Yksinäisyys

Empatiavaje voi ilmetä elämässä eri tavoin. Ihmisellä saattaa esimerkiksi olla vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai hän voi sanoa sopimattomia asioita. Tämä voi vaikeuttaa myös ihmisen omaa elämää niin, että hän jää yksin. Hyvä uutinen on, että empatiakykyä voi itse harjoitella paremmaksi koko elämän ajan.

Diabetes voi vetää nuoren mielen matalalle. Tulee helposti hankauksia niin vanhempien kuin kavereidenkin kanssa. Nuorten masennuksen takaa paljastuu usein ihmissuhdeongelmia, mutta niiden merkitystä ei ole otettu riittävästi huomioon masennuksen hoidossa. Interpersonaalinen terapia auttaa selvittämään ihmissuhteiden umpisolmuja ja hoitaa näin myös masennusta.

Köyhyys on huono-osaisuuden keskeinen elementti, mutta pelkkä pienituloisuus ei tee ihmisestä huono-osaista. Huono-osaisuus on moniulotteista, useille elämän osa-alueille kasautunutta kurjuutta. Se on elämänlaadun puutetta ja hyvinvoinnin vajetta, joka näkyy sivuun jäämisenä vallitsevasta elämäntavasta. Syrjäytymisen lisäksi moni kärsii terveysongelmista ja yksinäisyydestä. Työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen, elämänhallinnan puute ja asumisen haasteet kasaantuvat.

Sosiaalisten tilanteiden pelko kapeuttaa elämää ja voi johtaa jopa täydelliseen eristäytymiseen muista. Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä pelkää, että muut suhtautuvat häneen tuomitsevasti ja arvostelevasti, vaikka se ei todennäköisesti pidä paikkaansa. Yleensä oireilu on voimakkainta puolituttujen seurassa. Sosiaalisten tilanteiden pelon kanssa ei kannata sinnitellä yksin. Tarjolla on sekä omahoidon ohjelmia että ammattiapua. 

Sosiaaliset taidot voivat olla ruosteessa, jos on pitkään eristyksissä muista ihmisistä. Taidot palautuvat kuitenkin, kunhan uskaltautuu ihmisten ilmoille. Ensimmäinen askel on astua ovesta ulos ja seuraava askel hymyillä vastaantulijoille. Sosiaalisina olentoina tarvitsemme muita ihmisiä: yhdessäolo lisää hyvinvointiamme monilla tavoin. Erilaiset vertais- ja harrasteryhmät ovat hyviä paikkoja harjoitella yhdessäoloa ja löytää ystäviä.

Jotta jaksat vielä vanhanakin liikkua, tavata ystäviä ja harrastaa erilaisia asioita ja pystyt asumaan omassa kodissasi, sinun kannattaa alkaa pitää hyvää huolta itsestäsi jo nyt. Ei pelkästään kehosta, vaan myös mielestä.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ympärilleen. Vastentahtoinen yksinäisyys on uhka terveydelle – se nostaa sydän- ja vesisuonisairauksien ja jopa kuolemanriskiä. Yksinäisyyden voi kuitenkin voittaa, tosin joskus se voi vaatia omien ajatusten ja käsitysten muuttamista itsestä ja muista.

Yksinäisyys on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Etenkin iäkkäämmät, sairauksien uuvuttamat ihmiset saattavat unohtua yksin neljän seinän sisälle. Vanhusytön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmistä moni on löytänyt kavereita ja jopa sydänystävän.

Yhdessä tekeminen, me-henki ja keskinäinen luottamus edistävät terveyttä ja pidentävät elämänlankaa. Yhteisöllisyys on sitä, että meillä on erilaisia sosiaalisia verkostoja, joihin kuuluvien ihmisten kanssa tapaamme ja teemme yhteisiä asioita: esimerkiksi osallistumme taloyhtiön talkoisiin, käymme porukalla pelaamassa, laulamme kuorossa tai toimimme diabetesyhdistyksessä.