Työ

Työ

Erikoissairaanhoitaja Anneli Rautuoja on hoitanut diabetesta sairastavia varusmiehiä 33 vuotta Puolustusvoimissa. Työ on ollut koskettavaa, hauskaa ja palkitsevaa. Ensi vuonna hän jää eläkkeelle.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorin Juha-Matti "Juhis" Saksan kalenteri on aikataulutettu joka päivä varttitunnin tarkkuudella, sähköpostissa odottaa tuhansia vastaamattomia viestejä, ja työpäivät ovat niin kiireisiä, ettei hän ehdi kunnolla edes syömään. Kun tähän yhdistää vielä ykköstyypin diabeteksen, herää kysymys, miten mies voi suhtautua niin suurella rentoudella sekä työhönsä, sairauteensa että ylipäätään elämäänsä.

Portugalilainen muotoilija-taiteilija Alves Ludovico ammentaa ideoita töihinsä myös diabeteksestaan. Nähdessään jotakin makeaa, hän kuulee vieläkin äitinsä äänen. "Älä syö sitä!" Tästä syntyi hänen ensimmäinen diabetekseen liittyvä työnsä "Kakun päällä". Ludovico sanoo, että hän haluaa töillään ravistella tuttuja ajatuskuvioita ja antaa ihmisille älyllisiä ärsykkeitä.

Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.

Lauri Pelkonen johtaa lääkkeiden hintalautakuntaa ja katsoo aitiopaikalta uusien lääkkeiden marssia Suomeen. Tässä työssä kova lääkebisnes kohtaa sosiaaliturvan, mikä tekee siitä sekä tavattoman kiinnostavaa että tavattoman vaikeaa. Vapaa-ajallaan hän usein tutkii maailmaa kameran linssin vinkkelistä.

Mats Långbacka on tehnyt pitkän uran näyttelijänä ja elokuvien ja televisiosarjojen tuottajana. Ykköstyypin diabetes ei ole liiemmin häirinnyt hänen työtään eikä muutakaan elämäänsä. Nuorimman pojan sairastuminen oli vakavampi paikka.

Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta. - Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.

Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.

Diabeteshoitaja Taru Kettusella on työssään jatkuva kiire. Ihmisläheinen työ antaa kuitenkin paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Potilaiden kiitos kannustaa ja lääkäreiden luottamus motivoi.

Uupumusta ja pelkoa, yhä uusia sairaslomia, pahenevia allergiaoireita ja heilahtelevia verensokeriarvoja. Raahelaisen Lea Käräjäojan elämä oli muutama vuosi sitten yhtä sairastelukierrettä. Hän sai elämänsä hallintaan hyvän hoitosuhteen, uuden lääkityksen, sensoroinnin, työpaikan vaihdosten ja vertaistuen avulla.

Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.

Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.

Henna Rannikko päätti vaihtaa lakipykälät ja juristin uran ravitsemustieteen saloihin. Yksi taustavaikuttaja uranvaihdossa oli diabetes: Henna kyllästyi huonoon hoitotasapainoonsa ja päätti laittaa ruokatottumuksensa paremmalle mallille. Vähitellen ravitsemustiede alkoi kiinnostaa yhä syvemmin.

Unelmien työ- tai opiskelupaikka voi löytyä ulkomailta. Tai työnantaja voi lähettää maailmalle. Moni etsii myös eläkepäiviinsä paikkaa auringosta. Heti kun muutto ulkomaille varmistuu, diabetesta sairastavan kannattaa ottaa yhteyttä sekä Kelaan että omaan hoitopaikkaansa. Sosiaaliturvan ja diabeteksen hoidon järjestelyissä on omat kiemuransa.

Näyttelijä Essi Hellénillä riittää nyt vientiä: hänet on voinut viime aikoina bongata muun muassa elokuvista, teatterista, Lasten ja nuorten säätiön kampanjasta, television viihdeohjelmista… Miten ihmeessä hän ehtii joka paikkaan? Ja miten hän onnistuu sopeuttamaan diabeteksen hoidon kiireiseen elämäänsä? 

Liiallisen istumisen ja muunkin valveillaoloajan liikkumattomuuden haittoja tutkitaan tiiviisti eri puolilla maailmaa. UKK-instituutin johtaja ja Diabetesliiton puheenjohtaja Tommi Vasankari kaipaa tällä hetkellä enemmän näyttöä siitä, millaisia myönteisiä terveysvaikutuksia istumisen vähentämisellä on.

Kaksikymmentä vuotta esiintyvänä taiteilijana maata kiertänyt Marita Taavitsainen kuvailee elämäänsä vuoristoradaksi: laulajan työ, lapsiperhearki ja diabeteksen hoito ovat haastava yhtälö. - Silti en vaihtaisi elämääni helpompaan, hän sanoo.