Koti Avoin arkisto

Avoin arkisto

Salla-Atkins-lähikuvassa

Miten pitkäaikaissairaan lapsen hoivaaminen vaikuttaa vanhempiin?

Kuinka pitkäaikaissairaasta lapsesta huolehtiminen heijastuu vanhempien omaan terveyteen ja hyvinvointiin sekä perheen taloudellisiin olosuhteisiin pitkän ajan kuluessa? Tutkija Salla Atkins selvittää tätä COST-tutkimushankkeessa. - Pitkäaikaissairaiden lasten vanhempien hyvinvointia ei ole aiemmin juuri tutkittu pitkällä aikavälillä, hän sanoo.
Emilia

Vertaistukea itselle ja muille

Tavallista arkea, hoitokokemuksia, hyviä ja huonoja päiviä diabeteksen kanssa. Muun muassa näistä asioista deelähettiläät Emilia, Alina ja Anna kertovat omilla päivitysvuoroillaan Diabetesliiton Instagram-tileillä. Toiminnalla tarjotaan vertaistukea, mutta saadaan sitä myös itselle.
iäkäs-diabetesta-sairastava-nainen-istuu-sohvalla- ja-tutkii-puhelintaan

Hoitoteknologia hyödyttää myös iäkkäitä

Pirkanmaalla kokeiltiin kotona asuvien iäkkäiden ihmisten verensokerin etäseurantaa KATI-ohjelmassa. Jokaiselle osallistuneelle laadittiin henkilökohtaiset verensokerin hoidon tavoitteet. Kokeiluun osallistuneet tunsivat olonsa turvalliseksi, kun heidän verensokeriaan seurattiin ja hoitavat ammattilaiset reagoivat tarvittaessa sen muutoksiin. Lähes kaikki osallistuneet halusivat jatkaa verensokerin etäseurantaa kokeilun päätyttyä.
kirjan-kansi

Hanki aivovoimaa liikkumalla

Liikkuminen vahvistaa aivoja. Se parantaa stressinsietokykyä, tekee mielen iloisemmaksi ja energisemmäksi, kehittää muistia ja luovuutta, ehkäisee ja hoitaa masennusta ja voi jopa nuorentaa aivoja. Psykiatri Anders Hansen sanoo kirjassaan Aivovoimaa, että fyysinen aktiivisuus on ehkä tärkeintä, mitä voimme tehdä aivoillemme.
Maari-Rajala-ja-Antti-Palkinen-seisovat-puunrungon-edessä 

Vertaistukiryhmän vetäminen on mukavaa ja tärkeää

Antti Palkinen ja Maarit Rajala ovat vetäneet Kouvolassa noin vuoden ajan tyypin 2 diabetesta sairastavien vertaistukiryhmää ammattilaisen tuella. Ryhmän tavoitteena on hidastaa ja ehkäistä munuaisvaurioita arjen pienillä valinnoilla. Ryhmässä keskustellaan vilkkaasti ja välillä ryhmässä vierailee diabetesasiantuntija.
nuori tyttö lääkärin vastaanotolla

Diabetesbarometri 2023 ”Jaksaminen on aika ajoin koetuksella”

Diabeteksen hoito ja omahoidon tuki toteutuvat vaihtelevasti eri hyvinvointialueilla. Eniten diabetesta sairastavia mietityttää hoidossa jaksaminen ja mielen hyvinvoinnin tukeminen, kertoo Diabetesbarometri 2023. Tyypin 1 diabetesta sairastuneiden terveyspalvelut ovat huonontuneet, osalla tyypin 2 diabeetikoista palvelut toimivat hyvin, toisille jopa yhteyden saaminen lääkäriin tai hoitajaan on vaikeaa. Barometrin mukaan diabeetikot hyödyntäisivät digitaalisia palveluita enemmän kuin niitä on tarjolla.
nuori tyttö punnitsee painonsa

Onkohan tämä diabulimiaa? 

Diabulimia on ykköstyyppien oma syömishäiriö, jossa insuliinihoitoa laiminlyödään laihtumisen toivossa. Syömishäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina, mutta ne voivat jäädä terveydenhuollossa havaitsematta. Lääkärin pitäisi viimeistään silloin ottaa puheeksi mahdollinen syömishäiriöoireilu, kun diabeetikolla on hoitoväsymystä tai heikentynyt hoitotasapaino tai kun kehonkuva ahdistaa häntä.

Lapsi oppii hoitovastuuseen omassa tahdissaan

Lasta voi pienestä pitäen kannustaa sopivasti mukaan diabeteksen hoidon suunnittelemiseen. Mitään yleispätevää aikataulua vastuuseen kasvamisessa ei kuitenkaan ole olemassa. Lapsi oppii uusia taitoja luontevimmin, kun hän on siihen henkisesti, fyysisesti ja kognitiivisesti valmis. Diabeteshoitaja Kaja Normet kertoo, miten lasta voi innostaa osallistumaan diabeteksensa hoitoon eri ikäkausina.
Anja Rautajoki ja Salli Rutanen lähikuvassa

Jäikö liikuntakin eläkkeelle?

Anja Rautajoki ja Salli Rutanen osallistuivat syksyllä Diabetesliiton järjestämälle Virkeyttä ja toimintakykyä liikkumalla -kurssille. Kurssilla he oppivat, että hyvissäkin tottumuksissakin voi olla parantamisen varaa. Lisäksi kurssilla sai mukavassa porukassa kannustusta ja tukea sopivan kokoisiin elämänmuutoksiin. He kannustavat muitakin osallistumaan kurssille.
kolme iloista keski-ikäistä naista viettävät aikaa kahvilassa

Terveenä läpi elämän, mutta miten?

Terveyteemme vaikuttavat fyysinen ja sosiaalinen elinympäristömme ja sairautemme, mutta myös omat kokemuksemme sekä arvomme ja asenteemme. Terveyttä edistävät myös terveelliset elintavat, valoisa mieli ja rakkaat ihmiset ympärillämme. Kun teemme elämästämme oman näköistä ja tulemme toimeen muiden ihmisten kanssa, viihdymme elämässämme ja voimme paremmin.
seniori ja nuori lääkäri käyvät läpi jotakin dokumenttia

Diabeteksen hyvä hoito perustuu yksilölliseen tarpeeseen

Diabetesta sairastavan ei ole aina helppo tunnistaa, onko hänen saamansa ohjaus riittävää tai millaisiin palveluihin hän on oikeutettu. Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastava saattaa kokea jäävänsä yksin selviytymään sairautensa kanssa. Mitä kuuluu tyypin 2 diabeteksen hyvään alkuvaiheen ohjaukseen? Kuinka usein lääkäriä pitäisi tavata? Millaisia hoitotarvikkeita diabetesta sairastavalla on oikeus saada? Diabetesliiton asiantuntijat vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin.
kädet kannattelevat sydäntä jonka sisällä on munuaiset

Sydämen ja munuaisten kohtalonyhteys

Sydämen ja munaisten vajaatoiminta pahentavat toisiaan, ja yksi tekijä tässä on valtimonkovettumatauti. Kun virtsaan erittyy valkuaista, munuaiset ja sydän alkavat olla kovilla. Tässä vaiheessa munuaisvaurion eteneminen pystytään kuitenkin vielä pysäyttämään.
Anders Hansenin kirjoittaman Aivoblues kirjan kansi

Miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin?

Ruotsalainen psykiatri Anders Hansen kysyy kirjassaan Aivoblues, miksi voimme huonosti, vaikka kaikki on hyvin.  Hän etsii vastausta muun muassa aivoista, jotka eivät ole juuri muuttuneet kymmeniin tuhansiin vuosiin. Hän antaa kirjassa myös käytännönläheisiä vinkkejä mielen hyvinvoinnin tueksi.
lähikuvassa Kirsi Virtanen

Ruskea rasva lämmittää tutkijankin mieltä

Pystyisitkö sinä oleilemaan kolme varttia vain 16-asteisessa vesialtaassa? Turussa on meneillään tutkimus, johon osallistuvat tutkimuspotilaat eivät kylmää kavahda. Altistamalla tutkittavansa kylmälle tutkijat saavat uutta tietoa terveydelle edullisen ruskean rasvan toiminnasta. Kun ruskeasta rasvasta opitaan lisää, voidaan tietoa hyödyntää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, insuliiniherkkyyden parantamisessa ja painonhallinnassa.
villanlangasta tehty aivot on yhteydessä villalangasta tehtyyn sydämeen

Diabeteksen hyvä hoito suojaa aivoja ja sydäntä

Valtimoterveys on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kohtuulliset elämäntavat ovat hyväksi niin aivoille, sydämelle kuin verensokeritasapainollekin. Aivojen ja sydämen terveydestä huolehtiminen on diabetesta sairastavalle hyvä kannustin pyrkiä pitämään hoitotasapaino ainakin kohtuullisena. Siksi oman lääkärin kanssa kannattaa ottaa koko diabeteksen hoidon kokonaisuus puheeksi ja haltuun.

Vill du delta i verksamhet på svenska? 

Diabetesförbundet har flera svenska föreningar. Var finns de och vilken verksamhet har de?

Väärin sammutettu tulipalo

Osalle kakkostyypin diabetesta sairastavista riittää hoidoksi ruokavaliohoito. Harri ”Pöllövaari” Järvinen kertoo omista kokemuksistaan ruokavaliohoitoisena diabeetikkona. Hän on joutunut itse etsimään itselleen sopivan ruokavalion, jolla hän saa verensokerinsa pysymään tavoitelukemissa.

Kannattaako ChatGPT:n kanssa jutella lääkkeistä?

Emme voi täysin luottaa tekoälysovellus ChatGPT:n tuottamiin vastauksiin lääkkeistä. Tekoäly tuottaa sekä informatiivisia ja sisällöltään oikeanlaisia vastauksia että virheellisiä neuvoja. On todennäköistä, että tulevaisuudessa lääkeneuvontaan kehitetään tekoälyjä, joita opetetaan käyttämällä luotettavia ja ajantasaisia lääkeinformaatiolähteitä.

Kun kaikki hoitavat leiviskänsä lääkinnällisiä laitteita on turvallista käyttää

Fimea valvoo lääkinnällisiä laitteita ja alan toimijoita Suomessa. Kaksi vuotta sitten voimaan tullut eurooppalainen lääkinnällisten laitteiden asetus tiukensi vaatimuksia. Tavoitteena on parempi potilasturvallisuus. Yksi tärkeimmistä turvallisuustekijöistä on kuitenkin se, että käytätpä diabeteksen hoidossa mitä tahansa lääkinnällistä laitetta, huolehdi siitä, että sinulla on aina varalla hoitovälineitä, joihin voit poikkeustilanteessa turvautua.

Elämän mieli säilyy, kun on innostuksen aiheita

Risto Pelkonen on ollut arkkiatri yli neljännesvuosisadan. Korkea ikä on hänelle näköalapaikka, josta on hyvä tutkailla nykyhetkeä, mennyttä ja tulevaa. Elämä voi hänen mielestään olla hyvää myös vanhuudessa, kun tekee rohkeasti sitä, mikä on mahdollista, ja hyväksyy sen, mille ei voi mitään, ja sietää ne monet hankaluudet, joita korkea ikä tuottaa. Hän on huolissaan sitä, miten jatkuvasti kasvavan ikäihmisten hyvinvoinnista Suomessa huolehditaan ja ehdottaa vanhusyksiköiden perustamista jokaiselle hyvinvointialueelle.

Vedestä voimaa

Vesiliikunnassa kuluu energiaa, kunto kohenee ja voimat kasvavat. Sekä mieli että keho rentoutuvat. Veden hyvää tekevät vaikutukset perustuvat veden nosteeseen, vastukseen ja hydrostaattiseen paineeseen. Siksi elimistö kuluttaa vedessä enemmän energiaa kuin kuivalla maalla. Lisäksi kaulaansa myöten vedessä oleva ihminen painaa vain noin neljä kiloa, joten ylipaino tai nivelongelmat eivät estä tehokasta aerobista harjoittelua vedessä, vaikka maan päällä lenkkeily ei onnistuisi.

Osa insuliineista jäi biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon ulkopuolelle

Diabetesliiton vahva vaikuttamistyö tuotti tulosta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta rajasi pikainsuliinit ja alaikäisille määrätyt insuliinivalmisteet pois biologisten lääkkeiden apteekkivaihdon piiristä. Pitkävaikutteiset insuliinit ovat mukana apteekkivaihdossa vaiheittain. Eduskunta hyväksyi saman sisältöisen lain helmikuussa. Suurin huolenaihe Diabetesliitolla ja diabetesta sairastavilla oli se, että jos insuliinivalmisteet vaihtuvat usein, vaarana on että lyhyt- ja pitkävaikutteiset insuliinit sekoittuvat käytössä, mistä voisi aiheutua välitön hengenvaara.

Kiovalainen endokrinologi Anastasia Galetskaja: Stressi ja pelko nostavat diabeetikkojen verensokeriarvoja

Kun sota alkoi, diabeetikot pelkäsivät, kuinka heidän käy. Riittääkö insuliini? Saavatko he hoitotarvikkeita? Kiovalainen endokrinologi Anastasia Galetskaja kertoo, että toistaiseksi on pärjätty, vaikka insuliinia ei saa enää kolmen kuukauden annosta kerralla. Insuliinin säilytys kotiloissa voi tosin olla hankalaa sähkökatkojen vuoksi. Lisäksi stressi ja pelko nostavat diabeetikoiden verensokeria. Taistelujen keskellä oleviin kyliin ja kaupunkeihin insuliinia on vaikeaa ja vaarallista viedä. Lääkäreistäkin on pulaa, sillä monet lääkärit ovat paenneet maasta.
piirroskuva-hyvin-kiemuraisesta-vuoristoradasta

Verensokereiden vuoristoradalla

Erityisesti tyypin 1 diabeteksessa verensokerin hoito on haasteellista, sillä mukana on monta muuttujaa. Tiedetään, että perusinsuliinin tarve voi vaihdella päivästä toiseen 10–20 prosenttia. Kun tähän lisätään epätarkkuudet pikainsuliinin annostelussa, päivän syömiset, aktiivisuudet ja tunnetilat, on oikeastaan ihme, että niinkin moni onnistuu pitämään verensokerit vakaana. Kaksi diabeteslääkäriä kertoo syitä liian matalaan ja liian korkeaan verensokeriin sekä vaihteleviin verensokereihin ja antaa myös ohjeet, miten näitä tilanteita voi korjata.

Lohjan rento perhekerho vetää porukkaa puhumaan ja puuhastelemaan

Lohjan rennossa perhekerhossa ei tarvita mitään erikoista ohjelmaa, sillä vanhemmat juttelevat vilkkaasti, eikä kerhossa ole koskaan hiljaista hetkeä. Lapset leikkivät, pelaavat ja rakentelevat linnoja. Paikalla on myös teinejä, jotka lapsina olivat vanhempiensa mukana perhekerhossa ja leikittävät nyt lapsia.