Kysy kuntoutuksesta!

Kuntoutuksella tuetaan asiakkaan ja hänen läheistensä voimavaroja ja terveyttä, itsenäistä elämää, työelämässä toimimista ja sosiaalista osallisuutta. Kuntoutustoiminta jakautuu lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen. Diabetesta sairastavat voivat hyötyä kuntoutuksesta niin terveyden kuin työkyvynkin näkökulmasta.

Sekä lääkinnällisen että ammatillisen kuntoutuksen palvelut ovat lakisääteisiä, eivät ylimääräistä ekstraa. Kuntoutus kuuluu hoitoon. Viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä ja auttaa kuntoutujaa löytämään sopivat palvelut. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus ja erilaiset toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat, kuten fysio- ja toimintaterapia sekä apuvälineet.

Ammatillista kuntoutusta voi saada, jos sairaus aiheuttaa uhan työkyvyn heikentymisestä tai menettämisestä. Työkykyä voidaan ylläpitää ja parantaa esimerkiksi koulutuksella, työkokeilulla ja työtehtävien ja työajan järjestelyillä. Kuntoutusta toteutetaan osana terveydenhuoltoa ja Kelan järjestämänä ja työeläkelaitosten toimeenpanemana.

Vaikka kuntoutuksen kenttä voi näyttää monimutkaiselta, ei kuntoutukseen hakeutumiseksi alussa tarvita paljon. Jos oma vointi ja jaksaminen sairauden kanssa huolettaa, kannattaa kysyä lääkäriltä tai hoitajalta mahdollisuutta päästä kuntoutukseen. Kuntoutukseen ohjaaminen kuuluu sille osapuolelle, joka on vastuussa henkilön hoidosta. Yhdessä ammattilaisen kanssa arvioidaan kuntoutustarvetta ja sopivia kuntoutuskeinoja ja kirjataan kuntoutuksen tarve hoitosuunnitelmaan. Jos kuntoutustarve liittyy kiinteästi työkykyyn, työterveyshuolto on keskeinen toimija, ja kuntoutusta haetaan useimmiten työeläkelaitoksesta ammatillisena kuntoutuksena. Yhteistyö työterveyshuollon ja diabeteksen hoitopaikan välillä on usein tarpeen. 

Kelan järjestämät eri-ikäisten diabeetikoiden sopeutumisvalmennuskurssit lienevät näkyvin ja tutuin osa diabeteskuntoutusta. Kursseja järjestetään eduskunnan vuosittain myöntämän harkinnanvaraisen lääkinnällisen kuntoutuksen määrärahan turvin. Sopeutumisvalmennuskurssista voi olla hyötyä esimerkiksi hoitotasapainon ongelmissa, lisäsairauksien ilmaantuessa, elintapamuutosten tukena tai diabetekseen liittyvien pelkojen ja hoitoväsymyksen hallitsemiseksi. Kelan verkkosivujen kuntoutuskurssihaku auttaa löytämään sopivan kurssin eri palveluntuottajien tarjonnasta.

Kuntoutusajan toimeentulo järjestyy yleensä kuntoutusrahan turvin, ellei kuntoutusajalta saa palkkaa. Kuntoutusrahaa haetaan Kelasta ja se perustuu henkilön vuosituloon. Kuntoutusraha voidaan maksaa myös työnantajalle. 

Kelan tilastojen mukaan kuntoutuspalveluja saavat diabetesta sairastavien ryhmässä eniten 55–64-vuotiaat sekä yli 65-vuotiaat. Kelan järjestämän kuntoutuksen kustannukset olivat diabeteksen perusteella lähes 2 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tästä summasta yli puolet tulee harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta, käytännössä sopeutumisvalmennuksesta. Vertailun vuoksi: mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella Kelan kuntoutuskustannuksia syntyi yli 270 miljoonaa euroa, ja verenkiertoelinten sairauksien perusteella yli 18 miljoonaa euroa.  

Kelan tutkimuksen mukaan kuntoutuspalvelujen saaminen väheni 70 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla koronapandemian aikana. Hoitovelan lisäksi onkin voinut syntyä kuntoutusvelkaa. Kuntoutukseen hakeutumisessa ja kuntoutuksen saamisessa on myös alueellisia eroja. Kuntoutuspalveluja saaneita on manner-Suomen maakunnista eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja vähiten Kymenlaaksossa tuhatta asukasta kohti.

Tulevaisuuden sote-keskuksiin halutaan koota paljon eri palveluja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen integraatiota: perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen saumatonta kokonaisuutta. Tällöin myös asiakkaan tarvitsema kuntoutus on mahdollista toteuttaa moniammatillisesti ja kokonaisvaltaisesti, kunhan kuntoutuksen näkökulma otetaan heti mukaan hoitoon. Kuntoutukseen pääsyn prosessia olisi syytä selkeyttää asiakkaille.

Diabetesliitto selvittää kevään 2022 aikana diabetesta sairastavien kuntoutustarpeita ja -kokemuksia yhdessä muiden potilasjärjestöjen kanssa toteutettavalla kyselyllä. Kyselyn tuloksista kerrotaan Diabetes-lehden tulevissa numeroissa.

 


Aiemmat blogit:

2021

Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic, Diabetesliitto:

2020

2019

Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitto:

2018

2017