Jaksaminen

Näön heikentyminen havahdutti 32-vuotiaan Niina Vainion pitämään parempaa huolta itsestään. Hän hakeutui diabeteskurssille Diabeteskeskukseen, jossa hän sai hyviä vinkkejä diabeteksensa hoitoon. Erityisen iloinen hän oli siitä, että hän tapasi viimein muita, jotka elävät saman sairauden kanssa. 

Huolet ja pelot kuuluvat elämään. Ne voivat auttaa suojautumaan ikäviltä asioilta. Mutta pelot voivat myös alkaa elää omaa elämäänsä ja kapeuttaa elämänpiiriä. - Jokaisen on hyvä joskus miettiä, elääkö enemmän huolten kuin toiveiden ohjaamana, Diabetesliiton psykologi Helena Nuutinen sanoo.

Kysyimme muutamilta ihmisiltä, mikä saa heidät jaksamaan oman tai läheisen diabeteksen kanssa. Myös Diabetesliiton psykologi Kirsi Ikuli kertoo omat vinkkinsä diabeteksen kanssa elämiseen. Hän sanoo, että hoidon tavoitteet voivat joustaa jaksamisen mukaan.

Uupumusta ja pelkoa, yhä uusia sairaslomia, pahenevia allergiaoireita ja heilahtelevia verensokeriarvoja. Raahelaisen Lea Käräjäojan elämä oli muutama vuosi sitten yhtä sairastelukierrettä. Hän sai elämänsä hallintaan hyvän hoitosuhteen, uuden lääkityksen, sensoroinnin, työpaikan vaihdosten ja vertaistuen avulla.

Ante Haltta on sinut itsensä, masennuksen ja diabeteksen kanssa. Hän on kulkenut pitkän tien Inarinjärven rannalta Helsinkiin, burnoutista masennuksen kautta sisäiseen rauhaan. Viimeiset 16 vuotta hän on toiminut Mielenterveyden keskusliiton vertaisohjaajana.

Kun lapsi sairastuu diabetekseen, useimmat vanhemmat tarvitsevat jonkinlaista tukea asian käsittelyyn ja arjen uudelleen järjestelyyn. Toisille riittää keskusteluapu ja vertaistuki, toiset tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palveluita ja vahvempaa psyykkistä tukea. 

Kun Ilmi sairastui diabetekseen vuoden ikäisenä, hänen äidistään tuntui kuin hän olisi saanut kuolemantuomion.  Ensimmäisen päivän jälkeen tytön vanhemmat päättivät keskittyä vain positiivisiin asioihin. Nopeasti he huomasivat, ettei perheen arkea tarvinnut kovin paljon muuttaa tyttären diabeteksen takia. Pienen lapsen diabeteksen hoito on kuitenkin sen verran vaativaa, että välillä vanhemmat ovat jaksamisen äärirajoilla. 

Mistä elämään löytyy uutta voimaa ja valoa, kun diabeteksen lisäksi ilmaantuu toinenkin sairaus? Erikoislääkäri Kaija Saarelma korostaa hoitohenkilön roolia kannustajina ja toivon luojina. Diabetesliiton psykologi Helena Nuutisen mielestä on tärkeää, että sairastunut ei jää murehtimaan tilannettaan yksin vaan hakeutuu vertaisryhmiin tai kurssille. Tiina Korkealehto on saanut elämäänsä uutta toivoa taiteen tekemisestä.

Kiira on kahdeksanvuotias fudistyttö ja ilopilleri Tuusulasta. Hänellä on neljät tai viidet jalkapalloharjoitukset viikossa. Kiiran ensimmäinen valmentaja sanoo, että tytön jalkapalloura voi edetä vaikka kansainväliselle tasolle. Diabetes ei Kiiran vauhtia hidasta.

Diakonissa Marketta Lahdenmaan elämään on mahtunut kouluikäisestä saakka monenlaisia vastoinkäymisiä, joista hän on selvinnyt paitsi suurella tarmokkuudellaan myös kirjoittamalla. - Se mikä ensin tuntuu elämän lopulta, voi olla uuden alku, hän rohkaisee muita vaikeita asioita kohdanneita.

Joku pitää jokaista vastoinkäymistä ylitsepääsemättömänä muurina. Toinen näkee aina valonpilkahduksen ja puskee luottavaisesti eteenpäin, vaikka tielle kasaantuisi miltei yliannostus raskaita kokemuksia.  Harjavallassaa asuva kahden lapsen äiti Johanna on säilyttänyt valoisan elämänasenteensa, vaikka elämä ei ole kohdellut häntä aina silkkihansikkain. 

Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?

Pirjo Nietovaara ammentaa voimaa valokuvista ja kirjoittamisesta, jotka toimivat kurkistusaukkona omiin tunteisiin. Elämä ei ole aina kohdellut häntä silkkihansikkain: hänen äitinsä kuoli syöpään viisikymppisenä, myöhemmin hän menetti myös isänsä, ja raskain kokemus on ollut rakkaan kaksoisveljen kuolema auto-onnettomuudessa. Nyt voimia vievät diabeteksen lisäsairaudet.

Lapsen sairastuminen voi viedä vanhempien voimat ja panna parisuhteen koetukselle. Kiikoislaiset Mikko ja Piia Ruotsalainen lähtivät etsimään parisuhdekurssilta uusia eväitä ja voimavaroja suhteensa hoitamiseen. He pitivät kurssia niin onnistuneena, että päättivät kouluttautua itsekin parisuhdekurssien ohjaajiksi.

Toisilla masennus näkyy mielialassa, toisilla oireet ovat psykosomaattisia, kuten kipua ja ruokahaluttomuutta. Masennus on kokonaisuus, johon ihmiset reagoivat eri tavoin. – Masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tulisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja nykyistä useammin, vaativat professori Aila Rissanen ja lääkäri, tutkija Eero Castrén.