Liikunta ja uni tukevat toisiaan
Liikunta ja uni vaikuttavat toisiinsa suotuisasti. Säännöllinen liikunta auttaa nukkumaan paremmin. Riittävä uni taas palauttaa voimat ja lisää näin liikkumisen iloa ja vähentää vammojen riskiä. Ei ole väliä, miten liikut, kunhan liikut säännöllisesti. Kovin raskasta liikuntaa ei ehkä kannata harrastaa juuri ennen nukkumaanmenoa.
Uniapnea on riski terveydelle
Unenaikaiset hengityskatkokset eli uniapnea heikentää elämänlaatua ja lisää riskiä sairastua moniin sairauksiin. Lääkärille kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, jos kärsit päiväaikaisesta väsymyksestä. Monet ihmiset, jotka ovat alkaneet hoitaa uniapneaansa, ovat kertoneet saaneensa elämänsä takaisin. Uniapneaan löytyy monia hoitovaihtoehtoja.
Hyvä mieli, parempi uni
Vaikka keho lepäisi väsyneenä peiton alla, mieli voi olla aktiivinen. Se virittää kehon stressimekanismit ja aktivoi aivokuorta, mikä pitää ihmisen valveilla. Mielen tulisi saada irtautua sitä kiihdyttävistä asioista, kuten työjutuista, perhepulmista tai jännittävistä televisio-ohjelmista hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa. Psykoterapeutti Heli Järnefelt neuvoo, miten se onnistuu.
Turvassa toisten kanssa
Yhteenkuuluvuuden kokemus rakentaa turvallisuudentunnetta ja lievittää stressiä. Uhka joukon ulkopuolelle jäämisestä saa aikaan voimakkaan reaktion aivoissa. Kanssalaisuus eli yhteisöllisyys huoltaa aivoja. Niin tekevät myös virkistävä nukkuminen, sopiva aivojen kuormituksen ja palautumisen vuorottelu ja hyvä verensokeritasapaino.
Iloa pimeään ja kylmään syksyyn
Kun ulkona on kylmää ja pimeää, se saa mielenkin mustumaan. Suurin osa suomalaisista alkaa tuntea jonkinlaisia kaamosoireita viimeistään 30 ikävuoden jälkeen. Tämä syksy voi tuntua vaikealta myös synkkien maailmantapahtumien vuoksi. Psykologi kannustaa nukkumaan hyvin, liikkumaan riittävästi ja tapaamaan muita ihmisiä, silloin vaikeuksia jaksaa paremmin. Kaamosmasennukseen voi auttaa myös kirkasvalohoito.
Hallitse verensokeria
Kakkostyypin diabetesta sairastava voi vaikuttaa verensokeriinsa ruoka-, liikunta- ja nukkumistottumuksilla. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen listaa tärkeimpiä päivittäisiä keinoja hallita verensokeritasoa. Korkeaan verensokeriin kannattaa puuttua ajoissa, sillä hoitamattomana se lisää lisäsairauksien riskiä.
Vahvista vastustuskykyäsi
Jokaisella meistä on kehossamme satoja miljardeja puolustussoluja, joiden tehtävä on estää taudinaiheuttajabakteereja ja -viruksia pääsemästä elimistöömme. Osa vastustuskyvystä on perimän määräämää, osa taas hankitaan elämän varrella kohtaamalla erilaisia taudinaiheuttajia tai ottamalla rokotteita. Voimme vahvistaa vastustuskykyämme myös syömällä terveellisesti, harrastamalla liikuntaa ja nukkumalla riittävästi.
Uupunut tarvitsee elämänmuutoksen
Uupuminen on elimistön varoitusjärjestelmä, joka kertoo, että henkiset ja fyysiset voimavarat ovat vähissä. Se ei synny hetkessä, vaan se on usein seurausta vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuneesta ylikuormitustilasta. Ihminen uupuu, kun hän ei enää pysty palautumaan riittävästi. Toipuminen on yleensä pitkä prosessi. Ensimmäinen askel siihen on oman elämäntilanteen tiedostaminen.
Aiheuttaako lääkkeesi riippuvuutta?
Rauhoittaviin ja nukahtamista helpottaviin lääkkeisiin voi syntyä riippuvuus. Se ilmenee lopetusoireina, kuten ahdistuksena, unettomuutena, pelokkuutena, krapulan kaltaisina oireina, ääniherkkyytenä ja ärtyisyytenä. Jo unilääkitystä aloitettaessa pitäisi tehdä suunnitelma myös lääkityksen lopettamisesta.
Jatkuvassa univelassa
Diabetesliiton Diabetes arjessa -kyselyssä puolet diabetesta sairastavien lasten vanhemmista kertoi, että he saavat harvoin tai tuskin koskaan nukkua riittävästi. Hyviä yöunia kannattaa tavoitella sitkeästi, vaikka insuliinipumppu ja glukoosisensori pitävät hereillä välillä keskellä yötä, ja huolet painavat mieltä usein myös yön pimeinä tunteina. Kaksi perhettä Mikkelistä kertoo, miten he ovat järjestäneet nukkumisasiat.
Mikä meitä valvottaa?
Nykypäivän elämäntyylissä on monia hyvää unta nakertavia piirteitä, kuten työelämän henkinen kuormittavuus ja älylaitteiden runsas käyttö. Kun elimistö on jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, laskeutuminen riittävän pitkään yhtäjaksoiseen uneen ei enää onnistu. Myös epäterveelliset elintavat ja monet sairaudet voivat vaikeuttaa nukkumista.
Univaje koettelee terveyttä monin tavoin
Huonosti nukutut yöt tai liian niukat yöunet kasvattavat monien kansansairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, kakkostyypin diabeteksen ja masennuksen riskiä. Univaje voi aiheutua tahattomasti tai tahallisesti. Taustalla voivat olla pitkään jatkuneet unihäiriöt: se, että ei voi nukkua tarpeeksi tai se, että tietoisesti elää liian pienillä yöunilla.
Aivot tarvitsevat unta huoltoon ja lepoon
Tiesitkö, että aivot ovat nukkuessa hyvinkin aktiiviset, joidenkin univaiheiden aikana jopa aktiivisemmat kuin valveilla? Uni on aivoille välttämätöntä huolto- ja lepoaikaa. Unen aikana aivot muun muassa puhdistuvat kuona-aineista. Kun vielä 40 vuotta sitten tutkijatkin pitivät nukkumista ajanhukkana, nyt tiedetään, että hyvä uni on yksi terveyden peruspilareista ja tärkeää myös aivojen toiminnalle.
Väärään aikaan valveilla
Murrosiässä unirytmi usein viivästyy, eli otollinen hetki nukahtamiselle siirtyy aiempaa myöhemmäksi. Siksi monen nuoren yöunet jäävät lyhyiksi, kun aamulla pitää mennä kouluun. Liian vähäinen nukkuminen lisää tapaturmien riskiä ja vaikuttaa elimistön tulehdusarvoihin. Väsyneenä keskittyminen, muisti ja motivaatio kärsivät ja mieliala laskee. Mutta miten nuoren saa nukkumaan enemmän?
Hyvän unen ruokaa
Sekä ruokavalinnoilla että syömisen rytmillä on merkitystä vireyden ja nukkumisen kannalta. Monilla ravintoaineilla on roolinsa unta ja vireyttä säätelevissä hormonaalisissa prosesseissa, joten mahdollisimman monipuolinen ruokavalio auttaa myös nukkumaan hyvin.
Uniapuna melatoniini
Unettomuuden hoitoon suositellaan usein melatoniini-hormonia. Melatoniinista voi olla unilääkkeenä apua primaarissa unettomuudessa, viivästyneessä unijaksossa ja aikaerorasituksessa. Lievien unihäiriöiden hoitoon sitä ei kannata käyttää. Mutta sopiiko melatoniini diabetesta sairastaville?
Kehon ja mielen terapiaa
Kun mieli jumittaa, keho tekee samoin. Psykofyysinen fysioterapia avaa kehon ja mielen lukkoja. Terapia koostuu erilaisista liike- ja kehonasentoharjoituksista, tietoisuustaitojen harjoittelemisesta, akupunktiosta ja rentoutus- ja hengitysharjoituksista. Sitä käytetään esimerkiksi kroonisten kipujen, stressin ja unettomuuden kuntoutuksessa.
Lepoa liikunnan vastapainoksi
Tiesitkö, että jopa 95 prosenttia jaksamiseen vaikuttavasta palautumisesta tapahtuu unen aikana? Kehon palautumista kaikenlaisesta rasituksesta edistää myös rentouttavien asioiden tekeminen.
Perusteellinen unitutkimus katkaisi Essin lääkekierteen
Olisinko voinut itse tehdä jotakin toisin? Tätä Essi Elomaa on miettinyt monesti. Hän kärsi yli kymmenen vuotta vaikeasta unettomuudesta ja ajautui pahenevaan lääkekierteeseen, kunnes hän pääsi unitutkimuksiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, ja unettomuuden syy selvisi. Kävi ilmi, että hänen unettomuuteensa ei lääkehoito tepsi.
Nuku hyvin, voit paremmin
Terveyden peruspilareina pidetään liikuntaa ja terveellistä ruokaa ja unohdetaan usein, miten suuri merkitys hyvillä yöunilla on hyvinvoinnille. - Jos nukkuminen on pielessä, terveyttä on vaikea edistää, unihäiriöpotilaita päätyökseen hoitava dosentti Henri Tuomilehto sanoo.
Hei Nukkumatti, poikkea meille!
Nukkumiseen tarvitaan tyyni mieli ja rauhallinen ympäristö. Myös pimeähormoni melatoniini saattaa auttaa, mutta muita unilääkkeitä ei kannata käyttää muuten kuin tilapäisen ja lyhytaikaisen unettomuuden hoidossa, sanovat asiantuntijat.
Unettomuuden Käypä hoito -suositus päivitettiin äskettäin.
Yhä useampi nukkuu CPAP-laitteen kanssa
Uniapneaa voidaan hoitaa muun muassa laihdutuksella ja leikkauksella, mutta tärkein keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitomenetelmä on CPAP-ylipainehappihoito. Siinä hengittäminen tapahtuu nenämaskin kautta. Hoidon ensivaikutus on dramaattinen: päiväväsymys saattaa kadota jo 1–2 yön jälkeen, mieliala ja työkyky kohenevat ja tarkkaavaisuus liikenteessä paranee.