Tammikuussa valitaan hyvinvointialueiden valtuustot, soteasioiden ylimmät vallankäyttäjät. Sote-palvelut ja palo- ja pelastustoimen järjestäminen siirtyvät hyvinvointialueiden tehtäviksi vuoden 2023 alussa. Muutokset tulevat nyt ryminällä, kun ne lopulta pääsivät alkamaan.
Syksyllä uutisoitiin tutkimuksesta, jonka mukaan yli puolet äänestäjistä ei tiedä, mistä aluevaaleissa päätetään. Aluevaltuutetut päättävät siitä, miten hyvinvointialueilla käytetään valtion rahoitusta. Käytännössä päätöksiä tehdään esimerkiksi siitä, miten laaja sote-keskusverkosto alueella on ja minkälaisia palveluja sieltä saa. Perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhdistetään ja niitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena.
Minusta nämä vaalit, jos mitkä, ovat sellaiset, joissa kannattaa äänestää.
Keskustelu sote-palveluista on toisinaan kovin korkealentoista. Vaikuttavat hoito- ja palveluketjut, asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimiva sote-palvelujen integraatio ovat fiinimpi tapa sanoa, että sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva asiakas saa oikeanlaista apua sitä tarvitessaan, eikä joudu pompoteltavaksi vaan tulee kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään.
Puppugeneraattori on vaarassa lähteä käyntiin aina silloin, kun ihminen ei täysin ymmärrä, mistä puhuu. Toivon, että kaikki me diabetesyhteisössä puhumme diabetesta sairastavien tarpeista ymmärrettävällä tavalla ja suoraan. Näin myös puolueet ja ehdokkaat, tulevat sotepäättäjät, ymmärtävät, miksi diabeteksen hoito ja ehkäisy on ratkaisevan tärkeä asia sekä ihmisten hyvinvoinnin että hyvinvointialueiden talouden kestävyyden kannalta.
Mittakaava on puolellamme: diabetesta sairastaa puoli miljoonaa suomalaista ja diabeteksen kustannukset yhteiskunnalle kertaantuvat sitä suurempina, mitä heikommin perushoidossa onnistutaan.
Jaksan uskoa, että diabetesta sairastavat hyötyvät sote-palvelujen muutoksesta. Ei ole reilua, että esimerkiksi oikeus hoitotarvikkeisiin vaihtelee asuinkunnan mukaan. Kun suuremmat alueet vastaavat palveluista yksittäisten kuntien sijaan, voi diabeteksen hoito kehittyä yhdenvertaisemmaksi.
Diabeteshaaste ratkaistaan alueilla. Diabetesliiton viisi käskyä aluevaltuutetuille yhdenvertaisen ja vaikuttavan sekä ihmisen ja talouden kannalta kestävän diabeteksen hoidon puolesta kuuluvat:
• Aseta diabeteksen ehkäisy toiminnan perustaksi.
Riski sairastua diabetekseen on 700 000 suomalaisella. Panostus esimerkiksi liikunta- ja ravitsemusneuvontaan on myös säästöjä tuottava terveysinvestointi.
• Keskitä vaativa diabeteshoito osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin.
Tyypin 1 diabeteksen hoito ja vaativa tyypin 2 diabeteksen hoito vaativat erityisosaamista. Ne kannattaa keskittää moniammatillisiin, diabeteksen hoitoon erikoistuneisiin keskuksiin ja verkostoihin, jotka voivat kouluttaa ja neuvoa kaikkia alueen diabeetikoita hoitavia sote-keskuksia.
• Turvaa oikea-aikainen hoito kaikille.
Kun panostetaan palveluneuvontaan, kehitetään etäpalveluja ja lisätään maksuttomia terveyspalveluja, silloin kaikkien on mahdollisimman helppoa hakea apua.
• Huolehdi tehokkaasta hoidonohjauksesta.
Etenkin vastasairastuneena ovat hyvät neuvot kalliit. Osaavan diabeteshoitajan ja lääkärin tuella sekä yhdessä laaditun hoitosuunnitelman avulla diabetesta sairastava jaksaa hoitaa itseään joka päivä.
• Luo hoitotarvikkeilla edellytykset hyvälle omahoidolle.
Teknologiset mahdollisuudet diabeteksen hoidossa kehittyvät jatkuvasti. Hyvä perushoito, yksilöllisen tarpeen mukaiset hoitotarvikkeet ja omahoidossa jaksaminen tuovat merkittävimmät säästöt. Näin vältytään kalliilta lisäsairauksilta.
Kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi ennätysalhaiseksi, vain 55 prosenttia äänioikeutetuista käytti ääntään. Kuinkahan käy aluevaaleissa? Toivottavasti diabetesyhteisössä äänioikeutta käytetään ahkerasti. Sitä ennen voimme haastaa ja kannustaa ehdokkaita ja auttaa heitä ymmärtämään arkea diabeteksen kanssa.
Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozic
Julkaistu Diabetes-lehdessä 6/2021