Hoidonohjaus

Hoidonohjaus

Hyvinkään sairaala on järjestänyt kuudesluokkalaisille diabeetikkolapsille diabetesleirejä helpottamaan ala-asteelta yläasteelle siirtymistä. Leirejä on ollut suunnittelemassa monia hoidon ammattilaisia lääkäreistä ja diabeteshoitajista psykologeihin ja fysioterapeutteihin. Toiminnasta on saatu niin hyviä kokemuksia, että sitä on tarkoitus jatkaa tulevinakin vuosina.

Murrosikäiset eivät tee mitään käskemällä, lastenendokrinologi Mari Pulkkinen sanoo. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää motivoivan haastattelun vaikutuksia nuoren kiinnostukseen hoitaa diabetestaan ja pitää huolta terveydestään. Motivoivassa haastattelussa nuori on oman elämänsä asiantuntija, lääkäri taas tuo keskusteluun oman ammatillisen asiantuntemuksensa.

Diabeteshoitajalla on todella tärkeä rooli vaativassa diabeteksen hoidossa. Hoitajat itse toivovat, että työn arvostus näkyisi myös alan koulutukseen satsaamisessa, diabeteshoitajien vakanssien määrässä ja palkkauksessa. Uusi teknologia ja lisääntyvä tutkimustieto edellyttävät diabeteshoitajilta jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä, mutta toisaalta ne pitävät myös kiinnostusta yllä.

Vanhempien tukea tarvitaan senkin jälkeen, kun tyypin 1 diabetesta sairastava nuori siirtyy lasten diabetespoliklinikalta aikuisten hoitoyksikköön. Lastenlääkäri Riitta Veijola sanoo, että siirtoa aikuisten hoitoyksikköön ei pidä tehdä pelkästään iän perusteella, vaan huomioon pitää ottaa paitsi nuoren omat diabeteksen hoitotaidot myös hänen psykososiaalinen tilanteensa.

Vaasan keskussairaalan lasten poliklinikan päiväosastolla diabeetikkolapsi tai -nuori voi aloittaa insuliinipumppuhoidon ilman että täytyy jäädä sairaalaan yöksi. Lapset ja nuoret perheineen opettelevat insuliinipumpun käyttöä hoitohenkilökunnan kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä. Uusi päiväosasto helpottaa sekä hoitajien että nuorten elämää. Lisäksi se opettaa nuoret nopeammin oma-aloitteisiksi pumppuhoidossa.

Onko sinulla hoitosuunnitelma? Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan jokaisella pitkäaikaissairaalla pitäisi olla kirjallinen henkilökohtainen hoitosuunnitelma, josta näkyy mihin hoidossa pyritään, millä keinoin ja miksi. Hyvä hoitosuunnitelma asettaa realistisia päämääriä, joihin diabeetikko on valmis sitoutumaan.

Hyvän hoitosuhteen luoma hoitovaikutus voidaan todentaa aivokuvantamisella. Se ei siis ole lumetta, kuten lääketieteessä on totuttu kutsumaan muuta kuin kemiallista vaikutusta. Empaattinen lääkäri voi innostaa ruokailutottumusten muutoksiin ja jopa lieventää leikkauspotilaan kivun tuntemuksia.

Elämäntapaohjaajan vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, innostuuko ohjattava muuttamaan elämäntapojaan. Elämäntapaohjaus voi vahvistaa myönteisiä tunteita ja ohjattavan uskoa oman elämänsä hallintaan tai se voi lisätä hänen syyllisyyden tunteitaan ja elämäntapa-asioiden vastenmielisyyttä.