Hermostimulaattori palautti voimani
Gastropareesi aiheutti Anni Tirkkoselle niin pahat oireet, että hän joutui jatkuvan oksentelun vuoksi useasti sairaalaan. Monen leikkausajan peruutuksen jälkeen hän sai viimein hermostimulaattorin, joka lopetti pahoinvoinnin ja palautti hänen voimansa. Nyt hän pystyy taas harrastamaan liikuntaa, opiskelemaan ja hoitamaan arkiset perusasiat.
Vapaaehtoistyöstä sijoitus elämään
Reijo Saksan sydäntä lähellä ovat yksin maahan tulleet alaikäiset pakolaiset. Tärkeäksi hän kokee myös vapaaehtoistyön eronneiden miesten vertaistukitoiminnassa. Kunnallisneuvoksella ja entisellä sijoitusjohtajalla riittää virtaa, vaikka hänen lääkärinsä ehti jo kerran ihmetellä, miten mies voi olla enää hengissä.
Haasteita elämän hallinnassa
Miten diabeteksen hoito onnistuu, kun elämän hallinta on muutenkin vaikeaa? Kun diabeetikolla on omahoidon onnistumista vaikeuttavia haasteita, kuten mielenterveyden häiriö, päihderiippuvuus tai kehitysvamma, ohjauksen ja tukiverkostojen merkitys nousee tavallistakin tärkeämmäksi. Tuttu, moniammatillinen tiimi tukee diabetesta sairastavan ihmisen hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
Jalan hapenpuute ei aina oireile tuntuvasti
Alaraajojen tukkiva valtimotauti hiipii hiljaa. Sitä sairastava voi kävellessään tuntea pohkeessaan kipua tai jalkaterää voi makuulla ollessa kolottaa, mutta pitkällekin edennyt tauti saattaa olla oireeton. Alaraajojen tukkivaa valtimotautia pitää ehkäistä ja hoitaa hyvin: jos jalka alkaa kärsiä kroonisesta hapenpuutteesta, voi ainoa realistinen hoito olla raajan amputointi, sanoo plastiikkakirurgiaan erikoistuva lääkäri Veerakaisa Koivunen.
Sydämenasiana jalkojen terveys
Diabetes vaurioittaa helposti jalkojamme. Lähde mukaan ottamaan selvää, miksi näin käy. Oppaana toimii Olipa kerran elämässä -klassikkosarjan innoittama jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen. Käypä hoito -suositus diabeetikon jalkaongelmista auttaa meitä pysymään oikealla tiellä.
Diabetes altistaa monille sairauksille
Diabetes on koko elimistön sairaus, jossa yksi ongelma johtaa helposti toiseen ja kolmanteen. Korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, mikä on monien lisäsairauksien taustalla. Hyvä hoitotasapaino ja terveelliset elintavat ehkäisevät haittoja ja voivat jopa pysäyttää alkaneen huonon kehityksen. Kun terveys elämäntapojen muutoksen vuoksi kohenee, myös mieliala paranee. Tästä syntyy hyvän kierre.
Munuaistaudin voi ehkäistä ja pysäyttää
Ensimmäisiä merkkejä munuaistaudista löytyy usein jo tyypin 2 diabeteksen toteamisen aikoihin, ja myöhemmin munuaistautiin voi sairastua jopa puolet tyypin 2 diabeetikoista. Munuaisten vaurioitumisen voi pysäyttää, ja tautia voi myös ehkäistä hyvällä diabeteksen hoidolla. Diabeetikon elinajan ennuste on paljon parempi, jos selviää ilman munuaisvauriota.
Joinakin päivinä pystyn unohtamaan kaikki sairauteni
Jenni Pynnönen sairastaa tyypin 1 diabeteksen lisäksi kahta erittäin harvinaista neuroimmunologista sairautta, jotka ovat vieneet hänet ajoittain pyörätuoliin ja sairaalaan. Vaikka sairaudet ovat vaikeasti hallittavia, hän toivoo pääsevänsä vielä takaisin työelämään. Hän ei mieti, miten sairaudet rajoittavat elämää ja mitä hän ei voi tehdä, vaan sitä, mitä hän voi tehdä niistä huolimatta.
Kuka saa kihdin?
Kihti on tyypin 2 diabeetikoilla harmillisen yleinen vaiva, mutta hyvillä elintavoilla sen saa yleensä aisoihin. Lääkkeilläkin kivuliaita kihtikohtauksia voi pitää loitolla. Kihti kehittyy virtsahaposta. Virtsahappoa eli uraattia syntyy elimistössä puriiniaineenvaihdunnan lopputuotteena. Puriineja on runsaasti esimerkiksi oluessa, äyriäisissä ja sisäelimissä.
Ruoka jumiutuu mahalaukkuun
Vatsaoireiden ja verensokeriongelmien taustalta voi löytyä mahalaukun toimintahäiriö, diabeettinen gastropareesi. Se johtuu mahalaukun hermoverkoston vaurioitumisesta. Ruoka jumiutuu mahalaukkuun useiksi tunniksi, mikä voi vaikeuttaa verensokerin hallintaa. Pienet, helposti sulavat ateriat helpottavat oireita. Gastropareesia voidaan hoitaa myös lääkkeillä.
Perimä kertoo tyypin 1 diabeetikon sepelvaltimotautiriskistä
Tyypin 1 diabeetikoilla on jopa 20 kertaa isompi riski sairastua sepelvaltimotautiin muuhun väestöön verrattuna. Selvittääkseen perimän vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen, tutkijat riskipisteyttivät noin 3 300 tyypin 1 diabeetikkoa ja havaitsivat, että geneettinen riskipisteytys auttoi ennustamaan tulevia sepelvaltimotautitapauksia. Hyvä sitoutuminen diabeteksen lääkehoitoon pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, sanoo filosofian tohtori Raija Lithovius.
Ihon oma bakteerikanta torjuu taudinaiheuttajia
Iho suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta. Ihon pinnalla elelee ihmisen monipuolisin, jopa tuhannen bakteerilajin mikrobiyhteisö. Se on tärkeä ihon hyvinvoinnin kannalta: se muun muassa estää taudinaiheuttajien, kuten eräiden hiivojen, kasvua iholla. Lisäksi ihon omat hyödylliset mikrobit edistävät ihon korjautumista ja uusiutumista tulehduksen jälkeen.
Hyvä hoitotasapaino vähentää leikkaushoidon riskejä
Ennen leikkausta verensokeri olisi hyvä saada tavoitelukemiin. Leikkaus, kipu, jännitys ja liikkumattomuus yleensä nostavat verensokeria. Anestesian aikana ja myös heräämössä ja osastolla potilaan verensokeria seurataan säännöllisesti. Insuliinihoidon toteutuksesta sairaaloilla on hieman erilaisia ohjeita.
Leikkauksen jälkeinen hoito ei vastannut odotuksiani
Reijo Perkiömäki joutui keväällä ohitusleikkaukseen eikä kaikki mennyt hänen toiveidensa mukaan.
Yksi elämä – monta sairautta
Lähes jokainen kakkotyypin diabeetikko on monisairas, eli hänellä on vähintään kaksi pitkäaikaista sairautta tai terveyttä heikentävää tekijää. Monisairaan lääkekuorma voi helposti kasvaa liikaa, siksi lääkityksen kokonaisuutta pitäisi arvioida yksilöllisesti. Kun sairauksien määrä lisääntyy, se voi masentaa ihmistä, mikä heikentää sairauksien kanssa pärjäämistä. Monisairaan kannattaa käyttää aikaa itselle tärkeisiin ja mieluisiin asioihin, silloin sairaudet jäävät ainakin hetkeksi taka-alalle.
Korkea hemoglobiini voi olla yhteydessä kansansairauksien riskiin
Korkea hemoglobiini ei nykytiedon valossa ole yksiselitteisesti vain hyväksi terveydelle, vaikka niin olemme tottuneet ajattelemaan. Lääketieteen lisensiaatti Joona Tapio selvitti väitöstutkimuksessaan, miten veren hemoglobiinipitoisuus vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan kytkeytyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksataudin, riskiin.
Hätä väärään aikaan väärässä paikassa
Virtsankarkailu on diabetesta sairastavilla yleisempää kuin terveillä ihmisillä. Ulosteen karkailu on enemmän iäkkäiden naisten vaiva, mutta siihenkin diabetes voi vaikuttaa. Miten näitä joskus elämääkin rajoittavia terveysongelmia hoidetaan?
Liikettä lääkkeeksi nivelrikkoon
Nivelrikko jäykistää ja kipeyttää niveliä. Niveliä pitää alkaa hoitaa heti, kun ensimmäiset oireet ilmaantuvat. Tehokkain lääke on sopivasti kuormittava liikunta. Sopivaa liikuntaa ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, hiihto, uinti sekä muut vesiliikuntalajit kuten vesijumppa ja vesijuoksu. Juokseminen ja erilaiset jalkoja iskuttavat pallopelit kannattaa unohtaa, sillä ne rasittavat niveliä liikaa.
Nyt kuuluu huonosti
Kun huono kuulo liittyy ikääntymiseen, ihminen kuulee äänet yhtä voimakkaina kuin ennen, mutta hän ei tahdo saada sanoista selvää. Kuuloelin alkaa rappeutua ja kuulo heikentyä keskimäärin 50 vuoden iässä. Muutokset tapahtuvat pikkuhiljaa. Kuulokojetta ei kannata häpeillä, sillä muut eivät välttämättä edes huomaa sitä.
Vahvista vastustuskykyäsi
Jokaisella meistä on kehossamme satoja miljardeja puolustussoluja, joiden tehtävä on estää taudinaiheuttajabakteereja ja -viruksia pääsemästä elimistöömme. Osa vastustuskyvystä on perimän määräämää, osa taas hankitaan elämän varrella kohtaamalla erilaisia taudinaiheuttajia tai ottamalla rokotteita. Voimme vahvistaa vastustuskykyämme myös syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa ja nukkumalla riittävästi.
Häiriöitä hermoissa
Hermot eivät pidä liiasta sokerista. Korkea verensokeri voi johtaa niiden toiminnan vaurioihin, neuropatiaan. Tuntohermojen vaurioituminen voi ilmetä tuntopuutoksina tai kipuna, motoristen hermojen vaurioituminen lihasvoiman heikentymisenä. Tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston vauriot puolestaan vaikuttavat elimistön toiminnan säätelyyn: muun muassa vatsan ja suoliston toimintaan, verenpaineeseen, virtsarakon tyhjenemiseen ja erektioon.
Veren rasva-arvot kertovat valtimoiden kunnosta
Veren rasva-arvojen tavoitteet tiukentuivat vuosi sitten. LDL-kolesterolin tiukin raja on nyt 1,4 millimollia litrassa, kun riski saada valtimotauti on erityisen suuri. Diabetesta sairastava tarvitsee usein kolesterolilääkityksen, mutta sen lisäksi ruokavalio täytyy saada kuntoon, liikuntaa pitää lisätä ja huolehtia myös riittävistä yöunista.
Säännöllinen silmien tutkiminen säästää ikäviltä yllätyksiltä
Iän myötä silmäsairaudet yleistyvät. Glaukooma voi vaurioittaa näköhermoa, silmänpohjan ikärappeuma kohdistuu tarkan näön alueelle. Kaihi sumentaa mykiön, heikentää näköä ja muuttaa silmän taittovoimaa. Lasiainen ja verkkokalvo voivat irtautua ja silmän verkkokalvolle voi tulla muutoksia. Silmät kannattaa tutkituttaa säännöllisesti, jotta muutokset havaitaan ajoissa.
Parodontiitti saatetaan tulevaisuudessa havaita uloshengityksestä
Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yleinen sairaus, jolla on ikävät seuraukset: se voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa, altistaa lisäsairauksille ja johtaa hampaiden menettämiseen. Hoitamattomana se myös lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja se voi olla yksi tekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen taustalla. Tärkeää olisi havaita suun infektiot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tutkijat Kajsa Roslund ja Markus Metsälä sanovat.
Elinsiirrolla uusi tulevaisuus vakavasti sairastuneelle
Ihmiselle voidaan siirtää sydän, keuhkot, maksa, haima, munuainen ja ohutsuoli. Yleensä uusi elin tulee kuolleelta luovuttajalta, mutta uuden munuaisen voi saada myös elävältä luovuttajalta. Usein elinsiirto pelastaa vakavasti sairastuneen hengen ja parantaa hänen elämänlaatuaan, mutta leikkauksesta on myös kansantaloudellista hyötyä, sanoo elinsiirtokirurgi Marko Lempinen.