Koti Hoito Hoidonohjaus

Hoidonohjaus

”Tuuliajolla ollaan”

Kun Diabetes-lehti pyysi Facebook-ryhmissä tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavia kertomaan kokemuksia hoitosuhteesta, kommentointi laajeni koskemaan hoitoa ylipäätään. Vastaukset olivat osin aika karua luettavaa: moni asia näyttää menevän pieleen.

Miksi lasten ja nuorten HbA1c-tavoitetta tiukennetaan?

Lasten ja nuorten HbA1c:n tavoite on nyt alle 53 mmol/mol eli alle seitsemän prosenttia. Jos on juuri päässyt aiempaan tavoitteeseen, joka oli alle 58 mmol/mol, voi tuntua turhauttavalta, että tavoitetta tiukennetaan. Miksi niin on tehty?

Painonhallintaryhmä on nimeään monipuolisempi

Elintapaohjausryhmä on paljon muutakin kuin vain painonpudotusta ja terveysneuvontaa. Se tarjoaa myös uusia ystävyyssuhteita ja tunteen, että on hyväksytty kiloineen ja vajavaisuuksineen. Tämän sai kokea myös porilainen Kristina Kuusisto ryhmänohjaaja Tuula Leinon ohjaamassa painonhallintaryhmässä. Leino ammensi työhönsä vinkkejä VESOTE-koulutuksesta.

Inarissa oppii kekseliäisyyttä ja luovaa suunnittelua

Uusimmat lääkkeet ja laitteet tulevat pohjoiseen viiveellä, diabeteshoitajan vastaanotolle tulo voi viedä Inarin sivukylien asukkailta kokonaisen päivän, ja asioiden perille menoa voivat vaikeuttaa kieliongelmat, Ivalon terveyskeskuksen diabeteshoitaja Jaana Vallivaara-Puttonen luettelee työnsä erikoispiirteitä. Ykköstyypin diabetesta sairastava Tuomo Lyöri on kehittänyt omat konstinsa diabeteksen hoitoon, kun on kova pakkanen ja metsästysreissu kestää useita päiviä.

Apteekista tukea ja motivointia diabeteksen hoitoon

Hyvinkään ja Lohjan apteekeissa on aloitettu Norjan mallin mukainen lääkehoidon aloituspalvelu, jossa asiakas saa tietoa ja motivointia omahoidon toteutukseen. Kokeilulla tuetaan kakkostyypin diabetekseen sairastuneita lääkehoitoon sitoutumisessa. Hiljattain sairastunut hyvinkääläinen 25-vuotias Simo kertoo, että farmaseutilta saatu tieto toi hänelle turvallisemman olon.

Maija Peltola tutkii kokemuksia vastanottokäynneillä

Puheviestinnän maisteri (FM) Maija Peltola tekee väitöskirjaa siitä, millaista potilaiden ja ammattilaisten välinen vuorovaikutus potilaiden näkökulmasta on, ja miten se vaikuttaa omahoitoon. Sen aineistona ovat tyypin 2 diabetesta sairastavien kertomukset kohtaamisistaan hoitajien ja lääkärien kanssa.

Tavoitteena hyvä elämä

Lasten ja nuorten hoitotulokset ovat parantuneet merkittävästi FinDiabKids-koulutukseen osallistuneissa klinikoissa. - Jos lääkkeen avulla saataisiin aikaan yhtä iso muutos, se olisi sensaatio, erikoislääkäri Anu-Maaria Hämäläinen Diabetesliitosta huomauttaa. Suuri muutos on tapahtunut myös siinä, miten diabetesta sairastava lapsi tai nuori läheisineen kohdataan poliklinikkakäynnillä. Heille pyritään tarjoamaan yhä henkilökohtaisempaa tukea omahoitoon.

Hyvä tiimityö parantaa diabeetikoiden hoitotasapainoa

Ruotsista kantautui muutama vuosi sitten iloisia uutisia: diabetesta sairastavien lasten ja nuorten hoitotasapainot olivat kohentuneet merkittävästi lyhyessä ajassa. Tätä eivät selittäneet uudet hoitovälineet tai paremmat resurssit, vaan diabetesta hoitavien ammattilaisten parempi vuorovaikutus ja yhteistyö. Nyt samaa menetelmää on testattu Suomessa.

Diabetesleiriltä eväitä yläasteelle

Hyvinkään sairaala on järjestänyt kuudesluokkalaisille diabeetikkolapsille diabetesleirejä helpottamaan ala-asteelta yläasteelle siirtymistä. Leirejä on ollut suunnittelemassa monia hoidon ammattilaisia lääkäreistä ja diabeteshoitajista psykologeihin ja fysioterapeutteihin. Toiminnasta on saatu niin hyviä kokemuksia, että sitä on tarkoitus jatkaa tulevinakin vuosina.

Murkusta oman elämänsä asiantuntija

Murrosikäiset eivät tee mitään käskemällä, lastenendokrinologi Mari Pulkkinen sanoo. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää motivoivan haastattelun vaikutuksia nuoren kiinnostukseen hoitaa diabetestaan ja pitää huolta terveydestään. Motivoivassa haastattelussa nuori on oman elämänsä asiantuntija, lääkäri taas tuo keskusteluun oman ammatillisen asiantuntemuksensa.

Diabeteshoitajalla on monta roolia

Diabeteshoitajalla on todella tärkeä rooli vaativassa diabeteksen hoidossa. Hoitajat itse toivovat, että työn arvostus näkyisi myös alan koulutukseen satsaamisessa, diabeteshoitajien vakanssien määrässä ja palkkauksessa. Uusi teknologia ja lisääntyvä tutkimustieto edellyttävät diabeteshoitajilta jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä, mutta toisaalta ne pitävät myös kiinnostusta yllä.

Hyvästit lastenlääkärille

Vanhempien tukea tarvitaan senkin jälkeen, kun tyypin 1 diabetesta sairastava nuori siirtyy lasten diabetespoliklinikalta aikuisten hoitoyksikköön. Lastenlääkäri Riitta Veijola sanoo, että siirtoa aikuisten hoitoyksikköön ei pidä tehdä pelkästään iän perusteella, vaan huomioon pitää ottaa paitsi nuoren omat diabeteksen hoitotaidot myös hänen psykososiaalinen tilanteensa.

Insuliinipumppu tutuksi ilman yötyötä

Vaasan keskussairaalan lasten poliklinikan päiväosastolla diabeetikkolapsi tai -nuori voi aloittaa insuliinipumppuhoidon ilman että täytyy jäädä sairaalaan yöksi. Lapset ja nuoret perheineen opettelevat insuliinipumpun käyttöä hoitohenkilökunnan kanssa kolmena peräkkäisenä päivänä. Uusi päiväosasto helpottaa sekä hoitajien että nuorten elämää. Lisäksi se opettaa nuoret nopeammin oma-aloitteisiksi pumppuhoidossa.

Hoitosuunnitelma kirkastaa tavoitteet

Onko sinulla hoitosuunnitelma? Diabetesliiton ylilääkärin Pirjo Ilanne-Parikan mukaan jokaisella pitkäaikaissairaalla pitäisi olla kirjallinen henkilökohtainen hoitosuunnitelma, josta näkyy mihin hoidossa pyritään, millä keinoin ja miksi. Hyvä hoitosuunnitelma asettaa realistisia päämääriä, joihin diabeetikko on valmis sitoutumaan.

Hoitovaikutus näkyy aivoissakin

Hyvän hoitosuhteen luoma hoitovaikutus voidaan todentaa aivokuvantamisella. Se ei siis ole lumetta, kuten lääketieteessä on totuttu kutsumaan muuta kuin kemiallista vaikutusta. Empaattinen lääkäri voi innostaa ruokailutottumusten muutoksiin ja jopa lieventää leikkauspotilaan kivun tuntemuksia.

Myönteisyys motivoi

Elämäntapaohjaajan vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, innostuuko ohjattava muuttamaan elämäntapojaan. Elämäntapaohjaus voi vahvistaa myönteisiä tunteita ja ohjattavan uskoa oman elämänsä hallintaan tai se voi lisätä hänen syyllisyyden tunteitaan ja elämäntapa-asioiden vastenmielisyyttä.