Yksi elämä – monta sairautta
Lähes jokainen kakkotyypin diabeetikko on monisairas, eli hänellä on vähintään kaksi pitkäaikaista sairautta tai terveyttä heikentävää tekijää. Monisairaan lääkekuorma voi helposti kasvaa liikaa, siksi lääkityksen kokonaisuutta pitäisi arvioida yksilöllisesti. Kun sairauksien määrä lisääntyy, se voi masentaa ihmistä, mikä heikentää sairauksien kanssa pärjäämistä. Monisairaan kannattaa käyttää aikaa itselle tärkeisiin ja mieluisiin asioihin, silloin sairaudet jäävät ainakin hetkeksi taka-alalle.
Hallitse pelkoa arjen pienillä keinoilla
Monen maailmankuva meni säpäleiksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Sodan julmuudet ahdistavat ja pelottavat. Voiko pelkoa jotenkin hallita? Psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön mielenterveysasiantuntija Minja Westerlund antavat vinkkejä siihen, miten jatkuvan epävarmuuden kanssa voi oppia elämään.
Valoisampaa elämänasennetta kohti
Jatkuva negatiivisuus heikentää hyvinvointia ja tuhoaa ihmissuhteita. Omaa negatiivisuutta voi vähentää harjoittelemalla, mutta toisen ihmisen käyttäytymistä ei voi muuttaa. Kukaan ihminen ei ole pohjimmiltaan negatiivinen, sanoo psykoterapeutti Antti Ervasti. Kielteinen asennoituminen johtuu usein ihmisen sisällä olevasta pahoinvoinnista, esimerkiksi ihmissuhde- tai terveysongelmista tai taloudellisista huolista.
Kirje tuntemattomalle
Diabetesliitto pyysi pidempään diabetesta sairastaneiden lasten vanhempia ja diabeteskursseille osallistuneita nuoria kirjoittamaan perheille ja nuorille, joiden elämässä diabetes on uusi asia. Yksi tähän kirjeprojektiin osallistunut on diabetesta sairastavan lapsen äiti Milja Markkanen, jonka mukaan ammattiapu on tärkeää, mutta diabeteksen kanssa kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa elävät ymmärtävät parhaiten, mistä siinä on kyse. On tärkeää kuulla, että elämä jatkuu ja sairauden kanssa kyllä pärjää.
Antaudu hiljaisuuteen
Loppumaton ääniärsykkeiden virta voi olla valtava rasite. Jatkuvalle melulle altistuminen aiheuttaa stressiä ihmisille. Syynä on se, että aivomme toimivat yhä samalla tavalla kuin silloin kun esivanhempamme asuivat vielä luolissa, ja siksi kovat äänet koetaan uhkaavina. Hiljaisuus käsitetään usein äänettömyydeksi, mutta yhtä tärkeää on saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä.
Yhdessä voimme paremmin
Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.
Keho ja mieli hälytystilassa koko pienen elämän
Janina Leppäsen diabetes tarkentui 17-vuotiaana LADAKSI, hitaasti kehittyväksi ykköstyypin diabetekseksi. Kun oikea diagnoosi selvisi, diabeteksen hoito alkoi sujua vaikeiden vuosien jälkeen paremmin. Haasteita aiheuttavat kuitenkin stressi ja mielen solmut, joita Janina aukoo nyt psykoterapiassa.
Uupunut tarvitsee elämänmuutoksen
Uupuminen on elimistön varoitusjärjestelmä, joka kertoo, että henkiset ja fyysiset voimavarat ovat vähissä. Se ei synny hetkessä, vaan se on usein seurausta vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuneesta ylikuormitustilasta. Ihminen uupuu, kun hän ei enää pysty palautumaan riittävästi. Toipuminen on yleensä pitkä prosessi. Ensimmäinen askel siihen on oman elämäntilanteen tiedostaminen.
Tavoitteena riittävä tasapaino
Kun ihmisen keho ja mieli ovat tasapainossa, hän ei edes huomaa sitä. Vasta tasapainon horjuminen havahduttaa huomaamaan elämän epävakauden. Psykologi Satu Lähteenkorvan mukaan hyvinvoinnin kulmakiviä on mielen ja kehon tasapaino, myönteinen suhde ja tyytyväisyys itseen, henkinen lataaminen eli itselle syvää mielihyvää tuottavien asioiden löytäminen ja riittävän vaihteleva elämä.
Sokeuteenkin sopeutuu
Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.
Välillä ahdistaa, mutta valtaosan aikaa olen iloinen
Diabetesliitto kysyi diabetesta sairastavilta, miten he ovat voineet korona-aikana, ja vastaukset olivat osin huolestuttavia. Yli puolet vastaajista arvioi sosiaalisen elämänsä kutistuneen, neljäsosalla fyysinen terveys oli huonontunut ja joka kolmas oli huomannut negatiivisia muutoksia mielialassaan ja jaksamisessaan. Kampaamoyrittäjä Kati Almajalille korona-aikana toi työ- ja taloushuolia, eikä pianisti Tuomo Partanen ole voinut konsertoida pitkään aikaan.
Puhuminen auttaa, mutta kuuleeko kukaan?
Huolista puhuminen selkeyttää ajatuksia ja huojentaa mieltä. Mutta tuntuuko avautuminen vaikealta vai eikö löydy ketään, joka kuuntelisi? Jos lähipiiristä ei löydy kuuntelijoita, monet järjestöt tarjoavat vertaistukea ja puhelintukea. Joskus myös kirjoittaminen voi auttaa.
Lapsen diabetes tuo syyllisyyden perheeseen
Kun lapsi sairastuu diabetekseen, alun shokkivaiheeseen kuuluvat käytännössä aina myös syyllisyydentunteet. Vanhemmat miettivät, mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Myöhemmin he voivat tuntea syyllisyyttä myös lapsen heittelevien verensokereiden takia. Syyllistyminen on tuttua myös kakkostyypin diabeetikoille: monet heistä ajattelevat, että sairastuminen on heidän omaa syytään. He saattavat kohdata syyllistäviä asenteita myös hoitopaikassa.
Jatkuvassa univelassa
Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.
Mikä meitä valvottaa?
Nykypäivän elämäntyylissä on monia hyvää unta nakertavia piirteitä, kuten työelämän henkinen kuormittavuus ja älylaitteiden runsas käyttö. Kun elimistö on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, laskeutuminen riittävän pitkään yhtäjaksoiseen uneen ei enää onnistu. Myös epäterveelliset elintavat ja monet sairaudet voivat vaikeuttaa nukkumista.
Aivot tarvitsevat unta huoltoon ja lepoon
Tiesitkö, että aivot ovat nukkuessa hyvinkin aktiiviset, joidenkin univaiheiden aikana jopa aktiivisemmat kuin valveilla? Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unen aikana aivot muun muassa puhdistuvat kuona-aineista. Kun vielä 40 vuotta sitten tutkijatkin pitivät nukkumista ajanhukkana, nyt tiedetään, että hyvä uni on yksi terveyden peruspilareista ja tärkeää myös aivojen toiminnalle.
Vagushermo, kytkin rentouteen
Miltä kuulostaisi vipu, jota kääntämällä saisit stressin kytkettyä milloin tahansa pois päältä? Vipuja meihin ihmisiin ei valitettavasti voi asentaa, mutta hyvä uutinen on, että elimistössämme on jo vastaava järjestelmä, tosin aika monimutkainen sellainen. Oikeanlaisella stimulaatiolla tämä kytkin saa kehomme ja mielemme rentoutumaan nopeasti. Sitä kutsutaan vagus- eli kiertäjähermoksi, ja se on helppo aktivoida syvällä hengityksellä.
Hidasta kierroksia
Kun opettelet hiljentämään kierroksia, moni asia elämässä alkaa tuntua paremmalta. Rentoutuminen ei automaattisesti tarkoita paikoillaanoloa. Toiset tarvitsevat siihen erityisesti pysähtymistä, toiset palautuvat parhaiten tekemällä jotakin toiminnallista. Olennaisinta on, että olet läsnä nykyhetkessä. Kun mielesi ei laukkaa menneisyydessä tai tulevaisuudessa, sinun on helppoa nauttia elämästä ja olemisesta tässä ja nyt.
Väärään aikaan valveilla
Murrosiässä unirytmi usein viivästyy, eli otollinen hetki nukahtamiselle siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Siksi monen nuoren yöunet jäävät lyhyiksi, kun aamulla pitää mennä kouluun. Liian vähäinen nukkuminen lisää tapaturmien riskiä ja vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin. Väsyneenä keskittyminen, muisti ja motivaatio kärsivät ja mieliala laskee. Mutta miten nuoren saa nukkumaan enemmän?
Rauhallinen liike tyynnyttää mielen
Jooga, taiji, ashai, gigong… Kaikkia näitä liikuntalajeja yhdistää keskittyminen rauhalliseen liikkeeseen, hengitykseen ja mieleen. Ne laskevat verenpainetta ja sykettä, parantavat verenkiertoa ja vähentävät stressihormonien eritystä. Samalla liikkuvuus lisääntyy ja tasapaino ja lihasvoima paranevat. Rauhalliset liikuntalajit sopivat myös ihmisille, joilla on esimerkiksi nivelrikkoa tai pitkäaikaisia kipuja.
Aivot ylikierroksilla
Stressi on hyödyllistä käyttövoimaa, kun sitä on sopivasti. Silloin se lisää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä ja saa ihmisen tekemään parhaansa. Haitalliseksi stressi muodostuu, kun se jää päälle ja pitkittyy. Kuukausia tai vuosia jatkunut stressi heikentää vastustuskykyä, lisää tulehdusriskiä ja vaikuttaa haitallisesti aivoihin ja sydämen ja verisuonten terveyteen. Ennen kaikkea se uuvuttaa. Myös mukavat asiat voivat stressata.
Keski-ikäinen, varaudu vanhuuteen!
Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.
Voiko onnelliseksi oppia?
Optimistin on helppo nähdä elämässä hyvää, mutta myös pessimistin kannattaa harjoitella valoisaa asennetta. Se voi lisätä terveyttä, elinvuosia ja vastustuskykyä. Sairastunutkin voi olla onnellinen: sairaus laskee aluksi mielialaa, mutta ihminen oppii yleensä elämään sen kanssa. Pysyvä, onnellinen olotila on lopulta kiinni jostain muusta kuin vaikeuksista tai menestyksestä.
Kun sensorointi stressaa
Joskus verensokerin skannaaminen alkaa hallita elämää: hyvästä rengistä on tullut huono isäntä. Mikä meni pieleen? Psykologi Kirsi Ikuli muistuttaa, että elämässä on erilaisia tilanteita, eikä kenenkään verensokeri ole aina tasainen. Siihen ei edes tarvitse pyrkiä, riittävän hyvä omahoito riittää. Tämän ymmärtäminen ja sietäminen auttaa, kun omahoito kuormittaa.
Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen
Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.