Koti Yhteiskunta Hoitojärjestelmä

Hoitojärjestelmä

Sote-uudistuksen vaikutukset tulevat näkyviin vähitellen

Sote-uudistus muuttaa tulevina vuosina perinpohjaisesti suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta. Luonnollisesti oman välttämättömän hoidon järjestyminen tulevaisuudessa mietityttää monia diabetesta sairastavia. Uudet hyvinvointialueet organisoivat parhaillaan toimintaansa, ja vielä kukaan ei osaa sanoa, millaisia muutoksia esimerkiksi diabeteksen hoitoon mahdollisesti tulee.

Jättihaasteen edessä

Pirkanmaan aluevaltuustoon valittu Leena Mankkinen ja aluevaaleissa ehdolla ollut Mikael Rinnetmäki kertovat, mihin suuntaan diabeteksen hoitoa pitäisi heidän mielestään kehittää sote-uudistuksessa: kakkostyypin diabetekseen ehkäisyyn pitää panostaa enemmän, hoitopaikoissa tarvitaan diabeteshoitajia jatkossakin, hoitotarvikkeiden saatavuutta täytyy parantaa, diabeetikoilla pitäisi olla enemmän valinnan vapautta hoitotarvikkeiden valinnassa ja lähipalvelut on turvattava etäpalvelujen rinnalla.
diabeteshoitaja-ja-seniori-ikäinen-mies-istuvat-sohvalla-vierekkäin

Diabeteshoitajia tarvitaan kipeästi lisää

Tuttu, osaava diabeteshoitaja on monelle diabetesta sairastavalle äärimmäisen tärkeä tuki. Yhä useammin tätä keskeistä apua ei kuitenkaan ole saatavilla. Diabeteshoitajien määrää erityisesti perusterveydenhuollossa on vähennetty monin paikoin. Samaan aikaan tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti, ja ykköstyypin diabeteksen hoito vaatii entistä syvällisempää osaamista.

Kuntien rooli tuottaa diabeteksen hoitoon eriarvoisuutta

Miten diabeteksen hoidon laatu ja käytännöt voivat olla täysin erilaiset jopa vierekkäisissä kunnissa? Kysyimme tätä neljältä asiantuntijalta, ja heidän mukaansa syy on ennen kaikkea Suomen pirstoutuneessa terveydenhuollon rakenteessa, joka painottaa kuntien vastuuta.

Diabeteskeskus paransi hoitoa Seinäjoella

Uudessa Seinäjoen diabeteskeskuksessa toimintaa ohjaa potilaslähtöisyys: diabeetikolle halutaan tarjota kaikki mahdollinen tuki arjessa jaksamiseen. Uudistukset eivät ole vaatineet lisärahoitusta tai ylitöiden tekemistä. Pieni näkökulmamuutos on saanut aikaan isoja vaikutuksia diabeteksen hoidossa, kertovat osastonhoitaja Minna Punkari ja erikoislääkäri Sari Risku.

Sote-uudistuksessa on nyt tilaisuus vaikuttamiseen

Sote-uudistuksessa pyritään turvaamaan diabeetikoiden palvelut, mutta miten se käytännössä tapahtuu? Tällä hetkellä Sote-pakka on levällään, ja kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Uudistus astuu näillä näkymin voimaan vuoden 2020 alussa, joten nyt on vielä aikaa vaikuttaa siihen.

Terveyspalveluiden pariin kotisohvalta

Voimme pian itse tehdä terveystarkastuksen ja arvioida oireemme ja palveluntarpeemme verkossa. Voimme myös ottaa videoyhteyden lääkäriin kotoa tai vaikka kesämökiltä. Virtuaaliklinikan toimintamallin on kehittänyt Sitra yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. 

Keskitetty hoito on diabeetikolle paras

Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo vertaili väitöskirjatyössään kahta tyypin 1 diabeteksen hoitomallia perusterveydenhuollossa. Kouvolassa diabeteksen hoito on toiminut jo 15 vuotta osana omalääkärijärjestelmää, Nurmijärvellä ykköstyypin diabeetikot on keskitetty yhdelle tai kahdelle diabetekseen perehtyneelle terveyskeskuslääkärille.  Kummassa hoito sujui paremmin?

Saako miljoonalla eurolla terveyttä?

Asiantuntijat löivät faktat pöytään ja puhuivat rahasta Yksi elämä -seminaarissa Helsingissä viime vuoden lopulla.  Miten kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää kustannustehokkaasti?

Sote on järjestöille mahdollisuus

Emeritusprofessori Juhani Lehto sanoo, että sote-uudistus on valtakunnallisille potilas- ja terveysjärjestöille mahdollisuus, johon on syytä tarttua. Tosin järjestöt ehkä joutuvat organisoimaan vaikuttamistyönsä uusiksi. - Edunvalvonnan rooli varmasti kasvaa, Lehto arvioi.

Diabeteshoitajalla on monta roolia

Diabeteshoitajalla on todella tärkeä rooli vaativassa diabeteksen hoidossa. Hoitajat itse toivovat, että työn arvostus näkyisi myös alan koulutukseen satsaamisessa, diabeteshoitajien vakanssien määrässä ja palkkauksessa. Uusi teknologia ja lisääntyvä tutkimustieto edellyttävät diabeteshoitajilta jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä, mutta toisaalta ne pitävät myös kiinnostusta yllä.

Hyvästit lastenlääkärille

Vanhempien tukea tarvitaan senkin jälkeen, kun tyypin 1 diabetesta sairastava nuori siirtyy lasten diabetespoliklinikalta aikuisten hoitoyksikköön. Lastenlääkäri Riitta Veijola sanoo, että siirtoa aikuisten hoitoyksikköön ei pidä tehdä pelkästään iän perusteella, vaan huomioon pitää ottaa paitsi nuoren omat diabeteksen hoitotaidot myös hänen psykososiaalinen tilanteensa.