Avoin arkisto

Vesiliikunnassa kuluu energiaa, kunto kohenee ja voimat kasvavat. Sekä mieli että keho rentoutuvat. Veden hyvää tekevät vaikutukset perustuvat veden nosteeseen, vastukseen ja hydrostaattiseen paineeseen. Siksi elimistö kuluttaa vedessä enemmän energiaa kuin kuivalla maalla. Lisäksi kaulaansa myöten vedessä oleva ihminen painaa vain noin neljä kiloa, joten ylipaino tai nivelongelmat eivät estä tehokasta aerobista harjoittelua vedessä, vaikka maan päällä lenkkeily ei onnistuisi.

Diabetesliiton vahva vaikuttamistyö tuotti tulosta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta rajasi pikainsuliinit ja alaikäisille määrätyt insuliinivalmisteet pois biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon piiristä. Pitkävaikutteiset insuliinit ovat mukana apteekkivaihdossa vaiheittain. Eduskunta hyväksyi saman sisältöisen lain helmikuussa. Suurin huolenaihe Diabetesliitolla ja diabetesta sairastavilla oli se, että jos insuliinivalmisteet vaihtuvat usein, vaarana on että lyhyt- ja pitkävaikutteiset insuliinit sekoittuvat käytössä, mistä voisi aiheutua välitön hengenvaara.

Kun sota alkoi, diabeetikot pelkäsivät, kuinka heidän käy. Riittääkö insuliini? Saavatko he hoitotarvikkeita? Kiovalainen endokrinologi Anastasia Galetskaja kertoo, että toistaiseksi on pärjätty, vaikka insuliinia ei saa enää kolmen kuukauden annosta kerralla. Insuliinin säilytys kotiloissa voi tosin olla hankalaa sähkökatkojen vuoksi. Lisäksi stressi ja pelko nostavat diabeetikoiden verensokeria. Taistelujen keskellä oleviin kyliin ja kaupunkeihin insuliinia on vaikeaa ja vaarallista viedä. Lääkäreistäkin on pulaa, sillä monet lääkärit ovat paenneet maasta.

Lohjan rennossa perhekerhossa ei tarvita mitään erikoista ohjelmaa, sillä vanhemmat juttelevat vilkkaasti, eikä kerhossa ole koskaan hiljaista hetkeä. Lapset leikkivät, pelaavat ja rakentelevat linnoja. Paikalla on myös teinejä, jotka lapsina olivat vanhempiensa mukana perhekerhossa ja leikittävät nyt lapsia.

Ajaako eduskuntavaaliehdokkaasi diabetesta sairastavien etua? Diabetesliiton vaaliteemoina ovat yhdenmukainen hoitotarvikejakelu hyvinvointialueilla, asiakasmaksujen huojentaminen, lääkekorvausjärjestelmän suojeleminen säästöiltä ja laaturekisterin turvaaminen yhdenvertaisen hoidon varmistamiseksi kaikille diabetesta sairastaville. 

Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.

Diabetes vaurioittaa helposti jalkojamme. Lähde mukaan ottamaan selvää, miksi näin käy. Oppaana toimii Olipa kerran elämässä -klassikkosarjan innoittama jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen. Käypä hoito -suositus diabeetikon jalkaongelmista auttaa meitä pysymään oikealla tiellä.

Ensimmäisiä merkkejä munuaistaudista löytyy usein jo tyypin 2 diabeteksen toteamisen aikoihin, ja myöhemmin munuaistautiin voi sairastua jopa puolet tyypin 2 diabeetikoista. Munuaisten vaurioitumisen voi pysäyttää, ja tautia voi myös ehkäistä hyvällä diabeteksen hoidolla. Diabeetikon elinajan ennuste on paljon parempi, jos selviää ilman munuaisvauriota.

Yhteenkuuluvuuden kokemus rakentaa turvallisuudentunnetta ja lievittää stressiä. Uhka joukon ulkopuolelle jäämisestä saa aikaan voimakkaan reaktion aivoissa. Kanssalaisuus eli yhteisöllisyys huoltaa aivoja. Niin tekevät myös virkistävä nukkuminen, sopiva aivojen kuormituksen ja palautumisen vuorottelu ja hyvä verensokeritasapaino.

Mitä jalkaterapeutin vastaanotolla tehdään? Miten vastaanotolle pitäisi valmistautua? Tarvitseeko jännittää, jos jalat ovat olleet huonolla hoidolla? Mitä minun pitää tehdä itse ja mikä kuuluu hoitopaikan vastuulle? Vastaamassa jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen Diabetesliitosta.

Tampereen diabetesyhdistys on toiminut jo 70 vuotta. Kolme yhdistyksen jäsentä kertoo, mitä yhdistys on heille merkinnyt ja mihin suuntaan he haluaisivat sen kehittyvän tulevaisuudessa. Kaikille heistä yhdistys on tarjonnut ajantasaista tietoa diabeteksesta sekä vertaistukea ja uusia ystäviä. Heille on tärkeää myös yhdistyksen edunvalvontatyö, ja sen merkitys korostuu sote-uudistuksessa.

Elämän tarkoitus syntyy niistä asioista, joita me pidämme merkityksellisinä ja jotka tuovat sisältöä elämäämme. Elämän voi saada tuntumaan merkitykselliseltä mielekäs työ tai läheiset ja muut tärkeät ihmiset tai sellaisten asioiden tekeminen, jotka tekevät onnelliseksi. Elämän tarkoitus voi olla myös se, että elää täysillä ja ottaa irti kaiken jäljellä olevasta ajasta.

Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä, mutta pienessä osassa synnytyksiä vauvalle tulee vamma, kuten solisluun murtuma. Jos äiti sairastaa tyypin1 diabetesta, synnytysvamman todennäköisyys on hieman tavallista suurempi, osoitti suomalaisissa sairaaloissa syntyneitä lapsia koskeva tutkimus. Vaikeat vammat ovat kuitenkin harvinaisia, niitä ei tarvitse odotusaikana pelätä, erikoislääkäri Maiju Kekki sanoo.

Ennen leikkausta verensokeri olisi hyvä saada tavoitelukemiin. Leikkaus, kipu, jännitys ja liikkumattomuus yleensä nostavat verensokeria. Anestesian aikana ja myös heräämössä ja osastolla potilaan verensokeria seurataan säännöllisesti. Insuliinihoidon toteutuksesta sairaaloilla on hieman erilaisia ohjeita.

Vertaistuki on kokemusten jakamista vertaisten eli toisten samaa kokeneiden kesken. Vain toinen diabeteksen kanssa elänyt voi ymmärtää, mitä sairaus todella tarkoittaa, miten se vaikuttaa arkeen ja mitä hoito vaatii. Neljä Diabetesliiton vertaistoimijaa kertovat omista kokemuksistaan ja näkemyksistään vertaistoiminnasta. Jos vertaistukea ei olisi, elämä olisi paljon köyhempää.

Eetu Qvist on entinen jääkiekon ammattilaispelaaja ja nykyisin hän valmentaa jääkiekkoa pelaavia lapsia ja nuoria. Hänellä on ykköstyypin diabetes ja myös hänen valmennettaviensa joukossa on diabetesta sairastavia. Heille Eetu haluaa viestittää, että vaativakin urheilu on diabeteksen kanssa täysin mahdollista.

Anton Strömmer, 21, olisi kaivannut lukioikäisenä vertaistukea diabeteksen kanssa elämiseen. Nyt hän toimii itse vertaistukijana nuorille diabeetikoille. Hän kannustaa sanomaan ääneen, jos ja kun sairaus ärsyttää. Jokaisella on päiviä, jolloin jaksamista koetellaan.

Diabeteksen hoitoa ei voi vähentää vuodenaikojen mukaan, se täytyy muistaa myös lomalla. Diabetesliiton jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen on havainnut, että lomaillessa jalkojen hoitaminen jää helposti vähemmälle kuin tavallisesti. Hän neuvoo, miten saat jalkasi pysymään kunnossa kesän riennoissa.

Yhdeksänvuotiaalle Saaga Ojaselle puhkesi vauvana harvinainen geenimutaatiosta johtuva neonataalidiabetes. Hänen haimansa valmistaa insuliinia, mutta insuliini ei pääse vapautumaan soluista verenkiertoon. Insuliinia hän ei tarvitse, vaan diabeteksen hoitoon riittää nieltävä, kapselimuotoinen lääke.

Monien sairauksien hoidon mullistaneet biologiset lääkkeet yleistyvät kovaa vauhtia. Niiden käyttöä rajoittaa kuitenkin kallis hinta. Biologisella lääkkeellä tarkoitetaan elävien solujen avulla tuotettua lääkettä. Tällainen on myös insuliini.

Diabetesliitto pyysi pidempään diabetesta sairastaneiden lasten vanhempia ja diabeteskursseille osallistuneita nuoria kirjoittamaan perheille ja nuorille, joiden elämässä diabetes on uusi asia. Yksi tähän kirjeprojektiin osallistunut on diabetesta sairastavan lapsen äiti Milja Markkanen, jonka mukaan ammattiapu on tärkeää, mutta diabeteksen kanssa kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa elävät ymmärtävät parhaiten, mistä siinä on kyse. On tärkeää kuulla, että elämä jatkuu ja sairauden kanssa kyllä pärjää.

Veren rasva-arvojen tavoitteet tiukentuivat vuosi sitten. LDL-kolesterolin tiukin raja on nyt 1,4 millimollia litrassa, kun riski saada valtimotauti on erityisen suuri. Diabetesta sairastava tarvitsee usein kolesterolilääkityksen, mutta sen lisäksi ruokavalio täytyy saada kuntoon, liikuntaa pitää lisätä ja huolehtia myös riittävistä yöunista.

Sairaus voi oikeuttaa ylioppilaskirjoituksissa lisäaikaan, jota voi anoa ennakkoon tai joka voidaan myöntää vielä kesken kokeenkin. Useimmiten diabeetikot eivät kuitenkaan lisäaikaa tarvitse.

Ihmiselle voidaan siirtää sydän, keuhkot, maksa, haima, munuainen ja ohutsuoli. Yleensä uusi elin tulee kuolleelta luovuttajalta, mutta uuden munuaisen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Usein elinsiirto pelastaa vakavasti sairastuneen hengen ja parantaa hänen elämänlaatuaan, mutta leikkauksesta on myös kansantaloudellista hyötyä, sanoo elinsiirtokirurgi Marko Lempinen.

Kuiva suu on etenkin ikäihmisten vaiva. Ikääntyessä syljeneritys vähenee, ja lisäksi monet lääkkeet kuivattavat suuta. Kuiva suu aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta ja heikko syljeneritys altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudelle parondontiitille. Myös syöminen voi vaikeutua. Kuivan suun hoitoon saa apteekista geeliä tai keinosylkeä, ja myös riittävä veden juominen auttaa suun kuivuuteen. Ksylitolipurukumi ja -pastillit kiihdyttävät syljeneritystä.