Miten liikunta ja stressi vaikuttavat tyypin 1 diabeetikon terveyteen?
Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan, miten liikunta ja stressi vaikuttavat verensokeriin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös, miten ykköstyypin diabeetikoiden verenkiertoelimistön ja hermoston muutokset voitaisiin havaita mahdollisimman varhain eli ennen kuin ne alkavat antaa oireita.
Kauneus on katoavaista, mutta läski ikuista – vai onko?
Tietokirjailija Pekka Myyry päätti mennä lihavuusleikkaukseen diabeteslääkärinsä innoittamana. Tulokset yllättivät hänet iloisesti. Ruokatottumukset pitää muuttaa loppuelämän ajaksi, mutta se ei ole Pekasta ollut sen kamalampaa kuin loppuelämän jatkuvat ylipaino, nivelkivut ja korkea verenpaine. Joskus tulee repsahduksia, se on inhimillistä, mutta sitten on vaan skarpattava taas.
Verenpaine alemmaksi liikunnalla
Säännöllinen liikunta voi laskea kohonnutta verenpainetta niin paljon, että verenpainelääkitystä pystyy vähentämään, tai sitä ei tarvitse aloittaa lainkaan. Liikunnan vaikutus verenpaineeseen alkaa näkyä kuukauden parin päästä, mutta jotta verenpaine pysyisi jatkossakin matalampana, liikuntaa täytyy edelleen harrastaa säännöllisesti. Liikunta laskee verenpainetta useiden mekanismien kautta.
Univaje koettelee terveyttä monin tavoin
Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.
Tyypin 2 diabeetikon – tiekartta terveyteen
Jokaisen tyypin 2 diabetesta sairastavan on hyvä tuntea omat hoitotavoitteensa ainakin verensokerin, LDL-kolesterolin ja verenpaineen osalta. Ne ovat tarkistuspisteitä, jotka saavutettuaan tietää olevansa oikealla tiellä kohti terveyttä. Pari vuotta sitten julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa kävi ilmi, että jos viisi tutkittua riskitekijää olivat hoitosuositusten mukaisissa tavoitteissa, kakkostyypin diabeetikon riski kuolla ennenaikaisesti tai saada aivo- tai sydäninfarkti ei ollut sen suurempi kuin muulla väestöllä.
Ripaus riittää
Suolalla ja sokerilla on tärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä, mutta kumpaakin kertyy ruuasta ja juomista helposti liikaa. Liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja runsaasti sokeria sisältävät ruuat ja juomat muun muassa kerryttävät painoa. Helpoiten liiallista suolan ja sokerin saantia voi vähentää valitsemalla kaupassa ostoskoriin Sydänmerkki-tuotteita.
Ottaako sydämestä?
Sydämen terveyteen vaikuttaa moni asia: perimä ja sukutausta, kasvuympäristö ja elintavat, hormonit ja pitkäaikaissairaudet, kuten diabetes. Toisin kun usein ajatellaan, naisten sepelvaltimotaudin oireet eivät ole erilaisia kuin miesten.
Monta syytä pitää hyvää huolta aivoista
Verisuonisairautena kakkostyypin diabetes nostaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja muistisairauksiin, mutta täysin turvassa verisuonitukoksilta eivät ykköstyypin diabeetikotkaan ole. Aivosairauksille altistavat erityisesti korkea verensokeri, korkea verenpaine, eteisvärinä ja tupakointi.
Paineet tavoitetasolle
Verenpaineen tavoitetaso riippuu muista riskitekijöistä. Lääkkeitä on syytä käyttää ohjeen mukaan, ilman taukoja, sanoo professori Päivi Korhonen. Nykyisin kohonneen verenpaineen diagnostiikka ja seuranta perustuu kotona tehtyihin mittauksiin.
Suomi on diabeetikollekin hyvä maa synnyttää
Synnyttäminen on Suomessa maailman turvallisinta niin synnyttävälle äidille kuin syntyvälle lapsellekin. Vakavat ongelmat ovat erittäin harvinaisia tehokkaan, neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla tapahtuvan odottavien äitien seurannan ansiosta. Diabetesta sairastavan raskautta seurataan erityisen tarkasti raskauden alusta asti.
Ruotsissa diabeetikolla todella on valinnanvapaus
Diabetes-lehti pyysi lukijoilta kertomaan, miten diabeetikot heidän sairaanhoitopiirissään saavat hoitoa hyödyttävää teknologiaa. Saimme viestejä Suomesta ja Ruotsista, ja näyttää siltä, että tämän maaottelun voitti Ruotsi.
Ykkönen ja kakkonen yhtä aikaa
Ykköstyypin diabetesta sairastava Miika Rautiainen yllättyi, kun hänen lääkärinsä sanoi, että hänelle on kehittymässä kakkostyypin diabetes. Miten se on mahdollista?
Kuinka voin suojella munuaisiani?
Kakkostyypin diabetes on jo pitkään ollut yleisin keinomunuaishoitoon johtava sairaus. Toiseksi yleisin on ykköstyypin diabetes.
Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan suojella munuaisiaan ja ehkäistä munuaismuutokset tai hidastaa munuaismuutosten etenemistä.
Verenpaineen kotimittaus kertoo todellisen verenpainetason
Kun lääkäri tai hoitaja mittaa verenpaineen, useimmat meistä jännittävät. Kotona olemme rennompia ja pystymme rauhoittumaan ennen verenpaineen mittausta: silloin mittaus todennäköisimmin näyttää todellisen verenpainetason. Nykymittareilla verenpaineen mittaaminen kotioloissa on yksinkertaista ja luotettavaa.
Ykköstyypin diabeteksen lääkehoito laajenee
Matala verensokeri ja paino-ongelmat aiheuttavat haasteita monille ykköstyypin diabeetikoille. Apua voi löytyä insuliinipumppuhoidosta, uusista insuliineista tai muiden diabetestyyppien hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. Hoidon ongelmissa voi auttaa myös glukoosisensorointi eli jatkuva verensokerin seuranta.
Paineet pienemmiksi
Diabeetikon verenpaineen hoidon perusta ovat elintapamuutokset – myös silloin, kun tarvitaan lääkehoitoa. Verenpaineen hoidossa riittää harvoin yksi lääke: jos yhdellä lääkkeellä ei päästä toivottuun tulokseen, on parempi lisätä hoitoon toinen lääke kuin kaksinkertaistaa ensimmäisen lääkkeen annos, sanoo tutkimusprofessori Antti Jula.
Naisen sydän ja aivot kaipaavat erityistä hoivaa
Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin keskimäärin kymmenen vuotta myöhemmin kuin miehet. Diabeetikkonaisilla ei jostain syystä tätä etua ole. Lisäksi diabeetikoilla, naisilla ja iäkkäillä sydäninfarkti oirehtii muita useammin epätyypillisellä tavalla.
Ylilääkäri Mikko Syvänne kertoo, miten sydämestä voi pitää parempaa huolta.