Koti Avoin arkisto

Avoin arkisto

Diabeteksen lyhyt pitkä historia

Tiesitkö, että diabetes on tunnistettu jo pari tuhatta vuotta sitten? Kauan on myös tiedetty, että diabetesta on kahta lajia. Nykyisin tunnistetaan jo useita erilaisia diabetestyyppejä, jotka vaativat myös erilaista hoitoa.

Hoivaava hiljaisuus

Helsingin yliopiston dosentti, tutkija Outi Ampuja toteaa ympäristömelua käsittelevässä väitöskirjassaan, että ympäristömelu on toisen luokan ympäristöongelma. Melun aiheuttamat terveyshaitat näkyvät vasta viiveellä, ja siksi esimerkiksi kognitiivisten toimintojen häiriöitä on vaikea yhdistää melulle altistumiseen. Suurin ympäristömelun aiheuttaja on liikenne, mutta ihmiset voivat altistua liialle hälylle myös esimerkiksi avokonttoreissa ja taustamusiikkia soittavissa kauppakeskuksissa, kuntosaleissa ja ravintoloissa.

Janottaa!

Kesähelteellä jano voi yllättää, vaikka ei tekisi juuri mitään rasittavaa. Millaisella juomalla jano sammuu parhaiten? Miksi elimistö tarvitsee vettä? Entä minkä verran ihmisen pitää juoda päivässä? Asiantuntijat vastaavat.

Diabetes-lehti täytti 70 vuotta

Helmikuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun ihka ensimmäinen Diabetes-lehti ilmestyi vuonna 1949. Juhlavuoden kunniaksi kävimme läpi vanhoja lehtiä ja poimimme niistä sitaatteja hoidosta, edunvalvonnasta, ruokavaliosta, parisuhteesta ja tutkimuksesta. Lehti on käynyt seitsemässä vuosikymmenessä läpi ison muodonmuutoksen, mutta vielä enemmän on muuttunut diabeteksen hoito ja myös asennoituminen siihen.

Lapsen sairastumisen aiheuttama järkytys vaihtui aktiiviseksi hyväntekeväisyydeksi

Ex-jääkiekkoilija Olli Jokisen tytär sairastui diabetekseen toissa keväänä. Se oli vanhemmille aluksi iso järkytys, mutta pian he innostuivat toimimaan aktiivisesti ykköstyypin diabeteksen tutkimusrahoituksen turvaamiseksi. Vakuutus korvaa Emman diabeteksen hoidon Yhdysvalloissa, mutta maassa on myös paljon diabeetikoita, joilla ei ole varaa edes päivittäisiin insuliiniannoksiin.

Uudenlaista kuntoutusta ”Nämä ihmiset ymmärtävät minua puolesta lauseesta”

Diabetesliitto kokeili uudenlaista vertaistukeen perustuvaa kuntoutusta Mikkelissä nuorille ykköstyypin diabeetikoille. Palaute oli pelkästään positiivista: "Nämä ihmiset ymmärtävät minua puolesta lauseesta. Olen päässyt juttelemaan muiden kanssa ja saanut vinkkejä hoitoon", osallistujat listasivat kurssin parasta antia. Mikkelin kokemuksista voi ottaa muutenkin mallia.

Simon Djupsjöbacka sai uuden haiman ja munuaisen

Diabetes ei ole päästänyt Simon Djupsjöbackaa helpolla. Neljä vuotta sitten hän sai uuden haiman ja munuaisen, ja hän on voinut lopettaa insuliinihoidon. Monien ongelmien jälkeen Simon voi nyt hyvin: hän opettaa historiaa, johtaa kahta kuoroa, laulaa itse kahdessa kuorossa ja haaveilee vielä kävelevänsä Santiago de Compostelaan.

Keinohaima innosti Ellan uuteen alkuun

Vielä vuosi sitten Ella Kähösen, 18, HbA1c huiteli pilvissä. Verensokeria tuli mitattua pari kertaa viikossa ja insuliinia annosteltua silmät kiinni. Sitten hänen miesystävänsä rakensi hänelle keinohaiman, ja hänen elämänsä mullistui. Ellan HbA1c-arvoi oli viimeksi 39 mmol/mol. Hänen mielestään kaikkien ykköstyypin diabeetikoiden pitäisi halutessaan saada insuliinipumppu ja sensori.

Diabetestyypit tarkentuvat – Kohti täsmähoitoa

Tyypin 2 diabeteksesta on uusissa tutkimuksissa löytynyt monta erilaista alaryhmää, joista osa on lieviä ja osa vaikeita diabetesmuotoja. Seuraavaksi tutkitaan, mitkä hoidot parhaiten auttavat erilaisten alatyyppien hoidossa. Tulevaisuudessa tietokoneohjelma saattaa kertoa diabetestyypin ja antaa hoitosuosituksen. Näin päästään entistä yksilöllisempään hoitoon.

Älypumput toimivat keinohaimoina

Ensimmäinen keinohaimateknologiaa käyttävä itsesäätelevä insuliinipumppujärjestelmä MiniMed 670G on nyt saatavilla Suomessakin. Se säätää insuliinin annostelua automaattisesti: pysäyttää insuliinin annostelun kun verensokeri on liian matala ja korjaa myös korkeita verensokereita. Ensimmäiset älypumput ovat niin kutsuttuja hybridikeinohaimoja, eli ne eivät ota vielä automaattisesti aterioita huomioon.

Sokerinpoistajat insuliinihoitoa tukemaan?

Kakkostyypin diabeteksen hoidosta tuttuja glukoosinpoistajia kokeillaan nyt insuliinihoidon tueksi tyypin 1 diabeetikoille. Äskettäin julkaistussa EASE-tutkimuksessa ne laskivat tutkittavien painoa, verenpainetta ja insuliinin tarvetta. Toistaiseksi niille ei kuitenkaan ole myyntilupaa tyypin 1 diabeteksen hoitoon. - Toivon, että lääkäreillä on vielä malttia odotella lisätutkimusten tuloksia, lääkäri Satu Vehkavaara sanoo.

Ykkösklubi on nuorten oma juttu

Haluaisitko tutustua muihin nuoriin, joilla on diabetes? Jos vastasit myöntävästi, Ykkösklubi on juuri sinua varten. Ykkösklubin kummit toimivat diabeetikkonuorten ryhmäohjaajina, mutta mutta nuoret itse ovat toiminnan ydin ja moottori.

Eduskuntaa lobbaamassa

Kouvolan diabetesyhdistyksessä seurataan valppaana päivän politiikkaa ja erityisesti sote-uudistuksen käänteitä. Syksyllä yhdistyksen 20 jäsentä teki lobbausretken eduskuntaan. Puheenjohtaja Olavi Ropposen suurin toive on, että kaikki diabeetikot järjestäytyisivät. Mitä enemmän yhdistyksessä on jäseniä, sitä paremmin tärkeät asiat saadaan läpi päätöksenteossa, hän sanoo.

Tavoitteena hyvä elämä

Lasten ja nuorten hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi FinDiabKids-koulutukseen osallistuneissa klinikoissa. - Jos lääkkeen avulla saataisiin aikaan yhtä iso muutos, se olisi sensaatio, erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta huomauttaa. Suuri muutos on tapahtunut myös siinä, miten diabetesta sairastava lapsi tai nuori läheisineen kohdataan poliklinikkakäynnillä. Heille pyritään tarjoamaan yhä henkilökohtaisempaa tukea omahoitoon.

Syyllisyydentunteet eivät kuulu joulupöytään

Joulukauden ruokailuista ei pidä tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Vaikka jouluna tulisi syötyä tavallista enemmän, se ei horjuta diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa kuin hetkellisesti, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo. Hän toivoo kuitenkin, että ihmiset nauttisivat jouluna muustakin kuin syömisestä: vapaa-ajasta, yhdessäolosta, rentoutumisesta ja liikkumisesta.

Hyvin hoidettu tyypin 2 diabetes ei vaikuta elinikään

Tyypin 2 diabetesta sairastavilla ei ole suurentunutta sydän- tai aivoinfarktin tai ennenaikaisen kuoleman riskiä, mikäli riskitekijät ovat tavoitearvoissa. Näin todettiin Aidin Rawshanin työryhmän tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin The New England Journal of Medicine -lehdessä elokuussa.

Matemaatikko auttaa lääkäriä ja potilasta

Matemaatikko Laura Elo uskoo, että tyypin 1 diabeteksen taustalla on monenlaisia tekijöitä, joiden selvittämiseen tarvitaan tutkijoita monen tieteen alalta. Laskennallisilla mallinnusmenetelmillä ja riskilaskureilla erilaisissa tutkimuksissa kertyneestä datasta pystytään seulomaan tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi diabeteksen ja syövän sairastumisriskin määrittelyssä ja yksilöllisesti kohdennettujen hoitomenetelmien kehittämisessä.

Aku on 40 mittauksen ja yhden yksikön judoka

Judoka Aku Laakkonen pyrkii lajissaan huipulle. Se vaatii paljon treenaamista ja tarkkaa verensokerin hoitamista. Kymmenvuotiaana diabeteksen sairastunut Aku ei ole koskaan nähnyt diabetesta mitenkään negatiivisessa valossa. - Ajattelen, että jos en hoida itseäni, se on sama kuin häviäisin diabetekselle, hän sanoo. Ja hän haluaa olla voittaja, sekä judossa että diabeteksessa.

Vaarana valtimotukos

Diabeetikon verenkiertohäiriöihin havahdutaan valitettavan usein vasta sitten, kun jalkoihin ilmestyy kuolio tai huonosti paraneva haava. - Arviolta 70 prosenttia HYKS:n verisuonikirurgian klinikan potilaista on diabeetikkoja, verisuonikirirgi Pirkka Vikatmaa kertoo.

Kun jalkaterää kuumottaa ja turvottaa, mene heti lääkäriin

Kun diagnoosi on Charcot'n jalka tai kun sitä edes epäillään, jalalla ei saa lainkaan astua, ettei jalkaterä romahda. Turjo Lehmusvuorelle kehittyi tämä diabeettiseen neuropatiaan liittyvä lisäsairaus 12 vuotta sitten. Charcot'n jalan paras ja ainoa ehkäisykeino on hyvä diabeteksen hoito, sillä toistaiseksi ei tiedetä, millä mekanismilla se kehittyy.

Mitä jaloillesi kuuluu?

Jalat kannattaa tarkistaa joka päivä, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa. Pienestä naarmusta, rakosta tai halkeamasta voi kehittyä jalkahaava, jonka seuraukset voivat olla vakavia. Tarkistamisen lisäksi jalkojen säännölliseen omahoitoon kuuluvat pesu, kuivaus, kynsien lyhentäminen ja tarvittaessa rasvaus.

Carol Forsblom – diabetestutkija ja potilas

Carol Forsblom on yksi eturivin diabetestutkijoitamme, mutta myös paljon muuta: lääketieteen tohtoriksi väitellyt lääketieteen kandi, muusikko, musiikin opettaja ja ex-diabeetikko. Kolme ja puoli vuotta sitten hänelle siirrettiin sekä munuaiset että haima yhtä aikaa, ja sen jälkeen hänellä ei ole enää ollut diabetesta.

Oma terveys unohtui valmentajan työssä

EräViikinkien päävalmentaja Mika Ahonen sairastui viime talvena kakkostyypin diabetekseen, ja samaan aikaan hänen sydämestäänkin löytyi vikaa. Työ urheilun parissa ei suojannut häntä, vaan hän unohti liikkua itse, ja syömistottumuksetkin olivat muuttuneet huonoon suuntaan. Kun lääkäri sanoi, että tilanne on vakava, Ahonen päätti muuttaa elämäntapansa totaalisesti.

Pitääkö happomyrkytyksestä olla huolissaan?

Tietyissä tilanteissa kyllä, jos sinulla on insuliininpuutosdiabetes, eli oma insuliinintuotantosi on loppunut. Happomyrkytys on hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa. Hyvä uutinen on, että tila on ehkäistävissä, kunhan tunnet sen varoitusmerkit ja hallitset turvakeinot.

Happomyrkytys vei Miran teho-osastolle

Mira Immonen tietää liiankin hyvin, että happomyrkytys ei ole leikin asia. Se on vienyt hänet monet kerrat sairaalahoitoon, ja viimeisin kerta oli viedä häneltä hengen. Nyt hän pyrkii hoitamaan itseään mahdollisimman hyvin, ja turvaverkotkin ovat kunnossa.