Onnen lähteillä
Mistä koostuu hyvä arki ja tasapainoinen elämä? Neljä eri-ikäistä ihmistä kertoo, miten he pitävät huolta hyvinvoinnistaan, mitkä asiat tuottavat heille iloa elämässä ja mikä heidän mielestään on elämän tarkoitus.
Onnikka suostuttelee elintapamuutoksiin
Onnikka-puhelinsovellus tsemppaa käyttäjää terveellisiin elintapoihin ja painon pudottamiseen suostutellen ja syyllistämättä. Oulun yliopistossa kehitetty menetelmä pohjautuu tutkittuun tietoon ihmisen käyttäytymisestä. Sovellus on helppokäyttöinen: 70–80 prosenttia sen käyttäjistä ovat jaksaneet olla mukana vuoden kestävän ohjelman loppuun asti. Sovelluksen voi saada käyttöönsä vain terveydenhuollon kautta.
Adrian Kirkland ei järkyttynyt diabetesdiagnoosista
Britti-insinööri Adrian Kirkland on tehnyt työuransa pääosin Suomessa, mutta hän on ollut eläkkeellä jo lähes kaksikymmentä vuotta. Hänellä on tyypin 2 diabetes, joka tuli esiin sattumoisin perhetapaamisessa. Diabetes ei stressaa häntä millään tavoin, vaikka hän on joutunut vaihtamaan sen lääkitystä muutaman kerran. Hoitoa tukevat elintapamuutokset: terveellisempi ruokavalio ja liikunta.
Tom Sjöblom otti supervoiman käyttöön
Keväällä 2021 Tom Sjöblomilla todettiin kakkostyypin diabetes. Se oli hänen elämänsä paras päivä – tai ainakin kaikki, mitä siitä seurasi. Sjöblom löysi kävelyn syvimmän olemuksen ja huomasi, että se hoitaa sekä kehoa että mieltä. Lisäksi hän muutti ruokavalionsa terveellisemmäksi. Näiden muutosten ansiosta hän tuntee olonsa on nyt aktiiviseksi ja energiseksi.
Tenniksen olympiamitalisti pitää diabetesta sairastavien puolta
Lääkärit sanoivat Alexander Zvereville, ettei hänestä voi diabeteksen vuoksi tulla tennisammattilaista. Toisin kuitenkin kävi. Vuonna 2022 hän oli toisella sijalla tenniksen maailmanlistalla, ja hän on tienannut tennistä pelaamalla yli 38 miljoonaa dollaria. Hän on perustanut Alexander Zverev -säätiön, jonka tarkoituksena on auttaa erityisesti diabetesta sairastavia lapsia ja nuoria.
Pieni teko, iso merkitys
Kaikki liikkuminen kannattaa, kevyt liikuskelukin. Se voi parantaa kehon ja mielen hyvinvointia enemmän kuin uskotkaan. Liikunta ehkäisee monia sairauksia ja lisää vireyttä, helpottaa stressiä, masennusta ja ahdistusta. Liikkumalla säännöllisesti voi hidastaa muistin ja tarkkaavaisuuden muutoksia. Lisäksi liikunta helpottaa selviytymistä arjen toiminnoissa.
Lähes 50 kiloa laihduttanut Erkki Lemetti: ”Kuin olisin nuoreksi tullut”
Kolmivuorotyö, vähäinen liikunta ja epäsäännöllinen ruokarytmi paisuttivat vantaalaisen Erkki Lemetin vyötäröä vuosikymmenten ajan ja toivat mukanaan tyypin 2 diabeteksen. Sitten työterveyshuolto lähetti hänet ja osan hänen työkavereistaan kuntokurssille. Se herätti Lemetissä kipinän elämänmuutokseen eläkeiän kynnyksellä.
Liikkeelle sydänviasta huolimatta
Sydänsairautta sairastavan kannattaa liikkua säännöllisesti ja monipuolisesti, sillä liikunta hoitaa sekä sydäntä että kokonaisterveyttä. Sydänvian laadusta ja asteesta riippuu, kuinka raskasta liikuntaa sydänsairas ihminen sietää. Jutun lopussa on liikuntaohjeet eri sydänsairauksia sairastaville.
Hanki aivovoimaa liikkumalla
Liikkuminen vahvistaa aivoja. Se parantaa stressinsietokykyä, tekee mielen iloisemmaksi ja energisemmäksi, kehittää muistia ja luovuutta, ehkäisee ja hoitaa masennusta ja voi jopa nuorentaa aivoja. Psykiatri Anders Hansen sanoo kirjassaan Aivovoimaa, että fyysinen aktiivisuus on ehkä tärkeintä, mitä voimme tehdä aivoillemme.
Liikuta luitasi
Luusto on elävä tukiranka ja tärkeä osa elimistön aineenvaihduntaa. Liikunta auttaa pitämään luut ehjinä lujittaen niitä ja kehittäen tasapainoa. Kehonpainoa kannatteleva kestävyysharjoittelu on luuston kannalta tehokkainta, mutta kannattaa liikkua mahdollisimman monipuolisesti ja lisätä tehoja, kun kunto kasvaa.
Jäikö liikuntakin eläkkeelle?
Anja Rautajoki ja Salli Rutanen osallistuivat syksyllä Diabetesliiton järjestämälle Virkeyttä ja toimintakykyä liikkumalla -kurssille. Kurssilla he oppivat, että hyvissäkin tottumuksissakin voi olla parantamisen varaa. Lisäksi kurssilla sai mukavassa porukassa kannustusta ja tukea sopivan kokoisiin elämänmuutoksiin. He kannustavat muitakin osallistumaan kurssille.
Pysy liikkeellä ikääntyneenäkin
Oletko huomannut, että kävely ja liikkuminen ovat muuttuneet ikääntyessä epävarmemmiksi? Ovatko arjen muut toiminnot muuttuneet raskaammiksi? Parhaiten toiminta- ja liikkumiskykyyn tehoaa monipuolinen kävelyä, voimaa, liikkuvuutta ja tasapainon hallintaa lisäävä harjoittelu. Aloita se jo tänään. Sinun on hyvä miettiä myös, millaista ruokaa syöt, sillä monipuolinen terveellinen ruokailu auttaa pysymään virkeänä ja toimeliaana.
Diabetes ja karhut yllättivät ampumahiihtäjän
Antti Sainio tähtää maailman parhaaksi aitajuoksijaksi ja ampumahiihtäjä Erika Jänkä tavoittelee säännöllistä sijaa 40 parhaan joukossa, mikä toisi maailmancupin pisteitä. Antilla on tyypin 1 diabetes, Erikalla Mody3-diabetes, johon hän sairastui noin vuosi sitten kesken ampumahiihdon maailmancupin.
Diabeteksen hyvä hoito perustuu yksilölliseen tarpeeseen
Diabetesta sairastavan ei ole aina helppo tunnistaa, onko hänen saamansa ohjaus riittävää tai millaisiin palveluihin hän on oikeutettu. Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastava saattaa kokea jäävänsä yksin selviytymään sairautensa kanssa. Mitä kuuluu tyypin 2 diabeteksen hyvään alkuvaiheen ohjaukseen? Kuinka usein lääkäriä pitäisi tavata? Millaisia hoitotarvikkeita diabetesta sairastavalla on oikeus saada? Diabetesliiton asiantuntijat vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin.
Tyypin 2 diabetesta sairastava, pysy liikkeellä
Liikunta on tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakivi, sillä se vähentää insuliiniresistenssiä eli parantaa kudosten kykyä käyttää sokeria ja viedä se perille kohdekudokseen kuten lihaksiin. Tämän seurauksena sokeritasapaino yleensä paranee. Liikkua pitäisi säännöllisesti ja monipuolisesti. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.
Tärppejä tyypin 1 diabeetikon liikkumiseen
Kun liikut säännöllisesti ja seuraat verensokeria, opit vähitellen, miten kehosi toimii ja miten pidät verensokerit sopivalla tasolla. Näin hyödyt liikunnasta parhaiten ja saat siitä hyvää mieltä. Jutun lopussa löydät ohjeet liikunta-annosten säätämiseen ennen liikuntaa ja sen jälkeen.
Valjasta mieli elintapamuutosten tueksi
Mielesi voi panna hanttiin, kun haluat muuttaa ruoka- tai liikuntatottumuksiasi. Uskomukset, olettamukset ja aiempiin kokemuksiin takertuminen voivat saada sinut vakuuttuneeksi siitä, että et onnistu nytkään. Mieltä voi kuitenkin jumpata. Psykologi Tony Dunderfelt kertoo, miten tämä tehdään.
Vähän, mutta vauhdilla
HIIT-harjoittelu tehospurtteineen sopii diabeetikolle, joka on harrastanut jo jonkin verran liikuntaa ja jonka perus- ja lisäsairauksien hoitotasapaino on kunnossa. Myös leppeämpi intervallitreeni ajaa saman asian kuin HIIT: kunto kohenee, sokeriaineenvaihdunta paranee ja painonhallinta helpottuu. HIIT-harjoittelun sopivuus kannattaa varmistaa lääkäriltä ja aloittaa harjoittelu rauhallisesti, erikoislääkäri Joni Keisala neuvoo.
Vedestä voimaa
Vesiliikunnassa kuluu energiaa, kunto kohenee ja voimat kasvavat. Sekä mieli että keho rentoutuvat. Veden hyvää tekevät vaikutukset perustuvat veden nosteeseen, vastukseen ja hydrostaattiseen paineeseen. Siksi elimistö kuluttaa vedessä enemmän energiaa kuin kuivalla maalla. Lisäksi kaulaansa myöten vedessä oleva ihminen painaa vain noin neljä kiloa, joten ylipaino tai nivelongelmat eivät estä tehokasta aerobista harjoittelua vedessä, vaikka maan päällä lenkkeily ei onnistuisi.
Liikunta valaisee mielen
Asiasta ei ole enää epäilystäkään. Liikunta sekä ehkäisee mielenterveysongelmia että tukee niiden hoitoa. Tutkimusnäyttö tästä on niin vahvaa, että Euroopan psykiatriyhdistys suosittelee liikuntaa hoidon osaksi melkein kaikissa mielenterveyden häiriöissä, myös vaikeassa masennuksessa tai ahdistuneisuushäiriöissä. Liikunta vaikuttaa mieleen monia eri reittejä, jotka täydentävät toisiaan.
Parempi olla omassa kropassa
Lihavassa elämänvaiheessaan Jesse Kaikuranta vältteli peilejä ja tunsi kehonsa vieraaksi. Nyt 40 kiloa hoikempana ja liikunnan ilon löytäneenä hän tuntee olevansa enemmän oma itsensä kuin aikoihin. Vahvaa tahdonlujuutta vaatineet elintapojen muutokset saivat lisäpotkua tyypin 2 diabeteksen diagnoosista: hän päätti pistää sairaudelle kampoihin ja tehdä kaikkensa sen eteen, että voisi paremmin.
Vaellusretki tunturissa sai yllättävän käänteen
Museologian professori Janne Vilkuna lähti eläkkeelle päästyään vaimonsa kanssa tunturivaellukselle Käsivarren erämaahan. Retken suunnittelu alkoi jo hyvissä ajoin, ja siinä otettiin huomioon Janne ykköstyypin diabeteksen hoito erämaaoloissa. Mutta edes varautuminen kaikkeen ei takaa onnistunutta vaellusretkeä. Eräänä päivänä tapahtui tapaturma, joka muutti pariskunnan suunnitelmat.
Tunnistatko lantionpohjan lihakset?
Lantionpohjan lihaskunnon merkityksen huomaa, kun yskii, aivastaa, nauraa tai ponnistaa. Jos lantionpohjalihakset eivät toimi niin kuin pitäisi, virtsaa saattaa lirahtaa housuihin. Toimivat lantionpohjan lihakset aktivoituvat tarvittaessa nopeasti ja napakasti, mutta pystyvät myös rentoutumaan. Omat lantionpohjan lihakset kannattaa opetella tunnistamaan, vaikka ne arjessa toimivatkin pitkälti vaistomaisesti.
Liikunta on ilmainen ihmelääke
Jos yhteen pilleriin saisi kaikki liikunnan terveysvaikutukset, se olisi todennäköisesti maailman tehokkain terveyteen vaikuttava lääke. Ja jos jokainen suomalainen liikkuisi säännöllisesti edes jonkin verran nykyistä enemmän, kansanterveys kohenisi silmissä. Kuitenkin vain 15 prosenttia suomalaisista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Lohdullista on, että sohvaperunan terveys ja olo kohenevat jo varsin vähästä liikunnasta.
Liikkeelle terveyden tähden
Ylipaino voi tehdä liikkumisesta hankalaa. Siksi tärkeintä on löytää liikkumistapa, joka tuntuu mukavalta. Jokainen askel, vähän hitaampikin, edistää terveyttä, vaikka paino ei aluksi putoaisi. Jos liikkuessa tulee hengen ahdistusta, tajunnan hämärtymistä tai sydänoireita, asiasta kannattaa jutella lääkärin kanssa ennen kuin jatkaa harjoittelua.