Koti Avoin arkisto

Avoin arkisto

Hei, me liikutaan!

Jotta liikunnasta tulisi pysyvä harrastus, sen pitää tuottaa iloa ja hyvää oloa. Janne Mikkonen, Jouko Puustinen, Kaisa Mäki-Petäjä, Anneli Heiskanen ja Kati Multanen kertovat, millaisesta liikunnasta he pitävät ja miksi.

Rahatilanne voi katkaista hyvän hoidon

Diabeteslääkäri Atte Vadén on huolissaan siitä, että lääkekorvausleikkausten vuoksi osa diabeetikosta on joutunut luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta. Vastaanotolla pohditaan nykyään usein, millaiseen lääkitykseen potilaalla on varaa. Eivätkä lääkemenot huoleta pelkästään eläkeläisiä ja työttömiä vaan myös pienipalkkaisia työssäkäyviä.

Uudet lääkeaineet auttavat kohti yksilöllistä hoitoa

Kakkostyypin diabeteksen uudistuva lääkevalikoima antaa työkaluja yksilöllisiin ratkaisuihin ja uudenlaiseen tapaan käyttää lääkkeitä sairauden hoidossa. Todellinen yksilöllisyys lääkehoidossa avautuu vasta, kun tauti osataan jaotella alaryhmiin. Silloin on helpompi arvioida, mikä lääke kenelläkin toimii.

Liuskajakelu kapenee – verensokerinmittaukset harvenevat

Osa tablettihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista ei enää välttämättä saa käyttöönsä verensokerimittaria tai yhtä paljon mittausliuskoja kuin ennen. Mistä oikein on kysymys ja keitä uusi rajaus koskee?

Diabetestyypit uusiksi?

Professori Leif Groopin mielestä diabetes tulisi kahden sijaan jakaa ainakin viiteen tyyppiin. Nykyinen epätarkka luokittelu johtaa hänen mukaansa sekä yli- että alihoitamiseen. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoista jopa puolet voi kuulua kahteen erilaiseen ryhmään, joiden sairaus on hyvin lievää tyyppiä ja lisäsairauksien riski pieni.

Elämä voi olla hyvää, vaikka munuaistauti määrääkin sen tahdin

Kun munuaistauti aikatauluttaa diabeetikon arjen kokonaan uusiksi, syntyy elämänilo pienistä asioista. Tämän osoittivat todeksi Munuais- ja maksaliiton ja Diabetesliiton kurssilla lokakuussa 2017 olleet dialyysihoitoiset diabeetikot läheisineen.

Diabetesliiton jäsenyys tarjoaa tukea ja etuja

Katso mitä kaikkea Diabetesliiton jäsenyys sinulle tarjoaa. Lue myös jutun lopusta tarinat, joissa kakkostyypin diabetekseen sairastunut, ykköstyypin diabeetikko ja diabeetikkolapsen vanhempi kertovat, mitä liiton jäsenyys on merkinnyt heille.

Uusi Minä voin -palvelu tukee diabeteksen omahoitoa

Joulukuun alussa avattiin uusi verkkopalvelu tukemaan ykköstyypin diabeetikoiden omahoitoa. Palvelu tarjoaa työkaluja, joiden avulla heidän on mahdollista parantaa jaksamistaan diabeteksen hoidon ylä- ja alamäissä.

Päihittääkö parsakaali lautasmallin?

Mediassa kerrotaan usein yksittäisistä ruoka-aineista, jotka tutkimuksen mukaan suojaavat syövältä, ehkäisevät sydäntauteja, auttavat painonhallinnassa, hillitsevät verensokerin nousua… Miten näihin tutkimusuutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.

Seuranta on tärkeää myös raskausdiabeteksen jälkeen

Raskausdiabetes on merkki: on aika huolehtia itsestä. Raskausdiabeteksen vuoksi sikiö voi kasvaa isokokoiseksi, odottavan äidin verenpaine voi kohota liikaa ja raskausmyrkytyksen vaara kasvaa. Itsestä kannattaa pitää huolta myös lapsen syntymän jälkeen, sillä raskausdiabetes lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Sinistä ranteeseen

Maailman diabetespäivänä laitetaan sinistä ranteeseen: virkattua, neulottua, helmistä pujoteltua, itse tehtyä, ostettua…  Sitten otetaan kuva siniranteesta, ja jaetaan se somessa. Tarkoitus on näin herättää uteliaisuutta ja kiinnittää huomiota diabetekseen. Kampanjan käynnisti Diabetesliiton nuorisotoimikunta kolme vuotta sitten.

Pöytään on katettu kolme verensokerimittaria

Kun kolmas lapsi neljästä sairastui diabetekseen, lasten äiti Merja Hoviniemi mietti, miksi juuri heille on käynyt niin. Arki on aika haastavaa, vaikka Melindalla, Matildalla ja Joukalla ei ole ollut mitään vakavia ongelmia diabeteksen kanssa. Perhe ei ole kuitenkaan antanut diabeteksen rajoittaa elämää: esimerkiksi kaikki lapset harrastavat vaativan tason liikuntaa.

Varusmiesten luottohoitaja

Erikoissairaanhoitaja Anneli Rautuoja on hoitanut diabetesta sairastavia varusmiehiä 33 vuotta Puolustusvoimissa. Työ on ollut koskettavaa, hauskaa ja palkitsevaa. Ensi vuonna hän jää eläkkeelle.

Lapsi sairastaa

Lapsi on kuumeinen, ja verensokeri vain nousee. Mitä silloin pitää tehdä? Pitääkö lähteä sairaalaan? Diabeteshoitaja Anneli Jylhä ja lastenlääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta antavat ohjeet kuumeisen flunssan, ripuli- ja oksennustaudin ja kohonneiden ketoaineiden hoitoon kotona.

Hyvä tiimityö parantaa diabeetikoiden hoitotasapainoa

Ruotsista kantautui muutama vuosi sitten iloisia uutisia: diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotasapainot olivat kohentuneet merkittävästi lyhyessä ajassa. Tätä eivät selittäneet uudet hoitovälineet tai paremmat resurssit, vaan diabetesta hoitavien ammattilaisten parempi vuorovaikutus ja yhteistyö. Nyt samaa menetelmää on testattu Suomessa.

”Nuorgam-Helsinki -juoksu kulki lopulta helposti”

Ykköstyypin diabetesta sairastava Juha Nurmela juoksi heinäkuussa läpi Suomen Nuorgamista Helsinkiin. Ensimmäinen viikko oli vaikein, mutta sitten juokseminen alkoi luistaa.

Lopeta laihduttaminen ja laihdut

Kun rakennusmateriaalit ovat huonot ja työ tehdään huolimattomasti, talosta tulee ennen pitkää asuinkelvoton. Vuosihuollot ja pintaremontit eivät auta, ellei pohjatyötä ole tehty kunnolla. Talonrakennuksen perusteet pätevät myös painonhallintaan. Syy kertyneisiin kiloihin on lähes aina elämäntavoissa, muttei pelkästään syömisessä ja liikkumisessa, vaan myös muissa perustarpeissa.