Koti Hoito Mielenterveys

Mielenterveys

nainen-ja-koira-niityllä

Luonto lisää myönteisiä tunteita

Luonto parantaa hyvinvointia: jo pienet päivittäiset piipahdukset puistoihin tai lenkkipoluille voivat vaikuttaa suuresti elämänlaatuun. Luonnossa verenpaine ja stressihormoni kortisolin pitoisuus veressä laskevat, ja parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy: näin olo alkaa tuntua hyvältä ja rauhalliselta. Luonnossa kannattaa liikkua aistit avoimina: miltä siellä tuoksuu, millaisia ääniä siellä kuuluu ja millaisia eläimiä, kasveja ja värejä siellä näkyy.
nuori-nainen-makaa-sohvalla-ja-lukee-kirjaa

Kaunokirjallisuus tarjoaa opettajan, keskustelukumppanin ja ystävän

Kaunokirjallisuus tempaa lukijan mukaansa mitä erilaisimpiin maailmoihin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden oppia enemmän itsestä ja oman mielen liikkeistä. Joskus se voi toimia myös hyvänä ystävänä tai vaikka terapiana. Vaikka kirjallisuus voi auttaa meitä monella tavalla, kirjat eivät korvaa ihmisiä – ilman toisia ihmisiä sairastumme ja kuolemme, kirjailija, psykologi Jussi Valtonen sanoo.
tyytyväiset mies ja nainen rentoutuvat makuuasennossa

Hyvä mieliala luo hyvinvointia

Mieli vaikuttaa jatkuvasti siihen, millaiseksi koemme oman terveytemme. Kun ihmisellä on myönteinen käsitys itsestään ja elämästään, hän todennäköisesti arvioi myös terveytensä hyväksi. Hyvinvointia lisää keskittyminen hyviin asioihin, ongelmien vatvomista kannattaa välttää. Konkreettisimmin mielen voima näkyy siinä, kun plasebohoito tehoaa terveysongelmiin yhtä hyvin kuin oikea hoito.
kaksi iloista pyöräilijää

Pieni teko, iso merkitys

Kaikki liikkuminen kannattaa, kevyt liikuskelukin. Se voi parantaa kehon ja mielen hyvinvointia enemmän kuin uskotkaan. Liikunta ehkäisee monia sairauksia ja lisää vireyttä, helpottaa stressiä, masennusta ja ahdistusta. Liikkumalla säännöllisesti voi hidastaa muistin ja tarkkaavaisuuden muutoksia. Lisäksi liikunta helpottaa selviytymistä arjen toiminnoissa.
lähikuva-nuoresta-masentuneesta-naisesta

Ihmissuhdesolmut masentavat nuoria

Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.
nainen-lohduttaa-surullista-ystäväänsä

Tukea vakavasti sairastuneelle

Vakavaan tautiin sairastuminen on yleensä kriisi sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Se herättää molemmissa monenlaisia raskaita tunteita. Niiden kanssa ei kannata jäädä sinnittelemään yksin vaan etsiä rohkeasti apua ja tukea. Hyvät ja turvalliset ihmissuhteet ovat sairastuneelle turvapaikkoja, ja myös vertaistukiryhmistä saa paljon apua sairauden kanssa elämiseen. Ammattiapu on tarpeen silloin, kun tuntuu, ettei omin avuin jaksa ja selviä vaikeiden kokemusten kanssa.
nuori tyttö punnitsee painonsa

Onkohan tämä diabulimiaa? 

Diabulimia on ykköstyyppien oma syömishäiriö, jossa insuliinihoitoa laiminlyödään laihtumisen toivossa. Syömishäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina, mutta ne voivat jäädä terveydenhuollossa havaitsematta. Lääkärin pitäisi viimeistään silloin ottaa puheeksi mahdollinen syömishäiriöoireilu, kun diabeetikolla on hoitoväsymystä tai heikentynyt hoitotasapaino tai kun kehonkuva ahdistaa häntä.

Rahat tiukassa – jäänkö muustakin osattomaksi?

Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.
kolme iloista keski-ikäistä naista viettävät aikaa kahvilassa

Terveenä läpi elämän, mutta miten?

Terveyteemme vaikuttavat fyysinen ja sosiaalinen elinympäristömme ja sairautemme, mutta myös omat kokemuksemme sekä arvomme ja asenteemme. Terveyttä edistävät myös terveelliset elintavat, valoisa mieli ja rakkaat ihmiset ympärillämme. Kun teemme elämästämme oman näköistä ja tulemme toimeen muiden ihmisten kanssa, viihdymme elämässämme ja voimme paremmin.
mielenterveyden käsi ohjeteksteineen

Mielenterveyden käsi auttaa pitämään huolta mielen hyvinvoinnista

Nukuitko viime yönä riittävästi? Kävitkö kaupassa autolla vai pyörällä? Muistitko soittaa äidille? Ehditkö töiden jälkeen keramiikkakurssille? Mielen hyvinvointi koostuu monista eri osatekijöistä, joita ei välttämättä tule arjessa ajateltua. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n luoma Mielenterveyden käsi -harjoitus auttaa hahmottamaan hyvinvoinnin eri osa-alueita konkreettisesti.
Anders Hansenin kirjoittaman Aivoblues kirjan kansi

Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin?

Ruotsalainen psykiatri Anders Hansen kysyy kirjassaan Aivoblues, miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin.  Hän etsii vastausta muun muassa aivoista, jotka eivät ole juuri muuttuneet kymmeniin tuhansiin vuosiin. Hän antaa kirjassa myös käytännönläheisiä vinkkejä mielen hyvinvoinnin tueksi.
iloinen keski-ikäinen mies kuuntelee sohvalla musiikkia

Musiikki aktivoi aivoja ja tuo hyvää oloa

Oman lempimusiikin kuuntelu voi olla tärkeää tukihoitoa elämän eri haasteissa. Erityisen tärkeää se on silloin, kun aivojen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot alkavat heikentyä. Mikä parasta, musiikin hyvät vaikutukset mielen toimintaan eivät edellytä pitkäaikaista musiikin harrastamista tai itsensä kokemista musikaaliseksi.

Kriisipuhelin tarjoaa matalan kynnyksen apua

Kriisi koskettaa jokaista ihmistä jossakin elämänvaiheessa. Läheisen menettäminen, oma tai läheisen vakava sairastuminen, avioero, työpaikan menetys tai jatkuva pelko tulevaisuudesta saattaa ajaa ihmisen katkeamispisteeseen. Kriisin kanssa ei tarvitse jaksaa yksin, sillä lähin apu on puhelinsoiton päässä. Jo yksi soitto auttavaan puhelimeen voi helpottaa vaikeassa tilanteessa selviytymistä.

Pelosta rentouteen ihmisten joukossa

Sosiaalisten tilanteiden pelko kapeuttaa elämää ja voi johtaa jopa täydelliseen eristäytymiseen muista. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä pelkää, että muut suhtautuvat häneen tuomitsevasti ja arvostelevasti, vaikka se ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Yleensä oireilu on voimakkainta puolituttujen seurassa. Sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ei kannata sinnitellä yksin. Tarjolla on sekä omahoidon ohjelmia että ammattiapua. 

Syötkö nälän vai tunteiden vuoksi?

Tunnesyömiseksi kutsutaan syömistä, joka ei liity fysiologiseen nälkään, vaan syömisen ensisijainen tarkoitus on tunteiden säätely. Sen avulla pyritään turruttamaan negatiivisia tunteita tai vahvistamaan miellyttäviä tunteita. Kognitiivinen psykoterapeutti Taija Wilenius kertoo, että jokainen meistä syö joskus tunteiden vuoksi, mutta usein toistuessaan siitä voi tulla hankala ongelma. Syöminen voi muuttua lähes ainoaksi asiaksi, joka tuottaa mielihyvää, ja syöminen voi olla mielessä aina ja alkaa ohjailla elämää.

Liikunta valaisee mielen

Asiasta ei ole enää epäilystäkään. Liikunta sekä ehkäisee mielenterveysongelmia että tukee niiden hoitoa. Tutkimusnäyttö tästä on niin vahvaa, että Euroopan psykiatriyhdistys suosittelee liikuntaa hoidon osaksi melkein kaikissa mielenterveyden häiriöissä, myös vaikeassa masennuksessa tai ahdistuneisuushäiriöissä. Liikunta vaikuttaa mieleen monia eri reittejä, jotka täydentävät toisiaan.

Hyvä mieli, parempi uni

Vaikka keho lepäisi väsyneenä peiton alla, mieli voi olla aktiivinen. Se virittää kehon stressimekanismit ja aktivoi aivokuorta, mikä pitää ihmisen valveilla. Mielen tulisi saada irtautua sitä kiihdyttävistä asioista, kuten työjutuista, perhepulmista tai jännittävistä televisio-ohjelmista hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Psykoterapeutti Heli Järnefelt neuvoo, miten se onnistuu.

Hoitoa virtuaalisesti

Erilaisia etä- ja digiratkaisuja tarvitaan diabeteksen hoitoon lisää, sillä terveydenhuollon resurssit eivät tulevaisuudessa muuten riitä. Diabeteslääkärin mielestä paras tapa olisi hybridimalli, johon kuuluisi sekä etähoitoa että mahdollisuus tavata lääkäri tarvittaessa. Psyykkisten ongelmien hoito voi onnistua etänä jopa paremmin kuin kasvotusten.

Hallitse pelkoa arjen pienillä keinoilla

Monen maailmankuva meni säpäleiksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Sodan julmuudet ahdistavat ja pelottavat. Voiko pelkoa jotenkin hallita? Psykiatrian professori Jyrki Korkeila ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön mielenterveysasiantuntija Minja Westerlund antavat vinkkejä siihen, miten jatkuvan epävarmuuden kanssa voi oppia elämään.

Valoisampaa elämänasennetta kohti

Jatkuva negatiivisuus heikentää hyvinvointia ja tuhoaa ihmissuhteita. Omaa negatiivisuutta voi vähentää harjoittelemalla, mutta toisen ihmisen käyttäytymistä ei voi muuttaa. Kukaan ihminen ei ole pohjimmiltaan negatiivinen, sanoo psykoterapeutti Antti Ervasti. Kielteinen asennoituminen johtuu usein ihmisen sisällä olevasta pahoinvoinnista, esimerkiksi ihmissuhde- tai terveysongelmista tai taloudellisista huolista.

Antaudu hiljaisuuteen

Loppumaton ääniärsykkeiden virta voi olla valtava rasite. Jatkuvalle melulle altistuminen aiheuttaa stressiä ihmisille. Syynä on se, että aivomme toimivat yhä samalla tavalla kuin silloin kun esivanhempamme asuivat vielä luolissa, ja siksi kovat äänet koetaan uhkaavina. Hiljaisuus käsitetään usein äänettömyydeksi, mutta yhtä tärkeää on saada lepoa visuaalisista ärsykkeistä.
lonkeromaiset-kädet-ahdistelevat-miestä-piirroskuva

Irti koukusta

Yhteistä erilaisille riippuvuuksille on se, että ne alkavat nakertaa arkea niin, että kaikki muu tulee laiminlyödyksi. Riippuvuudesta voi päästä eroon, mutta siihen tarvitaan oma tahtoa ja motivaatiota. Vieroitusoireet voivat olla kovia, ja riippuvuuden mahdollisesti aiheuttamat velat valtaisia. Omat voimat eivät aina riitä kierteestä irrottautumiseen, vaan tarvitaan ammattilaisen apua.
huonoryhtinen-ylipainoinen-masentunut-mies

Miksi miehet kuolevat nuorempina kuin naiset?

Suomalaiset miehet kuolevat keskimäärin selvästi nuorempina kuin naiset. Elintavat selittävät erosta suurimman osan. Lisäksi avun hakeminen mielenterveyden ongelmiin on miehille vaikeampaa kuin naisille, ja siksi he päätyvät itsemurhaan useammin kuin naiset. Miehillä on myös naisia vajavaisempi immuniteetti monia infektioita vastaan. Tuloerotkin vaikuttavat elinajanodotteeseen: köyhimmät miehet kuolevat yli kymmenen vuotta nuorempina kuin varakkaimmat.
nuoren-punatukkaisen-naisen-kuva-heijastuu-ikkunaan

Keho ja mieli hälytystilassa koko pienen elämän

Janina Leppäsen diabetes tarkentui 17-vuotiaana LADAKSI, hitaasti kehittyväksi ykköstyypin diabetekseksi. Kun oikea diagnoosi selvisi, diabeteksen hoito alkoi sujua vaikeiden vuosien jälkeen paremmin. Haasteita aiheuttavat kuitenkin stressi ja mielen solmut, joita Janina aukoo nyt psykoterapiassa.
uupunut-nuori-nainen-auton-ratissa

Uupunut tarvitsee elämänmuutoksen

Uupuminen on elimistön varoitusjärjestelmä, joka kertoo, että henkiset ja fyysiset voimavarat ovat vähissä. Se ei synny hetkessä, vaan se on usein seurausta vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuneesta ylikuormitustilasta. Ihminen uupuu, kun hän ei enää pysty palautumaan riittävästi. Toipuminen on yleensä pitkä prosessi. Ensimmäinen askel siihen on oman elämäntilanteen tiedostaminen.