Koti Hoito Ykköstyyppi

Ykköstyyppi

lähikuva-Tiia-Koivistosta

Tiia tahtoo maailman parhaaksi golfin pelaajaksi

Tiia Koivisto on yksi harvoista naispuolisista golfin ammattilaisista Suomessa, ja hän kiertää ahkerasti kisoissa eri puolilla maailmaa. Diabetes tuo omat haasteensa pelaamiseen: kisaaminen nostaa adrenaliinitasoa, ja verensokeri nousee silloin helposti. Myös kuumissa maissa verensokerin tasapainottaminen on hankalaa. Tiia ei kuitenkaan pelkää haasteita: hän pitää golfista sen yllätyksellisyyden vuoksi – koskaan ei tiedä, meneekö peli hyvin vai huonosti.
rakennusmies-tekemässä-kattorakenteita

Diabetes on yhä harvemmin este ammattihaaveille

Diabeteksen hoidossa saavutetut edistysaskelet ovat avanneet diabetesta sairastaville uusia mahdollisuuksia työelämässä: entiset ammattikohtaiset rajoitukset eivät välttämättä enää päde. Silti on vielä ammatteja, joihin insuliinihoitoista diabetesta sairastava ei sovellu tai joissa työskentelyä voi olla vaikeaa sovittaa diabeteksen omahoitoon. Diabetesliiton lääkärineuvoston työryhmä on koonnut Diabetes työelämässä – ammatinvalinta ja eri aloilla työskentely -julkaisun auttamaan työuria koskevissa pohdinnoissa.
mies-pitelee-tuskissaan-vatsaansa

Pienet ateriakoot helpottavat haiman vajaatoiminnan oireita

Haiman vajaatoiminta on varsin yleinen pitkään diabetesta sairastaneilla. Haiman vajaatoiminnassa ruuansulatusentsyymien tuotanto vähenee tai estyy kokonaan. Tyypillisiä oireita ovat vatsakivut etenkin syömisen jälkeen, löysät ulosteet, mahan turvotus, ilmavaivat ja myöhemmässä vaiheessa rasvaripuli. Pienet ateriakoot helpottavat oireita, ja puuttuvia ruuansulatusentsyymejä voi korvata ottamalla entsyymikapseleita aina ruokailun yhteydessä.
Ebba-laittaa-ruokaa-ulkona 

Rakkaus ruuanlaittoon auttaa Ebbaa tulemaan toimeen diabeteksen kanssa

Ebba Håkans rakastaa ruuanlaittoa. Hän on työskennellyt kokkina Suomessa, Norjassa ja Tsekissä ja jopa yhdessä Michelin-ravintolassa. Hän joutui kuitenkin vaihtamaan kokin ammatin toimittajan töihin, sillä pitkät työpäivät ja kova työtahti ravintoloissa olivat haaste hänen verensokereilleen. Kotona hän kokkaa edelleen, ja hän on löytänyt keittiössä ratkaisuja verensokerinsa tasapainottamiseen ja samalla loputtoman paljon herkullisia ruokalajeja.
äiti-kurkistaa-pyöreän-keltaisen-puuveistoksen-takaa-tytär-seisoo-veistoksen-edessä

Inari tykkää rutiineista

Inarilla on Aspergerin oireyhtymä ja ADD, jotka toisaalta helpottavat diabeteksen hoitoa, toisaalta tuovat siihen haasteita. Hän otti diabeteksen hoidon alusta alkaen omiin käsiinsä: vanhemmat ovat pistäneet hänelle insuliinia vain kerran sairaalassa, ja hiilaritkin ovat hänellä hyvin hallussa. Tea-äitiä mietityttää silti tulevaisuus: huomaako tytär öisin liiallista verenlaskua sitten, kun hän asuu omillaan?
Keski-ikäinen talviasuinen mies vetää perässään tavarakärryä, takana tunturi.

Kävellen Kilpisjärveltä Keravalle

Mika Lemberg päätti kävellä toista tuhatta kilometriä Kilpisjärveltä Keravalle – siitä ilosta, että pystyy taas kävelemään. Vielä joitakin vuosia sitten hän raahusti rollaattorin kanssa, kärsi kivuista ja lukuisista sairauksista, eikä uskonut enää koskaan voivansa liikkua normaalisti. Hänen kroppansa oli hajonnut kokonaan, eikä hänen uskottu elävän kuukautta pitempään.

Aikuisten poliklinikalle siirtyvä nuori tarvitsee sopivasti tukea

Nuorten diabeetikkojen siirtyminen hoitoon aikuisten poliklinikalle sujuu pääsääntöisesti hyvin. Tärkeintä on, että vastuu ja itsenäisyys lisääntyvät oikeassa tahdissa. Halu ottaa itse vastuuta diabeteksen hoidosta tulee ajallaan: joillekin jo 16-vuotiaana, toisille taas lähempänä täysi-ikäisyyttä. Samalla vanhemmat alkavat väistyä luontevasti taka-alalle.

Isä ja tytär toistensa tukena

Reijo Koivusillalle Mari-tyttären diabetes oli huomattavasti pysäyttävämpi asia kuin aikoinaan oma sairastuminen. Nykyään isä ja tytär juttelevat diabetesasioista melko usein ja vaihtavat muun muassa kokemuksia sensoroinnista. Mari sanoo, että vain toinen diabetesta sairastava voi ymmärtää, miten herkästi diabeetikon verensokeri reagoi arjen vaihtuviin tilanteisiin.

Haimansiirron jälkeen

Kerroimme tämän vuoden ensimmäisessä Diabetes-lehden numerossa, että Amel Belhaj odottaa itselleen uutta haimaa. Siirtoleikkaus tehtiin 15.3. aamulla, ja se meni todella hyvin. Amel on tyytyväinen, ettei hänellä ole enää hypoglykemioita, vaan uusi haima hoitaa verensokerinvaihtelut automaattisesti.

Diabeteksen kanssa jo yli 65 vuotta

Ykköstyypin diabetes on ollut Marjatta Moilasen matkassa jo 65 vuotta. Hän arvelee eläneensä paljon terveemmän elämän, kun hänellä on diabetes. Hänen silmänsä, munuaisensa ja päänsä toimivat hyvin, mutta jalkojen kanssa hänellä on ollut ongelmia. Jalat jäävät Kajaaniin, kun pää on jo Sotkamossa, hän nauraa. Miehen kuoltua hänen täytyy olla erityisen tarkkana, ettei verensokeri pääse laskemaan yllättäen liian matalaksi.

Omassa laumassa kohti unelmia

Heidi Vanhasen arjen tohinassa pyörivät koirat, lapset ja rakennusprojektit. Menossa mukana kulkee nöyrästi diabetes, jota hän on sairastanut 11-vuotiaasta asti. Metsästysretkiin Heidi varautuu riittävillä eväillä ja pakkaamalla mukaan myös hätävarasyömistä, koska metsästä ei lähdetä pois kesken päivän.

Matalan verensokerin pelko tuo paineita perheille

Diabetesta sairastavan lapsen vanhempia usein pelottaa, että lapsen verensokeri laskee liikaa. Matalan verensokerin pelko saattaa olla jopa este diabeteksen hyvän hoidon tiellä ja horjuttaa perheen ja lapsen hyvinvointia, sanoo Mari Pulkkinen, Jorvin sairaalan diabetesvastaanoton vastuulääkäri.

Voiko tyypin 1 diabetekseen sairastumista viivyttää?

Ketkä perimässään alttiuden tyypin 1 diabetekseen saaneista lapsista sairastuvat ja miksi? Entä miksi tauti puhkeaa toisille nopeasti, mutta joidenkin sairastumisprosessi saattaa kestää vuosia? Diabetestutkija, dosentti Johanna Lempainen selvittää, miten tyypin 1 diabetekseen sairastumista edeltävät tautipolut eroavat toisistaan, ja millä keinoin niiden kulkuun voitaisiin vaikuttaa.

Hyvän mielen kilometrejä

Ennen pyöräilyharrastuksen aloittamista Ilpo Lehtinen liikkui etupäässä tietokoneen ja jääkaapin väliä. Nuoren miehen tyypin 1 diabeteksen hoito oli retuperällä ja kiinnostus omaan hyvinvointiin hukassa. Nyt pyöräilystä on tullut hänelle jokapäiväinen tapa ja tärkeä harrastus, vuodenaikaan katsomatta. Vuoden aikana saattaa kertyä jopa 6 000 pyöräilykilometriä.

Lisäsairaudet saavat kyytiä reippaalla liikunnalla

Liikunta on lääkettä myös dialyysihoidossa oleville diabeetikoille, osoittaa Heidi Tikkanen-Dolencin väitöstutkimus. Tutkimuksen tärkein viesti kuitenkin on, että tarpeeksi usein harrastettu riittävän kuormittava liikunta vähentää diabeteksen lisäsairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Lapsen diabetes tuo syyllisyyden perheeseen

Kun lapsi sairastuu diabetekseen, alun shokkivaiheeseen kuuluvat käytännössä aina myös syyllisyydentunteet. Vanhemmat miettivät, mitä he olisivat voineet tehdä toisin. Myöhemmin he voivat tuntea syyllisyyttä myös lapsen heittelevien verensokereiden takia. Syyllistyminen on tuttua myös kakkostyypin diabeetikoille: monet heistä ajattelevat, että sairastuminen on heidän omaa syytään. He saattavat kohdata syyllistäviä asenteita myös hoitopaikassa.

Kaikki tai ei mitään

Anna Niinimäki on tatuoija ja burleskitaiteilija, jota ajaa eteenpäin kyltymätön opinnälkä. Kun uusi asia inspiroi, homma saattaa livetä lapasesta. Hän on aito oman tiensä kulkija ja päätti jo lapsena, että luo itse oman kroppansa.

Kiekkokaukalosta juniorivalmentajaksi

Mika Wendell huomasi omina pelivuosinaan, ettei diabetes suinkaan estä tavoitteellista jääkiekkoharjoittelua. Tärkeä vertaistuki on koko ajan ollut oma kaksoisveli, jolla on sama sairaus. Nyt molemmat valmentavat jääkiekon juniorijoukkueita ja rohkaisevat vanhempia keskittymään huolien sijaan positiivisiin asioihin ja kannustamaan lapsia unelmien toteuttamiseen.

Elämää pakolaisleirillä

Mohamed Hussein Bulella on ykköstyypin diabetes. Hän asuu Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa ja toimii opettajana leirin ala-asteella. Lisäksi hän opiskelee yliopistossa kasvatustieteitä. Aikaisemmin hän joutui käymään sairaalassa joka aamu ja ilta ottamassa insuliinipistokset, mutta nyt hän säilyttää insuliinia kannettavassa kylmäsäiliössä ja pistää insuliinin itse.

Stressi ja masennus kuormittavat omahoitoa

Diabetestutkija Aila Ahola tutkii tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksia ja masennusta. Hän on selvittänyt yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, miten tyypin 1 diabeetikoiden kokema stressi vaikuttaa heidän ravitsemusvalintoihinsa ja pitkän aikavälin verensokeriinsa. Tutkijat ovat selvittäneet myös masennuksen vaikutusta tyypin 1 diabeetikoiden terveyteen Suomessa, Latviassa, Liettuassa ja Kroatiassa.

Lähtökuopissa haimansiirtoon

Amel Belhajn diabetes on haastava ja vaikeahoitoinen, sillä hänen verensokerinsa laskee herkästi liian alas. Kun kaikki muut keinot hypoglykemioiden ehkäisemiseksi on kokeiltu, Amel odottaa nyt toiveikkaana tervettä, toimivaa haimaa elinsiirtojonossa. Haimansiirtoja on tehty Suomessa tähän asti munuaisensiirron yhteydessä, mutta hänelle aiotaan siirtää pelkästään haima, ensimmäisenä Suomessa.

”Vapaaehtoistoiminta on antanut minulle enemmän kuin oletin”

Anniina Linnero on monessa mukana. Taitoluistelu- ja ompeluharrastusten lisäksi hän on rakentanut itselleen keinohaimajärjestelmän. Uusin aluevaltaus on vapaaehtoistoiminta: hän toimii Diabetesliiton deelähettiläänä. Vertaistuen antamisen tuottaman ilon lisäksi hän löysi toiminnan parista rakkauden.

Diabetes, nuoruus ja huumeet = HUONO YHTÄLÖ

Iso osa nuorista pitää pilven polttamista melko harmittomana. Asiantuntijoiden mukaan riskitöntä päihteidenkäyttöä ei ole, eikä kannabis ole mikään harmiton yrttivalmiste. Päihteistä pitäisi puhua diabetesta sairastavan nuoren kanssa hyvissä ajoin, ennen kuin hän 16-vuotiaana siirtyy hoitoon aikuisten puolelle.

Riika heitti repun selkään ja lähti kouluun

Ammatinvaihto keski-iän kynnyksellä ei ole nykyään mitenkään erikoista. Mutta se on kertomisen arvoista, että kolmevuotiaana diabetekseen sairastunut lähtee opiskelemaan kokonaan uutta alaa vähän ennen virallista eläkeikää. Riika Walden vaihtoi 57-vuotiaana uran viestintäasiantuntijana geronomin opintoihin. Lisähaasteena hänellä on heikko näkö.
Puolilähikuva keski-ikäisestä miehestä.

Kantasolututkimuksesta uusia hoitoja diabetekseen

Monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut voidaan laboratoriossa ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, kuten vaikkapa beeta-, hermo- tai lihassoluiksi. Tätä tutkii professori Timo Otonkoski, yksi Suomen eturivin diabetestutkijoista. Hänen mukaansa edistysaskeleet kantasolututkimuksessa voivat tuoda uusia hoitokeinoja eri diabetestyyppien hoitoon.