Koti Elämä

Elämä

Pietari satsaa diabeteksen hoitoon

Pietarissa on suurin piirtein saman verran asukkaita kuin koko Suomessa. Noin 25 vuodessa diabetesta sairastavien lasten määrä on kaupungissa 15-kertaistunut, ja määrä kasvaa koko ajan. Peräti kolmannes kaupungin terveydenhoidon budjetista käytetään nykyisin diabeetikoiden hoitoon, kertoo Marina Shipulina.

Sosiaalinen media auttaa mutta voi myös ahdistaa

Sosiaalista mediaa voi käyttää huonosti tai hyvin. Törmäämme somessa jatkuvasti muiden ihmisten tähtihetkiin ja vertaamme omaa elämäämme muiden elämään. Se voi ahdistaa. Toisaalta sosiaalisesta mediasta voi löytää tukea elämän vaikeina hetkinä, ratkaisuja monenlaisiin käytännön pulmiin ja jopa uusia ystäviä.

Oma terveys unohtui valmentajan työssä

EräViikinkien päävalmentaja Mika Ahonen sairastui viime talvena kakkostyypin diabetekseen, ja samaan aikaan hänen sydämestäänkin löytyi vikaa. Työ urheilun parissa ei suojannut häntä, vaan hän unohti liikkua itse, ja syömistottumuksetkin olivat muuttuneet huonoon suuntaan. Kun lääkäri sanoi, että tilanne on vakava, Ahonen päätti muuttaa elämäntapansa totaalisesti.

Minna Tuikka: Kaikkea ei voi mitata rahassa

Äänekoskelainen Minna Tuikka ei pelkää puolustaa tärkeitä arvoja, kuten luontoa tai hyvää diabeteksen hoitoa. Pitkään kunnallispolitiikassa vaikuttanut aktiiviliikkuja sairastui kolmekymppisenä raskausdiabeteksen jälkeen tyypin 1 diabetekseen.

Kymppi plus koulunkäynninohjaajille

Merimaskun saaristokoulun ensimmäisellä luokalle tuli viime syksynä kaksi diabeetikkolasta, Maija ja Hugo. Koululle palkattiin silloin kolmas koulunkäynninohjaaja määräajaksi. Avun tarve diabeteksen hoidossa väheni pikkuhiljaa vuoden mittaan, mutta todennäköisesti koulunkäynninohjaajat ovat lasten tukena vielä toisellakin luokalla.

Aikaa itselle

Taina Niinimäki sairastui kakkostyypin diabetekseen 32-vuotiaana. Sairaus on opettanut hänelle, että omasta hyvinvoinnista täytyy huolehtia myös lapsiperheen kiireisessä arjessa.

Vaikeuksien kautta voittoon

Elämä on järjestänyt monenlaisia yllätyksiä Petri Kalliokoskelle. Niistä huolimatta mies on säilyttänyt huumorintajunsa ja seikkailunhalunsa. Nyt hän opiskelee uuteen ammattiin, kun hän ei terveyssyistä voinut palata entiseen työhön.

Matka maailmanmestariksi

Tuomo Tompurista tuli pyöräsuunnistuksen maailmanmestari, kun hän oli sairastanut tyypin 1 diabetesta yli kaksikymmentä vuotta. Voiton jälkeen miestä hymyilytti, mutta maailmanmestaruuteen ei liittynyt minkäänlaista tunnemyrskyä. Suuremman tunnekuohun hänelle aiheutti aktiiviurheilusta luopuminen, vaikka elämä on tarjonnut tilalle monta hienoa asiaa: muun muassa lääkärin- ja tutkijanuran sekä perheen.

Annika löysi diabetesminänsä Kaakkois-Aasiassa

Annika Joukama kannustaa kaikkia diabeetikkoja hyppäämään mukavuusalueen ulkopuolelle ja kokeilemaan omia rajoja. Hän lähti yksin reppumatkalle Aasiaan ja siihen saakka harmilliselta tuntunut diabetes ei enää ollutkaan elämää rajoittava asia taikka rasite. Nyt hän haaveilee jo uudesta matkasta.

Olli Rahnasto, tennisammattilainen

Olli Rahnasto pelasi kolmikymppiseksi asti tennistä ammatikseen, ja peliuran jälkeen hän ryhtyi valmentajaksi. Hän kannustaa nuoria pelaajia kolmella ohjeella: nauti, treenaa monipuolisesti, älä kiirehdi. Hän on sitä mieltä, että liian nuorena ei pitäisi keskittyä yhteen ja samaan lajiin.

Testamentista hoitotahtoon – ilmaise tahtosi, kun vielä voit

Kaikkien kannattaa laittaa vakavaan sairauteen tai kuolemaan liittyvät asiat kuntoon viimeistään viisikymppisenä. Vaikeassa tilanteessa läheisille on helpompaa, kun he tietävät tahtosi ja voivat toimia haluamallasi tavalla.

Martin Berger, ammattijääkiekkoilija

Martin Berger on pelannut jääkiekkoa 3-vuotiaasta asti isänsä jalanjäljissä ja nyt 21-vuotiaana hän pelaa ammattilaisena SM-liigassa. Kolmen vuoden takainen sairastuminen diabetekseen oli suuri järkytys mutta samalla helpotus: se selitti, miksi pelaaminen oli ollut vaikeaa tuolla kaudella. Verensokerilukemilla on suora yhteys Martinin pelisuorituksiin, joten diabeteksen hoidossa on oltava tarkkana.

Kiva koulu on myös turvallinen

Selman ensimmäinen kouluvuosi on jo pitkällä. Niin koulu kuin diabeteksen hoito koulupäivän ja iltapäiväkerhon aikana ovat sujuneet enemmän kuin mallikkaasti. Vanhemmat kiittävät kilvan Laajasalon ruotsinkielisen alakoulun asennetta.

Iso-D jaksaa yhä viihdyttää

Danny on sairastanut kakkostyypin diabetesta jo 25 vuotta, ja kahdeksan vuotta sitten hän sai sydäninfarktin. Silti hän on lähdössä taas tien päälle: kesällä hän esiintyy Finnhits-festivaaleilla ja lokakuussa alkaa tiivis, lähes kolme kuukautta kestävä konserttikiertue. 75-vuotias Iso-D pitää hyvää huolta terveydestään: hän noudattaa Erikan laatimaa terveellistä ruokavaliota ja kirjaa terveystietonsa tarkasti ylös joka päivä.

Lapin peräkyliltä Teatterikorkeakoulun dekaaniksi

Maarit Ruikka sanoo tuntevansa itsensä erilaiseksi ykköstyypin diabeteksen takia, vaikka diabetes ei ole koskaan estänyt häntä tekemästä haluamiaan asioita. Hän valmistui ensin opettajaksi ja myöhemmin teatteriohjaajaksi ja vuodesta 2014 hän on toiminut Teatterikorkeakoulun dekaanina. Ruikka pitää monia saavutuksiaan sattumana: hän ei ole tietoisesti pyrkinyt mihinkään, asiat ovat vain tulla tupsahtaneet eteen.

Ykköstyypin diabeetikko työelämässä

Yli 70 prosenttia ykköstyypin diabeetikoista on tuntenut stressiä diabeteksen ja työn yhteensovittamisen vuoksi. Stressiin liittyy myös huoli omasta työkyvystä, erityisesti fyysisessä työssä. Terveystieteiden tohtori Pirjo Hakkarainen tutki väitöskirjassaan ykköstyypin diabeetikoita työelämässä.

Rahkjärven perheessä elää toivo terveemmästä tulevaisuudesta

Molempien lasten ykköstyypin diabetes, perheen isän vakava sairauskohtaus ja isoäidin etenevä muistisairaus. Rahkjärven perheen elämäntilanne on haastava, mutta siitä huolimatta he jaksavat uskoa parempaan huomiseen. Aino ja Eevi iloitsevat siitä, että he eivät tunne itseään koskaan yksinäisiksi: he voivat jakaa kaikki diabetesasiat keskenään.