Voiko kakkostyypin diabeteksesta päästä eroon laihduttamalla?
Aiemmin ajateltiin, että elintapojen korjaaminen tepsii vain diabeteksen esivaiheessa. Nykyään tiedetään, että myös sairauden alkuvuosina voi elintaparemontilla saavuttaa normaalin sokeriaineenvaihdunnan. Yleensä tähän tarvitaan 10–15 kilon painonpudotusta. Mitä pitempään sairaus on kestänyt, sitä vähemmän haimassa on heräteltäviä beetasoluja.
Säännöllinen syöminen auttaa ahmijaa
Mitä enemmän syömistään rajoittaa, sitä todennäköisimmin päätyy ahmimaan. Laihdutuskuurit eivät auta ahmijaa. Sen sijaan hän hyötyy säännöllisestä ja riittävästä syömisestä. Ruokailu 3–4 tunnin välein rakentaa hyvän rungon syömisille.
Tiesitkö tämän lihavuuslääkkeistä?
Kun elintapamuutokset eivät auta ja paino vain kohoaa, apu voi löytyä ruokahalua hillitsevästä tai rasvan imeytymistä estävästä lääkkeestä. Lihavuuslääkkeet voivat auttaa laihdutuksessa niin hyvään alkuun, että se innostaa korjaamaan myös elintapoja. Lääkkeistä hyötyvistä kuitenkin vain pieni osa on oikeutettu Kelan peruskorvaukseen, ja valtaosa joutuu maksamaan lääkkeen kokonaan omasta pussistaan.
Kauneus on katoavaista, mutta läski ikuista – vai onko?
Tietokirjailija Pekka Myyry päätti mennä lihavuusleikkaukseen diabeteslääkärinsä innoittamana. Tulokset yllättivät hänet iloisesti. Ruokatottumukset pitää muuttaa loppuelämän ajaksi, mutta se ei ole Pekasta ollut sen kamalampaa kuin loppuelämän jatkuvat ylipaino, nivelkivut ja korkea verenpaine. Joskus tulee repsahduksia, se on inhimillistä, mutta sitten on vaan skarpattava taas.
Suolistohormonilääkkeet helpottavat painonhallintaa
Uuden sukupolven suolistohormonilääkkeet laskevat verensokeria, edistävät sydämen terveyttä ja auttavat painonhallinnassa. Diabeteslääkäri Merja Laineen mukaan selkeä enemmistö eli noin 70 prosenttia lääkityksen aloittaneista laihtuu. Toistaiseksi osa diabeetikoista päätyy maksamaan lääkkeet itse Kela-korvattavuuden tiukkojen kriteerien vuoksi.
Kohtuullisuus toimii painonhallinnassa kieltoja paremmin
Painonhallintaa tukeva ruokavalio ei ole lyhytaikainen dieetti tai pikakuuri, vaan terveellinen, monipuolinen ja sopivan joustava syömisen tapa, jonka kanssa pärjää koko loppuelämän ajan.
Siinä auttavat muun muassa lautasmalli, säännölliset ruoka-ajat, pienempi ruokalautanen, kasvisten lisääminen ruokavalioon, hitaasti syöminen ja energiatiheiden ruoka-aineiden käytön vähentäminen.
Lapsen ylipaino on koko perheen asia
Lapsen painokäyrä näyttää terveydenhoitajan vastaanotolla nousevaa suuntaa. Miten ottaa lapsen paino puheeksi niin, että se kannustaisi perhettä muutokseen eikä nitistäisi ja syyllistäsi? Lapsen elintapoihin voi vaikuttaa luontevasti, kun koko perhe muuttaa tottumuksiaan. Lapsen ei yleensä tarvitse laihduttaa: kun hän innostuu liikkumaan ja ruokailuajoista tulee säännöllisiä, pituuskasvu hoitaa usein hoikistumisen.
Lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen: Ylipaino ei ole oma valinta
Kerran lihava, aina lihava? Suomalainen uraauurtava lihavuustutkimus pureutuu ylipainon syihin ja seurauksiin, ja hakee helpotusta ylipainoepidemiaan. Professori Kirsi Pietiläisen tekemä tutkimustyö laajentaa ymmärrystä siitä, millaisia keinoja lihavuusbiologian solmujen avaamiseen tarvitaan. Lääkehoidoista suurimmat odotukset kohdistuvat nyt semaglutidi-nimiseen suolistohormonivalmisteeseen, joka on tutkimuksissa osoittautunut erittäin tehokkaaksi lihavuuden hoidossa.
Laihdutus vaatii insuliinihoidon tasapainottamista
Insuliinia käyttävän diabeetikon painonhallintaa vaikeuttavat liian suuret insuliiniannokset, sillä ne kasvattavat ruokahalua ja voivat lisäksi johtaa verensokerin liialliseen laskuun, minkä takia täytyy tankata lisää ruokaa. HUSin Lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen kertoo, että monet insuliinihoitoiset diabeetikot pelkäävät etenkin yöllisiä hypoglykemioita. Laihtuminen vähentää insuliinin tarvetta, kun diabetesta sairastava syö vähemmän ja keho pienenee, ja silloin hoitoa on muutettava.
Kaloriturvallinen ympäristö säästäisi ihmishenkiä
Professori Pertti Mustajoki uskoo, että lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa myös ihmisten ruokatottumuksiin, saman tapaan kuin sillä on parannettu liikenneturvallisuutta. Hänen mukaansa ylipaino-ongelman perimmäinen syy on ympäristössämme: epäterveellisen ruuan saatavuudessa ja valikoimissa sekä ruuan hinnoittelussa ja markkinoinnissa. Lisäksi ruokatottumuksiimme vaikuttaa perimä sekä lapsuudessa omaksutut makumieltymykset.
Ripaus riittää
Suolalla ja sokerilla on tärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä, mutta kumpaakin kertyy ruuasta ja juomista helposti liikaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja runsaasti sokeria sisältävät ruuat ja juomat muun muassa kerryttävät painoa. Helpoiten liiallista suolan ja sokerin saantia voi vähentää valitsemalla kaupassa ostoskoriin Sydänmerkki-tuotteita.
Rytmitä ruokailusi
Säännöllinen ruokarytmi on diabeteksen hyvän hoidon perusta. Pitkät ruokailuvälit ja jatkuva napostelu voivat vaikeuttaa painon ja verensokerin hallintaa. Suurimmalle osalle ihmisistä sopii, että päivän aterioiden väli on 3–5 tunnin mittainen. Oma olo kertoo usein diabeetikolle, milloin on aika syödä, ravitsemusterapeutti Katja Sassi-Pyykkö kertoo..
Painonpudotuksen apukeinot
Laihtuminen on vaikuttavin hoito tyypin 2 diabetekseen. Jos se ei onnistu pelkästään ruokailu- ja liikuntatottumuksia korjaamalla, apua saa lääkkeistä tai leikkaushoidosta. Joskus laihduttamisessa voidaan tarvita myös psykologin apua.
Hyvästit diabeteslääkkeille
Seitsemän vuotta sitten Timo Rautajärvi painoi 180 kiloa, vihasi liikuntaa yli kaiken ja söi kymmeniä lääkkeitä päivässä. Nyt hän käy salilla useita kertoja viikossa, painaa yli 80 kiloa vähemmän ja on päässyt kokonaan eroon diabeteslääkkeistä. Tästä hän kiittää vaimoaan.
Painonhallinnan dilemma: Ympäristö nykyaikaa, geenit kivikautisia
Lihavuuden syy löytyy harvoin peilistä. Lihomiselle altistavat geenit, elintapojen ja -ympäristön muutokset ja ruokatarjonnan lisääntyminen ovat huono yhdistelmä. Vain harva suomalainen pysyy normaalipainoisena ilman yritystä, eivätkä kaikki pysty geeniensä ja lapsuudessa opittujen käyttäytymismalliensa vuoksi suojautumaan ylenpalttisen ruokatarjonnan houkutuksilta.
Painonhallintaryhmä on nimeään monipuolisempi
Elintapaohjausryhmä on paljon muutakin kuin vain painonpudotusta ja terveysneuvontaa. Se tarjoaa myös uusia ystävyyssuhteita ja tunteen, että on hyväksytty kiloineen ja vajavaisuuksineen. Tämän sai kokea myös porilainen Kristina Kuusisto ryhmänohjaaja Tuula Leinon ohjaamassa painonhallintaryhmässä. Leino ammensi työhönsä vinkkejä VESOTE-koulutuksesta.
Lähtöpotku liikakiloille
Vaativa mutta tehokas startti kilojen karistamiselle löytyy erittäin niukkaenergisestä dieetistä. Sen tehosta on lääketieteellistä näyttöä myös kakkostyypin diabeetikoilla, mutta pitkäkestoiseen laihduttamiseen tämäkään dieetti ei sovi. Ykköstyypin diabeetikot eivät voi käyttää sitä lyhytaikaisenakaan laihdutuskeinona.
Syyllisyydentunteet eivät kuulu joulupöytään
Joulukauden ruokailuista ei pidä tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Vaikka jouluna tulisi syötyä tavallista enemmän, se ei horjuta diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa kuin hetkellisesti, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo. Hän toivoo kuitenkin, että ihmiset nauttisivat jouluna muustakin kuin syömisestä: vapaa-ajasta, yhdessäolosta, rentoutumisesta ja liikkumisesta.
Laihduttaako liikunta?
Kun tarkoitus on pudottaa painoa, ihmisen energiatasapainon tulee muuttua. Keinoksi tähän suositellaan elämäntaparemonttia, johon kannustetaan usein antamalla neuvoja uusiin ruokailutottumuksiin. Mutta voiko painoa pudottaa lisäämällä liikuntaa?
Hyvästi kakkostyyppi!
Brittitutkimuksesta saatiin lupaavia tuloksia painonpudotuksesta: 86 prosentilla diabeetikoista, jotka onnistuivat pudottamaan painoa 15 kiloa, sokeriaineenvaihdunta palautui normaaliksi. Mutta mitä sanovat suomalaiset asiantuntijat: voiko kakkostyypin diabeteksen parantaa?
Sopivasti lihava
Itseruoskinta ja oman kehon vihaaminen eivät auta painonhallinnassa. Kehoonsa hyväksyvästi suhtautuva haluaa itselleen hyvää ja pitää itseään hyvinvoinnin arvoisena, vaikka hän ehkä on tyytymätön painoonsa. Näistä lähtökohdista on helpompi muuttaa elintapoja.
Elintavat taltuttavat piilevää matala-asteista tulehdusta
Monen kansantaudin taustalla vaikuttaa elimistön matala-asteinen tulehdus. Tulehdustila syntyy, kun ihminen lihoo, ja vatsaontelon rasva lisääntyy. Silloin kudoksissa alkaa syntyä yhä enemmän tulehduksen välittäjäaineita. Miksi ja miten se lisää sairastuvuutta, sitä ei tiedetä vielä tarkkaan. Selvää kuitenkin on, että elintavoilla on merkitystä matala-asteisen tulehduksen synnyssä.
Lopeta laihduttaminen ja laihdut
Kun rakennusmateriaalit ovat huonot ja työ tehdään huolimattomasti, talosta tulee ennen pitkää asuinkelvoton. Vuosihuollot ja pintaremontit eivät auta, ellei pohjatyötä ole tehty kunnolla. Talonrakennuksen perusteet pätevät myös painonhallintaan. Syy kertyneisiin kiloihin on lähes aina elämäntavoissa, muttei pelkästään syömisessä ja liikkumisessa, vaan myös muissa perustarpeissa.
Kuinka energiatiheää ruokasi on?
Ymmärrys ruokien energiatiheydestä voi olla tehokas keino painonhallintaan. Kun syöt ennen pääruokaa reilun annoksen salaattia, jonka energiatiheys on pieni, tarvitset vähemmän energiatiheää pääruokaa. Ateriasta kertyy näin vähemmän kaloreita. Painon kannalta neutraaleja ovat ruuat, joiden energiatiheys on 120–150 kilokaloria 100 grammaa kohti.
Ykkönen ja kakkonen yhtä aikaa
Ykköstyypin diabetesta sairastava Miika Rautiainen yllättyi, kun hänen lääkärinsä sanoi, että hänelle on kehittymässä kakkostyypin diabetes. Miten se on mahdollista?