Koti Tutkimus

Tutkimus

öljyä salaatille

Uudet ravitsemussuositukset diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon

Runsaasti kasvikunnan tuotteita sisältävä kuitupitoinen ruokavalio auttaa diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikakilojen pudottaminen parantaa verensokerin hallintaa ja voi parhaimmillaan johtaa kakkostyypin diabeteksen remissioon. Paljon suolaa, sokeria tai kovaa rasvaa sisältäviä prosessoituja elintarvikkeita kannattaa syödä vain hyvin harvoin tai ei ollenkaan, sanotaan uusissa eurooppalaisissa ravitsemussuosituksissa, jotka on laadittu diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon.
lähikuvassa Kirsi Virtanen

Ruskea rasva lämmittää tutkijankin mieltä

Pystyisitkö sinä oleilemaan kolme varttia vain 16-asteisessa vesialtaassa? Turussa on meneillään tutkimus, johon osallistuvat tutkimuspotilaat eivät kylmää kavahda. Altistamalla tutkittavansa kylmälle tutkijat saavat uutta tietoa terveydelle edullisen ruskean rasvan toiminnasta. Kun ruskeasta rasvasta opitaan lisää, voidaan tietoa hyödyntää esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, insuliiniherkkyyden parantamisessa ja painonhallinnassa.

Leena Hakola tutkii ravitsemuksen ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä

Tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselle altistavat ja sairastumiselta lapsia suojaavat tekijät ovat tutkijatohtori Leena Hakolaa haastava tutkimusaihe. Hän selvittää tutkimustyössään ravintotekijöiden ja erityisesti rasvahappojen merkitystä tyypin 1 diabeteksen puhkeamisprosessissa. Lisäksi Hakolaa kiinnostaa, vaikuttaako antibioottien käyttö raskausaikana ja varhaislapsuudessa tyypin 1 diabeteksen riskiin.

Miten perheen voimavarat heijastuvat diabeteksen hoitotasapainoon?

Väitöskirjaa perheiden voimavaroista tekevä erikoislääkäri Riina Pironetti selvittää tutkimuksessaan, löytyykö perhetaustasta diabeteksen hoitotasapainoon vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen ensimmäisessä osatyössä on käynyt ilmi, että lapsen tai nuoren hyvä hoitotasapaino on usein yhteydessä vanhempien korkeaan koulutustasoon ja siihen, että hän asuu kahden huoltajan perheessä. Lisäksi hyvää hoitotasapainoa tukee se, että lapsella on avustaja diabeteksen hoidossa koulupäivän aikana.

Oikea tieto auttaa sitoutumaan lääkehoitoon

On arvioitu, että noin puolet pitkäaikaissairauksien hoitoon määrätyistä lääkkeistä jää ottamatta. Näin potilaan omaa rahaa ja yhteiskunnan varoja menee hukkaan. Puolittainenkin lääkehoito maksaa, mutta se ei tehoa kunnolla, ja sairaus voi vaikeutua. Vastaava proviisori Kirsi Kvarnström selvitti väitöskirjassaan syitä sille, miksi lääkkeet jäävät käyttämättä. Tiedon puute sairaudesta ja sen hoitamisesta, somekeskustelut lääkkeen haittavaikutuksista ja vaihtuvat lääkärikontaktit heikentävät sitoutumista lääkehoitoon. Lisäksi monilla on niin pienet tulot, ettei heillä ole varaa ostaa lääkkeitä.

INNODIAssa tutkitaan lääkehoitoja tyypin 1 diabetekseen

INNODIA-tutkimus alkoi vuonna 2015 ja sen tutkittavina on ykköstyypin diabetekseen sairastuneita ja heidän perheenjäseniään. Kun Iris Nevanlinnan ja Antti Salmivaaran tytär Elsa sairastui ykköstyypin diabetekseen, he ja heidän toinen tyttärensä Kerttu menivät mukaan tutkimukseen. INNODIAN tavoitteena on löytää menetelmiä tai lääkevalmisteita, jotka vähintään hidastaisivat tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Käynnissä on jo useita lääketutkimuksia.

Perimä kertoo tyypin 1 diabeetikon sepelvaltimotautiriskistä

Tyypin 1 diabeetikoilla on jopa 20 kertaa isompi riski sairastua sepelvaltimotautiin muuhun väestöön verrattuna. Selvittääkseen perimän vaikutusta sepelvaltimotaudin kehittymiseen, tutkijat riskipisteyttivät noin 3 300 tyypin 1 diabeetikkoa ja havaitsivat, että geneettinen riskipisteytys auttoi ennustamaan tulevia sepelvaltimotautitapauksia. Hyvä sitoutuminen diabeteksen lääkehoitoon pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, sanoo filosofian tohtori Raija Lithovius.

Korkea hemoglobiini voi olla yhteydessä kansansairauksien riskiin

Korkea hemoglobiini ei nykytiedon valossa ole yksiselitteisesti vain hyväksi terveydelle, vaikka niin olemme tottuneet ajattelemaan. Lääketieteen lisensiaatti Joona Tapio selvitti väitöstutkimuksessaan, miten veren hemoglobiinipitoisuus vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan kytkeytyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksataudin, riskiin.

Miten liikunta ja stressi vaikuttavat tyypin 1 diabeetikon terveyteen?

Itä-Suomen yliopistossa tutkitaan, miten liikunta ja stressi vaikuttavat verensokeriin. Tutkimuksessa pyritään selvittämään myös, miten ykköstyypin diabeetikoiden verenkiertoelimistön ja hermoston muutokset voitaisiin havaita mahdollisimman varhain eli ennen kuin ne alkavat antaa oireita.

Parodontiitti saatetaan tulevaisuudessa havaita uloshengityksestä

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudostulehdus on yleinen sairaus, jolla on ikävät seuraukset: se voi huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa, altistaa lisäsairauksille ja johtaa hampaiden menettämiseen. Hoitamattomana se myös lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, ja se voi olla yksi tekijä tyypin 2 diabetekseen sairastumisen taustalla. Tärkeää olisi havaita suun infektiot mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tutkijat Kajsa Roslund ja Markus Metsälä sanovat.
Toni-Grönroos-seisoo-porrastasanteella

Hihojen kääriminen auttaa tutkijaakin vaikeissa paikoissa

Diabetestutkija Toni Grönroos sai tutkimustyölleen Suomen Akatemian äärimmäisen kilpaillun rahoituksen. Sen turvin hän voi keskittyä tutkimaan, miten tyypin 1 diabetes kehittyy ja miksi se puhkeaa joillekin lapsille. Onnistunut hyppy lasten leukemian tutkimuksesta diabeteksen tutkimiseen ei ollut onnenkantamoinen vaan se on vaatinut kovaa työtä.
Pieni poika roikkuu puussa pää ylösalaisin.

Terveelliset elämäntavat kannattaa juurruttaa jo lapsuudessa

Omatoimisen liikunnan lisääminen ja viihdemedian käytön rajoittaminen vähentävät tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskitekijöitä jo alakouluikäisillä lapsilla, selvisi Itä-Suomen yliopiston tekemässä tutkimuksessa. Lisäksi lapsuudessa opituista terveellisistä elämäntavoista siirtyy ainakin osa mukana aikuisuuteen, tutkijat arvelevat. Lapset kannattaa patistaa pelikonsoleiden ja kännyköiden ääreltä ulos touhuamaan.
Piirroskuva tutkijasta kädessään mikroskooppi istumassa aarrearkun päällä.

Biopankit ovat tutkijoiden aarreaitta

Oman veri- tai kudosnäytteen luovuttaminen biopankkiin on erinomainen tapa edistää lääketieteellistä tutkimusta. Biopankkien tietoturvaa valvotaan erittäin tarkasti. Näytteet luovutetaan tutkijoiden käyttöön yleensä tunnistamattomina ilman näytteenantajien tietoja. Suostumuksen hyödyntää omia näytteitä voi myös peruuttaa ilman erillistä syytä.
Valkoiseen lääkärintakkiin pukeutunut iloinen naistutkija seisoo portaikon edessä.

Lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen: Ylipaino ei ole oma valinta

Kerran lihava, aina lihava? Suomalainen uraauurtava lihavuustutkimus pureutuu ylipainon syihin ja seurauksiin, ja hakee helpotusta ylipainoepidemiaan. Professori Kirsi Pietiläisen tekemä tutkimustyö laajentaa ymmärrystä siitä, millaisia keinoja lihavuusbiologian solmujen avaamiseen tarvitaan. Lääkehoidoista suurimmat odotukset kohdistuvat nyt semaglutidi-nimiseen suolistohormonivalmisteeseen, joka on tutkimuksissa osoittautunut erittäin tehokkaaksi lihavuuden hoidossa.

Tutkija Jenni Lehtimäki – Luonnon kirjo on ylivoimainen kansanterveyden edistäjä

Filosofian tohtori Jenni Lehtimäki tutkii sitä, miten vihreä ympäristö voi tuottaa terveyshyötyjä mikrobialtistuksen kautta. Tutkimuskohteena kohteena on yli miljoona Suomessa vuosina 1997–2016 syntynyttä lasta. Tutkimuksella selvitetään, onko lasten suolistobakteereissa ja sairastuvuudessa muun muassa tulehduksellisiin suolistosairauksiin, astmaan, reumaan ja tyypin 1 diabetekseen eroja, jotka liittyvät heidän elin- ja asuinympäristöönsä.

Voiko tyypin 1 diabetekseen sairastumista viivyttää?

Ketkä perimässään alttiuden tyypin 1 diabetekseen saaneista lapsista sairastuvat ja miksi? Entä miksi tauti puhkeaa toisille nopeasti, mutta joidenkin sairastumisprosessi saattaa kestää vuosia? Diabetestutkija, dosentti Johanna Lempainen selvittää, miten tyypin 1 diabetekseen sairastumista edeltävät tautipolut eroavat toisistaan, ja millä keinoin niiden kulkuun voitaisiin vaikuttaa.

Lisäsairaudet saavat kyytiä reippaalla liikunnalla

Liikunta on lääkettä myös dialyysihoidossa oleville diabeetikoille, osoittaa Heidi Tikkanen-Dolencin väitöstutkimus. Tutkimuksen tärkein viesti kuitenkin on, että tarpeeksi usein harrastettu riittävän kuormittava liikunta vähentää diabeteksen lisäsairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Tekoäly avuksi silmänpohjakuvien luokitteluun

Aalto-yliopiston tutkijat ja Keski-Suomen keskussairaalan Silmäyksikön asiantuntijat selvittivät, voiko syväoppivan tekoälyn kouluttaa tunnistamaan luotettavasti diabeettista retinopatiaa ja makulaturvotuksen vaikeusastetta. Tekoälyä käytetään jo monilla lääketieteen aloilla, silmätautien lisäksi esimerkiksi syöpätaudeissa, ensihoidossa ja tehohoidossa sekä radiologiassa, pääasiassa diagnostiikan ja päätöksenteon tukena sekä tiedonhallinnan apuna.

Stressi ja masennus kuormittavat omahoitoa

Diabetestutkija Aila Ahola tutkii tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksia ja masennusta. Hän on selvittänyt yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, miten tyypin 1 diabeetikoiden kokema stressi vaikuttaa heidän ravitsemusvalintoihinsa ja pitkän aikavälin verensokeriinsa. Tutkijat ovat selvittäneet myös masennuksen vaikutusta tyypin 1 diabeetikoiden terveyteen Suomessa, Latviassa, Liettuassa ja Kroatiassa.

Sydänlääkäri Taisto Sarkola kantaa huolta lasten ja nuorten terveydestä

Sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa lasten ja nuorten ylipainon yleistyessä. Myös odottavien äitien lihavuus ja korkea verenpaine altistavat lapset terveysongelmille. Lastenkardiologi Taisto Sarkola sanoo, että aikuisiässä todettavat sydän- ja verisuonisairaudet alkavat kehittyä jo varhain, mahdollisesti jo sikiöaikana. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu, että mitä pitempään nuori on sairastanut diabetesta, sitä jäykemmät valtimot ja verisuonet hänellä on.

Mitä geenitesti kertoo?

Kaupalliset geenitestit lupaavat paljastaa paljon eri sairauksien riskeistä, mutta mitä ne oikeasti kertovat? Todellisuudessa yksittäisen kuluttajan on hyvin vaikea tulkita ja hyödyntää geenitietoa tai arvioida geenitestin luotettavuutta. Geenitestiteknologia on kehittynyt ja halventunut niin nopeasti, että yhteiskunta ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet muutoksen tahdissa.

Diabeteksen munuaistauti on vaikea haaste tutkijallekin

Toistaiseksi ei voida ennustaa, ketkä sairastuvat diabeteksen munuaistautiin. Taudille altistavien geenien metsästäminen on haastavaa ja sen periytymisen selvittäminen monimutkaista. Diabeteksen lisäsairauksia ja erityisesti diabeteksen munuaistautia yli 30 vuotta tutkinut Per-Henrik Groop on 2000-luvulla sukeltanut yhä syvemmälle ihmisen perimään. Mukaan on tullut myös suhteellisen uusi tutkimusalue, epigenetiikka.
Porsas.

Insuliinipilleri toimii sioilla – milloin ihmisillä?

Lääkkeiden kehitys on tunnetusti pitkäjänteistä työtä. Kun on päästy siihen vaiheeseen, että lääkettä päästään testaamaan ihmisillä, takana on vuosien työ. Ja niin on vielä edessäkin, ennen kuin lääke pääsee myyntiin. Jos se pääsee lainkaan. Kuinka käy suun kautta otettavalle insuliinille?
Puolilähikuva keski-ikäisestä miehestä.

Kantasolututkimuksesta uusia hoitoja diabetekseen

Monikykyiset kantasolut eli niin sanotut iPS-solut voidaan laboratoriossa ohjata erilaistumaan halutuiksi solutyypeiksi, kuten vaikkapa beeta-, hermo- tai lihassoluiksi. Tätä tutkii professori Timo Otonkoski, yksi Suomen eturivin diabetestutkijoista. Hänen mukaansa edistysaskeleet kantasolututkimuksessa voivat tuoda uusia hoitokeinoja eri diabetestyyppien hoitoon.
Pikkuvauva saa rokotuksen.

Enteroviruksia vastaan lääkkeellä ja rokotteella

Tyypin 1 diabeteksen ja enterovirusten välinen yhteys on tullut esille useissa tutkimuksissa. Professori Heikki Hyödyn tutkimusryhmä on ollut mukana kehittämässä enterovirusrokotetta, jonka testaus ihmisillä alkaa tämän vuoden lopussa Suomessa. Jos rokote osoittautuu kaikkien tutkimusten jälkeen toimivaksi, se voi estää jopa puolet uusista sairastumisista ykköstyypin tyypin diabetekseen. Työryhmä on mukana myös enteroviruksia häätävän lääkkeen kehittämisessä.