Verenpaine

Verenpaine

Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.

Ykköstyypin diabetesta sairastava Miika Rautiainen yllättyi, kun hänen lääkärinsä sanoi, että hänelle on kehittymässä kakkostyypin diabetes. Miten se on mahdollista?

Kakkostyypin diabetes on jo pitkään ollut yleisin keinomunuaishoitoon johtava sairaus. Toiseksi yleisin on ykköstyypin diabetes. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan suojella munuaisiaan ja ehkäistä munuaismuutokset tai hidastaa munuaismuutosten etenemistä.

Kun lääkäri tai hoitaja mittaa verenpaineen, useimmat meistä jännittävät. Kotona olemme rennompia ja pystymme rauhoittumaan ennen verenpaineen mittausta: silloin mittaus todennäköisimmin näyttää todellisen verenpainetason. Nykymittareilla verenpaineen mittaaminen kotioloissa on yksinkertaista ja luotettavaa.

Matala verensokeri ja paino-ongelmat aiheuttavat haasteita monille ykköstyypin diabeetikoille. Apua voi löytyä insuliinipumppuhoidosta, uusista insuliineista tai muiden diabetestyyppien hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. Hoidon ongelmissa voi auttaa myös glukoosisensorointi eli jatkuva verensokerin seuranta.

Diabeetikon verenpaineen hoidon perusta ovat elintapamuutokset – myös silloin, kun tarvitaan lääkehoitoa. Verenpaineen hoidossa riittää harvoin yksi lääke: jos yhdellä lääkkeellä ei päästä toivottuun tulokseen, on parempi lisätä hoitoon toinen lääke kuin kaksinkertaistaa ensimmäisen lääkkeen annos, sanoo tutkimusprofessori Antti Jula.

Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin keskimäärin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet. Diabeetikkonaisilla ei jostain syystä tätä etua ole. Lisäksi diabeetikoilla, naisilla ja iäkkäillä sydäninfarkti oirehtii muita useammin epätyypillisellä tavalla. Ylilääkäri Mikko Syvänne kertoo, miten sydämestä voi pitää parempaa huolta.