Koti Tutkimus

Tutkimus

Matemaatikko auttaa lääkäriä ja potilasta

Matemaatikko Laura Elo uskoo, että tyypin 1 diabeteksen taustalla on monenlaisia tekijöitä, joiden selvittämiseen tarvitaan tutkijoita monen tieteen alalta. Laskennallisilla mallinnusmenetelmillä ja riskilaskureilla erilaisissa tutkimuksissa kertyneestä datasta pystytään seulomaan tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi diabeteksen ja syövän sairastumisriskin määrittelyssä ja yksilöllisesti kohdennettujen hoitomenetelmien kehittämisessä.

Diabeteksen hyvä hoito säästää miljardeja

Diabeteksen hoito- ja lääkekulut aiheuttavat vain murto-osan diabeteksen taloudellisista rasituksista, kertoo Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston tekemä tutkimus. Suurin menoerä ovat ennenaikaiset eläköitymiset ja kuolemat. Myös lisäsairaudet ovat edelleen merkittävä kustannus, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Tämä kaikki osoittaa, että diabeteksen varhaiseen toteamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon on järkevää investoida.

Kansallinen FinTerveys 2017 -tutkimus – hyviä ja huonoja uutisia

Suomalaisten kolesteroliarvot ovat laskeneet ja tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet työikäisillä. Toisaalta seitsemän kymmenestä miehestä ja kuusi kymmenestä naisesta on ylipainoisia tai lihavia. Tämä käy ilmi suomalaisten terveyttä selvittäneestä FinTerveys 2017 -tutkimuksesta.

Lihominen vähentää ruskean rasvan määrää

Ruskea rasva lisää energiankulutusta, poistaa verestä haitallista kolesterolia ja parantaa veren sokeritasapainoa. Säännöllisellä kylmäaltistuksella ruskean rasvan määrää kehossa voi lisätä ja sen rasvapitoisuutta alentaa. Lihominen puolestaan vähentää ruskean rasvan määrää ja lisää sen triglyseridipitoisuutta.

Lyhytkin treeni vaikuttaa suotuisasti suolistomikrobeihin

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan jo muutaman minuutin säännöllinen tehotreeni voi antaa merkittäviä terveyshyötyjä tyypin 2 diabeetikoille. Lyhyt mutta intensiivinen harjoittelu vaikuttaa suoliston mikrobikantaan ja voi vähentää näin esimerkiksi lisäsairauksien riskiä.

Ykköstyypin diabeetikko työelämässä

Yli 70 prosenttia ykköstyypin diabeetikoista on tuntenut stressiä diabeteksen ja työn yhteensovittamisen vuoksi. Stressiin liittyy myös huoli omasta työkyvystä, erityisesti fyysisessä työssä. Terveystieteiden tohtori Pirjo Hakkarainen tutki väitöskirjassaan ykköstyypin diabeetikoita työelämässä.

Mentorien kannustus viitoitti Heikki Koistisen uran

Diabetestutkija, dosentti Heikki Koistinen innostui diabetestutkimuksesta, kun hän vastavalmistuneena lääkärinä kuuli professori Marja-Riitta Taskisen ja professori Markku Laakson luennot. Mutta mihin hän tarvitsee helsinkiläisten taksinkuljettajien reisilihasnäytteitä? Niistä tutkitaan lihaksen aineenvaihduntaa ja geenien toimintaa tutkimuksessa, johon hän sai Diabetestutkimussäätiön sadan tuhannen euron suurapurahan viime vuonna.

Diabetestyypit uusiksi?

Professori Leif Groopin mielestä diabetes tulisi kahden sijaan jakaa ainakin viiteen tyyppiin. Nykyinen epätarkka luokittelu johtaa hänen mukaansa sekä yli- että alihoitamiseen. Esimerkiksi kakkostyypin diabeetikoista jopa puolet voi kuulua kahteen erilaiseen ryhmään, joiden sairaus on hyvin lievää tyyppiä ja lisäsairauksien riski pieni.

Mitä tyypin 1 diabeteksen synnystä tiedetään nyt?

Tyypin 1 diabeteksen syiden selvittäminen on osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Viime aikoina mielenkiinto on kohdistunut erityisesti suolistoon ja muun muassa enteroviruksiin.

Appseja diabeteksen omahoitoon

Pohjois-Norjassa työskentelee innokas tutkijaryhmä, joka kehittää terveyssovelluksia diabeteksen omahoitoon. Professori Eirik Årsand uskoo teknologian mahdollisuuksiin potilaan voimaannuttamisessa.

Päihittääkö parsakaali lautasmallin?

Mediassa kerrotaan usein yksittäisistä ruoka-aineista, jotka tutkimuksen mukaan suojaavat syövältä, ehkäisevät sydäntauteja, auttavat painonhallinnassa, hillitsevät verensokerin nousua… Miten näihin tutkimusuutisiin pitäisi suhtautua, onko niillä merkitystä terveyden kannalta? Ravitsemustutkija ja -terapeutti vastaavat.

Kaksostutkimus selvittää rasvakudoksen aineenvaihduntaa

Professori Kirsi Pietiläinen tutkii lihavuutta ja rasvakudoksen aineenvaihduntaa identtisten kaksosparien avulla. Hän on tutkimuksissaan paikantanut lihavuuden mitokondrioihin, joissa voi olla lievempiä tai vaikeampia toimintahäiriöitä. Joillakin ihmisillä lihavuus muuttaa rasvakudoksen toimintaa. Toisilla on jokin suojaava tekijä, jonka vaikutuksesta ylipaino ei johda rasvakudoksen häiriöihin.

Aivovaltimot avain muistiin

Jotkut tutkijat ovat kutsuneet Alzheimerin tautia tyypin 3 diabetekseksi, koska he ajattelevat, että sen taustalla on aivojen insuliiniresistenssi. Professori Timo Strandberg ei ole vakuuttunut tyypin 3 diabeteksesta – hän yhdistää muistisairaudet valtimosairauksiin.

Geenitutkimus tuotti ihmisen beetasolumallin

Kun tutkijat yrittävät selvittää, miten sairaus syntyy, he tarvitsevat käyttöönsä solun, joka on siitä vastuussa. Diabeteksessa vastuullinen on insuliinia tuottava haiman beetasolu. Tätä solutyyppiä ei kuitenkaan voi ottaa ihmisestä, joten sen tutkimiseen pitää kehittää solumalli. Nyt tutkijat ovat onnistuneet luomaan beetasolumallin.

Huokoinen pii sopii ajoneuvoksi lääkemolekyyleille

Tulevaisuuden lääkehoidossa nanokuljetin vie lääkeaineen perille. Dosentti Hélder Santosin tutkimusryhmä kehittää mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät lääkeaineen ihmiskehossa täsmälleen oikeaan paikkaan, jossa se vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Maito – terveysjuoma vaiko vain vasikan ruokaa?

Onko maito terveysjuoma vai sopiiko se parhaiten vasikan ruuaksi? Pärjääkö ihminen ilman maitotuotteita? Lisääkö maidon juonti joidenkin sairauksien todennäköisyyttä? Maito kuuluu suomalaisten peruselintarvikkeisiin, mutta silti se nousee välillä kohuotsikoihin.

Enteroviruksilla yhteys tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen

Sami Oikarinen ja Hanna-Riikka Honkanen ovat väitöskirjatutkimuksissaan todenneet, että enterovirusinfektioilla on yhteys tyypin 1 diabeteksen käynnistymisprosessiin. Enterovirukset voivat myös vauhdittaa jo käynnissä olevaa tautiprosessia.

Diabetesliitto selvittää pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa 

Diabetesliitto selvitti pumppuhoidon ja sensoroinnin tilaa suomessa. Kyselyn mukaan molempiin olisi enemmän kiinnostusta kuin mitä terveydenhuolto on pystynyt tarjoamaan.

Ravinnon ja geenien liitto

Nutrigenomiikka tutkii ravinnon vaikutusta geenien toimintaan. Tutkimustieto syventää ymmärrystä siitä, miten ruokatottumuksilla voidaan edistää terveyttä.

Testamenttilahjoitus diabetestutkimukseen on vaikuttava lahja

Oletko tehnyt testamentin? Kun kirjaat viimeisen tahtosi, voit tehdä hyvää myös elämäsi päättymisen jälkeen, esimerkiksi tukea suomalaista diabetestutkimusta tai Diabetesliiton toimintaa.

Tyypin 1 diabetes näkyy verikokeissa jo pari vuotta ennen diagnoosia

Kun lapsen verenkiertoon ilmaantuu tyypin 1 diabetekseen liittyviä vasta-aineita, hän todennäköisesti sairastuu jossakin vaiheessa diabetekseen. LL Olli Helmisen lokakuussa tarkastetun väitöskirjan mukaan verensokeriarvot nousevat jo noin kaksi vuotta ennen diagnoosia.

Hoivan puute lapsena voi näkyä sairauksina aikuisiässä

Terveysjournalismi keskittyy yksilön omiin elämänvalintoihin, teknologisesti mitattavaan kehoon ja lukkoon lyötyyn perimään, mutta unohtaa psyyken. Näin siitä huolimatta, että on jo pitkään tiedetty, että varhaislapsuuden ihmissuhteet ja kehitys ovat keskeinen tekijä aikuisiän terveydessä, Vienna Setälä-Pynnönen sanoo. Hän tutki väitöskirjassaan tiedejournalismin tapoja esittää ihmiset ja heidän välisensä suhteet.

Mikä aiheuttaa diabeetikon matalan D-vitamiinitason?

Näyttää siltä, että diabeetikon elimistö pystyy muuta väestöä huonommin hyödyntämään D-vitamiinia. Miksi näin on? Oulun yliopistossa selvitetään ykkös- ja kakkostyypin diabeetikoiden matalien D-vitamiinitasojen takana olevia mekanismeja.

Töissä diabetestutkimuksen parissa

Tamperelainen Sinikka Jäminki haastattelee työkseen vanhempia, joiden lapsilla on kohonnut riski sairastua diabetekseen. Hänen työpaikkansa on Tampereen yliopistollisen sairaalan DIPP-tutkimusyksikössä. Monesti vanhemmat ensin huolestuvat kuulleessaan lapsen kohonneesta sairastumisriskistä, mutta tarkempi tutustuminen asiaan rauhoittaa mielen.

Pitkäjänteistä työtä diabeetikoiden näön pelastamiseksi

Silmäkirurgi Sirpa Loukovaara sai keväällä Diabetestutkimussäätiöltä 50 000 euron apurahan vaikea-asteisen proliferatiivisen diabeettisen retinopatian tutkimiseen. Tutkimustyön lisäksi hän hoitaa ja leikkaa diabeetikoita, joilla on vakavia verkkokalvon muutoksia. Moni heistä tulee vastaanotolle kriisitunnelmissa: näön menettämisen pelko on suuri.