Koti Keho&Mieli Jaksaminen

Jaksaminen

Sokeuteenkin sopeutuu

Karoliina Pylkkänen menetti näkönsä nopeasti parikymppisenä. Silloin hän ei uskonut, miten paljon hyvää elämä vielä tarjoaisi hänelle. Hänellä on kaksi lasta ja uusi avopuoliso, hän on äskettäin muuttanut omakotitaloon ja aikoo kouluttautua uuteen ammattiin.

Välillä ahdistaa, mutta valtaosan aikaa olen iloinen

Diabetesliitto kysyi diabetesta sairastavilta, miten he ovat voineet korona-aikana, ja vastaukset olivat osin huolestuttavia. Yli puolet vastaajista arvioi sosiaalisen elämänsä kutistuneen, neljäsosalla fyysinen terveys oli huonontunut ja joka kolmas oli huomannut negatiivisia muutoksia mielialassaan ja jaksamisessaan. Kampaamoyrittäjä Kati Almajalille korona-aikana toi työ- ja taloushuolia, eikä pianisti Tuomo Partanen ole voinut konsertoida pitkään aikaan.

Puhuminen auttaa, mutta kuuleeko kukaan?

Huolista puhuminen selkeyttää ajatuksia ja huojentaa mieltä. Mutta tuntuuko avautuminen vaikealta vai eikö löydy ketään, joka kuuntelisi? Jos lähipiiristä ei löydy kuuntelijoita, monet järjestöt tarjoavat vertaistukea ja puhelintukea. Joskus myös kirjoittaminen voi auttaa.

Lapsen diabetes tuo syyllisyyden perheeseen

Kun lapsi sairastuu diabetekseen, alun shokkivaiheeseen kuuluvat käytännössä aina myös syyllisyydentunteet. Vanhemmat miettivät, mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Myöhemmin he voivat tuntea syyllisyyttä myös lapsen heittelevien verensokereiden takia. Syyllistyminen on tuttua myös kakkostyypin diabeetikoille: monet heistä ajattelevat, että sairastuminen on heidän omaa syytään. He saattavat kohdata syyllistäviä asenteita myös hoitopaikassa.

Jatkuvassa univelassa

Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.

Mikä meitä valvottaa?

Nykypäivän elämäntyylissä on monia hyvää unta nakertavia piirteitä, kuten työelämän henkinen kuormittavuus ja älylaitteiden runsas käyttö. Kun elimistö on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, laskeutuminen riittävän pitkään yhtäjaksoiseen uneen ei enää onnistu. Myös epäterveelliset elintavat ja monet sairaudet voivat vaikeuttaa nukkumista.

Aivot tarvitsevat unta huoltoon ja lepoon

Tiesitkö, että aivot ovat nukkuessa hyvinkin aktiiviset, joidenkin univaiheiden aikana jopa aktiivisemmat kuin valveilla? Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unen aikana aivot muun muassa puhdistuvat kuona-aineista. Kun vielä 40 vuotta sitten tutkijatkin pitivät nukkumista ajanhukkana, nyt tiedetään, että hyvä uni on yksi terveyden peruspilareista ja tärkeää myös aivojen toiminnalle.

Vagushermo, kytkin rentouteen

Miltä kuulostaisi vipu, jota kääntämällä saisit stressin kytkettyä milloin tahansa pois päältä? Vipuja meihin ihmisiin ei valitettavasti voi asentaa, mutta hyvä uutinen on, että elimistössämme on jo vastaava järjestelmä, tosin aika monimutkainen sellainen. Oikeanlaisella stimulaatiolla tämä kytkin saa kehomme ja mielemme rentoutumaan nopeasti. Sitä kutsutaan vagus- eli kiertäjähermoksi, ja se on helppo aktivoida syvällä hengityksellä.

Hidasta kierroksia

Kun opettelet hiljentämään kierroksia, moni asia elämässä alkaa tuntua paremmalta. Rentoutuminen ei automaattisesti tarkoita paikoillaanoloa. Toiset tarvitsevat siihen erityisesti pysähtymistä, toiset palautuvat parhaiten tekemällä jotakin toiminnallista. Olennaisinta on, että olet läsnä nykyhetkessä. Kun mielesi ei laukkaa menneisyydessä tai tulevaisuudessa, sinun on helppoa nauttia elämästä ja olemisesta tässä ja nyt.

Väärään aikaan valveilla

Murrosiässä unirytmi usein viivästyy, eli otollinen hetki nukahtamiselle siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Siksi monen nuoren yöunet jäävät lyhyiksi, kun aamulla pitää mennä kouluun. Liian vähäinen nukkuminen lisää tapaturmien riskiä ja vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin. Väsyneenä keskittyminen, muisti ja motivaatio kärsivät ja mieliala laskee. Mutta miten nuoren saa nukkumaan enemmän?

Rauhallinen liike tyynnyttää mielen

Jooga, taiji, ashai, gigong… Kaikkia näitä liikuntalajeja yhdistää keskittyminen rauhalliseen liikkeeseen, hengitykseen ja mieleen. Ne laskevat verenpainetta ja sykettä, parantavat verenkiertoa ja vähentävät stressihormonien eritystä. Samalla liikkuvuus lisääntyy ja tasapaino ja lihasvoima paranevat. Rauhalliset liikuntalajit sopivat myös ihmisille, joilla on esimerkiksi nivelrikkoa tai pitkäaikaisia kipuja.

Aivot ylikierroksilla

Stressi on hyödyllistä käyttövoimaa, kun sitä on sopivasti. Silloin se lisää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä ja saa ihmisen tekemään parhaansa. Haitalliseksi stressi muodostuu, kun se jää päälle ja pitkittyy. Kuukausia tai vuosia jatkunut stressi heikentää vastustuskykyä, lisää tulehdusriskiä ja vaikuttaa haitallisesti aivoihin ja sydämen ja verisuonten terveyteen. Ennen kaikkea se uuvuttaa. Myös mukavat asiat voivat stressata.

Keski-ikäinen, varaudu vanhuuteen!

Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.

Voiko onnelliseksi oppia?

Optimistin on helppo nähdä elämässä hyvää, mutta myös pessimistin kannattaa harjoitella valoisaa asennetta. Se voi lisätä terveyttä, elinvuosia ja vastustuskykyä. Sairastunutkin voi olla onnellinen: sairaus laskee aluksi mielialaa, mutta ihminen oppii yleensä elämään sen kanssa. Pysyvä, onnellinen olotila on lopulta kiinni jostain muusta kuin vaikeuksista tai menestyksestä.
Miehellä on tuskainen ilme, kun hän on tutkinut kädessään olevaa sensorin lukulaitetta.

Kun sensorointi stressaa

Joskus verensokerin skannaaminen alkaa hallita elämää: hyvästä rengistä on tullut huono isäntä. Mikä meni pieleen? Psykologi Kirsi Ikuli muistuttaa, että elämässä on erilaisia tilanteita, eikä kenenkään verensokeri ole aina tasainen. Siihen ei edes tarvitse pyrkiä, riittävän hyvä omahoito riittää. Tämän ymmärtäminen ja sietäminen auttaa, kun omahoito kuormittaa.
Mies ja nainen suutelevat kasvomaksit kasvoillaan

Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.
Nuori mies ja nuori nainen seisovat keltaisen puutalon vieressä, naisen sylissä on vauva.

Vauvan sairastuminen tuntuu epäreilulta

Salla ja Matias Vähäkankaan lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen kymmenen kuukauden ikäisenä. Vauvan diabeteksen vaativa hoito on kuormittanut parisuhdetta ja pakottanut opettelemaan uudenlaisen arjen aakkoset. Onneksi Sinna-tyttö on yhtä tyytyväinen ja iloinen lapsi kuin ennen sairastumistaan.

Hiljennä sisäinen kriitikkosi

Ihmisen mielessä virtaa arviolta 60 000 ajatusta päivässä. Ne ovat pään sisäistä puhetta, joka auttaa viestimään toisten kanssa, ohjaamaan omaa toimintaa ja ratkaisemaan ongelmia luovasti. Joskus tämä puhe voi olla syyllistävää ja lannistavaa ja aiheuttaa häpeää ja itseinhoa.
Kaksi miestä istuu vastakkain tuoleilla, toinen on masentunut, toinen näyttää tyytyväiseltä.

Kun sairastuminen aiheuttaa kriisin

Terveydellä on niin suuri merkitys, että kun sen osin menettää, elämä järkkyy. Toiset ahdistuvat ja eristäytyvät, toiset alkavat alkujärkytyksen jälkeen miettiä, miten sairauden kanssa voi elää. Psykoterapeutit Arto Pietikäinen ja Päivi Hakuni-Järvinen Pietikäinen kertovat, miten kriisistä voi selviytyä ja sopeutua uuteen tilanteeseen.
Nuori, surullinen tyttö istuu junaraiteilla.

Kun nuori oireilee, hae apua ajoissa

Aikuiset välttelevät hankalia puheenaiheita, koska pelkäävät nuoriaan tarpeettomasti, Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo. Kun nuori voi huonosti, siitä on keskusteltava avoimesti ja haettava tarvittaessa ammattilaisen apua. Jos vanhempien voimavarat eivät riitä, kannattaa kääntyä lastensuojelun puoleen. Lastensuojelussa on avohuollon tukitoimia, jotka eivät tarkoita huostaanottoa.

Yksinäisyys sairastuttaa

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen. Vastentahtoinen yksinäisyys on uhka terveydelle – se nostaa sydän- ja vesisuonisairauksien ja jopa kuolemanriskiä. Yksinäisyyden voi kuitenkin voittaa, tosin joskus se voi vaatia omien ajatusten ja käsitysten muuttamista itsestä ja muista.

Eroon häpeästä

Miksi juuri minä sairastuin? Mitä olen tehnyt väärin? Etenkin monet tyypin 2 diabeetikot häpeävät sairastumistaan, koska ylipainoa pidetään usein osoituksena laiskuudesta ja huonosta itsekurista ja sairautta itse aiheutettuna. Vertaistukiohjaaja Tanja Kauppinen sanoo, että se on turhaa, eikä auta sairauden kanssa elämistä.

Tunnekuohut hallintaan

Tunnekuohun vallassa tulee tehtyä tai sanottua harkitsematonta, ja jälkeenpäin kaduttaa. Onko tuttua? Vaikka joskus tunteet rönsyilevät, et ole avuton niiden kanssa. Voit oppia säätelemään niitä ja elää sillä tavalla onnellisemmin, vakuuttaa psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi.

Diabetes – kiila tai liima parisuhteessa

Parisuhde on ihmisen läheisin suhde. Se vaikuttaa hyvinvointiin ja diabeetikolla myös hoitotasapainoon. Vakavan sairauden tulo parisuhteeseen voi yhdistää tai erottaa. Tärkeintä parisuhteessa on me-asenne, halu tehdä yhdessä parhaansa, Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Katariina Pelkonen sanoo.

Umpirakastuneet Arja ja Aimo tukevat toisiaan

Haminalaiset kuusikymppiset Arja ja Aimo Makkonen ovat seilanneet maailman meriä, kasvattaneet kaksi lasta ja liudan koiria, hyväksyneet diabeteksen ja selättäneet syövän – toinen toistaan vuorollaan tukien. Ykköstyypin diabetesta sairastava Mikko ja syömishäiriön läpi käynyt Mette ovat löytäneet paitsi toisensa myös rennomman suhteen ruokaan. Yhdessä on hyvä olla: ei tarvitse olla yksin omien ajatusten kanssa, nuoripari toteaa.