Koti Hoito Mielenterveys

Mielenterveys

Luonto ja musiikki auttoivat Heidin takaisin elämään

Diabetekseen liittyvä kurinalaisuus oli liikaa teini-iässä sairastuneelle Heidi Kettuselle. Hän ahdistui ja sairastui masennukseen ja syömishäiriöön. Kyyneliä, lenkkitossuja ja bassonkieliä tarpeeksi kulutettuaan hän nousi vihdoin takaisin siivilleen.

Resilienssi auttaa kohtaamaan muutoksen

Resilienssi tarkoittaa myönteistä muutoksen kohtaamisen taitoa: sitä että selviytyy vastoinkäymisistä musertumatta. Kukaan ei voi hallita kaikkea, mutta omaa suhtautumista elämään ja vastoinkäymisiin kyllä voi, psykologi Soili Poijula sanoo. Resilienssikoulutuksissa opetellaan psyykkistä stressin hallintaa ja optimistisuutta: sitä, miten oppii muunlaisia näkökulmia ja toimintatapoja kuin vaan murehtimista ja asioiden märehtimistä.

Viiltävä ongelma

Nuori pitää pitkähihaisia paitoja kesälläkin. Hänestä on tullut entistäkin välttelevämpi ja sulkeutuneempi. Sitten paljastuu kamala asia: nuorella on viiltohaavoja käsivarsissaan. Mistä on kyse? 

Uutta toivoa masentuneille

Hermoston toiminnan säätelyyn perustuvat neuromodulaatiohoidot ovat yleistyneet viime vuosina nopeasti masennuksen hoidossa. Ne eivät kokonaan korvaa lääkehoitoa ja psykoterapiaa, mutta tuovat kaivattua lisäapua masentuneille.

Onnellisuutta voi oppia

Onnellinen elämänasenne voi joidenkin arvioiden mukaan pidentää elämää useita vuosia. Ainakin elämä on silloin mukavampaa. Mutta mistä sitä onnea saa? Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo sanoo, että onnellisuuteen tarvitaan harvoin isoja muutoksia. Siihen vaikuttavat omat asenteet ja suhtautuminen asioihin, ja sitä auttaa taito vaihtaa näkökulmaa.

Mindfulness-harjoitukset toivat mielenrauhan

Tiina Leppämäki on saanut paljon apua mindfulness-harjoituksista paniikkihäiriöoireisiin ja raskausdiabeteksen aiheuttamaan stressiin. Harjoitukset rauhoittivat sekä kehon että mielen.

Esko Vauhkonen: Tajusin, etten ole kuolematon

Diabetes vaikuttaa monin tavoin myös mielialaan, eikä edes ammattilaiselle ole aina helppoa arvioida, milloin kyse on masennuksesta, hoitoväsymyksestä tai sairauteen sopeutumisesta. 30-vuotias Esko Vauhkonen sanoo, että diabetes on iso lisäkuormittaja elämässä, jos muut palikat eivät ole kunnossa. Diabetekseen voi joutua sopeutumaan uudelleen aina, kun elämäntilanne muuttuu.

Musiikki vaikuttaa aivoihin monin tavoin

Musiikki vaikuttaa aivoihin laaja-alaisesti. Musiikin kuuntelu lieventää masennusta, auttaa aivoinfarktista kuntoutumisessa ja voi saada dementiaa sairastavan hetkellisesti muistamaan asioita. Nappikuulokkeissa soiva mielimusiikki voi innostaa iltalenkillä ottamaan juoksuaskeleita.

Myötätunto loiventaa stressiä

Taipumus kokea kielteistä stressiä on yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat pitkälti persoonallisuuden piirteet. Stressiherkällä ihmisellä kuormitus kasvaa usein huomaamatta siihen pisteeseen, että turvavyöhykkeen rajat ylittyvät.

Diabeetikon masennus jää usein tunnistamatta

Kakkostyypin diabetes herkistää masennukselle ja masennus edistää diabeteksen kehittymistä. Nämä sairaudet esiintyvät monesti yhdessä, mutta usein diabeetikon masennus jää myös tunnistamatta, sillä näiden kahden sairauden fyysiset oireet ovat samantapaisia: väsymystä, unettomuutta ja kipuja.

Häpeä nakertaa itsearvostusta

Häpeä on kuluttava tunne, joka nakertaa itsearvostusta ja halua pitää itsestä huolta. Moni häpeää sairauttaan tietämättään. Häpeä voi kummuta sekä omista että muiden asenteista.

Pelko diabetesta sairastavan seuralaisena

Huolet ja pelot kuuluvat elämään. Ne voivat auttaa suojautumaan ikäviltä asioilta. Mutta pelot voivat myös alkaa elää omaa elämäänsä ja kapeuttaa elämänpiiriä. - Jokaisen on hyvä joskus miettiä, elääkö enemmän huolten kuin toiveiden ohjaamana, Diabetesliiton psykologi Helena Nuutinen sanoo.

Ante Haltan matka mielen hyvinvointiin

Ante Haltta on sinut itsensä, masennuksen ja diabeteksen kanssa. Hän on kulkenut pitkän tien Inarinjärven rannalta Helsinkiin, burnoutista masennuksen kautta sisäiseen rauhaan. Viimeiset 16 vuotta hän on toiminut Mielenterveyden keskusliiton vertaisohjaajana.

Kun lapsen henkinen hyvinvointi huolestuttaa

Diabetekseen sairastuminen tuo itsenäistyvälle nuorelle uudenlaista riippuvuutta vanhemmista, mikä voi tuntua teinistä ahdistavalta. Murrosiässä nuoren kehossa ja mielessä tapahtuu suuria myllerryksiä, ja diabetes lisää kasvamiseen oman taakkansa. Miten vanhempi voi tietää, milloin tavallinen tuki ei enää riitä nuorelle, vaan tarvitaan ammattilaisen apua?

Mieli mustana – mistä apua?

Masennus on diabeetikoilla vähintään kolme kertaa yleisempää kuin perusterveillä ihmisillä. Hyvä uutinen on, että masennukseen löytyy monenlaista apua, ja lähes kaikki paranevat siitä.

Asioista niiden oikeilla nimillä

Monet haluaisivat puhua mielenterveyteen liittyvistä asioista, mutta terveydenhuollossa ei usein löydy siihen aikaa eikä resursseja. Joensuun seudun diabetesyhdistys käynnisti Mielen Mellitus -hankkeen, joka haluaa herättää keskustelua ja aurata tietä avoimemmalle ilmapiirille, jotta mielenterveyden asioista voitaisiin puhua niiden oikeilla nimillä.

Merikilpikonnia suojelemassa

Matti, 63-vuotias eläkkeellä oleva mies Keski-Suomesta, lähti tyttärensä houkuttelemana merikilpikonnien suojelutyöhön Karibialle. Mieli oli ensin epäileväinen – miten sokeritautinen ja masentuvainen mies siellä pärjäisi – mutta matkalta palasi kotiin onnellisempi ja vähemmän lääkkeitä tarvitseva ihminen.

Syömisestä tuli ongelma

Yksi vahtii jokaista suupalaansa, laskee kaloreita ja liikkuu pakonomaisen paljon. Toinen ahmii herkkuja salaa ja jättää tarpeelliset insuliiniannokset pistämättä. Kyllä, molemmat ovat sairastuneet syömishäiriöön. Syömishäiriöt ovat psykosomaattisia sairauksia, joissa oireilevat sekä keho että mieli, joten parhaisiin hoitotuloksiin päästään kun hoidossa on mukana moniammatillinen tiimi.

Mistä valoa mielen mustuuteen?

Toisilla masennus näkyy mielialassa, toisilla oireet ovat psykosomaattisia, kuten kipua ja ruokahaluttomuutta. Masennus on kokonaisuus, johon ihmiset reagoivat eri tavoin. – Masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon tulisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja nykyistä useammin, vaativat professori Aila Rissanen ja lääkäri, tutkija Eero Castrén.