Avoin arkisto

Avoin arkisto

Lapsen sairastuminen diabetekseen on iso ja ehkä vähän pelottavakin muutos myös isovanhemmille. Lapsen kyläreissut onnistuvat kuitenkin myös sairastumisen jälkeen. Isovanhempien ei tarvitse osata diabeteksen hoitoa yhtä hyvin kuin lapsen vanhempien – muutaman perustaidon hallitseminen riittää.

Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.

Diabetesliitto selvitti pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa suomessa. Kyselyn mukaan molempiin olisi enemmän kiinnostusta kuin mitä terveydenhuolto on pystynyt tarjoamaan.

Tämän vuoden alusta lainsäädäntö on edellyttänyt, että lääkärit aloittavat lääkehoitoja edullisemmilla biosimilaarivalmisteilla ja vaihtavat biologisilla lääkkeillä aloitettuja hoitoja markkinoiden sillä hetkellä edullisimpaan vertailukelpoiseen vaihtoehtoon, joka voi olla myös biosimilaari. Erityisasiantuntija Irene Vuorisalo kertoo, mitä tämä tarkoittaa.

D1-avain on Diabetesliiton Yksi elämä -terveystalkoissa kehitetty oman osaamisen arviointiväline tyypin 1 diabetesta sairastaville aikuisille. D1-avaimella voit tutkia omahoidon osaamistasi ja siihen liittyviä mahdollisia tiedollisia ja taidollisia lukkoja.

Moni asia voi mennä pieleen verensokerin mittauksessa ja insuliinin annostelussa, vaikka takana olisi jo useita diabetesvuosia. Asiantuntijan ohjeilla vältät yleisimmät virheet.

Näön heikentyminen havahdutti 32-vuotiaan Niina Vainion pitämään parempaa huolta itsestään. Hän hakeutui diabeteskurssille Diabeteskeskukseen, jossa hän sai hyviä vinkkejä diabeteksensa hoitoon. Erityisen iloinen hän oli siitä, että hän tapasi viimein muita, jotka elävät saman sairauden kanssa. 

Ante Haltta on sinut itsensä, masennuksen ja diabeteksen kanssa. Hän on kulkenut pitkän tien Inarinjärven rannalta Helsinkiin, burnoutista masennuksen kautta sisäiseen rauhaan. Viimeiset 16 vuotta hän on toiminut Mielenterveyden keskusliiton vertaisohjaajana.

Suomessa arvioidaan olevan jopa puoli miljoonaa diabetesta sairastavaa, mutta tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Arviot diabeetikoiden määristä perustuvat eri lähteistä saataviin rekisteritietoihin ja vestötutkimuksiin.

Lääkekorvausjärjestelmää tulisi uudistaa perinpohjaisesti. Tyypin 2 diabeteksen lääkkeistä leikkaaminen on epäoikeudenmukainen osauudistus. Näin totesivat kansanedustajat Diabetesliiton ja eduskunnan diabetesryhmän järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin lääkehoidosta.

Mikä on turvallinen verensokeritaso lapselle? Tunnistaako lapsi hypon oireet? Miten yömittaamisista pääsee eroon? Erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta paneutuu diabeetikkolasten vanhempia askarruttaviin kysymyksiin.

Diabetes on kurittanut 37-vuotiasta lappeenrantalaista Mikko Ventoa tavallista rajummin. Hän sanoo olevansa elävä esimerkki siitä, että koskaan ei pidä antaa periksi. Luovan ja positiivisen miehen elämää vauhdittavat nyt uusi munuainen ja haima.

Kun diabeetikon verensokeri on laskenut erittäin alas ja hän on menettänyt tajuntansa, glukagonipistos auttaa. Diabeetikon läheisten on hyvä opetella etukäteen, miten pistosta käytetään. Hätätilanteissa apua tarjoavat myös monet maksuttomat älypuhelinsovellukset, jotka neuvovat miten yleisimmissä ensiaputilanteissa pitää toimia.

Vakavat hypoglykemiat ovat vähentyneet insuliinien kehittyessä ja pumppujen yleistyessä. Lieviä hypoja ei yleensä voi välttää kokonaan, joten niihin kannattaa opetella reagoimaan viivyttelemättä mutta maltillisesti. Diabetesta sairastavan kannattaa opettaa hypoglykemian oireet ja ensiapu läheisille sekä työ- ja harrastuskavereille.

Lääkäri ilmoitti 17-vuotiaalle nuorelle miehelle, ettei tämä voi saada ajokorttia, koska hänellä on ollut noin kerran viikossa lievä hypoglykemia. Nuoren miehen äiti ihmettelee, miksi ykköstyypin diabeteksen hoito voi olla niin vaikeaa lääkäreille.

Ensimmäiset Diabetesmessut kokosivat lähes 4 000 ihmistä Tampere-taloon syyskuun viimeisenä viikonloppuna. Messuilla kuultiin kiinnostavia luentoja, tavattiin ihmisiä eri puolilta Suomea, tutustuttiin hypokoiriin ja nähtiin ja koettiin paljon muutakin mielenkiintoista ja mukavaa. - Toivottavasti tällainen tapahtuma järjestetään pian uudelleen, huikkasivat monet messuvieraat kotiin lähtiessään.

Diabetesliitto teki 1980-luvun lopussa ja seuraavan vuosikymmenen alussa kehitysyhteistyötä Tansaniaan kuuluvien saarten – Sansibarin ja Pemban – diabeetikkojen olojen parantamiseksi. Mitä Sansibariin kuuluu nyt, neljännesvuosisata myöhemmin?

Ykkösklubi on 14–17-vuotiaille tyypin 1 diabeetikoille suunnattua vertaistoimintaa. Ryhmiä ohjaavat ykköskummit, mutta keitä he ovat?

Mihin ihminen tarvitsee insuliinia ja miten se toimii?  Kun autoimmuunitulehdus tuhoaa haiman beetasolut, insuliinin eritys loppuu, ja ihminen sairastuu ykköstyypin diabetekseen. Kakkostyypin diabeetikoilla insuliinia erittyy alkuun liikaakin, mutta se ei oikein jaksa hoitaa tehtäväänsä sokerin kuljettajana soluihin.

Saraheimojen neljästä perheenjäsenestä kolmella on diabetes. Perheen isä, diabeteslääkäri Markku Saraheimo sanoo, että kyllä diabeteksen kanssa toimeen tulee, mutta elämä voi olla aikamoista aallokkoa. Päivällispöydässä Viikissä puhutaan toki paljon muustakin kuin diabeteksesta.

Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä hyvä elämä ei ole vain terveiden yksinoikeus. Meidän on hyväksyttävä, että myös sairaudet kuuluvat ihmiselämään: niidenkin kanssa voi elää onnellisesti.  Hallituksen säästöpolitiikkaa Pelkonen luonnehtii lyhytnäköiseksi: hoidon heikkeneminen maksetaan tulevaisuudessa kalliisti.

Hallituksen kulukuuri on osunut kaikkein kipeimmin niihin suomalaisiin, joiden tilanne on muutenkin tukala useiden sairauksien vuoksi. Tamperelainen Sari Saarinen sanoo, että hän joutuu jo nyt joka kuukausi laskemaan, mihin lääkkeisiin hänellä on varaa. Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo varoittaa, että yhteiskunnan terveysmenot todellisuudessa kasvavat, kun pitkäaikaissairauksien hyvä hoito vaarantuu.