Koti Hoito Muut sairaudet

Muut sairaudet

Korkea hemoglobiini voi olla yhteydessä kansansairauksien riskiin

Korkea hemoglobiini ei nykytiedon valossa ole yksiselitteisesti vain hyväksi terveydelle, vaikka niin olemme tottuneet ajattelemaan. Lääketieteen lisensiaatti Joona Tapio selvitti väitöstutkimuksessaan, miten veren hemoglobiinipitoisuus vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan kytkeytyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksataudin, riskiin.

Hätä väärään aikaan väärässä paikassa

Virtsankarkailu on diabetesta sairastavilla yleisempää kuin terveillä ihmisillä. Ulosteen karkailu on enemmän iäkkäiden naisten vaiva, mutta siihenkin diabetes voi vaikuttaa. Miten näitä joskus elämääkin rajoittavia terveysongelmia hoidetaan?

Liikettä lääkkeeksi nivelrikkoon

Nivelrikko jäykistää ja kipeyttää niveliä. Niveliä pitää alkaa hoitaa heti, kun ensimmäiset oireet ilmaantuvat. Tehokkain lääke on sopivasti kuormittava liikunta. Sopivaa liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, hiihto, uinti sekä muut vesiliikuntalajit kuten vesijumppa ja vesijuoksu. Juokseminen ja erilaiset jalkoja iskuttavat pallopelit kannattaa unohtaa, sillä ne rasittavat niveliä liikaa.

Nyt kuuluu huonosti

Kun huono kuulo liittyy ikääntymiseen, ihminen kuulee äänet yhtä voimakkaina kuin ennen, mutta hän ei tahdo saada sanoista selvää. Kuuloelin alkaa rappeutua ja kuulo heikentyä keskimäärin 50 vuoden iässä. Muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa. Kuulokojetta ei kannata häpeillä, sillä muut eivät välttämättä edes huomaa sitä.

Vahvista vastustuskykyäsi

Jokaisella meistä on kehossamme satoja miljardeja puolustussoluja, joiden tehtävä on estää taudinaiheuttajabakteereja ja -viruksia pääsemästä elimistöömme. Osa vastustuskyvystä on perimän määräämää, osa taas hankitaan elämän varrella kohtaamalla erilaisia taudinaiheuttajia tai ottamalla rokotteita. Voimme vahvistaa vastustuskykyämme myös syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa ja nukkumalla riittävästi.

Häiriöitä hermoissa

Hermot eivät pidä liiasta sokerista. Korkea verensokeri voi johtaa niiden toiminnan vaurioihin, neuropatiaan. Tuntohermojen vaurioituminen voi ilmetä tuntopuutoksina tai kipuna, motoristen hermojen vaurioituminen lihasvoiman heikentymisenä. Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston vauriot puolestaan vaikuttavat elimistön toiminnan säätelyyn: muun muassa vatsan ja suoliston toimintaan, verenpaineeseen, virtsarakon tyhjenemiseen ja erektioon.

Veren rasva-arvot kertovat valtimoiden kunnosta

Veren rasva-arvojen tavoitteet tiukentuivat vuosi sitten. LDL-kolesterolin tiukin raja on nyt 1,4 millimollia litrassa, kun riski saada valtimotauti on erityisen suuri. Diabetesta sairastava tarvitsee usein kolesterolilääkityksen, mutta sen lisäksi ruokavalio täytyy saada kuntoon, liikuntaa pitää lisätä ja huolehtia myös riittävistä yöunista.

Säännöllinen silmien tutkiminen säästää ikäviltä yllätyksiltä

Iän myötä silmäsairaudet yleistyvät. Glaukooma voi vaurioittaa näköhermoa, silmänpohjan ikärappeuma kohdistuu tarkan näön alueelle. Kaihi sumentaa mykiön, heikentää näköä ja muuttaa silmän taittovoimaa. Lasiainen ja verkkokalvo voivat irtautua ja silmän verkkokalvolle voi tulla muutoksia. Silmät kannattaa tutkituttaa säännöllisesti, jotta muutokset havaitaan ajoissa.

Parodontiitti saatetaan tulevaisuudessa havaita uloshengityksestä

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yleinen sairaus, jolla on ikävät seuraukset: se voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa, altistaa lisäsairauksille ja johtaa hampaiden menettämiseen. Hoitamattomana se myös lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja se voi olla yksi tekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen taustalla. Tärkeää olisi havaita suun infektiot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tutkijat Kajsa Roslund ja Markus Metsälä sanovat.
Marko-Lempinen-lähikuvassa

Elinsiirrolla uusi tulevaisuus vakavasti sairastuneelle

Ihmiselle voidaan siirtää sydän, keuhkot, maksa, haima, munuainen ja ohutsuoli. Yleensä uusi elin tulee kuolleelta luovuttajalta, mutta uuden munuaisen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Usein elinsiirto pelastaa vakavasti sairastuneen hengen ja parantaa hänen elämänlaatuaan, mutta leikkauksesta on myös kansantaloudellista hyötyä, sanoo elinsiirtokirurgi Marko Lempinen.
hiekka-aavikolta-nousee-janoinen-pää-piirroskuva

Helpotusta kuivan suun oireisiin

Kuiva suu on etenkin ikäihmisten vaiva. Ikääntyessä syljeneritys vähenee, ja lisäksi monet lääkkeet kuivattavat suuta. Kuiva suu aiheuttaa hampaiden reikiintymistä ja ientulehdusta ja heikko syljeneritys altistaa hampaiden kiinnityskudossairaudelle parondontiitille. Myös syöminen voi vaikeutua. Kuivan suun hoitoon saa apteekista geeliä tai keinosylkeä, ja myös riittävä veden juominen auttaa suun kuivuuteen. Ksylitolipurukumi ja -pastillit kiihdyttävät syljeneritystä.
mies-pitelee-tuskissaan-vatsaansa

Pienet ateriakoot helpottavat haiman vajaatoiminnan oireita

Haiman vajaatoiminta on varsin yleinen pitkään diabetesta sairastaneilla. Haiman vajaatoiminnassa ruuansulatusentsyymien tuotanto vähenee tai estyy kokonaan. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut etenkin syömisen jälkeen, löysät ulosteet, mahan turvotus, ilmavaivat ja myöhemmässä vaiheessa rasvaripuli. Pienet ateriakoot helpottavat oireita, ja puuttuvia ruuansulatusentsyymejä voi korvata ottamalla entsyymikapseleita aina ruokailun yhteydessä.
äiti-kurkistaa-pyöreän-keltaisen-puuveistoksen-takaa-tytär-seisoo-veistoksen-edessä

Inari tykkää rutiineista

Inarilla on Aspergerin oireyhtymä ja ADD, jotka toisaalta helpottavat diabeteksen hoitoa, toisaalta tuovat siihen haasteita. Hän otti diabeteksen hoidon alusta alkaen omiin käsiinsä: vanhemmat ovat pistäneet hänelle insuliinia vain kerran sairaalassa, ja hiilaritkin ovat hänellä hyvin hallussa. Tea-äitiä mietityttää silti tulevaisuus: huomaako tytär öisin liiallista verenlaskua sitten, kun hän asuu omillaan?
piirretty-vihreä-ihmisen-rintakehä-ja-oranssi-maksa

Kun maksa sairastuu

Maksasairaudet voivat piilotella pitkäänkin oireetta, eivätkä laboratoriokokeetkaan aina kerro koko totuutta maksan kunnosta. Parhaiten pidät maksasi terveyttä yllä hyvillä elintavoilla. Suomalaisten maksoja kuormittavat eniten liiallinen alkoholinkäyttö ja vyötärölihavuus.
surullinen-mies-istuu-sängynpäädyssä

Apua erektiohäiriöön

Kun verenkierto ei enää toimi niin kuin pitäisi, voi seurata erektio-ongelmia. Niihin löytyy onneksi monenlaista hoitoa, sekä lääkkeellistä että lääkkeetöntä. Urologi Timo Hakala kannustaa miehiä hakemaan rohkeasti apua. Psykologi Tony Dunderfelt muistuttaa, että seksuaalisuus on paljon muutakin kuin yhdyntää. Miehen kunnian ei pitäisi olla kiinni siitä, seisooko hänellä.

Selkäkipu selätetty!

Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa selkävaivoja. Kevyt liikunta säilyttää selän lihaskuntoa, ja tehokkaampi kuntoliikunta vahvistaa sitä. Tärkeintä on liikkua usein ja säännöllisesti. Pirjo Nurminen pääsi selkäkivuista eroon, kun hän oppi viihtymään kuntosalilla ja vesijuoksussa.

Hyytymä laskimossa

Jos verihyytymä tukkii alaraajan syvän laskimon, vaarana on keuhkovaltimoihin ajautuva veritulppa. Se on hengenvaarallinen tila, johon liittyy äkillistä tai asteittain pahenevaa hengenahdistusta tai rintakipua ja veriyskää. Vaikeaan keuhkoveritulppaan tarvitaan yleensä liuotushoito.

Närästys on hankala mutta yleinen vaiva

Närästystä esiintyy etenkin runsaan aterian jälkeen ja makuulla. Rasvainen ruoka voi pahentaa oireilua, samoin ylipaino. Satunnaiset närästysoireet pysyvät kurissa, kun vähentää oireita aiheuttavien ruokien syömistä ja laihduttaa muutaman kilon. Usein toistuvat ja vaikeat oireet vaativat lääkärin tutkimuksia. Tiesitkö, että toistuva närästysoireilu voi vahingoittaa myös suun ja hampaiden terveyttä?

Uudet lääkkeet suojaavat tyypin 2 diabeetikon sydäntä

Tutkimuksissa on saatu lisää näyttöä siitä, että tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät SGLT2-estäjät ja GLP-1-analogit suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta sekä krooniselta munuaissairaudelta. Erityisen hyvä suojavaikutus näyttää olevan pitkävaikutteisilla GLP-1-analogeilla, kertoo dosentti Merja Laine HUSista.

Univaje koettelee terveyttä monin tavoin

Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.

Lähtökuopissa haimansiirtoon

Amel Belhajn diabetes on haastava ja vaikeahoitoinen, sillä hänen verensokerinsa laskee herkästi liian alas. Kun kaikki muut keinot hypoglykemioiden ehkäisemiseksi on kokeiltu, Amel odottaa nyt toiveikkaana tervettä, toimivaa haimaa elinsiirtojonossa. Haimansiirtoja on tehty Suomessa tähän asti munuaisensiirron yhteydessä, mutta hänelle aiotaan siirtää pelkästään haima, ensimmäisenä Suomessa.

Suolistosairaudet – uusi kansantauti?

Tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät voimakkaasti: joka vuosi reilu 2 000 suomalaista saa diagnoosin. Suolistosairauksiin ei ole löytynyt lääkettä, joka tehoaisi kaikkiin tapauksiin. Akuutteja vaiheita hoidetaan kortisonilla, mutta se on diabeetikoille haasteellinen, koska se nostaa verensokeria. Sairastuneet kaipaavat myös psyykkistä tukea: alle 30-vuotiaista IBD-potilaista jopa viidennes kokee, ettei pärjää arjessa sairautensa kanssa.

Mitä geenitesti kertoo?

Kaupalliset geenitestit lupaavat paljastaa paljon eri sairauksien riskeistä, mutta mitä ne oikeasti kertovat? Todellisuudessa yksittäisen kuluttajan on hyvin vaikea tulkita ja hyödyntää geenitietoa tai arvioida geenitestin luotettavuutta. Geenitestiteknologia on kehittynyt ja halventunut niin nopeasti, että yhteiskunta ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet muutoksen tahdissa.

Diabeteksen munuaistauti on vaikea haaste tutkijallekin

Toistaiseksi ei voida ennustaa, ketkä sairastuvat diabeteksen munuaistautiin. Taudille altistavien geenien metsästäminen on haastavaa ja sen periytymisen selvittäminen monimutkaista. Diabeteksen lisäsairauksia ja erityisesti diabeteksen munuaistautia yli 30 vuotta tutkinut Per-Henrik Groop on 2000-luvulla sukeltanut yhä syvemmälle ihmisen perimään. Mukaan on tullut myös suhteellisen uusi tutkimusalue, epigenetiikka.
Mies ja nainen suutelevat kasvomaksit kasvoillaan

Kriisi tarjoaa mahdollisuuden muutokseen

Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, millaisia jälkiä koronapandemia on jättänyt meihin ja mitä ehkä olemme oppineet. Sosiaalinen eristäytyminen on raastanut monia, ja taloudelliset vaikeudet ovat pudottaneet monet syvään kuoppaan. Poikkeusaika on kuitenkin tuonut mukanaan myös pilkahduksia elämästä, jossa on kiireettömyyttä ja läsnäoloa. Nyt meillä on eväitä kohdata myös toinen aalto.