Koti Keho&Mieli Liikunta

Liikunta

Rauhallinen liike tyynnyttää mielen

Jooga, taiji, ashai, gigong… Kaikkia näitä liikuntalajeja yhdistää keskittyminen rauhalliseen liikkeeseen, hengitykseen ja mieleen. Ne laskevat verenpainetta ja sykettä, parantavat verenkiertoa ja vähentävät stressihormonien eritystä. Samalla liikkuvuus lisääntyy ja tasapaino ja lihasvoima paranevat. Rauhalliset liikuntalajit sopivat myös ihmisille, joilla on esimerkiksi nivelrikkoa tai pitkäaikaisia kipuja.

Polkujen mies

Iittiläinen Antti Suikki huolehtii, että Radansuun Pohjanmäen metsien ja Kalmusaaren luontoreitit pysyvät kunnossa: hän on rakentanut rappusia ja pitkospuita, putkittanut kosteikkoja, raivannut polut auki metsätöiden jäljiltä ja pitänyt Kalmusaaren laavupaikan kunnossa. Hän käy myös melontaretkillä ja pyöräilemässä. Liikkuminen on auttanut Anttia vähentämään kakkostyypin diabeteksensa lääkitystä.

Liikkumalla trimmaat myös aivoja

Liikunta parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia. Samalla aivojen verenkierto sekä hapen ja ravinnon kulku vilkastuvat, mikä edistää aivosolujen uusiutumista. Lisäksi liikunta vapauttaa aivojen välittäjäaineita ja aivosolujen kasvutekijöitä ja stimuloi aivojen plastisuutta eli mukautuvuutta. Aikamoinen ihmelääke siis. Sekin on hyvä uutinen, että mikä tahansa liikunta tekee hyvää aivoille, eli voit valita itsellesi mieluisan tavan liikkua.

Voimaharjoittelu vaikuttaa terveyteen monin tavoin

Tero Ylivinkkaa kiehtoo voimanostossa mahdollisuus koetella omia rajoja. Hänen kokemuksensa mukaan voimaharjoittelu auttaa myös tyypin 1 diabeteksen omahoidossa. Lisäksi hän on päässyt eroon masennuksesta salitreenin avulla. Hän myös kilpailee ja hänellä lukuisia mestaruuksia penkkipunnerruksessa.

Vahvat reisilihakset vanhuuden turvana

Lihasvoima vähenee iän myötä, mutta hyvä uutinen on, että lihasten surkastumista voi hillitä ja lihasvoimaa lisätä vielä iäkkäänäkin. Hyvä lihaskunto ylläpitää toimintakykyä ja ehkäisee monenlaisia vanhuuden vaivoja. Silloin on helpompi elää omannäköistä, itsenäistä elämää ja tehdä itselle mieluisia asioita vielä vanhanakin.
Nuori nainen ulkoiluttaa koiraa. He ovat sillalla, takana on metsää.

Laite liikuntakaverina

Anu Pessala hankki aktiivisuusrannekkeen ja kauhistui huomatessaan, miten vähän hän liikkuu. Nyt hänelle kertyy useimpina päivänä noin 10 000 askelta.  Aktiivisuusranneke tai urheilukello voi siis sytyttää liikuntakipinän ja kannustaa kuntoilemaan. Laite ei kuitenkaan liiku kenenkään puolesta, ja toisaalta liikunnan mittaaminen voi joskus tehdä liikkumisesta pakonomaista.
seitsemänkymppiset mies ja nainen istuvat lattialla, ympärillä lukuisia rinkkoja, reppuja ja makuupusseja

Elämä on valoisa rasti

Heikki Kyyrönen on maailmanmatkaaja, joka viettää vaimonsa Paulan kanssa puolet vuodesta ulkomailla golfaten, suunnistaen ja lasketellen. Koronavirusepidemia muutti tänä vuonna pariskunnan suunnitelmia, mutta he eivät ole antaneet tilaa apatialle.
kaksi tukevahkoa nuorta naista nostaa kuntoilee

Lihava liikkuja kohtaa ilkeitä katseita

Ylipainoiset mainitsevat usein liikkumisen esteeksi erilaiset psykologiset ja sosiaaliset syyt. Pelko negatiivisen huomion, arvioinnin ja nöyryyttämisen kohteeksi joutumisesta on yleistä, eikä lainkaan perusteetonta. Lihavuus nähdään kielteisesti leimaavana ominaisuutena, ja erityisen stigmatisoivaa se on naisille. Kaikenkokoisilla on kuitenkin oikeus nauttia liikkumisesta, ilman laihdutuspaineita.
Nuori mies ja nainen nousevat portaita juosten.

Lempeästi liikkeelle

Liikkujan kunto ja terveys alkavat parantua heti ensimmäisistä askelista, mutta tottumaton kuntoilija tarvitsee aluksi myös malttia. Liikunnan pitäisi tuottaa myönteisiä fiiliksiä ja tuoda enemmän energiaa kuin viedä sitä. Jos liikunta vain uuvuttaa, on melko varmasti tehnyt aloittelijan tyypillisen virheen eli treenannut liian paljon tai väärällä tavalla.
ummatukkainen pikkutyttö kädet ylhäällä, käsissä piirretyt käsipainot

Kannusta lasta ja nuorta liikkumaan

Liikuntaan kannustaminen on yksi parhaista asioista, mitä vanhemmat voivat diabetesta sairastavalle lapselleen tarjota. Liikunta opettaa tuntemaan oman diabeteksen liikkeitä ja reagoimaan kehon tuntemuksiin ja lisää sitä kautta lapsen itsenäisyyttä diabeteksen hoidossa. Kun lapsi huomaa olevansa yhtä vahva ja nopea kuin muut, hän saa onnistumisen ja samaistumisen kokemuksia.
Jorma Järvilehto ja Ilkka Makkonen kuntosalilla.

Liikuttaako digitaalinen elintapaneuvonta?

Digitaalisen elintapaneuvonnan vaikutuksia liikuntatottumuksiin selvitettiin UKK-instituutin hankkeessa, jossa oli mukana myös diabetesyhdistysten jäseniä. Tutkimukseen osallistuneet Ilkka Makkonen ja Jorma Järvilehto huolehtivat kunnostaan käymällä kuntosalilla, uimahallissa ja tuolijumpassa.

Tanssi hoitaa mieltä

Tanssi-liiketerapiassa opetellaan tunnistamaan kehon viestejä, ymmärtämään omia tunnetiloja ja löytämään mielihyvää luovasta liikkeestä. Tuore Jyväskylän yliopiston tutkimus kertoo terapian toimivan masennuksen hoidossa.

Tähtäimessä USA ja NBA

Diabetes-lehdessä kerrottiin seitsemän vuotta sitten koripalloa pelaavasta 8-vuotiaasta Miro Littlestä, joka opetteli elämään tyypin 1 diabeteksen kanssa äitinsä tuella. Mitä heille kuuluu nyt?

Hulluna juoksemiseen

Porin juoksukoulun vetäjä Tuomas Zacheus on intohimoinen lenkkeilijä. Hän on onnellinen, että pystyy edelleen juoksemaan, vaikka toinen pohje ja akillesjänne on harrastuksen vuoksi leikattu. Tyytyväisiä ovat myös juoksukoulun oppilaat, joista jokaiselle Zacheus laati yksilöllisen harjoitusohjelman.

Kirja kaikille, jotka haluavat lopettaa laihduttamisen 

Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen kirja Superhyvää keholle tarjoaa uuden tulokulman laihduttamiseen ja painonhallintaan. Kirjassa esitellään muun muassa uusinta tietoa suoliston, geenien, hormonien ja univajeen merkityksestä painonhallinnassa. Lisäksi kirja opastaa tietoisen syömisen periaatteisiin. Netta Malinen esittelee Metsätreeni-kirjassaan metsän kuntosalina. 

Vesiliikunta on lempeää ja tehokasta

Vesi on monipuolinen elementti liikkua, sillä se tarjoaa vastusta ja nostetta. Lisäksi se kehittää sekä aerobista että lihaskuntoa.  Kuopiolainen Leena Rosenberg käy säännöllisesti vesijuoksemassa. Hän pyrkii juoksemaan tunnin ajan voimiensa äärirajoilla niin, että treeni tuntuu koko kropassa. Kun hän nousee altaasta, hän on ihan poikki – ja tyytyväinen itseensä.

Liikunnan iloa etsimässä

Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.

Liikkeelle talvellakin

Talvellakin kannattaa lähteä ulos reippailemaan. Rivakasti liikkuessa ei yleensä tule kylmä, mutta vaatetukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos perinteiset talvilajit eivät innosta, myös arki- ja hyötyliikunta kuten lumenluonti käy kuntoilusta. Ja nastalenkkareilla pääsee juoksemaankin.

Koti voi olla myös kuntosali 

Vuodenvaihteessa moni tekee lupauksen lisätä liikuntaa, tekisitkö sinäkin? Jos ryhmäliikunta ja yleiset liikuntapaikat eivät innosta, kotona voit liikkua yhtä tehokkaasti kuin kuntosalilla konsanaan. Tee lauantaisiivous käsipainot ranteissa, haasta puolisosi tuolipyöräilykisaan tai tee soutumatka ovenkahvan ja jumppakuminauhan avulla, innostaa liikunnanohjaaja Emmi Tuominen.

Nyrkkeilystä eväitä elämään

Roni Reimi arvelee, että ilman nyrkkeilyn mukanaan tuomaa elämänkokemusta hän saattaisi olla vähän tappelijatyyppi. Kilpauran taakseen jättänyt nuori mies käy edelleen treenaamassa kolmesti viikossa. Roni on myös kova lukemaan ja kuuntelee mielellään podcasteja. Hänen ehdoton suosikkinsa on edesmennyt toimittaja Perttu Häkkinen.

Aku on 40 mittauksen ja yhden yksikön judoka

Judoka Aku Laakkonen pyrkii lajissaan huipulle. Se vaatii paljon treenaamista ja tarkkaa verensokerin hoitamista. Kymmenvuotiaana diabeteksen sairastunut Aku ei ole koskaan nähnyt diabetesta mitenkään negatiivisessa valossa. - Ajattelen, että jos en hoida itseäni, se on sama kuin häviäisin diabetekselle, hän sanoo. Ja hän haluaa olla voittaja, sekä judossa että diabeteksessa.

Musiikki vaikuttaa aivoihin monin tavoin

Musiikki vaikuttaa aivoihin laaja-alaisesti. Musiikin kuuntelu lieventää masennusta, auttaa aivoinfarktista kuntoutumisessa ja voi saada dementiaa sairastavan hetkellisesti muistamaan asioita. Nappikuulokkeissa soiva mielimusiikki voi innostaa iltalenkillä ottamaan juoksuaskeleita.

Pätkäliikunnastakin on hyötyä terveydelle

Uusin tutkimusnäyttö osoittaa, että liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia terveyteen myös silloin, kun fyysinen aktiivisuus tai liikunta koostuu vain pari minuuttia kestävistä matalatehoisista jaksoista. Diabeteksen ja sokeriaineenvaihdunnan näkökulmasta tärkeää on sellainen fyysinen aktiivisuus, jossa tarvitaan kaikkia suuria lihasryhmiä.

Liikunta ei pidennä ikää, mutta tekee elämästä mukavampaa

Liikunta edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua, mutta pitkää ikää liikunta-aktiivisuus ei tutkija Elina Sillanpään mukaan takaa. Mutta hidastaako säännöllinen liikunta biologista vanhenemista?

Matka maailmanmestariksi

Tuomo Tompurista tuli pyöräsuunnistuksen maailmanmestari, kun hän oli sairastanut tyypin 1 diabetesta yli kaksikymmentä vuotta. Voiton jälkeen miestä hymyilytti, mutta maailmanmestaruuteen ei liittynyt minkäänlaista tunnemyrskyä. Suuremman tunnekuohun hänelle aiheutti aktiiviurheilusta luopuminen, vaikka elämä on tarjonnut tilalle monta hienoa asiaa: muun muassa lääkärin- ja tutkijanuran sekä perheen.