Tutkimus

Tutkimus

Yli 70 prosenttia ykköstyypin diabeetikoista on tuntenut stressiä diabeteksen ja työn yhteensovittamisen vuoksi. Stressiin liittyy myös huoli omasta työkyvystä, erityisesti fyysisessä työssä. Terveystieteiden tohtori Pirjo Hakkarainen tutki väitöskirjassaan ykköstyypin diabeetikoita työelämässä.

Diabetestutkija, dosentti Heikki Koistinen innostui diabetestutkimuksesta, kun hän vastavalmistuneena lääkärinä kuuli professori Marja-Riitta Taskisen ja professori Markku Laakson luennot. Mutta mihin hän tarvitsee helsinkiläisten taksinkuljettajien reisilihasnäytteitä? Niistä tutkitaan lihaksen aineenvaihduntaa ja geenien toimintaa tutkimuksessa, johon hän sai Diabetestutkimussäätiön sadan tuhannen euron suurapurahan viime vuonna.

Professori Leif Groopin mielestä diabetes tulisi kahden sijaan jakaa ainakin viiteen tyyppiin. Nykyinen epätarkka luokittelu johtaa hänen mukaansa sekä yli- että alihoitamiseen. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoista jopa puolet voi kuulua kahteen erilaiseen ryhmään, joiden sairaus on hyvin lievää tyyppiä ja lisäsairauksien riski pieni.

Tyypin 1 diabeteksen syiden selvittäminen on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Viime aikoina mielenkiinto on kohdistunut erityisesti suolistoon ja muun muassa enteroviruksiin.

Pohjois-Norjassa työskentelee innokas tutkijaryhmä, joka kehittää terveyssovelluksia diabeteksen omahoitoon. Professori Eirik Årsand uskoo teknologian mahdollisuuksiin potilaan voimaannuttamisessa.

Mediassa kerrotaan usein yksittäisistä ruoka-aineista, jotka tutkimuksen mukaan suojaavat syövältä, ehkäisevät sydäntauteja, auttavat painonhallinnassa, hillitsevät verensokerin nousua… Miten näihin tutkimusuutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.

Professori Kirsi Pietiläinen tutkii lihavuutta ja rasvakudoksen aineenvaihduntaa identtisten kaksosparien avulla. Hän on tutkimuksissaan paikantanut lihavuuden mitokondrioihin, joissa voi olla lievempiä tai vaikeampia toimintahäiriöitä. Joillakin ihmisillä lihavuus muuttaa rasvakudoksen toimintaa. Toisilla on jokin suojaava tekijä, jonka vaikutuksesta ylipaino ei johda rasvakudoksen häiriöihin.

Jotkut tutkijat ovat kutsuneet Alzheimerin tautia tyypin 3 diabetekseksi, koska he ajattelevat, että sen taustalla on aivojen insuliiniresistenssi. Professori Timo Strandberg ei ole vakuuttunut tyypin 3 diabeteksesta – hän yhdistää muistisairaudet valtimosairauksiin.

Kun tutkijat yrittävät selvittää, miten sairaus syntyy, he tarvitsevat käyttöönsä solun, joka on siitä vastuussa. Diabeteksessa vastuullinen on insuliinia tuottava haiman beetasolu. Tätä solutyyppiä ei kuitenkaan voi ottaa ihmisestä, joten sen tutkimiseen pitää kehittää solumalli. Nyt tutkijat ovat onnistuneet luomaan beetasolumallin.

Tulevaisuuden lääkehoidossa nanokuljetin vie lääkeaineen perille. Dosentti Hélder Santosin tutkimusryhmä kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät lääkeaineen ihmiskehossa täsmälleen oikeaan paikkaan, jossa se vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Onko maito terveysjuoma vai sopiiko se parhaiten vasikan ruuaksi? Pärjääkö ihminen ilman maitotuotteita? Lisääkö maidon juonti joidenkin sairauksien todennäköisyyttä? Maito kuuluu suomalaisten peruselintarvikkeisiin, mutta silti se nousee välillä kohuotsikoihin.

Sami Oikarinen ja Hanna-Riikka Honkanen ovat väitöskirjatutkimuksissaan todenneet, että enterovirusinfektioilla on yhteys tyypin 1 diabeteksen käynnistymisprosessiin. Enterovirukset voivat myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa tautiprosessia.

Diabetesliitto selvitti pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa suomessa. Kyselyn mukaan molempiin olisi enemmän kiinnostusta kuin mitä terveydenhuolto on pystynyt tarjoamaan.

Nutrigenomiikka tutkii ravinnon vaikutusta geenien toimintaan. Tutkimustieto syventää ymmärrystä siitä, miten ruokatottumuksilla voidaan edistää terveyttä.

Oletko tehnyt testamentin? Kun kirjaat viimeisen tahtosi, voit tehdä hyvää myös elämäsi päättymisen jälkeen, esimerkiksi tukea suomalaista diabetestutkimusta tai Diabetesliiton toimintaa.

Kun lapsen verenkiertoon ilmaantuu tyypin 1 diabetekseen liittyviä vasta-aineita, hän todennäköisesti sairastuu jossakin vaiheessa diabetekseen. LL Olli Helmisen lokakuussa tarkastetun väitöskirjan mukaan verensokeriarvot nousevat jo noin kaksi vuotta ennen diagnoosia.

Terveysjournalismi keskittyy yksilön omiin elämänvalintoihin, teknologisesti mitattavaan kehoon ja lukkoon lyötyyn perimään, mutta unohtaa psyyken. Näin siitä huolimatta, että on jo pitkään tiedetty, että varhaislapsuuden ihmissuhteet ja kehitys ovat keskeinen tekijä aikuisiän terveydessä, Vienna Setälä-Pynnönen sanoo. Hän tutki väitöskirjassaan tiedejournalismin tapoja esittää ihmiset ja heidän välisensä suhteet.