Onnellisuutta voi oppia
Onnellinen elämänasenne voi joidenkin arvioiden mukaan pidentää elämää useita vuosia. Ainakin elämä on silloin mukavampaa. Mutta mistä sitä onnea saa? Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo sanoo, että onnellisuuteen tarvitaan harvoin isoja muutoksia. Siihen vaikuttavat omat asenteet ja suhtautuminen asioihin, ja sitä auttaa taito vaihtaa näkökulmaa.
Kun lapsi sairastuu, läheisten tuki kannattelee vanhempia
Lapsen sairastuminen diabetekseen kuormittaa vanhempia, toisia enemmän, toisia vähemmän. Leo-pojan sairastuminen oli iso järkytys hänen äidilleen Helinä Horilalle, eikä sitä helpottanut se, että sopivan hoitomuodon löytyminen pojalle osoittautui vaikeaksi. Jaksamisen kannalta on tärkeää, että perheellä on tukijoukkoja. Tavoitteena on, että diabetes ei muuta eikä hallitse kaikkea elämää.
Mindfulness-harjoitukset toivat mielenrauhan
Tiina Leppämäki on saanut paljon apua mindfulness-harjoituksista paniikkihäiriöoireisiin ja raskausdiabeteksen aiheuttamaan stressiin. Harjoitukset rauhoittivat sekä kehon että mielen.
Vakava sairaus käynnisti muutoksen Leif Wikholmin elämässä
Nuorempana Leif Wikholm halusi ihanteellisesti muuttaa maailmaa ja Posti-Tele -konsernin viestintäjohtajana toimiessaan hän johti monenlaisia työelämän muutosprosesseja. Vaikein on ollut diabeteksen lisäsairauksien aiheuttama henkilökohtainen muutosprosessi. - Minun oli muututtava, jotta jaksaisin loppuelämäni, hän sanoo.
Esko Vauhkonen: Tajusin, etten ole kuolematon
Diabetes vaikuttaa monin tavoin myös mielialaan, eikä edes ammattilaiselle ole aina helppoa arvioida, milloin kyse on masennuksesta, hoitoväsymyksestä tai sairauteen sopeutumisesta. 30-vuotias Esko Vauhkonen sanoo, että diabetes on iso lisäkuormittaja elämässä, jos muut palikat eivät ole kunnossa. Diabetekseen voi joutua sopeutumaan uudelleen aina, kun elämäntilanne muuttuu.
Musiikki vaikuttaa aivoihin monin tavoin
Musiikki vaikuttaa aivoihin laaja-alaisesti. Musiikin kuuntelu lieventää masennusta, auttaa aivoinfarktista kuntoutumisessa ja voi saada dementiaa sairastavan hetkellisesti muistamaan asioita. Nappikuulokkeissa soiva mielimusiikki voi innostaa iltalenkillä ottamaan juoksuaskeleita.
Vertaistukea vastasairastuneiden vanhemmille
Diabetesta sairastavan Rasmus-pojan äiti Janika Killström päätti tarjota vastasairastuneiden diabeetikkolasten perheille vertaistukea Jorvin sairaalassa. Vertaistuen tavoitteena on, että vanhemmilla olisi turvallisempi ja varmempi olo heti sairauden alussa. Tieto siitä, että toinen perhe on kokenut saman ja selvinnyt, antaa voimia.
Lepoa liikunnan vastapainoksi
Tiesitkö, että jopa 95 prosenttia jaksamiseen vaikuttavasta palautumisesta tapahtuu unen aikana? Kehon palautumista kaikenlaisesta rasituksesta edistää myös rentouttavien asioiden tekeminen.
Myötätunto loiventaa stressiä
Taipumus kokea kielteistä stressiä on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat pitkälti persoonallisuuden piirteet. Stressiherkällä ihmisellä kuormitus kasvaa usein huomaamatta siihen pisteeseen, että turvavyöhykkeen rajat ylittyvät.
Rahkjärven perheessä elää toivo terveemmästä tulevaisuudesta
Molempien lasten ykköstyypin diabetes, perheen isän vakava sairauskohtaus ja isoäidin etenevä muistisairaus. Rahkjärven perheen elämäntilanne on haastava, mutta siitä huolimatta he jaksavat uskoa parempaan huomiseen. Aino ja Eevi iloitsevat siitä, että he eivät tunne itseään koskaan yksinäisiksi: he voivat jakaa kaikki diabetesasiat keskenään.
Uusi Minä voin -palvelu tukee diabeteksen omahoitoa
Joulukuun alussa avattiin uusi verkkopalvelu tukemaan ykköstyypin diabeetikoiden omahoitoa. Palvelu tarjoaa työkaluja, joiden avulla heidän on mahdollista parantaa jaksamistaan diabeteksen hoidon ylä- ja alamäissä.
Unelmansa toteuttanut Heidi Hintikka: Vahvakin väsyy joskus
Heidi Hintikalle sanottiin nuorena, että hän ei saisi koskaan lapsia. Nyt hän on viiden pojan äiti ja unelmatyössään maaseutuyrittäjänä. Elämään kuuluu silti vaikeitakin päiviä. Voimaa hän ammentaa eläimistä ja maalaamisesta, ja keskustelut psykologin kanssa ovat auttaneet ymmärtämään lapsuuden arpia.
Pöytään on katettu kolme verensokerimittaria
Kun kolmas lapsi neljästä sairastui diabetekseen, lasten äiti Merja Hoviniemi mietti, miksi juuri heille on käynyt niin. Arki on aika haastavaa, vaikka Melindalla, Matildalla ja Joukalla ei ole ollut mitään vakavia ongelmia diabeteksen kanssa. Perhe ei ole kuitenkaan antanut diabeteksen rajoittaa elämää: esimerkiksi kaikki lapset harrastavat vaativan tason liikuntaa.
”Nyt puhelin laulaa vertaistukea”
Näön heikentyminen havahdutti 32-vuotiaan Niina Vainion pitämään parempaa huolta itsestään. Hän hakeutui diabeteskurssille Diabeteskeskukseen, jossa hän sai hyviä vinkkejä diabeteksensa hoitoon. Erityisen iloinen hän oli siitä, että hän tapasi viimein muita, jotka elävät saman sairauden kanssa.
Pelko diabetesta sairastavan seuralaisena
Huolet ja pelot kuuluvat elämään. Ne voivat auttaa suojautumaan ikäviltä asioilta. Mutta pelot voivat myös alkaa elää omaa elämäänsä ja kapeuttaa elämänpiiriä.
- Jokaisen on hyvä joskus miettiä, elääkö enemmän huolten kuin toiveiden ohjaamana, Diabetesliiton psykologi Helena Nuutinen sanoo.
Vertaistuki ja läheiset antavat voimaa
Kysyimme muutamilta ihmisiltä, mikä saa heidät jaksamaan oman tai läheisen diabeteksen kanssa. Myös Diabetesliiton psykologi Kirsi Ikuli kertoo omat vinkkinsä diabeteksen kanssa elämiseen. Hän sanoo, että hoidon tavoitteet voivat joustaa jaksamisen mukaan.
Ulos uupumuksesta
Uupumusta ja pelkoa, yhä uusia sairaslomia, pahenevia allergiaoireita ja heilahtelevia verensokeriarvoja. Raahelaisen Lea Käräjäojan elämä oli muutama vuosi sitten yhtä sairastelukierrettä. Hän sai elämänsä hallintaan hyvän hoitosuhteen, uuden lääkityksen, sensoroinnin, työpaikan vaihdosten ja vertaistuen avulla.
Ante Haltan matka mielen hyvinvointiin
Ante Haltta on sinut itsensä, masennuksen ja diabeteksen kanssa. Hän on kulkenut pitkän tien Inarinjärven rannalta Helsinkiin, burnoutista masennuksen kautta sisäiseen rauhaan. Viimeiset 16 vuotta hän on toiminut Mielenterveyden keskusliiton vertaisohjaajana.
Tuen tarpeessa
Kun lapsi sairastuu diabetekseen, useimmat vanhemmat tarvitsevat jonkinlaista tukea asian käsittelyyn ja arjen uudelleen järjestelyyn. Toisille riittää keskusteluapu ja vertaistuki, toiset tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palveluita ja vahvempaa psyykkistä tukea.
Taaperon diabetes hoituu tiimityönä
Kun Ilmi sairastui diabetekseen vuoden ikäisenä, hänen äidistään tuntui kuin hän olisi saanut kuolemantuomion. Ensimmäisen päivän jälkeen tytön vanhemmat päättivät keskittyä vain positiivisiin asioihin. Nopeasti he huomasivat, ettei perheen arkea tarvinnut kovin paljon muuttaa tyttären diabeteksen takia.
Pienen lapsen diabeteksen hoito on kuitenkin sen verran vaativaa, että välillä vanhemmat ovat jaksamisen äärirajoilla.
Sairas tarvitsee toivontuojia
Mistä elämään löytyy uutta voimaa ja valoa, kun diabeteksen lisäksi ilmaantuu toinenkin sairaus? Erikoislääkäri Kaija Saarelma korostaa hoitohenkilön roolia kannustajina ja toivon luojina. Diabetesliiton psykologi Helena Nuutisen mielestä on tärkeää, että sairastunut ei jää murehtimaan tilannettaan yksin vaan hakeutuu vertaisryhmiin tai kurssille. Tiina Korkealehto on saanut elämäänsä uutta toivoa taiteen tekemisestä.
Kiira on ikiliikkuja ja ilopilleri
Kiira on kahdeksanvuotias fudistyttö ja ilopilleri Tuusulasta. Hänellä on neljät tai viidet jalkapalloharjoitukset viikossa.
Kiiran ensimmäinen valmentaja sanoo, että tytön jalkapalloura voi edetä vaikka kansainväliselle tasolle. Diabetes ei Kiiran vauhtia hidasta.
Kynällä hoituu keho ja mieli
Diakonissa Marketta Lahdenmaan elämään on mahtunut kouluikäisestä saakka monenlaisia vastoinkäymisiä, joista hän on selvinnyt paitsi suurella tarmokkuudellaan myös kirjoittamalla.
- Se mikä ensin tuntuu elämän lopulta, voi olla uuden alku, hän rohkaisee muita vaikeita asioita kohdanneita.
Voiko myönteistä asennetta opetella?
Joku pitää jokaista vastoinkäymistä ylitsepääsemättömänä muurina. Toinen näkee aina valonpilkahduksen ja puskee luottavaisesti eteenpäin, vaikka tielle kasaantuisi miltei yliannostus raskaita kokemuksia. Harjavallassaa asuva kahden lapsen äiti Johanna on säilyttänyt valoisan elämänasenteensa, vaikka elämä ei ole kohdellut häntä aina silkkihansikkain.
Kun lapsen henkinen hyvinvointi huolestuttaa
Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?