Vaikuttamistoiminta

Vaikuttamistoiminta

Lääkekorvausjärjestelmää tulisi uudistaa perinpohjaisesti. Tyypin 2 diabeteksen lääkkeistä leikkaaminen on epäoikeudenmukainen osauudistus. Näin totesivat kansanedustajat Diabetesliiton ja eduskunnan diabetesryhmän järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin lääkehoidosta.

Ensimmäiset Diabetesmessut kokosivat lähes 4 000 ihmistä Tampere-taloon syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Messuilla kuultiin kiinnostavia luentoja, tavattiin ihmisiä eri puolilta Suomea, tutustuttiin hypokoiriin ja nähtiin ja koettiin paljon muutakin mielenkiintoista ja mukavaa. - Toivottavasti tällainen tapahtuma järjestetään pian uudelleen, huikkasivat monet messuvieraat kotiin lähtiessään.

Diabetesliiton toimintastrategiassa 2017–2020 keskitytään kolmeen tavoitteeseen: että Diabetesliitto on vetovoimainen yhteisö, että kaikki diabeetikot saavat tasavertaisesti ammattimaista hoitoa ja ohjausta ja että diabeteksen ehkäisyssä saavutetaan tuloksia. Liiton kokouksessa ja järjestöpäivillä Kuopiossa puhuttiin myös muista kiinnostavista asioista.

Diabetesliitto haluaa turvata hyvän ja kehittyvän diabeteksen hoidon Diabetesliiton vaikuttamistoiminnassa on kolme kärkeä: lääkekorvauksiin vaikuttaminen ja edunvalvonta, osaamiskeskusmallin ja diabetesrekisterin edistäminen ja kuntoutuksen kehittäminen. Kaikki kolme ovat nyt ajankohtaisia, kun terveydenhuollossa on käynnissä iso myllerrys.

Diabetesliiton uuden lääkärin Anu-Maaria Hämäläisen mielestä diabeteksen eri ammattilaisilla olisi paljon arvokasta jaettavaa. Hän korostaa, että jokaisen diabeetikon elämä, sairaus ja tuen tarve ovat erilaiset.

Tiesitkö, että ykköstyypin diabetesta sairastaville on perustettu oma valtakunnallinen diabetesyhdistys Diabetesseura Plasma? Yhdistyksen tärkeä tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mutta se järjestää myös tapaamisia ja muuta mukavaa.

- Poliitikkojen puheissa toistuu kaksi teetä, eli työ ja talous. Minulle kolmas yhtä tärkeä tee on terveys, eduskunnan varapuhemies ja Sydänliiton uusi puheenjohtaja Paula Risikko sanoo. Eduskunta lähti mukaan Yksi Elämä -terveystalkoisiin laajalla rintamalla.

Tarttumattomilla kansansairauksilla on viisi yhteistä riskitekijää: tupakka, alkoholi, liikkumattomuus, epäterveellinen ravinto ja ylipaino. Tarttumattomat sairaudet -verkostossa kuusi kansanterveysjärjestöä ja lääkäriseura kannustavat yhteiskunnan päättäjiä tekemään terveyttä edistäviä ratkaisuja, joilla näitä sairauksia voitaisiin ehkäistä. Diabetesliitto on yksi verkoston jäsenistä.

Diabetesliitto on juhlavuotensa lopussa ja uuden toimintavuoden kynnyksellä rohkeasti mutta harkitsevasti mukana yhteiskunnallisessa muutoksessa. Kärjekkäitä näkemyksiä ja ihmisryhmien eroja korostavassa ilmapiirissä Diabetesliitto on mielellään yhdistävä tekijä, joka kokoaa yhteen diabetesta sairastavat ja hoidon ammattilaiset. Toimintaa ei ole ilman tekijöitä. Osa heistä esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

Ensi vuonna 40-vuotista toimintaansa juhliva Diabetestutkimussäätiö on tukenut suomalaista diabetestutkimusta jo lähes kuudella miljoonalla eurolla. Diabetestutkimussäätiön toiminta on nyt entistä arvokkaampaa, kun hallituksen säästötoimet leikkaavat tieteellistä tutkimustoimintaa.

Diabetesliiton lääkärineuvosto on onnistunut vaikuttamaan moneen seikkaan diabeetikoiden  hoidossa ja oikeuksissa. Mutta mikä tämä lääkärineuvosto on ja miten ja millä periaatteilla se toimii? Siitä kertovat lääkärineuvoston puheenjohtaja Johan Eriksson ja Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen erityisasiantuntija Riitta Vuorisalo.

Emeritusprofessori Juhani Lehto sanoo, että sote-uudistus on valtakunnallisille potilas- ja terveysjärjestöille mahdollisuus, johon on syytä tarttua. Tosin järjestöt ehkä joutuvat organisoimaan vaikuttamistyönsä uusiksi. - Edunvalvonnan rooli varmasti kasvaa, Lehto arvioi.

Yksi elämä -terveystalkoissa kolme suurta kansanterveysjärjestöä Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto ovat yhdistäneet asiantuntemuksen ja 160 vuoden kokemuksen. Liittojen tavoite on terveempi Suomi. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa?

Diabetesliitto tekee yhteistyötä monien terveysjärjestöjen kanssa. Kuusi kumppaniliittoa esittäytyy nyt Diabetes-lehden lukijoille.

Rovaniemeläinen Ensio Räihä sanoo, että yhdistystoiminta ja erityisesti sen tarjoama vertaistuki auttoivat osaltaan häntä jaksamaan 39 vuotta täysipainoista työelämää. Hänellä on myös pitkä ura Rovaniemen seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Hän toivoo, että entistä useammat liittyisivät diabetesyhdistysten jäseniksi, sillä diabeetikoiden edunvalvonta on taas hyvin ajankohtaista.

Marjatta Stenius-Kaukosen mielestä potilaiden näkökulma ei nouse Suomessa riittävästi esille lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta päätettäessä, vaikka laki antaisi siihen mahdollisuuden. Lääkkeiden hintalautakunta esimerkiksi poisti monien diabeetikoiden käyttämän Levemir-insuliinin korvattavuuden kuulematta asiassa Diabetesliittoa ja diabeetikoita. Levemir-päätös kumottiin myöhemmin laajan vastalauseryöpyn ja Diabetesliiton aktiivisen kampanjoinnin jälkeen.

Pieksämäkeläinen Marja-Leena Väisänen ajatteli parikymppisenä, että hän ei ikinä liity mihinkään sokeritautisten yhdistykseen. Sittemmin mieli muuttui, ja hän on ollut monenlaisissa diabetesyhdistyksen ja Diabetesliiton luottamustehtävissä. Hän on omasta mielestään saanut niistä paljon enemmän kuin on itse antanut ja kannustaa muitakin kokeilemaan uusia asioita.

Diabetesliitto on osallistunut tiiviisti yhteiskunnalliseen keskusteluun eduskuntavaalien alla. Liiton toiminnanjohtaja Janne Juvakka muistuttaa, että vaikuttamistyötä tehdään myös vaalien välillä ja kaikilla muillakin tasoilla kuin valtakunnan politiikassa. Jokainen meistä voi olla yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Diabetologi Markku Saraheimo on edustanut Suomea ja koko Skandinaviaa Kansainvälisen diabetesliiton IDF:n Euroopan aluejärjestön hallituksessa pian kuuden vuoden ajan. Hän uskoo yhä vahvasti IDF:n sloganiin Yhdessä olemme vahvempia. Hänestä on ollut ilahduttavaa nähdä, miten vertaistuen arvostus on kasvanut: sitä tarvitaan sekä diabeetikkojen että liittojen kesken.

Diabetesliitto aloitti toimintansa 60 vuotta sitten, kun insuliinin huima hinnannousu oli herättänyt järjestäytymisen tarpeen: tuohon aikaan diabeetikot maksoivat itse insuliininsa. Noista ajoista terveydenhuolto ja diabeteksen hoito ovat kehittyneet huimasti, mutta uusia haasteita on nytkin näköpiirissä. Diabetesliitto haluaa jatkossakin koota diabeetikot yhteen ja vaikuttaa ja tuoda diabeetikoiden äänen esiin yhteiskunnassa.