Keho&Mieli

Keho&Mieli

Taisto Inervo kävi läpi neljä haimatulehdusta ja yhdet potkut töistä, ennen kuin hän ymmärsi, että alkoholi on hänelle ongelma, ja hän päätti raitistua. Viisi vuotta sitten, seitsemänkymppisenä, hän innostui voimaharjoittelusta, ja tulokset ovat hämmästyttäviä: esimerkiksi hän nostaa penkistä nyt 177 kiloa (viisi vuotta sitten 85 kiloa), hänen kuntoluokkansa on nyt viisi asteikolla 1–5, ja kolesteroliarvonsa alle kolme.

Olisinko voinut itse tehdä jotakin toisin? Tätä Essi Elomaa on miettinyt monesti. Hän kärsi yli kymmenen vuotta vaikeasta unettomuudesta ja ajautui pahenevaan lääkekierteeseen, kunnes hän pääsi unitutkimuksiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, ja unettomuuden syy selvisi. Kävi ilmi, että hänen unettomuuteensa ei lääkehoito tepsi.

Häpeä on kuluttava tunne, joka nakertaa itsearvostusta ja halua pitää itsestä huolta. Moni häpeää sairauttaan tietämättään. Häpeä voi kummuta sekä omista että muiden asenteista.

Kaikkien aikojen menestyksekkäin suomalainen sulkapalloilija Pontus Jäntti toimii nyt terveysvalmentajana. Hän auttaa ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan pysyvästi terveellisempään suuntaan ja kannustaa kaikkia liikkumaan joka päivä.

Vuosikausia tietoisesti lääkäreitä vältelleen työministeri Jari Lindströmin oli maaliskuussa pakko antaa periksi ja mennä lääkäriin, kun hänen kuukausia jatkunut päänsärkynsä äityi sietämättömäksi. Hänellä todettiin kakkostyypin diabetes, ja aiemmin lääkkeittä selvinnyt mies sai kerralla viisi eri lääkettä. Tästä hän sai puhtia myös perusteelliseen elämäntaparemonttiin.

Maaottelutason jääpallo vaatii paljon nuorelta urheilijalta ja hänen lähimmiltään. Pikkulapsesta asti jääpalloa pelanneen Joonas Hiltusen isä toimii valmentajana ja äiti kannustaa kentän reunalla.

Käsillä tekeminen luo hyvinvointia: se auttaa rentoutumaan ja keskittymään ja ravitsee aivoja. Käsitöistä voi saada voimaa myös murheiden ja sairauksien kanssa selviytymiseen. Käsillä tekemisestä lumoutuneet Sirpa Kuisma, Leena Pohjansalo ja Liisa Talja innostavat muitakin käsitöiden pariin: kaikki osaavat jotakin, ja taidot kasvavat nopeasti. 

Kari Ylisuvanto hoitaa kakkostyypin diabetestaan huolella, vaikka verensokerin säätely välillä rassaakin. Runsaasti liikkuva mies ei aina tiedä, paljonko pitäisi syödä tai pistää insuliinia. Itsestä huolehtimiseen kuuluu myös vilkas sosiaalinen elämä.

Kun rakennusmateriaalit ovat huonot ja työ tehdään huolimattomasti, talosta tulee ennen pitkää asuinkelvoton. Vuosihuollot ja pintaremontit eivät auta, ellei pohjatyötä ole tehty kunnolla. Talonrakennuksen perusteet pätevät myös painonhallintaan. Syy kertyneisiin kiloihin on lähes aina elämäntavoissa, muttei pelkästään syömisessä ja liikkumisessa, vaan myös muissa perustarpeissa.

Ruuasta voi olla vaikea nauttia, kun se tavalla tai toisella liittyy diabeteksen hoitoon. Jatkuva hiilihydraattien, verensokeriarvojen tai kilokaloreiden tarkkailu nakertaa syömisen tuottamaa mielihyvää. Rennompaa ruokailua voi tietoisesti opetella. Parhaiten se onnistuu toisten seurassa.

Liikkuja tarvitsee proteiinia muun muassa edistämään lihasten palautumista rasituksesta. Monipuolisesta ruuasta saa yleensä riittävästi proteiinia, eikä proteiinilisille ole tarvetta. Liiallinen proteiinin saanti voi kuormittaa munuaisia. Tiesitkö, että proteiinia tulee muualtakin kuin eläinkunnan tuotteista, erityisesti viljatuotteista, palkokasveista ja pähkinöistä?

Diabetesta sairastava pystyy itse tekemään paljon oman terveytensä eteen. 42-vuotias Pasi Heikkinen otti ohjat käsiinsä silloin, kun hänen albumiiniarvonsa oli hälyttävän korkea ja hän pelkäsi joutuvansa dialyysiin. Hän teki radikaalin muutoksen ruokailussaan, ja hän on jatkanut samaan malliin siitä asti.

Kaisa Koski joutui ammunnan lumoihin heti, kun serkku vei hänet ensimmäistä kertaa vanhaan navettaan ampumaan ilmakiväärillä. Totiseksi ampuminen meni vasta yhdeksän vuotta sitten. Nyt Kaisa Koski on pistooliammunnan moninkertainen suomenmestari ja haaveilee maailmanmestarin tittelistä.

Miten aivoista ja muistista voi pitää huolta? Terveellinen ruoka, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä verenpaineen ja verensokerin hyvä hoito suojelevat aivoja. Muista myös nukkua riittävästi: syvä uni huuhtoo aivoista kuona-aineita. Aivot kaipaavat myös virikkeitä: mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät niistä tulee muistisairauksille. 

Seppo Kirjavaisen elämän alkutaival ei näyttänyt lupaavalta: alkoholistiperheen lapsi joutui itsekin nuorukaisena alkoholin pauloihin. Nyt hän on ollut jo kolmekymmentä vuotta raittiina ja toimii alkoholista eroon pyrkivien vertaistukena. Kakkostyypin diabeteksen hän arvelee saaneensa vaikeiden kotiolojensa ja huonojen elintapojensa seurauksena.

54 maratonia. Yli 100 puolimaratonia. Neljää pitkää triathlonia. Yli kymmenen puolikasta triathlonia. Helmikuussa 24 tunnin juoksu. Millainen mies löytyy näiden suoritusten takaa? Siitä on pakko ottaa selvää.

Alkoholin nauttimiseen ei ole turvarajaa, joka takaisi, että ongelmia ei tule. Siksi kohtuus on hyvä kaveri alkoholin käytössä. Ja kohtuus on aika vähän: yksi tai kakis annosta, eikä niitäkään joka päivä.

Uudessakaupungissa asuva Matti Juva pysyy hyvässä kunnossa tekemällä metsätöitä ja hoitamalla avomaa- ja kasvihuoneviljelmiään. Ketterä 68-vuotias kannustaa muitakin diabeetikkoja pysymään poissa sohvalta. - Jalat ovat liikkumista varten, hän muistuttaa. Ykköstyypin diabetes on kulkenut miehen matkassa jo yli 60 vuotta.

Jokunen vuosi sitten Suomessa alettiin kohista HIT-treenistä, joka tarkoittaa kovatehoista lyhtykestoista harjoittelua. Vartin tehotreenissä rasva palaa ja kunto kohenee yhtä hyvin kuin tunnin sauvakävelylenkillä. Vaikka HIT-treeni tutkimuksen mukaan parantaa insuliiniherkkyyttä huomattavasti, asiantuntijat kuitenkin toppuuttelevat: diabeetikon kannattaa lisätä liikunnan tehoja hitaasti ja harkiten.

Syöminen tuottaa iloa, rentouttaa ja lohduttaa. Syömisestä voi saada nautintoa myös silloin, kun ei ole nälkäinen, mikä voi tehdä syömisen hallinnasta vaikeaa. Tietoinen syöminen auttaa kokemaan mielihyvää jo pienestäkin määrästä ruokaa.

Terveyden peruspilareina pidetään liikuntaa ja terveellistä ruokaa ja unohdetaan usein, miten suuri merkitys hyvillä yöunilla on hyvinvoinnille. - Jos nukkuminen on pielessä, terveyttä on vaikea edistää, unihäiriöpotilaita päätyökseen hoitava dosentti Henri Tuomilehto sanoo.

Osku Heinosen unelmasta tuli totta viime syksynä: hän siirtyi Kouvolan Kouvoihin ja pelaa nyt ensimmäistä kauttaan koripalloa täysammattilaisena. Kokeilujen kautta hän on löytänyt omat rutiinit diabeteksen hoitoon pelipäivinä.