Koti Keho&Mieli

Keho&Mieli

Tähtäimessä USA ja NBA

Diabetes-lehdessä kerrottiin seitsemän vuotta sitten koripalloa pelaavasta 8-vuotiaasta Miro Littlestä, joka opetteli elämään tyypin 1 diabeteksen kanssa äitinsä tuella. Mitä heille kuuluu nyt?

Hulluna juoksemiseen

Porin juoksukoulun vetäjä Tuomas Zacheus on intohimoinen lenkkeilijä. Hän on onnellinen, että pystyy edelleen juoksemaan, vaikka toinen pohje ja akillesjänne on harrastuksen vuoksi leikattu. Tyytyväisiä ovat myös juoksukoulun oppilaat, joista jokaiselle Zacheus laati yksilöllisen harjoitusohjelman.

Luonto ja musiikki auttoivat Heidin takaisin elämään

Diabetekseen liittyvä kurinalaisuus oli liikaa teini-iässä sairastuneelle Heidi Kettuselle. Hän ahdistui ja sairastui masennukseen ja syömishäiriöön. Kyyneliä, lenkkitossuja ja bassonkieliä tarpeeksi kulutettuaan hän nousi vihdoin takaisin siivilleen.

Kirja kaikille, jotka haluavat lopettaa laihduttamisen 

Ravitsemusterapeutti Leena Putkosen kirja Superhyvää keholle tarjoaa uuden tulokulman laihduttamiseen ja painonhallintaan. Kirjassa esitellään muun muassa uusinta tietoa suoliston, geenien, hormonien ja univajeen merkityksestä painonhallinnassa. Lisäksi kirja opastaa tietoisen syömisen periaatteisiin. Netta Malinen esittelee Metsätreeni-kirjassaan metsän kuntosalina. 

 Kittilän D-Dream Team

Jenni Maansaaren hoitomotivaatiossa tapahtui käänteentekevä muutos, kun lääkäri patisti hänet Munuais- ja maksaliiton kurssille, ja mukaan lähti myös puoliso. Diabeteksesta on tullut pariskunnan yhteinen harrastus, ja mies paneutuu siihen jopa innokkaammin kuin Jenni. - Me ollaan todellinen D-Dream Team, Jenni iloitsee.

Pehmeä on parempaa 

Kovan rasvan korvaaminen pehmeällä rasvalla tehostaa insuliinin toimintaa elimistössä. Pehmeistä rasvoista tykkäävät myös sydän ja aivot. Merkittävimpiä kovan rasvan lähteitä ovat voi, juusto ja muut rasvaiset maitovalmisteet sekä makkarat ja liharuuat. Hyviä pehmeän rasvan lähteitä ovat kasviöljyt ja kasvimargariinit, kasviöljypohjaiset salaatinkastikkeet, pähkinät, siemenet ja kalat. 

Resilienssi auttaa kohtaamaan muutoksen

Resilienssi tarkoittaa myönteistä muutoksen kohtaamisen taitoa: sitä että selviytyy vastoinkäymisistä musertumatta. Kukaan ei voi hallita kaikkea, mutta omaa suhtautumista elämään ja vastoinkäymisiin kyllä voi, psykologi Soili Poijula sanoo. Resilienssikoulutuksissa opetellaan psyykkistä stressin hallintaa ja optimistisuutta: sitä, miten oppii muunlaisia näkökulmia ja toimintatapoja kuin vaan murehtimista ja asioiden märehtimistä.

Hoivaava hiljaisuus

Helsingin yliopiston dosentti, tutkija Outi Ampuja toteaa ympäristömelua käsittelevässä väitöskirjassaan, että ympäristömelu on toisen luokan ympäristöongelma. Melun aiheuttamat terveyshaitat näkyvät vasta viiveellä, ja siksi esimerkiksi kognitiivisten toimintojen häiriöitä on vaikea yhdistää melulle altistumiseen. Suurin ympäristömelun aiheuttaja on liikenne, mutta ihmiset voivat altistua liialle hälylle myös esimerkiksi avokonttoreissa ja taustamusiikkia soittavissa kauppakeskuksissa, kuntosaleissa ja ravintoloissa.

Insuliinihoito ajoissa avuksi

Moni tyypin 2 diabeetikko empii turhaan insuliinihoidon aloittamista. Hyvin suunniteltu hoito parantaa nopeasti verensokeritasoa ja kohentaa vointia ja mielialaa. Jotta insuliinihoito ei nostaisi painoa, on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalioon ja syödä kevyemmin kuin aikaisemmin.

Kolesterolilääkkeet – osa diabeetikon peruslääkitystä

- Jos kolesterolilääkkeinä tunnetut statiinit tulisivat nyt uutuuksina markkinoille ja niitä kutsuttaisiin sydänlääkkeiksi, ihmiset tappelisivat siitä, kuka niitä saa, arvioi sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, professori Timo Strandberg. Statiini ohjaa kolesterolia oikeaan paikkaan, pois ahtauttamasta suonia.

Ritva Auvinen löysi laulamisen uudestaan

Ikänsä terveenä säilynyt 86-vuotias oopperalaulaja Ritva Auvinen kaatui pari kertaa niin vakavin seurauksin, että joutuu nyt turvautumaan rollaattoriin. Moneen kuukauteen hän ei laulanut eikä edes kuunnellut musiikkia, mutta nyt laulaminen innostaa taas. 

Vesiliikunta on lempeää ja tehokasta

Vesi on monipuolinen elementti liikkua, sillä se tarjoaa vastusta ja nostetta. Lisäksi se kehittää sekä aerobista että lihaskuntoa.  Kuopiolainen Leena Rosenberg käy säännöllisesti vesijuoksemassa. Hän pyrkii juoksemaan tunnin ajan voimiensa äärirajoilla niin, että treeni tuntuu koko kropassa. Kun hän nousee altaasta, hän on ihan poikki – ja tyytyväinen itseensä.

Paineet tavoitetasolle

Verenpaineen tavoitetaso riippuu muista riskitekijöistä. Lääkkeitä on syytä käyttää ohjeen mukaan, ilman taukoja, sanoo professori Päivi Korhonen. Nykyisin kohonneen verenpaineen diagnostiikka ja seuranta perustuu kotona tehtyihin mittauksiin.

Maailmanmatkailija joka solulla

Tasan kahdeksassakymmenessä maassa matkustanut Ville Auranen on aina suhtautunut diabetekseen rennosti. Kun matkasuunnitelma on tehty ja asioista otettu selvää etukäteen, voi huoletta nukkua riippukeinussa tähtitaivaan alla tai sukellella valashaiden kanssa.

Liikunnan iloa etsimässä

Miksi toiset ihmiset nauttivat liikunnasta ja toisille se on ikävää pakkopullaa? Tähän vaikuttavat muun muassa perintötekijät, persoonallisuus ja lapsuuden kokemukset, vastaavat asiantuntijat.

Voiko vähällä rahalla syödä terveellisesti?

Terveellinen syöminen onnistuu myös laihalla kukkarolla, mutta se vaatii hintojen vertailua, sesonkituotteiden käyttämistä, ravintosisältötietojen tutkimista ja kokkaustaitoja, sanovat haastattelemamme asiantuntijat. Kannattaa välttää myös ruokahävikkiä ja hyödyntää tähteeksi jääneet ruuat.

Ehkäise aivojen digiväsymys

Pling pling. Sinulle on tullut viesti. Työnteko ja vapaa-ajan puuhat saattavat keskeytyä jopa useita kymmeniä kertoja päivässä digilaitteiden merkkiääniin. Onko tämä haitallista aivoille? – Digilaiteiden vaikutukset riippuvat siitä, miten niitä käytetään. Ne mahdollistavat aivoille haitallisia juttuja, mutta sellaisia ei ole pakko tehdä, Jyväskylän yliopiston Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen vastaa. Aivoja täytyy muistaa myös välillä lepuuttaa.

Ei ainoastaan lääkkeillä

Kakkostyypin diabeteksen hoitoon on saatu viime vuosina monenlaisia uusia lääkkeitä, mutta tyypin 2 diabetesta sairastaville lääkehoito ei yleensä riitä. Tarvitaan myös terveelliset elintavat. Sekä lääkehoidon että elintapamuutosten tarkoituksena on ennen kaikkea ehkäistä lisäsairauksia, diabetologi Atte Vadén sanoo. Hän muistuttaa myös, että omaa lääkitystä ei kannata verrata toisten lääkitykseen, sillä kaikilla ihmisillä on omat yksilölliset geenit ja riskitekijät.

Onnellisuutta voi oppia

Onnellinen elämänasenne voi joidenkin arvioiden mukaan pidentää elämää useita vuosia. Ainakin elämä on silloin mukavampaa. Mutta mistä sitä onnea saa? Psykoterapeutti Pekka Aarninsalo sanoo, että onnellisuuteen tarvitaan harvoin isoja muutoksia. Siihen vaikuttavat omat asenteet ja suhtautuminen asioihin, ja sitä auttaa taito vaihtaa näkökulmaa.

Sairastuminen toi mukanaan häpeän ja syyllisyyden

Joensuulaisen Sanna Ryhäsen, 27, kakkostyypin diabetes todettiin seitsemisen vuotta sitten. Sairastuminen aiheutti hänelle syyllisyyden ja häpeän tunteita: hän tunsi olevansa itse vastuussa sairastumisestaan. Erikoislääkäri Lasse Niemisen mukaan kakkostyypin diabeteksen taudinkuva on yleensä sitä hankalampi ja ennuste sitä kriittisempi, mitä nuorempana siihen sairastutaan.

Kun lapsi sairastuu, läheisten tuki kannattelee vanhempia  

Lapsen sairastuminen diabetekseen kuormittaa vanhempia, toisia enemmän, toisia vähemmän. Leo-pojan sairastuminen oli iso järkytys hänen äidilleen Helinä Horilalle, eikä sitä helpottanut se, että sopivan hoitomuodon löytyminen pojalle osoittautui vaikeaksi. Jaksamisen kannalta on tärkeää, että perheellä on tukijoukkoja. Tavoitteena on, että diabetes ei muuta eikä hallitse kaikkea elämää.

Liikkeelle talvellakin

Talvellakin kannattaa lähteä ulos reippailemaan. Rivakasti liikkuessa ei yleensä tule kylmä, mutta vaatetukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos perinteiset talvilajit eivät innosta, myös arki- ja hyötyliikunta kuten lumenluonti käy kuntoilusta. Ja nastalenkkareilla pääsee juoksemaankin.

Iloa ja inspiraatiota marttailusta

Kirkkonummelainen Sirpa Urhonen on martta jo kolmannessa polvessa. Monet mieltävät marttailun jonkin sortin kotoiluksi, mutta oikeasti marttojen toiminta ulottuu käytännön tekemisestä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. - Emme todellakaan kudo vain sukkaa, Sirpa naurahtaa. Hän on ajanut myös diabeetikoiden asioita diabetesyhdistyksessä.

Syyllisyydentunteet eivät kuulu joulupöytään

Joulukauden ruokailuista ei pidä tuntea syyllisyyttä tai stressiä. Vaikka jouluna tulisi syötyä tavallista enemmän, se ei horjuta diabeteksen hoitotasapainoa tai painonhallintaa kuin hetkellisesti, ravitsemusterapeutti Anette Palssa sanoo. Hän toivoo kuitenkin, että ihmiset nauttisivat jouluna muustakin kuin syömisestä: vapaa-ajasta, yhdessäolosta, rentoutumisesta ja liikkumisesta.

Mindfulness-harjoitukset toivat mielenrauhan

Tiina Leppämäki on saanut paljon apua mindfulness-harjoituksista paniikkihäiriöoireisiin ja raskausdiabeteksen aiheuttamaan stressiin. Harjoitukset rauhoittivat sekä kehon että mielen.