Tutkimus

Tutkimus

Tulevaisuuden lääkehoidossa nanokuljetin vie lääkeaineen perille. Dosentti Hélder Santosin tutkimusryhmä kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät lääkeaineen ihmiskehossa täsmälleen oikeaan paikkaan, jossa se vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Onko maito terveysjuoma vai sopiiko se parhaiten vasikan ruuaksi? Pärjääkö ihminen ilman maitotuotteita? Lisääkö maidon juonti joidenkin sairauksien todennäköisyyttä? Maito kuuluu suomalaisten peruselintarvikkeisiin, mutta silti se nousee välillä kohuotsikoihin.

Sami Oikarinen ja Hanna-Riikka Honkanen ovat väitöskirjatutkimuksissaan todenneet, että enterovirusinfektioilla on yhteys tyypin 1 diabeteksen käynnistymisprosessiin. Enterovirukset voivat myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa tautiprosessia.

Diabetesliitto selvitti pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa suomessa. Kyselyn mukaan molempiin olisi enemmän kiinnostusta kuin mitä terveydenhuolto on pystynyt tarjoamaan.

Nutrigenomiikka tutkii ravinnon vaikutusta geenien toimintaan. Tutkimustieto syventää ymmärrystä siitä, miten ruokatottumuksilla voidaan edistää terveyttä.

Oletko tehnyt testamentin? Kun kirjaat viimeisen tahtosi, voit tehdä hyvää myös elämäsi päättymisen jälkeen, esimerkiksi tukea suomalaista diabetestutkimusta tai Diabetesliiton toimintaa.

Kun lapsen verenkiertoon ilmaantuu tyypin 1 diabetekseen liittyviä vasta-aineita, hän todennäköisesti sairastuu jossakin vaiheessa diabetekseen. LL Olli Helmisen lokakuussa tarkastetun väitöskirjan mukaan verensokeriarvot nousevat jo noin kaksi vuotta ennen diagnoosia.

Terveysjournalismi keskittyy yksilön omiin elämänvalintoihin, teknologisesti mitattavaan kehoon ja lukkoon lyötyyn perimään, mutta unohtaa psyyken. Näin siitä huolimatta, että on jo pitkään tiedetty, että varhaislapsuuden ihmissuhteet ja kehitys ovat keskeinen tekijä aikuisiän terveydessä, Vienna Setälä-Pynnönen sanoo. Hän tutki väitöskirjassaan tiedejournalismin tapoja esittää ihmiset ja heidän välisensä suhteet.

Näyttää siltä, että diabeetikon elimistö pystyy muuta väestöä huonommin hyödyntämään D-vitamiinia. Miksi näin on? Oulun yliopistossa selvitetään ykkös- ja kakkostyypin diabeetikoiden matalien D-vitamiinitasojen takana olevia mekanismeja.

Tamperelainen Sinikka Jäminki haastattelee työkseen vanhempia, joiden lapsilla on kohonnut riski sairastua diabetekseen. Hänen työpaikkansa on Tampereen yliopistollisen sairaalan DIPP-tutkimusyksikössä. Monesti vanhemmat ensin huolestuvat kuulleessaan lapsen kohonneesta sairastumisriskistä, mutta tarkempi tutustuminen asiaan rauhoittaa mielen.

Silmäkirurgi Sirpa Loukovaara sai keväällä Diabetestutkimussäätiöltä 50 000 euron apurahan vaikea-asteisen proliferatiivisen diabeettisen retinopatian tutkimiseen. Tutkimustyön lisäksi hän hoitaa ja leikkaa diabeetikoita, joilla on vakavia verkkokalvon muutoksia. Moni heistä tulee vastaanotolle kriisitunnelmissa: näön menettämisen pelko on suuri.

Suomalaiset ja italialaiset tutkijat löysivät yhdessä kaksi diabeteksen lisäsairauksilta retinopatialta ja nefropatialta suojaavaa geenimutaatiota. Tutkitut pistemutaatiot parantavat B-vitamiinin siirtymistä soluihin, mutta B-vitamiinin vaikutusmekanismi vaatii vielä lisätutkimuksia.

Biopankit keräävät näytteitä ja tietoja lääketieteelliseen tutkimukseen. Kolmisen vuotta sitten säädetty biopankkilaki määrittää, miten ihmisperäisiä näytteitä on lupa käyttää lääketieteellisissä tutkimuksissa. Yhtä näytettä voidaan käyttää moneen eri tutkimukseen.

Diabetestutkimussäätiö täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi säätiö jakoi historiansa suurimman apurahasumman, 500 000 euroa. Isoimman apurahan sai apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen tutkimukseen, joka selvittää miten laihdutus parantaa glukoosiaineenvaihduntaa.

DIABIMMUNE-tutkimus vahvistaa käsitystä, että varhaislapsuuden suolistomikrobistolla on merkittävä rooli immuunivälitteisten sairauksien kehittymisessä. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja allergiat.

Tunteet ohjaavat toimintaamme, niin myös syömisen aiheuttaman mielihyvän tavoittelu. Syömme, koska etsimme kylläisyyden aiheuttamaa mielihyvää. Joskus syömme, vaikka emme olisi nälkäisiäkään, ja se lihottaa. Modernit kuvantamismenetelmät löytävät lihavuuden jäljet myös aivoista.

Kantasolututkimuksen professori Timo Otonkosken tutkimusryhmä kehittää sairausmekanismien kokeellisia malleja. Niiden avulla voidaan oppia ymmärtämään haiman beetasolujen tuhoutumiseen johtavia tapahtumasarjoja ja kehittää diabetekseen uusia lääkehoitoja.

Ursula Schwab toimii apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä. Hän tunnustautuu kultaisen keskitien kulkijaksi, jonka ohjenuorana on tutkittu tieto. Yksilötasolla hän pitää ravitsemuksen perussääntönä kohtuutta: liika on aina liikaa, kumpaankin suuntaan.

Lääketutkimuksista julkaistaan vain osa. Tutkittavan lääkkeen kannalta suotuisat tulokset tulevat todennäköisemmin julkaistuiksi kuin epäedulliset. Lääkkeen vaikutuksista ja turvallisuudesta voi näin syntyä liian optimistinen kuva.

Ensi vuonna 40-vuotista toimintaansa juhliva Diabetestutkimussäätiö on tukenut suomalaista diabetestutkimusta jo lähes kuudella miljoonalla eurolla. Diabetestutkimussäätiön toiminta on nyt entistä arvokkaampaa, kun hallituksen säästötoimet leikkaavat tieteellistä tutkimustoimintaa.

Fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen suojaavat sepelvaltimotautia sairastavia sydäntapahtumilta, kun liikunta on ollut nuoresta pitäen osa elämää. Sen sijaan sepelvaltimotautiin sairastumisen jälkeen aloitettu liikuntaharrastus ei oululaistutkimuksen mukaan muuta kakkostyypin diabeetikkojen sydäntapahtumien vaaratekijöitä juuri mitenkään.

Murrosikäiset eivät tee mitään käskemällä, lastenendokrinologi Mari Pulkkinen sanoo. Hän on mukana tutkimusryhmässä, joka selvittää motivoivan haastattelun vaikutuksia nuoren kiinnostukseen hoitaa diabetestaan ja pitää huolta terveydestään. Motivoivassa haastattelussa nuori on oman elämänsä asiantuntija, lääkäri taas tuo keskusteluun oman ammatillisen asiantuntemuksensa.