompaa pistää suu säkkiä myöten, jos on, mistä säästää. Lomamatkan voi jättää tekemättä tai suunnata lomalle lähemmäksi. Mutta kummasta säästäisit, lääkkeistä vai lääkärillä käynneistä? Monen pienituloisen pitkäaikaissairaan kulutus on ollut jo aiemmin minimissään.
Suomessa sairastaminen on potilaille kallista. Meillä on kolme terveydenhuollon maksukattoa, lääkekatto eli vuosittainen omavastuu korvattavista reseptilääkkeistä 579 euroa, sote-palvelujen asiakasmaksukatto 692 euroa ja matkakatto 300 euroa. Yhteensä lähes 1 600 euroa, mikä ei ole vähän.
Omavastuut ja asiakasmaksut kohdentuvat pienituloisiin ihmisiin: alempien tulojen kotitalouksissa terveydenhuollon maksukatot ylittyvät tutkitusti todennäköisemmin. Pienituloisilla on myös tutkitusti eniten tyydyttymätöntä palvelutarvetta – hoitoon ei hakeuduta tai sitä ei ole tarjolla. Noin viidennes suomalaisista jättää kustannussyistä joskus lääkkeitä ostamatta tai muita hoitoja käyttämättä, ja useimmiten lääkkeistä tinkivät pienituloiset potilaat, joiden terveydentila on huono.
Tuore kysely lääkäreille paljasti, että vastanneista lääkäreistä vajaa puolet törmäsi kuukausittain tilanteeseen, joissa potilaalla oli jäänyt sairauden hoitoon tarkoitettu lääke ostamatta rahan puutteen vuoksi. Viidennes lääkäreistä ilmoitti havainneensa kuukausittain potilaan terveyden vaarantuneen tämän takia.
Lain mukaan hyvinvointialueen on alennettava tai jätettävä perimättä sosiaalihuollon maksu ja tulosidonnainen terveydenhuollon maksu, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai johtaisi toimeentulotukitarpeen syntyyn. Myös tasasuuruisten maksujen, kuten terveyskeskusmaksujen, perimättä jättämisestä voidaan päättää hyvinvointialueilla.
Tämä huojentamisen pykälä ei käytännössä toimi, siitä kertovat tilastot. Kymmenessä vuodessa ulosotossa olevien sote-palvelujen asiakasmaksujen määrä on kaksinkertaistunut. Myös sote-maksujen osuus kaikista ulosotossa olevista maksuista on merkittävästi kasvanut, jopa 23 prosenttiin. Asiakasmaksuja oli viime vuonna ulosotossa 487 000 kappaletta. Niistä parin kympin suuruisia terveyskeskusmaksuja oli 92 000.
Viimesijaisena taloudellisena turvana myös sairauskuluihin voi hakea toimeentulotukea Kelasta. Väliaikaiseksi tarkoitettu etuus on monelle pitkäaikainen pärjäämisen edellytys: toimeentulotukea saa yhtäjaksoisesti yli vuoden verran jopa kolmannes tuen saajista. Toimeentulotuki perustuu tulo- ja menolaskelmaan, jossa ei saisi syntyä tuloylijäämää. Isoissa ongelmissa ovat myös ne pienituloiset, joilla ei ihan täyty oikeus toimeentulotukeen.
Toimeentulotukeen, kuten muihinkin sosiaalietuuksiin, kohdentuu paljon alikäyttöä, eli ihmiset eivät hae tai saa heille kuuluvaa etuutta. Jos Kelasta ei saa perustoimeentulotukea, voi yrittää saada ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea. Seurakuntien diakonia ja järjestöjen työ on myös auttanut monia paljon.
Terveyspalveluissa on kyse perusoikeuksista. Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistämään väestön terveyttä. Rahaa maailmassa on aina, kyse on vain siitä, miten se jaetaan. Puolustusbudjetti nousi miljardilla eurolla tälle vuodelle. Miten ihmeessä meillä ei ole varaa varmistaa, että kaikki pääsevät lääkäriin tai saavat lääkärin määräämät lääkkeet hankituksi? Esimerkiksi terveyskeskusmaksun poiston on arvioitu maksavan noin 70 miljoonaa euroa. Jos hoitoon pääsee oikeaan aikaan, voidaan usein estää ongelmien paheneminen ja kallis erikoissairaanhoito.
Päättäjät vaihtuvat, järjestöt pysyvät. Diabetesliitto vie sitkeästi pitkäaikaissairaille tärkeitä asioita päättäjille myös seuraavalla hallituskaudella. Uuden eduskunnan ja hallituksen aloittaessa työnsä me tavoittelemme edelleen sitä, että kukaan ei jäisi ilman hoitoa rahanpuutteen vuoksi, että arki ei sairastuessakaan olisi liian raskasta elämästä nauttimiseen ja että hoito olisi parasta mahdollista joka puolella Suomea. Sairastamisen kustannuksia pitää saada alemmas ja hyvä hoito kaikkien ulottuville. Kiitos, hyvä lukija, kun olet matkassa mukana.
Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic
Julkaistu Diabetes-lehdessä 2/2023.