Koti Yhteiskunta

Yhteiskunta

Diabeteksen hyvä hoito säästää miljardeja

Diabeteksen hoito- ja lääkekulut aiheuttavat vain murto-osan diabeteksen taloudellisista rasituksista, kertoo Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston tekemä tutkimus. Suurin menoerä ovat ennenaikaiset eläköitymiset ja kuolemat. Myös lisäsairaudet ovat edelleen merkittävä kustannus, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Tämä kaikki osoittaa, että diabeteksen varhaiseen toteamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon on järkevää investoida.

Terveiset eduskunnan diabetesryhmästä

Eduskunnan diabetesryhmä tekee työtä diabeteksen yhdenvertaisen hoidon toteutumiseksi ja diabeteksen hoidon uusien hoitovälineiden saatavuuden turvaamiseksi. Mitä se tarkoittaa käytännössä, ja keitä ryhmässä on jäseninä?

Testamentista hoitotahtoon – ilmaise tahtosi, kun vielä voit

Kaikkien kannattaa laittaa vakavaan sairauteen tai kuolemaan liittyvät asiat kuntoon viimeistään viisikymppisenä. Vaikeassa tilanteessa läheisille on helpompaa, kun he tietävät tahtosi ja voivat toimia haluamallasi tavalla.

Rahatilanne voi katkaista hyvän hoidon

Diabeteslääkäri Atte Vadén on huolissaan siitä, että lääkekorvausleikkausten vuoksi osa diabeetikosta on joutunut luopumaan tarpeelliseksi kokemastaan hoidosta. Vastaanotolla pohditaan nykyään usein, millaiseen lääkitykseen potilaalla on varaa. Eivätkä lääkemenot huoleta pelkästään eläkeläisiä ja työttömiä vaan myös pienipalkkaisia työssäkäyviä.

Etävastaanotto laajentaa ja parantaa palvelutarjontaa

Pohjoisessa on ollut jo vuosia tarjolla etävastaanottoja diabeetikoille, mutta muualla Suomessa toiminta on vasta aluillaan. Kehityksen suunta on kuitenkin selvä, sillä valtiovarainministeriö on luonut hallitusohjelman julkisten palveluiden digitalisoimiseksi.

Liuskajakelu kapenee – verensokerinmittaukset harvenevat

Osa tablettihoitoisista tyypin 2 diabeetikoista ei enää välttämättä saa käyttöönsä verensokerimittaria tai yhtä paljon mittausliuskoja kuin ennen. Mistä oikein on kysymys ja keitä uusi rajaus koskee?

Terveydenhuollossa varakas on vahvoilla

Suomalaisen terveydenhuollon palvelut eivät jakaudu kansalaisille tasapuolisesti. Tutkimusten mukaan hyvätuloiset käyvät lääkärissä keskimäärin useammin ja saavat parempaa hoitoa kuin muut. Heikoimmassa asemassa olevat jäävät niin työterveyshuollon kuin yksityisten palveluidenkin ulkopuolelle.

Vain 50 taalan tähden

Yhdysvaltalainen Ted Closson on tehnyt sarjakuvan diabetesta sairastavan ystävänsä Shanen kohtalosta. Shane yritti kerätä joukkorahoituksella 750 dollaria kuukauden insuliiniannoksiinsa, mutta 50 taalaa jäi puuttumaan. Hän kuoli maaliskuussa insuliinin puutteeseen. Closson on kuullut muistakin samankaltaisista kuolemantapauksista.

Aina erikoislääkärille

Belgiassa käytäntönä on, että sairaanhoitokulut maksetaan yleensä ensin itse ja haetaan sitten korvausta sairauskassasta. Perusterveydenhuollosta vastaavat perhelääkärit, jotka asiakkaat valitsevat itse. Belgiassa asuvan Marleena Laakson ykköstyypin diabetesta seurataan erikoissairaanhoidossa, ja hän tapaa lääkärin kaksi kertaa vuodessa.

Diabeteskeskus paransi hoitoa Seinäjoella

Uudessa Seinäjoen diabeteskeskuksessa toimintaa ohjaa potilaslähtöisyys: diabeetikolle halutaan tarjota kaikki mahdollinen tuki arjessa jaksamiseen. Uudistukset eivät ole vaatineet lisärahoitusta tai ylitöiden tekemistä. Pieni näkökulmamuutos on saanut aikaan isoja vaikutuksia diabeteksen hoidossa, kertovat osastonhoitaja Minna Punkari ja erikoislääkäri Sari Risku.

Varusmiesten luottohoitaja

Erikoissairaanhoitaja Anneli Rautuoja on hoitanut diabetesta sairastavia varusmiehiä 33 vuotta Puolustusvoimissa. Työ on ollut koskettavaa, hauskaa ja palkitsevaa. Ensi vuonna hän jää eläkkeelle.

Sote-uudistuksessa on nyt tilaisuus vaikuttamiseen

Sote-uudistuksessa pyritään turvaamaan diabeetikoiden palvelut, mutta miten se käytännössä tapahtuu? Tällä hetkellä Sote-pakka on levällään, ja kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Uudistus astuu näillä näkymin voimaan vuoden 2020 alussa, joten nyt on vielä aikaa vaikuttaa siihen.

Lääkekorvausten heikennys laittoi diabeetikot ahtaalle

Diabetesliitto on selvittänyt lääkekorvausten leikkaamisen vaikutuksia, ja kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas on kertonut, että rahat eivät riitä kaikkiin tarpeellisiin lääkkeisiin. Esimerkiksi kiteeläinen Hannele Heikkinen joutui luopumaan pistettävästä diabeteslääkkeestään. Diabeetikoiden taloudellinen hätä näkyy myös apteekeissa. Diabeteslääkäri, professori Hannu Järveläinen pelkää, että diabeteksen lisäsairaudet lisääntyvät, kun diabeetikot tinkivät lääkemenoistaan.

Lääkekirstun vartija

Lauri Pelkonen johtaa lääkkeiden hintalautakuntaa ja katsoo aitiopaikalta uusien lääkkeiden marssia Suomeen. Tässä työssä kova lääkebisnes kohtaa sosiaaliturvan, mikä tekee siitä sekä tavattoman kiinnostavaa että tavattoman vaikeaa. Vapaa-ajallaan hän usein tutkii maailmaa kameran linssin vinkkelistä.

Totta toistaiseksi

Mediassa nousee aika ajoin esiin kohuotsikoita maidon tappavuudesta ja muista oudoista tiedeuutisista. Klikkausjournalismi, valemedia ja itse itsensä asiantuntijoiksi nostaneet bloggaajat ovat muuttaneet tiedonvälityskenttää perusteellisesti. Miten terveydestään kiinnostunut kansalainen voi tietää, mikä on totta ja mikä ei?

Suomi siirtyy uusiin hoitoihin jälkijoukossa

Monet uudet diabeteslääkkeet ja -laitteet tulevat Suomessa käyttöön myöhemmin kuin muissa länsimaissa. Syitä viiveeseen ovat Kela-korvattavuuksien pitkät käsittelyprosessit, kilpailutukset ja kuntien vaihtelevat käytännöt.

Kansanedustajat toivovat kokonaisuudistusta lääkekorvauksiin

Lääkekorvausjärjestelmää tulisi uudistaa perinpohjaisesti. Tyypin 2 diabeteksen lääkkeistä leikkaaminen on epäoikeudenmukainen osauudistus. Näin totesivat kansanedustajat Diabetesliiton ja eduskunnan diabetesryhmän järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin lääkehoidosta.

Aika vaihtaa omalääkäriä

Tiina päätti vaihtaa omalääkäriä, kun hänestä tuntui, että hän ei saanut tarvitsemaansa hoitoa, eivätkä henkilökemiatkaan toimineet. Pettynyt helsinkiläinen päätyi vaihtamaan terveyspalvelunsa muualle, kun hän oli tyytymätön diabeteksen hoidon tasoon kotikaupungissaan. 

Kerro diabeteksesta päivystyksessä

Jokaiselta sairaalan päivystykseen yleisoireiden vuoksi tulevalta olisi perusteltua mitata verensokeri, osastonylilääkäri Saara Metso Taysista sanoo. Taysin ensiapu Acuta on viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota diabetesta sairastaviin potilaisiin, jotta mahdollinen liian matala tai korkea verensokeri ei jäisi huomaamatta. 

Pakomatkalla diabeteksen hoitaminen vaikeutuu

Kun diabetesta sairastava pakolainen lähtee matkaamaan kohti turvallisempaa elämää, sairauden hoito voi järkkyä, ja lääkkeetkin voivat loppua kesken matkan. Joskus sairaus puhkeaa vasta Suomessa, kun ruovalio muuttuu ja liikunta vähenee.

Arkkiatri Risto Pelkosen itse tehty elämä

Arkkiatri Risto Pelkosen mielestä hyvä elämä ei ole vain terveiden yksinoikeus. Meidän on hyväksyttävä, että myös sairaudet kuuluvat ihmiselämään: niidenkin kanssa voi elää onnellisesti.  Hallituksen säästöpolitiikkaa Pelkonen luonnehtii lyhytnäköiseksi: hoidon heikkeneminen maksetaan tulevaisuudessa kalliisti.

Potilasvahinko korvataan vakuutustyyliin

Viime vuonna tehtiin lähes 7 800 potilasvahinkoilmoitusta, joista vajaa kolmannes poiki korvauksen. Eniten potilasvahinkoja sattuu leikkauksissa. Millaisia ja millä ehdoin potilasvahinkoja korvataan?

Säästöpolitiikka kurittaa monisairasta

Hallituksen kulukuuri on osunut kaikkein kipeimmin niihin suomalaisiin, joiden tilanne on muutenkin tukala useiden sairauksien vuoksi. Tamperelainen Sari Saarinen sanoo, että hän joutuu jo nyt joka kuukausi laskemaan, mihin lääkkeisiin hänellä on varaa. Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo varoittaa, että yhteiskunnan terveysmenot todellisuudessa kasvavat, kun pitkäaikaissairauksien hyvä hoito vaarantuu.

Haavakeskus kokoaa osaamisen yhteen

Vaikeiden haavojen hoito siirtyi Pirkanmaalla uuteen aikakauteen, kun Tampereen yliopistollisen sairaalan Haavakeskus avasi poliklinikan, jossa potilas saa tuekseen monen erikoisalan ammattilaisista koostuvan tiimin.

Uusi näkökulma jalkojenhoitoon

Diabetesliiton jalkojenhoitaja Jaana Huhtanen uskoo, että diabeetikot haluavat pitää huolta jalkojensa terveydestä, mutta jalkojenhoitopalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Liika tasapäistäminen on johtanut siihen, että toisille aiheutuu turhia käyntejä, toisille palvelut eivät riitä alkuunkaan.