Avoin arkisto

Monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut voidaan laboratoriossa ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, kuten vaikkapa beeta-, hermo- tai lihassoluiksi. Tätä tutkii professori Timo Otonkoski, yksi Suomen eturivin diabetestutkijoista. Hänen mukaansa edistysaskeleet kantasolututkimuksessa voivat tuoda uusia hoitokeinoja eri diabetestyyppien hoitoon.

Kokosimme esimerkkejä siitä, miten voit hyödyntää sensorin purkudataa päivittäin ja viikkotasolla. Purkudataa tutkimalla saat tietoa muun muassa siitä, onko insuliinin annostelusi oikealla tasolla ja onko sinulla ehkä oireettomia hypoglykemioita tai suuria vaihteluita glukoositasossa. Voit tukia myös, miten nukkuminen, vuorokausirytmi, kuukautiskierto, syömisrytmi, liikunta ja erilaiset arjen valinnat ja satunnaiset asiat vaikuttavat glukoositasoosi.

Salla ja Matias Vähäkankaan lapsi sairastui ykköstyypin diabetekseen kymmenen kuukauden ikäisenä. Vauvan diabeteksen vaativa hoito on kuormittanut parisuhdetta ja pakottanut opettelemaan uudenlaisen arjen aakkoset. Onneksi Sinna-tyttö on yhtä tyytyväinen ja iloinen lapsi kuin ennen sairastumistaan.

Viulisti Lotta Virkkunen tiesi jo lapsena, että hänestä tulee muusikko. Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan hän lähti Erasmus-vaihtoon Irlantiin ja viihtyi saarella peräti seitsemän vuotta. Nyt hän asuu Tampereella ja esiintyy sooloartistina yksityisissä ja yritysten tilaisuuksissa.

Ilman tervettä viivyttelyä eli kotvimista moni työ ei tulisi tehdyksi tai tavoite saavutukseksi. Kotviminen saa tukea myös aivotutkimuksesta: aivojen toiminnan kannalta on hyödyllistä, että intensiivinen tekeminen ja joutilaammat ajat vuorottelevat. Kotviminen on hyödyksi joskus myös diabeteksen hoidossa.

Lapsen sairastuminen diabetekseen on valtava järkytys vanhemmille – etenkin, jos diabeteksen hoito alkaa sairaalan teho-osastolta. Diabetesliitto kampanjoi tänä vuonna asiasta, jotta erityisesti taaperoikäisten diabetesoireet tunnistettaisiin aikaisemmin, ja lapset pääsisivät hoitoon ennen kuin oireet ehtivät kehittyä henkeä uhkaaviksi.

Jos sairastut koronavirusinfektioon tai muuhun kuumeiseen infektiosairauteen, toimi näin. Katso myös jutun lopusta ohjeet, miten pitää toimia, jos epäilet sairastuneesi koronavirusinfektioon ja vointisi heikkenee.

Diabetesyhdistykset ovat Pirkanmaalla aloittaneet yhä tiiviimmän yhteistyön, jonka avulla ne pyrkivät vaikuttamaan epätasa-arvoisiin hoitokäytäntöihin. Tuloksia on jo tullut. – Erityisen hedelmälliseksi on osoittautunut diabeetikoiden saamien palveluiden vertaileminen eri kuntien välillä, ryhmän puheenjohtaja Mikael Rinnetmäki sanoo.

MODY on omanlaisensa ja jokaisella yksilöllinen, kuten diabetes aina. Muista diabetestyypeistä se poikkeaa siinä, että se on yhden geenimuutoksen aiheuttama ja vahvasti perinnöllinen. Monet Mody-diabetesta sairastavat eivät ole vielä saaneet oikeaa diagnoosia. Petri Karttunen kärsi kymmenen vuotta oudoista oireista, ennen kuin niiden syy selvisi ja oikea hoito löytyi.

Tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden Kela-korvausten muutos on vaikuttanut monen elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmannella kakkostyypin diabeetikolla on vaikeuksia saada rahat riittämään kaikkiin lääkemenoihin. Oululaisen Pekka Karjalaisen lääkemenoja uudistus nosti 420 euroa vuodessa ja hän on sen vuoksi joutunut vähentämään muita menojaan.

Kaikki alkoi pienestä sorajyvästä, joka löysi tiensä Markku Rajalan kengän sisälle, tuntopuutoksesta kärsivän jalan seuraksi. Kun kivun tunnetta ei ollut, kivi sai rauhassa kalvaa jalkapohjaan reiän. Vasta viides lääkäri tutki jalkaa tarkemmin ja lähetti Rajalan magneettikuvaukseen, joka paljasti, että kantapäässä ei ollut lainkaan tervettä kudosta jäljellä. Ja kuinkas sitten kävikään? Rajalan tarinasta ei puutu hurjia käänteitä, mutta loppu on onneksi onnellinen.

Elämä diabeteksen kanssa ei ole vain teknisiä hoitosuorituksia. Se voi ajoittain olla melkein koko elämä, ja muulloinkin aika iso osa arkisia rutiineja. Toinen diabeetikko ymmärtää puolesta sanasta, missä mennään ja mitä tarkoitat. Sitä on vertaistuki. Aina ei tarvitse lähteä tapaamisiin, joskus riittää vertaistuki kotisohvalla: Diabetesliitto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia vertaistukeen verkossa kaikenikäisille.

Hyvällä tahdolla voidaan toteuttaa monta arvokasta asiaa Taaperoikäisen diabeteksen oireista ja happomyrkytyksen uhasta viestiminen. Yläkouluikäisille suunnattu tyypin 1 diabeteksesta kertova kampanja. Nuorten oman diabetesmedian Inspiksen...

Suomessa on kymmeniä tuhansia diabeetikkoja, jotka juovat liikaa. Usein diabeteksen ja alkoholismin kolmantena pyöränä on masennus. Kaksi alkoholistia kertoo Diabetes-lehden lukijoille oman tarinansa. Yhdessä lääkärin kanssa he valavat toivoa sairastuneisiin: tavasta voi päästä eroon, mutta ensin on tunnustettava ongelman olemassaolo.

Koska etenkin pienten lasten oireilua voi olla vaikeaa tunnistaa diabeteksesta johtuvaksi, ennättää lapsen tila helposti muuttua vakavaksi ennen kuin diabetes todetaan ja hoito aloitetaan. Näin kävi myös kotkalaiselle Sisulle, jolle ehti kehittyä happomyrkytys ennen diabetesdiagnoosia. Se on insuliininpuutteesta johtuva hengenvaarallinen tila, joka vaatii aina sairaalahoitoa. Happomyrkytys on yleistynyt vastasairastuneilla.

Euroopan Diabetestutkimuksen Seuran (EASD) vuosittainen konferenssi järjestettiin tänä vuonna Barcelonassa Espanjassa. Syyskuiseen huipputapaamiseen osallistui noin 15 000 tutkijaa ja lääkäriä, ja mukana oli myös runsaasti suomalaisia. Pyysimme muutamaa heistä kertomaan, mitkä uudet diabeteslääkkeet ja hoitomuodot sekä muut puheenvuorot ja keskustelunaiheet olivat heistä kiinnostavimpia.

Valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -tiimi valitsi Dumppaa diabetes -kokeiluun 14 toimintamallia, jotka tähtäsivät elintapamuutokseen tarjoamalla ratkaisuja erityisesti ruokavalioon, liikkumiseen ja elämänhallintaan. Karkkilalainen Mari Lindroth osallistui yhteen tällaiseen elintapavalmennukseen saatuaan lääkäriltään esidiabetes-diagnoosin ja nyt hän aikoo järjestää enemmän aikaa liikunnalle ja terveytensä hoitamiselle.

Diabeteshoitajana pitkän uran tehnyt Tuula Uimonen jatkaa diabeteksen parissa nyt Imatran seudun diabetesyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksessä toimiminen on hänestä todella mukavaa ja antoisaa. Arkea ilostuttavat myös lapsenlapset ja koirat.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tuettu jo useiden vuosien ajan menestyksellä yläasteelle siirtyviä nuoria, joilla on diabetes. Diabeteksen hoidon tiimi ja koulukuraattori järjestävät keväisin nuorille ja heidän vanhemmilleen tietopäivän, jonka aikana käydään läpi yhdessä muun muassa sitä, miten itsestä huolehtiminen, diabeteksen hoitaminen, ruokailu, välipalat ja liikunta koulussa hoituvat.

Verisuonisairautena kakkostyypin diabetes nostaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja muistisairauksiin, mutta täysin turvassa verisuonitukoksilta eivät ykköstyypin diabeetikotkaan ole. Aivosairauksille altistavat erityisesti korkea verensokeri, korkea verenpaine, eteisvärinä ja tupakointi.

Seitsemän vuotta sitten Timo Rautajärvi painoi 180 kiloa, vihasi liikuntaa yli kaiken ja söi kymmeniä lääkkeitä päivässä. Nyt hän käy salilla useita kertoja viikossa, painaa yli 80 kiloa vähemmän ja on päässyt kokonaan eroon diabeteslääkkeistä. Tästä hän kiittää vaimoaan.

Kenenkään sairastumista diabetekseen ei pysty ennustamaan varmasti. Tyypin 2 diabeteksen kehittymisessä perimällä on iso merkitys, ja myös esivanhempien elämäntavat voivat vaikuttaa. Tutkijoillekin on vielä arvoitus, mikä saa aikaan tyypin 1 diabeteksen. Kuusi asiantuntijaa kertoo, mitä eri diabetestyyppien synnystä nyt tiedetään.

Lihavuuden syy löytyy harvoin peilistä. Lihomiselle altistavat geenit, elintapojen ja -ympäristön muutokset ja ruokatarjonnan lisääntyminen ovat huono yhdistelmä. Vain harva suomalainen pysyy normaalipainoisena ilman yritystä, eivätkä kaikki pysty geeniensä ja lapsuudessa opittujen käyttäytymismalliensa vuoksi suojautumaan ylenpalttisen ruokatarjonnan houkutuksilta.

Kaapo Kakko huomasi jo lapsena olevansa etevä lyömään mustaa kiekkoa reppuun. Saman huomasivat jääkiekon MM-kisoja keväällä seuranneet: Kaapo palasi Suomeen kultamitali kaulassaan! Teini-iässä puhjennut ykköstyypin diabetes ei ole hidastanut nuoren miehen matkaa kohti jääkiekon supertähteyttä, vaan se on opettanut huippu-urheilijalle tärkeitä elämänarvoja. 

Kun Diabetes-lehti pyysi Facebook-ryhmissä tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavia kertomaan kokemuksia hoitosuhteesta, kommentointi laajeni koskemaan hoitoa ylipäätään. Vastaukset olivat osin aika karua luettavaa: moni asia näyttää menevän pieleen.